Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut => Aiheen aloitti: kaulahuivi - 19.02.21 - klo:21.38
-
Olen ottanut tavaksi testata eri jakeluiden LIVE-versioita. Olen kokeillut mm. Garudaa, Manjaroa, Deepiniä ja Debiania. Vain Debianin live-versio ei suostunut toimimaan Etcherillä tehdystä usb-tikusta. Voiko Debian olla näin surkea? Senhän pitäisi olla kokenut jakelu ja hyväksi kehuttu. Moni muu toimii sitä paljon paremmin livenä. En ymmärrä. Pettymys Debianiin oli kova. Ihmeellistä on myös, että niin moni jakelu haluaa olla Windows-mainen käyttöliittymässään. Gnome on raikkaasti selkeä, erilainen ja hyvä minusta.
-
Debianin filosofia on vähän erilainen. Ehkäpä se vaatisi asennuksen ja sitä kautta jotakin epävapaata ajuria tai firmwarea.
Tämä oli tällaista tuumiskelua.
-
Mikä on Debianin filosofia? Sitä ei kerrottu heidän sivuillaan. Ubuntu on ihmisyyttä kaikille.
-
Mikä on Debianin filosofia? Sitä ei kerrottu heidän sivuillaan. Ubuntu on ihmisyyttä kaikille.
Debian suosii yleensä ns. avointa lähdekoodia (open source). Sitten, kun Debianin asentaa on mahdollista asentaa myös suljettua koodia. Esim. firmwaret ja wlan-piirien ajurit.
Edit: korjattu typo.
-
Olen ottanut tavaksi testata eri jakeluiden LIVE-versioita. Olen kokeillut mm. Garudaa, Manjaroa, Deepiniä ja Debiania. Vain Debianin live-versio ei suostunut toimimaan Etcherillä tehdystä usb-tikusta. Voiko Debian olla näin surkea? Senhän pitäisi olla kokenut jakelu ja hyväksi kehuttu. Moni muu toimii sitä paljon paremmin livenä. En ymmärrä. Pettymys Debianiin oli kova. Ihmeellistä on myös, että niin moni jakelu haluaa olla Windows-mainen käyttöliittymässään. Gnome on raikkaasti selkeä, erilainen ja hyvä minusta.
Jos tarvii suljettuja ajureita heti lähdöstä, niin täältä
https://cdimage.debian.org/cdimage/unofficial/non-free/cd-including-firmware/
Debian ei ole ihan surkea. Ilman sitä ei olisi Ubuntua tai Deepiniä. Debiania ei myöskään ole juurikaan suunniteltu käytettäväksi live-tikuilta, vaan se on lähinnä asennusmedia.
Gnome on raikkaasti selkeä, erilainen ja hyvä minusta.
En voisi paljoa enempää eri mieltä asiasta olla, mutta jääkööt siihen :)
-
Jos Debian panostaa avoimuuteen, niim miten ihmeessä nämä jakeluiden tekijät eivät voisi yhdistää voimiaan ja poimia toisilta parhaimmat ideat ja yhdistää ne? Jos Ubuntun tai Manjaron pystyy tekemään live-versioksi, niin luulisi Debiankin onnistuvan siinä, Kaikki sössii omia viritelmiään, kun pitäisi yhdistää parhaimmat voimat ja laatu muutamaksi huipputuotteeksi. Hajanaisus on Linuxin heikkous. Peruskäyttäjä joutuu itse kokeilemaan, mikä jakelu on hyvä ja mikä huono. Live-versio kertoo jakelun laadukkuudesta nopeasti. Ainakin peruskäytössä Gnome on miellyttävä ja osaa ottaa myös erityistarpeet hyvin huomioon, tarkoitan esteettömyystekniikat. Sopii siten myös aistisairaille.
-
Jos Debian panostaa avoimuuteen, niim miten ihmeessä nämä jakeluiden tekijät eivät voisi yhdistää voimiaan ja poimia toisilta parhaimmat ideat ja yhdistää ne?
