Debianin live-versio ei toiminut usb-tikulta [Ratkaistu]

[jekku]

Ainakin yksi löytyi:

Koodia: [Valitse]

~/arkisto$ file debian-9.3.0-i386-netinst.iso
debian-9.3.0-i386-netinst.iso: ISO 9660 CD-ROM filesystem data (DOS/MBR boot sector) 'Debian 9.3.0 i386 n' (bootable)


[Ganymedes]

...
Minun tehtäväni on opettaa tietotekniikkaa lapsille ja vanhuksille ja koetan tehdä sen mahdollisimman hauskasti ja helposti Windowsin, Macosin ja Linuxin kanssa.
...

En tiedä mitä kenenkäkin pitää tehdä, mutta voisitko kertoa, mitä itse asiassa testasit (en ole huomannut sitä yltä):

- testasitko live-versiota?
- mikä live-versio ... uusimmassa on 8 vaihtoehtoa. Pakko kysyä, koska lataaminen kestää minulla tunteja. Cinnamonin jo latasin.

Varsinainen versiohan on noin 3x4 GB:tä, joten tuskin sitä ainakaan.

Varsinaisen version sivuilla sanotaan suoraan, että "awkward hardware" versiot ovat erikseen. Kuten jo edellä mainitsin, ei ole takeita siitä, että live toimii juuri jollakin versiolla. Esimerkiksi Puppu Linuxin uudet versiot toimivat tai eivät toimi jollakin koneella missä joku muu versio oli jo toiminut ... ja tämä on liveversioiden jonkinlainen edelläkävijä. Eli yhdellä koneella testaaminen ei kerro jakelun laadusta yhtään mitään, vaan on lähinnä tuurista kiinni.

Se, että onko Debian jotenkin huonompi, kun ei osaa varautua johonkin rautaan, kuin joku muu linux - voi olla, mutta tämä arviointi pitää kohdistaa vain live-version yleispätevyyteen. Tai sitten kyse on sattumasta - kuten voisi päätellä yllä kertomastani Puppy Linux esimerkistä.

Asennuksen kysymykset ovat ilmeisesti kohtalaisen hankalia, ainakin versiossa 8.5 Ham Radio olivat sitä. Ubuntun kysymykset ovat tässä mielessä paljon helpompia vasta-alkajalle. Ei muistaakseni Fedorassakaan kysytty mistään Domainista mitään.

[kaulahuivi]

Kokeilin siis jakeluiden live-versioita ja joitakin asentelin myös.  Nyt sain viimeinkin Debianin toimimaan myös. Se vaati juuri tuon epävirallisen non-free firmware-liveversion käyttämistä minun tapauksessani. Kaikki meni nyt nappiin tällä tavalla. Kaikki kunnossa nyt. Asia oli siis juuri niin kuin minua viisaammat täällä kirjoittivat. Olisi pitänyt alunperinkin kokeilla tuota epävirallista liveratkaisua. Se toimi heti oikein. Debian on hyvä vaihtoehto monien muiden joukkoon. Minulle vinkattiin yksityisviestillä myös, että liveversiot dvd-levyllä toimisivat paremmin kuin usb-tikut.

[qwertyy]

Kun lueskelee arvioita hyvistä Linux-jakeluista eri tarkoituksiin vaikkapa Googlenkin avulla, Debian ei useimmiten päädy millekään listalle. Jokin syy siihenkin varmaan on.

Totta kai siihen on syy. Se on että se ei oletuksena sisällä MINKÄÄNLAISTA suljettua koodia. Ei suljettuja ajureita, ei suljettu tiedostomuotoja jne.

Eli jos pärjäät out-of-box sillä, että järjestelmä ei soita esim. MP3 tiedostoja, Apple hömppiä tai ei sisällä esim. Nvidian ajureita tai verkkokorttiajureita, jotka on suljettua koodia, niin Debian on silloin oletusmuodossaan täydellinen järjestelmä. Mutta "perus penalle" se ei todellakaan riitä. Nuo kaikki saa toimimaan, mutta se kuuluu periaatteeseen, että niitä ei laiteta perusasennuksen mukana. Mitäpä luulet "perus Penan" ajattelevan käytännöllisyydestä?

Eli kuten mainittua. Debian on enemmän ns. poweruser distro.

Tämä asia kannattaisi sitten sanoa suoraan Debianin kotisivuilla eikä hehkuttaa, miten Debian sopii kaikille ja toivottaa kaikki mukaan. Fanaattisuus on eri asia kuin faktojen esittely.

Tuota kyllähän asia on niin, että jos luet tämän, huomautan myös erittäin, erittäin helposti löydettävän Debian sivun, niin siitä pitäisi kyllä saada rivienvälistä luettua heti, että kyseessä ei ole ehkä se helpoin ratkaisu. Haluaisin myös huomauttaa, että missään en ole nähnyt niin Debianin osalta väitettävän. Oletko kuitenkin sattunut lukemaan tämän väitteen jostain muualta?

