Seuraava, joka kehittää taas uuden ohjelmointikielen voisi tehdä mukaan yhden fiitserin
Kun yhteenkuuluvat rakenteet paketoidaan sulkumerkkien sisään, voisi näihin sulkumerkkeihin lisätä myös tunnisteen. Vaikkapa vain numeron tai merkkisarjan, joka noudattaisi muuttujien nimeämiskäytäntöjä.
Fiksu IDE pystyisi ylläpitämään numerointia käsin koskematta ja ilmoittamaan virheistä lennossa.
Ohjelman kasvaessa ja sisäkkäisten rakenteiden määrän kasvaessa on vaikea enää tunnistaa, mikä loppusulku liittyy mihinkin alkusulkuun.
Ehdotukseni esimerkin muodossa:
void setup() asetukset{
WiFi.begin()
}asetukset
for( ; ; ) 1{
for( ; ; ) 2a{ plapla }2a
for ( ; ; ) 3{
plaplapla
}3
}1
Joku jo ehdottikin, että sulut merkittäisiin väreillä. No ei kiitos näin värisokeiden puolesta. Eikä kukaan muutenkaan erota kymmeniä värejä toisistaan. Ei varsinkaan mv-laserilla paperille tulostettuna.
Joku hehkutti, että monet IDE:t korostavat loppusulun, kun vie kursorin alkusulun päälle. Ei ole tainnut ko henkilö koskaan kirjoittaa yhtä kuvaruutua pidempää ohjelmaa.
Sulkumerkkien korvaaminen sisennyksillä on suoraan p*stä. Se toimii kyllä, jos editoit koodia koko ajan samalla editorilla samassa koneessa, mutta tuo ongelmia koneelta toisella vaihtaessa.