Mitä ihmettä? Siis muiden jakeluiden tekijät hyödyntää Debianin koodipohjaa ja tekevät juuri mainitsemaasi asiaa. Mikä tuossa on ongelma? Toisaalta voisi sanoa, että miksi osa distroista sooloilee, eikä osallistu suoraan Debianin kehittämiseen?
Debiania ei muutenkaan ole varsinaisesti ole suunniteltu aloittelijoille. Uskoisin että Debian luottaa myös enemän siihen, että heidän kohderyhmänsä kokeilee mitä kokeilee virtualisoinnin kautta. Mikä onkin merkittävästi parempi tapa mitä livetikku kokeilut.
Jos Gnome miellyttää, niin sitten asentaa sen. Se onkin Debianin oletus.
Siinä olen samaa mieltä, että hajanaisuus on osittain Linux-jakeluiden perisynti. On paljon todella hyviä projekteja, jotka ovat "ansainneet" paikkansa, mutta aika paljon sellaisiakin joiden olisi parempi ollut uutta jakelua tekemättä, ehkä kuitenkin panostaa johonkin vanhaan pohjaan.
-
Debianin porukan kannattaisi myös hyödyntää muiden tekemiä ideoita tai koodia eikä keksiä "pyörää" aina uudelleen. Jos muut osaavat tehdä live-versioita, luulisi Debiankin, vai jääkö muiden osaaminen hyödyntämättä? Kuitenkin tämäkin jakelu kehuu omilla sivuillaan live-versiosta. Osaamisen jakaminen on nykypäivän juttu kaikkialla. Missään ei luoteta enää yhteen superosaajaan, vaan tämän päivän huipputyö on aina tiimityötä ja ideoiden jakamista. Vain politiikassa ylläpidetään vielä edustavia keulakuvia, vaikka sekin on parlamenteissa ainakin teoriassa ryhmätyötä demokratiassa. Ymmärrän, että jakeluita on eri tarpeeseen ja erilaiseen käyttötarkoitukseen. Ihmisen toiminta on kuitenkin aika universaalia esim. käyttöliittymässä. Yksinkertaisuus ja helppous ovat aina tavoiteltavia arvoja tietokoneissa. Tässä mielessä Gnome ja Ubuntu näyttävät olevan maailman kärkeä.
-
Minun tavoitteeni on löytää helppo ja hyvä yleiskäyttöinen Linux-jakelu, jota alamme sitten opettamaan muille oman yhdistyksemme turvin. Tulemme olemaan kansalaisten digitalisaatio-hankkeissa mukana, jos valmistelu sujuu malliikkaasti. Netti on täynnä toinen toistaan pätevämpiä asiantuntijoita, joiden ohjeet ovat pelkkää p-kaa. Kokeilen kaiken itse ensin ja sympatiaa ei jaeta huonosta dokumentaatiosta ja toimimattomasta ohjeistuksesta. Vanhalla maineella ei pärjää nykymaailmassa. Omat odotukseni olivat suuret juuri Debiania kohtaan, mutta enpä ihmettele enää, ettei sitä suositella missään tavallisille ihmisille. Asennus ei ole kehittynyt 20 vuoteen oikein yhtään. Mutta hienoa on, että vaihtoehtoja riittää. Minun ei ole mikään pakko olla tässä projektissa mukana. Se ei kaadu minun mukanani. Teen vain alkuun valmistelutyötä ja muut ihmiset jatkavat tarvittaessa.
-
Kyllä se on kuule nyt sellainen homma, että et vain osaa ja olet sössinyt itse jotain. Alkoi tympiä moinen öyhöttäminen ja kokeilin livenä Debiania, koska en uskonut väitettäsi ja kappas... Ei minkäänlaista ongelmaa.
Mitä tulee dokumentaatioon, niin oletko edes lukenut Debianin dokumentaatiota? Mitä tulee asennukseen, niin kyllä. Se todellakin ON muuttunut 20 vuodessa. Mitäpä luulet mistä ne asentimen muutokset on osittain ja aika pitkälti tullut?