Ubuntu alkujaan on juuri tehty Debianin "vaikeuden" takia ja sehän on Debian, johon on paketoitu suljettua koodia ja valittu Ubuntun kehittäjien mielestä sopivimmat sovellukset ns. perustyöpöytäkäyttäjälle. Samoin Mint, joka on mielestäni suoraan sanottuna on ohittanut Ubuntun helppokäyttöisyydessään.

https://www.debian.org/intro/about

Debian on minusta aivan loistava sen vakaassa muodossa, mikäli haluaa todella vakaan ympäristön. Mutta on siinä toki huonot puolensa. Ohjelmaversiot on monesti jo varsin vanhoja, mainittuja ajureita ja suljettua softia ei tosiaan tarjota oletuksena. Itsellä on aina yhdessä vanhassa läppärissä Debian stable asennettuna ja siinä on yksi todella miellyttävä asia. Vaikka kone saattaa pysyä suljettuna helposti 6kk, niin järjestelmä ei tyrkytä tyyliin sitä 400 päivitettävää pakettia, vaan päivitysten määrä on pääsääntöisesti hyvin maltillinen ja koskaan mitään ei ole mennyt rikki päivityksissä. Tosiaan jos helpolla pitää saada toimiva järjestelmä joka ei ole vaikea käyttää ja pitäisi sisältää kaikki perusjutut varmuuskopiointi mukaanlukien, niin Mint on minusta kaikista paras vaihtoehto, käyttää sitten Cinnamon tai XFCE ympäristöä.

[kaulahuivi]

Ok. Kokeiltuani Debiania pidän sitä oikein hyvänä eikä se ollut mitenkään vaikea asentaa tai kokeilla, kunhan löysi oikean iso-tiedoston.  Tuo epävirallinen versio "kiusallisia laitteistoja" varten toimii heittämällä. Minäkin taidan jättää Debianin yhteen koneeseen ja työkoneeseen Ubuntun tai Manjaron Macin ja Windowsin rinnalle. Pakko on tehdä valintoja monien hyvien vaihtoehtojen joukosta, kun kaikkia ei voi käyttää. Siksi on hyvä, että asiantuntevat ihmiset kertovat jakeluiden eroista selkeästi meille muille. Paljon tuli arvosteltua Debiania, mutta hyvä jakelu se on. Parhaimmasta päästä omine vahvuuksineen.

[qwertyy]

Hyvä että sait toimiin. Myönnettäköön, että nuo levykuvat ja erityisesti tuo suljetun koodin ajurit sisältävä levykuva, niin se saisi olla hiukan paremmin tuotuna esiin, vaikka se sotii toki täysin avointa järjestelmää vastaan. Varsin ikävä tosi kuitenkin on, että mm. monet langattomat verkkokortit ei vain toimi avoimen koodin imagella.

Ei varmastikaan olisi pahitteeksi olla mainittuna selkeämmin, että asia voi hyvin olla näin Debiania kokeiltaessa.

[JaniAlander]

Tämä asia kannattaisi sitten sanoa suoraan Debianin kotisivuilla eikä hehkuttaa, miten Debian sopii kaikille ja toivottaa kaikki mukaan. Fanaattisuus on eri asia kuin faktojen esittely.

Kyllähän se Debian periaatteessa sopii kaikille. Olettaen ettet tarvitse suljetun lähdekoodin kamaa. Tai jos tarvitset niin osaa sen asentaa ja konffata.

[kaulahuivi]

Debian saa olla täysin vapaiden ohjelmien puolella. Ei siinä mitään. Eihän se Debianin vika ole, jos tietyt laitteet tarvitsevat toimiakseen suljettua koodia tai suljettuja ajureita. On vaan hyvä, että asia tulee selväksi peruskäyttäjille. Paljon vaikeampaa on osata etsiä sitä oikeaa suljettua ajuria jostakin kuin ladata nämä sisältävä iso-tiedosto jostakin selkeästä kohtaa nettisivulta. Hyvä selkeä rehellinen viestintä ei ole koskaan keneltäkään pois. Linuxissa on valtava potentiaali tavallisille ihmisille. Debianin kotisivu on selkeä ja informatiivinen. Mielelläni käyttäisin kaikkia kokeilemiani jakeluita, mutta ei kenelläkään ole sellaiseen aikaa. Niin moni jakelu on upea ja toimiva. Ubuntuun löytyy nopeasti apua näiltä verkkosivuilta ja AskUbuntusta. Selkeitä sivustoja ja hyödyllisiä peruskäyttäjällekin. Siksi käytän nyt Ubuntua. Pääsee helpolla alkuun ja eteenpäin ja huomaa, ettei kaikki olekaan niin vaikeaa kuin on ennen kuvitellut.

[kaulahuivi]

Mistä voi tietää, ettei tarvitse suljettua koodia? Mistä sitten helposti löytää sen suljetun koodin? Siinäpä ne peruskäyttäjän ongelmat. Löytyykö asennusohjeet ja konffausohjeet jostakin? kysytään seuraavaksi. Epävirallinen non-free iso-versio oli Debianin vastaus ja erinomainen vastaus olikin.

[JaniAlander]

Ubuntu on oma suosikki kiitos no tosiaan suosion tuoman ohjeiden laajuuden ja sitten sen että sen kanssa on ollut toistakymmentä vuotta tekemisissä

[kaulahuivi]

Samoista syistä porukat päätti ennakkoon valita meidän yhdistyksessämme Ubuntun oppimisympäristöksi. iPadien mukana tulee sitten Applen järjestelmä ja monella jäsenellä olikin jo Windows 10. Näillä mennään. Tarkoitus on kehittää digitaitoja ja oppia saamaan täysi hyöty tietokoneista arjessa. Lasten kanssa mennään Applen tableteilla toistaiseksi. Koulu vaatii Windowsin käyttöä oppilailta.