Arvatenkin dokumentti on moniulotteinen.
En lukenut vielä dokumenttia lainkaan, ensimmäisen kerran kuulin koko asiasta, kun luin avauspostauksesi tässä säikeessä tästä aiheesta. Voisi kyllä käyttää tuohon aikaa, ja lukea dokumentti tai sen osia.
Kansalaisen henkilöllisyys kaikkine vivahteineen ja sen uudistaminen on valtionhallinnon osalta kyllä yhä digitalisoituvassa maailmassa kovaan paineen alla, esimerkiksi Vastaamo-vuodon jälkeen alettiin vasta puhumaan esimerkiksi ihmisten sotujen päätymisestä vääriin käsiin ja jotain siihen liittyviä lainsäädännön muutoksia, kun vahinkoa oli jo tapahtunut. Kuitenkin nykyisellään noissa palveluissa tunnistautumisessa pääasiassa on imisen henkilöturvatunnus on monesti se ainoa kansalaisen yksilöivä tietue siellä tietokannassa. Esimerkiksi Suomi.fi -tunnistautumisessa.
Ollessani eräässä järjestössä IT-tuessa työkokeilussa, niin siellä työkaveri kertoi, että tämä kuuli armeija-aikana sotilaspoliisikoulutuksessa olleelta inttikaverilta, että tiettyjen ikäluokkien henkilöturvatunnuksen voi laskea tai päätellä sen loppuosan, mikäli tietää henkilön syntymäajan, ja en epäile lainkaan että näin olisi. Varmaan tämä oil myös kuullut sen kaavan, mutta ei kertonut sitä, kun kysyin. Se oil uusi tieto minulle. Valta-osa "tavallisista" kansalaisista on ilmoittanut oikean syntymäpäivänsä Facebookin rekisteröintilomakkeessakin, eikä ole säätänyt sitä suojatuksi, että se ei näkyisi ulkopuolisille sieltä yksityysasetuksista. En itsekään ole, en ole säätänyt mitään Facebookin yksityisyysasetuksia, kun olen jollain tasolla mukana paikallisessa kuntapolitiikassa, ja periaatteessa jos joku kuntalainen katsoo profiiliani, niin politiikassa toimiminen kaikki on julkista pääsääntösesti. Toisaalta, en tavallisesti lisää mitään sellaista Facebookkiin, mikä ei kestä päivänvaloa, enkä oikein muutoinkaan nettiä käytä nykyisin muuta kuin päivänvalon kestävällä tavalla, saati julkaise mitään epämääräistä, enkä viime aikoina ole juuri käyttänyt Messengeriäkään, kun Facebookissa mikään ei ole "salaista" tai yksityistä, edes ne yksityiskeskustelut. Enkä käytä mitään pikaviestimiä Whatsappia yms.
Vielä tuosta sotun turvallisuudesta, että itsekin olen lähettänyt tutkintotodistuksiani opiskelupaikan opintotoimistoon FM-hakuvaiheessa, ja siinäkin on etusivulla sotuni, enkä luota sähköpostin yksityisyyteen, en epäile lainkaan, etteikö joku olisi lukenut sitä. Mutta siellähän ei ole mitään, mikä ei kestä päivänvaloa lähtökohtaisesti.
En tiedä, onko liian aikasta alkaa puhumaan tai ottamaan mitään kantaa tuohon teknologaan, mitä tuossa käytännön digilompakko-sovelluksessa tultaisiin käyttämään, se on sitten tulevaisuudessa jonkun työryhmän, ketä tekniikan lopulta toteuttaa, niin heidän ratkaistavana, mutta voisi kuvitella, että sitten kun lohkoketjuperusteiset tunnistautumisjärjestelmät ovat jossain määrin valmiita teolliseen käyttöön, niin varmaan se on yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista, ainakin oikein toteutettuna olen käsittänyt, että se olisi melko turvallinen.
Mielenkiintoisempaa tuossa on juuri keskustelu yleisellä tasolla eri kansalaisihmisryhmien osalta, mitä sosiaalisia vaikutuksia mikrotasolla on eri ihmisryhmille, että mahdollisimman laaja joukko voisi hyödyntää tuota digilompakkoa. Ainahan joku osa väestöstä jää tai putoaa väliin joka lainsäädännön uudistuksen jälkeen, mutta senkin jälkeen, kun digilompakko lanseerataan käyttöön joskus tulevaisuudessa, niin rinnalla kulkee vielä jonkin siirtymäajan ajan perinteisetkin vaihtoehdot vielä ne, mitä me nykyisin käytämme mitä missäkin.
Teknologiasta liittyen tuohon digilompakkoon tuli mieleen, että mitä passissa on nykyään biotunniste, ja passia haettaessa poliisilaitokselta, pitää antaa sormenjäljet, jotka sitten tunnistautumistietoina sisällytetään uuteen passiin, niin mitä henkilökortti on rinnastettavissa passiin, molemmat toimivat henkilöllisyyden varmentimina ja esimerkiksi pankissa tiskillä asiointi ei onnistu ilman jompaa kumpaa enää nykyisin, niin pitäisi sen mobiilin älytietokoneen olla spekseiltään sellainen, että koneeseen voi syöteparametrina antaa sormenjäljen, nykyisellään ei taida olla noissa uudemmissakaan kännyköissä sitä. Toisaalta, jos kosketusnäytöstä saa jäljen, josta voi tunnistaa kansalaisen.
Kun mainitsin, että voi olla 10-15 vuotta kestää ennen lopullista digilompakon olemassaoloa ihan konkreettisesti, kauemminkin, kun on monia tosiaan sosiaalipolitiikan kysymyksiä, juridisista kysymyksistä puhumattakaan, monta mutkaa matkassa ennen kuin asia saa eduskunnan hyväksynnän, niin mitä maakuntauudistuksestakin väännettiin jo 2000-luvun alku/puolivälin tienoilla jo, niin nythän se jossain määrin tuli maaliin tuo sote-uudistus viime vuoden puolella, ja siinäkin tuottaa tällä hetkellä monella kunnalla ongelmia tietojärjestelmien hajanaisuus. Mitä totesin aiemmassa postauksessani, että nykyään meidän kansalaisten tiedot on hyvinkin hajallaan lukuisissa tietojärjestelmissä, niin sittenkin, kun tekniseen toteutusvaiheeseen päästä, niin siinä on sittenkin vielä monta mutkaa matkassa.
Aihe: Identiteettilompakot - virallisestikin? (Luettu 5790 kertaa)