Mutta ei siinä. Jatka vain Debianin haukkumista :)
-
Kuten hivenen kommentoitu toisessa ketjussa, niin asensin juuri "Last stable Debian live" - version virtuaalisena. Version numero on 8.5 - konservatiivisuus kuuluu Debianin luonteeseen.
Se sopii aloittelijalle hyvin, koska kaikki toimii järkevästi. Tämä johtuu siitä, että siinä ei ole Gnome 3 -työpöytää vaan MATE ja tiedostoselain on "Caja".
En tiedä minkälainen on opetusjärjestelmänne, mutta ammattimaisessa koulutuksessa fyysisiä koneita ei ole käytetty sotien jälkeen. Kaikki opetus tapahtuu virtuaalikoneilla. Onko sitten tämä live-tikku oikea tapa, en tiedä, riippuu tapauksesta, mutta onhan tämä 2000-luvun alun juttuja, vastaa double-bootia. Eräs live-järjestelmä käytti silloin liveboottia korpun ja cd:n avulla - se oli siis vaatimus - tällainenkin siis toimii kun koneet eivät bootanneet CD:ltä (tai itse asiassa niiden biokseen koskeminen ei ollut sallittua).
Joka tapauksessa live-bootin tapauksessa pitää huomata, että se ei koskaan toimi kaikilla erilaisilla koneilla. Etukäteen ei voi tietää.
Näinollen, käytä vanhoja työasemia, jotka on testattu etukäteen, joko live-bootilla tai levyasennuksella. Tällaisia saat varmaan jostain ilmaiseksi kunhan rakennat kuntoon. Tälläkin palstalla niitä myytiin jossain vaiheessa rullakoittain. Tällä saat oppilaille myönteisen kokemuksen. Näissä ei välttämättä ole vanhoja kovalevyjä, mikä on hyvä, koska niihin kannattaisi ostaa pienet SSD-levyt joka tapauksessa.
Jos koneet ovat tuoreita, käytä virtualisointia. Se on nopein, helpoin ja varmin tapa. Voit opettaa myös asentamista, koska virheillä ei ole merkitystä kun käytät virtualisointia - aina voi aloittaa alusta kunnes onnistuu. Käynnistys lasketaan hyvällä, 9 vuotta vanhalla läppärillä, sekunneissa.
Resurssitarpeista:
- Debian live vie virtualisoituna levytilaa 5.7 GB sammutettuna ennen muita latauksia
- muistia se haukkaa avattuna 300 MB
- CPU:lla ei ole käytössä oikeasti merkitystä (koska VMware ei ole CPU-intensiivinen)
Joten vanhoillakin koneilla tämä toimii. Hitaat kovalevyt ovat kuitenkin huomattavan hitaita virtualisoinnissa - kannattaa kokeilla jollakin levyllä ensin. Muitakin yllätyksiä voi tulla - testaa ensin.
-
Ei mennä henkilökohtaisuuksiin, vaan pysytään asiassa. Aina on helppoa moittia muita osaamisen puutteesta. Olen testannut samalla tietokonekokoonpanolla nyt monia live-versioita ja tehnyt kyllä kaiken täysin yleisten ohjeiden mukaan. Kaikki muut jakelut toimivat, mutta Debian ei. Käytin Debiania jo 1990-luvulla ja totesin sen silloinkin surkeaksi varsinkin asennuksessa. Siinä suhteessa ei ole mikään muuttunut. On hienoa, jos jotkut saavat Debianin toimimaan helposti, mutta näyttää siltä, että vielä helpommin saa otettua käyttöön muita jakeluita. Kun lueskelee arvioita hyvistä Linux-jakeluista eri tarkoituksiin vaikkapa Googlenkin avulla, Debian ei useimmiten päädy millekään listalle. Jokin syy siihenkin varmaan on. Jos Windows tai MacOS toimisi Debianin tavoin, koko maailma olisi raivona tuollaisista ongelmista. Jos yksi jakelu osaa homman, osaamista pitäisi jakaa muiden kesken. Näin se menee muuallakin.
