Python tkinter -kirjaston hyödyistä?

[Jere Sumell]

Käytin tänään lauantaina päivällä jonkin verran aikaa, kun selasin Pythonin graafisen käyttöliittymän ohjelmointiin suunniteltuja kirjastoja. Mitä jokin aika takaperin julkaisin täällä tuon puolisummain -ohjelman verkkoselain-käyttöliittymällä, jossa back-end -ratkaisu oli ohjelmoituna Flaskilla, niin mikä tekee tkinter-kirjastosta niin suositellun? Tuntuu, että useassa lähteessä se listataan ensimmäisenä ja suositeltavimpana vaihtoehtona, ja eräässä 12 vuotta vanhassa StackOverFlow -keskustelun avauksessa lienee kirjoittajan subjektiivinen mielipide, mutta siinäklin oli verkkoselain -käyttöliittymä vasta sijalla 6.

Tkinter, vaikka se on poikki-alustallinen (cross-platform), niin kyllähän machintoseissa MacOS:ssä siis, Linuxissa ja Windowsissa on jo nykyään modernit nettiselaimet, ja jos verkkokäyttöliittymän toteuttaa responsiivisena, niin missä tilanteissa tuo tkinterin käyttö puoltaa paikkaansa. Jäi se käsitys, mitä sen historiaa kaivelin esille, että se on ollut Pythonissa alusta lähtien, ainakin ttk ollut jo 1990 vai 1991 vuodesta saakka mukana, jolloin elettiin aikaa ennen HTML5:ttä tai oikeastaan mitään HTML:ää, TypeScript taisi olla jo tuolloin, mikä on tuo esiaste JavaScriptistä, mitä ja käytetään noissa verkkoselainkäyttöliittymissä toiminnallisuuden ohjelmoimiseen.

Nyt illalla katsoin hakutermillä "Disadvantages of Python Flask", niin sain sen käsityksen, että soveltuu pienimuotoisiin verkkosovellusten back-end -ohjelmointiin, mutta Django on laajempi, ja se tarjoaa laajemmat mahdollisuudet kehittäjälle.

Voisi olla aiheellista alkaa Flaskin sijaan ottamaan haltuun Djangoa noista Python web application Frameworkeistä, mutta mitä etua on tkinterin käytöstä käyttöliittymää ohjelmoidessa verrattuna verkkoselaimella toimivaan käyttöliittymään? Siihen oikein en löytänyt vastausta.

[kamara]

Voisi olla aiheellista alkaa Flaskin sijaan ottamaan haltuun Djangoa noista Python web application Frameworkeistä, mutta mitä etua on tkinterin käytöstä käyttöliittymää ohjelmoidessa verrattuna verkkoselaimella toimivaan käyttöliittymään? Siihen oikein en löytänyt vastausta.

Ainakin luulisi tkinter on kevyempi ratkaisu, vaikken olekaan sitä mitannut. Lisäksi tkinter on suunniteltu toimimaan ikkunassa.

Itse en ole koskenut web application Frameworkeihin, vaikka vähän html:ää osaankin.

• Aluksi tehtiin ikkunointiympäristö.
  
• Sitten tehtiin ikkunointiympäristössä toimiva selain.
  
• Sitten tehtiin selaimessa toimiva ikkunointiympäristö.
  

Vastakysymys ...
... millä tavalla HTML ja CSS on helpompi kuin suora GUI-ohjelmointi ?

[_Pete_]

Voisi olla aiheellista alkaa Flaskin sijaan ottamaan haltuun Djangoa noista Python web application Frameworkeistä, mutta mitä etua on tkinterin käytöstä käyttöliittymää ohjelmoidessa verrattuna verkkoselaimella toimivaan käyttöliittymään? Siihen oikein en löytänyt vastausta.

Se etu että sen ajamiseen ei tarvitse www/sovelluspalvelinta eikä siis myöskään verkkoyhteytettä.

[SuperOscar]

Käsittääkseni Tkinteriä suositellaan ei niinkään selainkäyttöliittymiä kuin yleisesti graafisen käyttöliittymien tekoon, ja ennen kaikkea ehkä juuri koska se on vanha, testattu, luotettavasti kaikkialle saatavilla ja monialustainen.

Itse väänsin taannoin Pythonilla itselleni apuohjelmia Wx-käyttöliittymällä, koska se edes istui muuhun ympäristöön (Wx käyttää eri alustoilla eri pohjaa). Sitten sitä ei tahtonutkaan saada Python 3:een millään, ja kun se viimein tuli, vanhasta osaamisesta olikin enää auttavaa apua. Wx oli kuitenkin kertaluokkaa helpompi kuin Qt4/Qt5. En tiedä olisiko pitänyt vain tyytyä Tkinteriin. En koskaan ole päässyt PyQt:n kanssa alkua pidemmälle.

[Jere Sumell]

Vastakysymys ...
... millä tavalla HTML ja CSS on helpompi kuin suora GUI-ohjelmointi ?

p
No ei se HTML ja CSS välttämättä olekaan lainkaan helpompi tai vaikeampi ratkaisu teknisesti, käytettävät teknologiat GUI:n ohjelmoinnissa varmaan se käyttotarkoitus ja sitten ketä sitä ohjelmoi, sen ohjelmistokehittäjän oma tausta ja osaaminen ja vaikuttaa siihen, mihin tekniikoihin on päätynyt.

Nykyään, kun CSS on versiossa 3, niin pelkästään sitä käyttäen saa jo aika perversilläkin tavalla esteesttisesti hyvännäkoisia nettisivuja laadittua, mutta lopulta CSS on vain sivuston se tyyliarkki, ja ulkoasu voi olla yleensä sivuseikka, eli joskus voi toimia pelkkä HTML ja JavaScriptikin, mutta pelkällä HTML on pelkkä esityskieli, ja moderneissa verkkosovelluksissa on jotain toiminnallisuuttakin ja paljonkin toiminnallisuutta, niin kyllä nyt melkein kannattaa ottaa haltuun jokin Web Applicatction Framework, ja olen käsittänyt, että python nyt todella tehokas kieli moneen tarkoitukseen.