Ok, hyvää tietoa tuossa edellisessä ketjussa. Sääli, että tuollaiset hyvä opit eivät ole tuntuneet leviävän maaseudulle asti. Tuon kirjoituksen perusteella näyttäisi siltä, että jotkut kunnat ovat asian ymmärtäneet. Hehän peruskouluista vastaavat. Sillä, että valtiovalta ja ministeriöt ymmärtäisivät asian, saataisin aikaan paljon. Nyt kunnat räpeltävät mitä räpeltävät.
Tämä ketju on laajentunut aihepiiriltään, joten tässä hieman kertaus sille mitä aiemmin yritin sanoa.
Linuxin leviäminen peruskuluttajalle: Jos puhutaan läppäreistä ja pöytäkoneista, en näe tälle juuri mitään mahdollisuutta. Kuluttaja ei vaihda toiseen ympäristöön käytännössä koskaan, vaikka toinen ympäristö olisi jossain määrin edullisempi tai turvallisempi - siis tarkoitan missään tuotteissa. Pitää tapahtua jotakin todella radikaalia. IT-ammattilaiselle radikaali asia voi olla XP-koneen nyrjähtäminen puolen vuoden huolellisen käytön jälkeen, sähköpostin mukana tullut virus tai vaikkapa Microsoftin lisenssiehdot ... tavallinen kuluttaja ei näitä ymmärrä, koska hänen mielestään "sellaisia kaikki tietojärjestelmät ovat".
Jos ajatellaan mobiililaitteita, puhelimet ja tabletit etunenässä, niin radikaali muutos on tapahtunut. Niillä tehdään hyvin suuri määrä toimintoja, joita aiemmin tehtiin pöytäkoneella ja tehdään myös uusia asioita. Tällöin Windowsit on unohdettu täysin. Linux on käyttöjärjestelmänä ollut valtavirta jo todella pitkään ja ohjelmistojärjestelmä Android ylitti 50% markkinaosuuden jo kauan sitten.
Sulautetuissa järjestelmissä muutos on ollut piilevä ja niissä Linux lienee valtavirta, tai ei ainakaan mikään Windows CE viritys. Ohjelmistojärjestelmät näissä ovat sekulia, esim. verkkolevyissä ja navigaattoreissa on toinen toistaan ihmeellisempiä käyttöliittymiä.
Julkisyhteisöihin Linux työpöydät leviäisivät helposti jos näkemystä olisi. Näkemys pitäisi löytyä mm. yhteiskunnallisen tilinpäätöksen merkityksessä ja osaamista pitäisi löytyä esim. turvallisuusaspektien ymmärtämisessä - kumpaakaan ei tunnu löytyvän ... tosin edellisessä postituksessa kerrottiin että jotkut kunnat tajuavat näitä asioita eivätkä pakota perheitä sijoittamaan rahojaan täysin turhaan.
Noin lyhyesti sanottuna yhtään taitava kaupallinen toimija voi helposti torpedoida Linuxiin siirtymisen. Korkeakoulujen jakamat "ilmaiset" Office 365 paketit ovat tästä esimerkkejä. Sinänsä Microsoft tuotteiden hinnat ovat pudonneet rajusti - ennen niistä piti pulittaa satoja euroja, nyt home-versiot pyörivät siellä 100 euron tienoilla ja OEM-version eivät maksa paljon mitään.
Tästä päätellen Microsoft ottaa Linux-uhkan aivan tosissaan, onhan Windowsissa jo mukana "aito Linux" ... ainakin jossakin tuoreessa Windows 10 päivityksessä, jota jaetaan sitten joskus, joillekin asiakkaille, joiden koneet eivät välttämättä ole kokonaan solmussa asennuksen jälkeen ja ainakin jotkut kriittiset ohjelmat toimivat niissä päivityksen jälkeen .... tarkoitan sitä, että onko Linux mukana vai ei ... ota siitä sitten selvää kun päivitykset ovat mitä ovat.
Vielä selvyyden vuoksi - ammattiohjelmistot ovat oma asiansa. Niiden merkitys on monesti niin suuri, että ne valitaan ensin ja käyttöjärjestelmät näiden ohjelmistojen mukaan. Sekaympäristöt ovat myös melko tavallisia. Esim. Oracle servereitä pyöritetään toisinaan Linuxilla vaikka kaikki työasemat olisivatkin Windowsia. Virtualisointialustat eivät useinkaan tule Microsoftilta vaan esim. VMwarelta (Red Hat Linux jossakin siellä pohjalla nykyään). Sinänsä aika pateettista, että esim. Google ja VMware eivät markkinointiviesteissään mainitse Linuxia vahingossakaan. Oracle kyllä mainitsee, koska heillä on ihan oma Linux versionsa - ilmeisesti siksi että sen avulla he pyrkivät hallitsemaan rahavirtaansa (vaikka noin muuten sitä ei tarvitakaan, muuten kuin ehkä referenssiksi).
Ammattiohjelmista puhuminen ei suoranaisesti ole topicin mukaista, mutta epäsuorasti se on. Työntekijöille monesti jaetaan "ilmaisia" versioita työpaikalta. Tämä on taas yksi markkinointikikka, jolla käyttäjät pidetään Microsoft-leirissä. Onhan tietotekniikka huumekaupan ohella niitä ainoita teollisuudenaloja, jossa asiakasta kutsutaan käyttäjäksi