-
Kun lueskelee arvioita hyvistä Linux-jakeluista eri tarkoituksiin vaikkapa Googlenkin avulla, Debian ei useimmiten päädy millekään listalle. Jokin syy siihenkin varmaan on.
Totta kai siihen on syy. Se on että se ei oletuksena sisällä MINKÄÄNLAISTA suljettua koodia. Ei suljettuja ajureita, ei suljettu tiedostomuotoja jne.
Eli jos pärjäät out-of-box sillä, että järjestelmä ei soita esim. MP3 tiedostoja, Apple hömppiä tai ei sisällä esim. Nvidian ajureita tai verkkokorttiajureita, jotka on suljettua koodia, niin Debian on silloin oletusmuodossaan täydellinen järjestelmä. Mutta "perus penalle" se ei todellakaan riitä. Nuo kaikki saa toimimaan, mutta se kuuluu periaatteeseen, että niitä ei laiteta perusasennuksen mukana. Mitäpä luulet "perus Penan" ajattelevan käytännöllisyydestä?
Eli kuten mainittua. Debian on enemmän ns. poweruser distro.
-
Kuten hivenen kommentoitu toisessa ketjussa, niin asensin juuri "Last stable Debian live" - version virtuaalisena. Version numero on 8.5 - konservatiivisuus kuuluu Debianin luonteeseen.
Debian 8.x:n status on "oldoldstable", ja se on tällä hetkellä enää vain maksullisen laajennetun tuen piirissä. Debian-yhteisö ei enää tue sitä.
-
Kuten hivenen kommentoitu toisessa ketjussa, niin asensin juuri "Last stable Debian live" - version virtuaalisena. Version numero on 8.5 - konservatiivisuus kuuluu Debianin luonteeseen.
Debian 8.x:n status on "oldoldstable", ja se on tällä hetkellä enää vain maksullisen laajennetun tuen piirissä. Debian-yhteisö ei enää tue sitä.
OK, niinpäs näkyy olevankin. Se olikin joku Hamradio mix versio. Ilmankos se toimi hyvin :)
Mutta tämän hetken live-versiosta:
Miksiköhän tästä live-versiosta tässä ketjussa puhutaan yksikössä, kun Debian itse määrittelee sen, että live-versioita on tehty moneen makuun. Nopeasti luettuna niitä on 8 kappaletta. Kaikki ovat VIRALLISIA eikä mikään ole sen virallisempi kuin mikään muu. On tosin Gnome ja Standard - nämähän ovat vain nimiä siinä kuin muutkin nimet, eikä tämäkään tarkoita yksikössä puhumista.
Debian sanoo niissä olevan myös eri installereita. Lisäksi on eri paikka, joka toimii jos kyseessä on "awkward hardware". Tässä mielessä yksikössä puhuminen on järjetöntä.
Se, että tikulta bootti ei onnistu: kaikki tikut eivät boottaa ja tikut voivat myös vikaantua.
-
Kun lueskelee arvioita hyvistä Linux-jakeluista eri tarkoituksiin vaikkapa Googlenkin avulla, Debian ei useimmiten päädy millekään listalle. Jokin syy siihenkin varmaan on.
Totta kai siihen on syy. Se on että se ei oletuksena sisällä MINKÄÄNLAISTA suljettua koodia. Ei suljettuja ajureita, ei suljettu tiedostomuotoja jne.
Eli jos pärjäät out-of-box sillä, että järjestelmä ei soita esim. MP3 tiedostoja, Apple hömppiä tai ei sisällä esim. Nvidian ajureita tai verkkokorttiajureita, jotka on suljettua koodia, niin Debian on silloin oletusmuodossaan täydellinen järjestelmä. Mutta "perus penalle" se ei todellakaan riitä. Nuo kaikki saa toimimaan, mutta se kuuluu periaatteeseen, että niitä ei laiteta perusasennuksen mukana. Mitäpä luulet "perus Penan" ajattelevan käytännöllisyydestä?
Eli kuten mainittua. Debian on enemmän ns. poweruser distro.
Tämä asia kannattaisi sitten sanoa suoraan Debianin kotisivuilla eikä hehkuttaa, miten Debian sopii kaikille ja toivottaa kaikki mukaan. Fanaattisuus on eri asia kuin faktojen esittely.
-
Sama tietokone, sama usb-muistitikku, yhtenäinen toimintatapa iso-tiedoston latauksessa ja Etcher käynnistystikun tekemisessä. Useita toistoja testaamisen takia eri jakeluilla. Vain Debian tökkii, kaikki muut jakelut toimivat myös live-versiona. Erityishuomiota vielä Debianin omiin ohjeisiin. Kaikki muut jakelut toimivat ja asentuvat helposti, mutta ei Debian tähän samaan koneeseen. Mikähän on todennäköisin johtopäätös? Ei minun tarvise saada Debiania toimimaan. Minulla on toimiva Linux-jakelu ja jakeluita käytössäni, mutta enpä minä näitä testaamisia itseni takia teekään, vaan isompaa yhteisöä varten. Riittää, että tiedän, että Debian on edistyneille käyttäjille. Näin voin esitellä sen yhdistyksemme piirissä. Minä en ala minkään jakelun markkinamieheksi vastoin todellisuutta. Jos jakelu on hyvä, kehun sitä, jos ei, sanon siitä muuta. Deepin Linuxista löytyi täysin älyvapaa ja vastuuton ratkaisu käyttäjätilien luomiseen asennuksessa. Deepin ei antanut asennuksessa valita käyttäjätileissä peruskäyttäjän ja admin-tilin välillä ollenkaan. Pelkkä karkki ei riitä käyttöliittymässä, sanoisin kiinalaisille. Linux-yhteisössä ei selvästikään oteta opiksi omista ja muiden virheistä ja osaamisen jakamista pihdataan kaikesta huolimatta.
-
itsfossin sivuston kaverit tekevät tärkeää työtä. He testaavat nimenomaan eri Linux-jakeluita ja tekevät niistä lahjomattomia vertailuja ja analyysiä muille päätöksentekoa ja valintoja varten. Tällainen erittely on hyvästä ja siiitä on kaikki fanaattisuus poissa. Kukin käyttötarkoitus käydään läpi ja tulokset julkistetaan hyvin perustellen kuhunkin sarjaan.
-
Oman tietotekniikkaurani aikana olen oppinut olemaan nöyrä vikojen ja virheiden edessä. En ole virheetön toimija, mutta viikonloppuni eri jakeluiden testaamisessa herättää kysymyksiä varsinkin Debianista. En osaa sanoa, mitä tein sen suhteen väärin ison lataamisessa ja käynnistystikun tekemisessä ja tietokoneen käynnistämisessä. Muuta en tehnyt itse. Osaan kyllä sössiä asioita, myönnän sen. Koetin laittaa jakeluita vanhaan Compaqiin CQ58, jotta ei ainakaan olisi liian uutta rautaa. Kaiken saman tein muiden jakeluiden kanssa ja useita kertoja varmuuden vuoksi joka jakelulla. Vain yksi jakelu järjestelmällisesti tökki. Olen pitänyt Debiania parhaimpana ja luotettavimpana jakeluna, mutta omissa testeissäni muut päihittivät sen mennen tullen, olkoon miten avoin jakelu tahansa. Mitä jäi käteen? Ubuntu, Linux Mint, Zorin OS, Elementary, Pop OS, Manjaro, Garuda, Peppermint, Deepin, MX Linux, Fedora ja OpenSuse ovat toistaiseksi vakuuttaneet. Kaikilla pärjää hyvin. Valinta on lopulta makuasia. On hyvä, että jakeluita on eri tarkoituksiin ja eri tasoille peruskäyttäjistä pitkälle edenneisiin tehokäyttäjiin ja ammattilaisiin. Heidän käsissään Debian olisi varmasti mennyt eteenpäin kuin pullat uuniin.
Minun tehtäväni on opettaa tietotekniikkaa lapsille ja vanhuksille ja koetan tehdä sen mahdollisimman hauskasti ja helposti Windowsin, Macosin ja Linuxin kanssa. Työpaikalla olen sidottu yhteisömme toimintatapaan ja Tiedon käytäntöihin, mutta yhdistystoiminnassamme voin vaikuttaa enemmän ja saada omia vapauksia toteutukseen. Tärkeää on myös, että oppilaat saavat jatkaa tietokoneen käyttöä kotona. Minä olen pikkutekijä tässä kokonaisuudessa ja varmaan kaikki loppuu minun osaltani aikanaan ja jatkuu vain pelkkänä tavallisena kotikäyttäjänä.
-
En ole tarkistanut, onko Debianin levykuva vakiona hybrid-iso-muotoinen, mutta se on vaatimus tikulta käynnistämiselle. Luulisi olevan, koska tuo ei ole mikään uusi keksintö. Sen voi kyllä helposti muuntaa, jos osaa vähän käyttää komentoriviä.
https://wiki.syslinux.org/wiki/index.php?title=Isohybrid
https://superuser.com/questions/683210/how-do-i-determine-if-an-iso-is-a-hybrid
-
Ainakin yksi löytyi:
~/arkisto$ file debian-9.3.0-i386-netinst.iso
debian-9.3.0-i386-netinst.iso: ISO 9660 CD-ROM filesystem data (DOS/MBR boot sector) 'Debian 9.3.0 i386 n' (bootable)
-
...
Minun tehtäväni on opettaa tietotekniikkaa lapsille ja vanhuksille ja koetan tehdä sen mahdollisimman hauskasti ja helposti Windowsin, Macosin ja Linuxin kanssa.
...
En tiedä mitä kenenkäkin pitää tehdä, mutta voisitko kertoa, mitä itse asiassa testasit (en ole huomannut sitä yltä):
- testasitko live-versiota?
- mikä live-versio ... uusimmassa on 8 vaihtoehtoa. Pakko kysyä, koska lataaminen kestää minulla tunteja. Cinnamonin jo latasin.
Varsinainen versiohan on noin 3x4 GB:tä, joten tuskin sitä ainakaan.
Varsinaisen version sivuilla sanotaan suoraan, että "awkward hardware" versiot ovat erikseen. Kuten jo edellä mainitsin, ei ole takeita siitä, että live toimii juuri jollakin versiolla. Esimerkiksi Puppu Linuxin uudet versiot toimivat tai eivät toimi jollakin koneella missä joku muu versio oli jo toiminut ... ja tämä on liveversioiden jonkinlainen edelläkävijä. Eli yhdellä koneella testaaminen ei kerro jakelun laadusta yhtään mitään, vaan on lähinnä tuurista kiinni.
Se, että onko Debian jotenkin huonompi, kun ei osaa varautua johonkin rautaan, kuin joku muu linux - voi olla, mutta tämä arviointi pitää kohdistaa vain live-version yleispätevyyteen. Tai sitten kyse on sattumasta - kuten voisi päätellä yllä kertomastani Puppy Linux esimerkistä.
Asennuksen kysymykset ovat ilmeisesti kohtalaisen hankalia, ainakin versiossa 8.5 Ham Radio olivat sitä. Ubuntun kysymykset ovat tässä mielessä paljon helpompia vasta-alkajalle. Ei muistaakseni Fedorassakaan kysytty mistään Domainista mitään.
-
Kokeilin siis jakeluiden live-versioita ja joitakin asentelin myös. Nyt sain viimeinkin Debianin toimimaan myös. Se vaati juuri tuon epävirallisen non-free firmware-liveversion käyttämistä minun tapauksessani. Kaikki meni nyt nappiin tällä tavalla. Kaikki kunnossa nyt. Asia oli siis juuri niin kuin minua viisaammat täällä kirjoittivat. Olisi pitänyt alunperinkin kokeilla tuota epävirallista liveratkaisua. Se toimi heti oikein. Debian on hyvä vaihtoehto monien muiden joukkoon. Minulle vinkattiin yksityisviestillä myös, että liveversiot dvd-levyllä toimisivat paremmin kuin usb-tikut.
-
Kun lueskelee arvioita hyvistä Linux-jakeluista eri tarkoituksiin vaikkapa Googlenkin avulla, Debian ei useimmiten päädy millekään listalle. Jokin syy siihenkin varmaan on.
Totta kai siihen on syy. Se on että se ei oletuksena sisällä MINKÄÄNLAISTA suljettua koodia. Ei suljettuja ajureita, ei suljettu tiedostomuotoja jne.
Eli jos pärjäät out-of-box sillä, että järjestelmä ei soita esim. MP3 tiedostoja, Apple hömppiä tai ei sisällä esim. Nvidian ajureita tai verkkokorttiajureita, jotka on suljettua koodia, niin Debian on silloin oletusmuodossaan täydellinen järjestelmä. Mutta "perus penalle" se ei todellakaan riitä. Nuo kaikki saa toimimaan, mutta se kuuluu periaatteeseen, että niitä ei laiteta perusasennuksen mukana. Mitäpä luulet "perus Penan" ajattelevan käytännöllisyydestä?
Eli kuten mainittua. Debian on enemmän ns. poweruser distro.
Tämä asia kannattaisi sitten sanoa suoraan Debianin kotisivuilla eikä hehkuttaa, miten Debian sopii kaikille ja toivottaa kaikki mukaan. Fanaattisuus on eri asia kuin faktojen esittely.
Tuota kyllähän asia on niin, että jos luet tämän, huomautan myös erittäin, erittäin helposti löydettävän Debian sivun, niin siitä pitäisi kyllä saada rivienvälistä luettua heti, että kyseessä ei ole ehkä se helpoin ratkaisu. Haluaisin myös huomauttaa, että missään en ole nähnyt niin Debianin osalta väitettävän. Oletko kuitenkin sattunut lukemaan tämän väitteen jostain muualta?
Ubuntu alkujaan on juuri tehty Debianin "vaikeuden" takia ja sehän on Debian, johon on paketoitu suljettua koodia ja valittu Ubuntun kehittäjien mielestä sopivimmat sovellukset ns. perustyöpöytäkäyttäjälle. Samoin Mint, joka on mielestäni suoraan sanottuna on ohittanut Ubuntun helppokäyttöisyydessään.
https://www.debian.org/intro/about
Debian on minusta aivan loistava sen vakaassa muodossa, mikäli haluaa todella vakaan ympäristön. Mutta on siinä toki huonot puolensa. Ohjelmaversiot on monesti jo varsin vanhoja, mainittuja ajureita ja suljettua softia ei tosiaan tarjota oletuksena. Itsellä on aina yhdessä vanhassa läppärissä Debian stable asennettuna ja siinä on yksi todella miellyttävä asia. Vaikka kone saattaa pysyä suljettuna helposti 6kk, niin järjestelmä ei tyrkytä tyyliin sitä 400 päivitettävää pakettia, vaan päivitysten määrä on pääsääntöisesti hyvin maltillinen ja koskaan mitään ei ole mennyt rikki päivityksissä. Tosiaan jos helpolla pitää saada toimiva järjestelmä joka ei ole vaikea käyttää ja pitäisi sisältää kaikki perusjutut varmuuskopiointi mukaanlukien, niin Mint on minusta kaikista paras vaihtoehto, käyttää sitten Cinnamon tai XFCE ympäristöä.
-
Ok. Kokeiltuani Debiania pidän sitä oikein hyvänä eikä se ollut mitenkään vaikea asentaa tai kokeilla, kunhan löysi oikean iso-tiedoston. Tuo epävirallinen versio "kiusallisia laitteistoja" varten toimii heittämällä. Minäkin taidan jättää Debianin yhteen koneeseen ja työkoneeseen Ubuntun tai Manjaron Macin ja Windowsin rinnalle. Pakko on tehdä valintoja monien hyvien vaihtoehtojen joukosta, kun kaikkia ei voi käyttää. Siksi on hyvä, että asiantuntevat ihmiset kertovat jakeluiden eroista selkeästi meille muille. Paljon tuli arvosteltua Debiania, mutta hyvä jakelu se on. Parhaimmasta päästä omine vahvuuksineen.
-
Hyvä että sait toimiin. Myönnettäköön, että nuo levykuvat ja erityisesti tuo suljetun koodin ajurit sisältävä levykuva, niin se saisi olla hiukan paremmin tuotuna esiin, vaikka se sotii toki täysin avointa järjestelmää vastaan. Varsin ikävä tosi kuitenkin on, että mm. monet langattomat verkkokortit ei vain toimi avoimen koodin imagella.
Ei varmastikaan olisi pahitteeksi olla mainittuna selkeämmin, että asia voi hyvin olla näin Debiania kokeiltaessa.
-
Tämä asia kannattaisi sitten sanoa suoraan Debianin kotisivuilla eikä hehkuttaa, miten Debian sopii kaikille ja toivottaa kaikki mukaan. Fanaattisuus on eri asia kuin faktojen esittely.
Kyllähän se Debian periaatteessa sopii kaikille. Olettaen ettet tarvitse suljetun lähdekoodin kamaa. Tai jos tarvitset niin osaa sen asentaa ja konffata.
-
Debian saa olla täysin vapaiden ohjelmien puolella. Ei siinä mitään. Eihän se Debianin vika ole, jos tietyt laitteet tarvitsevat toimiakseen suljettua koodia tai suljettuja ajureita. On vaan hyvä, että asia tulee selväksi peruskäyttäjille. Paljon vaikeampaa on osata etsiä sitä oikeaa suljettua ajuria jostakin kuin ladata nämä sisältävä iso-tiedosto jostakin selkeästä kohtaa nettisivulta. Hyvä selkeä rehellinen viestintä ei ole koskaan keneltäkään pois. Linuxissa on valtava potentiaali tavallisille ihmisille. Debianin kotisivu on selkeä ja informatiivinen. Mielelläni käyttäisin kaikkia kokeilemiani jakeluita, mutta ei kenelläkään ole sellaiseen aikaa. Niin moni jakelu on upea ja toimiva. Ubuntuun löytyy nopeasti apua näiltä verkkosivuilta ja AskUbuntusta. Selkeitä sivustoja ja hyödyllisiä peruskäyttäjällekin. Siksi käytän nyt Ubuntua. Pääsee helpolla alkuun ja eteenpäin ja huomaa, ettei kaikki olekaan niin vaikeaa kuin on ennen kuvitellut.
-
Mistä voi tietää, ettei tarvitse suljettua koodia? Mistä sitten helposti löytää sen suljetun koodin? Siinäpä ne peruskäyttäjän ongelmat. Löytyykö asennusohjeet ja konffausohjeet jostakin? kysytään seuraavaksi. Epävirallinen non-free iso-versio oli Debianin vastaus ja erinomainen vastaus olikin.
-
Ubuntu on oma suosikki kiitos no tosiaan suosion tuoman ohjeiden laajuuden ja sitten sen että sen kanssa on ollut toistakymmentä vuotta tekemisissä :D
-
Samoista syistä porukat päätti ennakkoon valita meidän yhdistyksessämme Ubuntun oppimisympäristöksi. iPadien mukana tulee sitten Applen järjestelmä ja monella jäsenellä olikin jo Windows 10. Näillä mennään. Tarkoitus on kehittää digitaitoja ja oppia saamaan täysi hyöty tietokoneista arjessa. Lasten kanssa mennään Applen tableteilla toistaiseksi. Koulu vaatii Windowsin käyttöä oppilailta.