[RATKAISTU] Jotakin outoa Tiedostojen kokojen suhteen levykuva / gparted

[Eeriikki]

Gparted sanoo levyn olevan "täynnä" ?

Laitan tässä pari kuvaa.

[retu]

Miksi toinen näyttää toista kuin toinen? Onko tää nyt puuroa vai velliä?

Gparted näyttää että sulla on sda levyllä vain yksi osio (sda1) ja se täyttää koko levyn. Et siis voi luoda uuttaa osiota, kun ei ole "tilaa". Tiedostojen puolesta osio sda1 voi olla vaikka ihan tyhjä, mutta se ei liity tähän. Tiedostot vievät tilaa osion sisältä. Tuossa on vissiin 60Gt jäljellä, 156Gt käytössä, tiedostoille osion sisälle. Jos sda1 ei täyttäisi koko levyä, vaan sille olisi varattu vaikka puolet 115Gt, niin et olisi voinut tallentaa 156Gt tiedostoja, vaan levy olisi jo "täyttynyt".

Jos osio ei ole aivan täynnä, voit kyllä pienentää sitä (vaikka gpartedilla) ja sitten voit luoda syntyneeseen tyhjään tilaan toisen osion (sda2). Sen jälkeen sinulla olisi 2 pienempää osiota, joiden yhteenlaskettu koko olisi suurinpiirtein sama kuin sda1 alunperin.

Nonnih, olikin keittoa 

[Tomin]

Sinulla on nyy käytössä LVM, jonka vuoksi tuo osio tulkitaan täydeksi. LVM osion sisällä olevissa tiedostojärjestelmissä voi olla vielä tilaa, joka näkyy sitten df:n listauksessa.

[Eeriikki]

Ihmettelin mikä tuo LVM on ja mistä se on tuonne lipsahtanut.

Enhän minä osaa tätä korjata, jos se on tarpeen

Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM – Linux.fi
https://www.linux.fi/wiki/Ohjelmistopohjainen_RAID_ja_LVM

... RAIDilla varmistettu levyjärjestelmä, jossa osioita hallitaan LVM:llä. LVM:n ansiosta tallennuslaitteet näkyvät abstraktimpina kokonaisuuksina, taltioryhminä ... Tässä ohjeessa käytössä on kolme tyhjää kiintolevyä (laitetiedostot /dev/sda, /dev/sdb, ja /dev/sdc). ... Tämä virhe esiintyy ainakin joissain Ubuntu-järjestelmissä.

[juylii]

Ihmettelin mikä tuo LVM on ja mistä se on tuonne lipsahtanut.
...
https://www.linux.fi/wiki/Ohjelmistopohjainen_RAID_ja_LVM

Menit askelta pidemmälle kuin Linux.fi -sivujen LVM-info edellytti. https://www.linux.fi/wiki/LVM
Useat jakelut oletuksena tarjoavat LVM-osiointia, mutta _omalla kohdallani_ pidän sitä turhana, jos hallitsee oman järjestelmänsä, joka sisältää useita levyjä ja useita levyosioita. (Levyt ja levyjen osioinnit tiedostoineen ja hakemistoineen on liitettävissä järjestelmään monien muiden, kätevien metodejen avulla. Esim. mount tai ln.)
Tietenkin Logical Volume Manager:lla on omat etunsa, mutta silloin on ymmärrettävä järjestelmän systeemin edut ja _mahdolliset_ ongelmat.
Ymmärtääkseni, LVM liittyy nimenomaan levyjen osiointiin, joten LVM-osionti vaatii levyn/levyjen uudelleen osioinnin.
Kaikkinainen osiointi (teoriassa) poistaa levyiltä/osiolta kaiken datan, joten osioinnin muutoksiin tarvitaan viimeisen päälle varmuuskopiointi, jolta datat voi pullauttaa takaisin uudelle osioinnille/levyosioille.
- Suo siellä, vetelä täällä -

[nm]

Ihmettelin mikä tuo LVM on ja mistä se on tuonne lipsahtanut.

Ubuntun asennus luo LVM-osioinnin automaattisesti, jos valitset levyn salauksen käyttöön.

Enhän minä osaa tätä korjata, jos se on tarpeen

Ei ole tarpeen korjata. Toimii kuten on tarkoitettu.

[Eeriikki]

En ole tietoisesti tehnyt salauksen lisäystä, koska en pidä henkilösuojauksesta kotona, vaan pyrin niistä eroon.
Onneksi täällä Linux puolella on vähän helpompaa, mutta Windows ( Home ) puolella kansallinen turvallisuus on luotu sellaiseksi, että jos poistat kameran stand by käytöstä ( gpedit.msc ) tai teet jotakin muuta esim. estät tietojen keräilyn Googlelle, Mikrosoftille, niin päivitykset estyvät.

Mutta tässä LVM-tapauksessa, onko syytä jättää salaus voimaan, josko se suojaisi kovalevyn ulkopuoliselta urkinnalta ?
Eiköhän tuo urkinta kohdistu enemminkin teollisuusteen.

[nm]

Mutta tässä LVM-tapauksessa, onko syytä jättää salaus voimaan, josko se suojaisi kovalevyn ulkopuoliselta urkinnalta ?
Eiköhän tuo urkinta kohdistu enemminkin teollisuusteen.

Satunnainen urkinta koskee yhtälailla kaikkia nettiin kytkettyjä laitteita, joiden tietoturvassa on aukkoja, mutta levysalaus ei auta siihen. Salauksesta on hyötyä erityisesti mobiililaitteissa, joiden data halutaan suojata fyysiseltä pääsyltä, jos laite varastetaan. Salaus voi myös helpottaa kovalevyjen poistamista käytöstä, kun ulkopuolisilla ei ole mahdollisuutta lukea sisältöä.

Kotikäytössä salaus ei välttämättä ole niin olennaista, jos laitteita ei kuljetella muualle. Itse en suojaa datalevyjä (esim. valokuva- ja videoarkistoja) kotona, koska on tärkeämpää päästä dataan käsiksi kaikissa tilanteissa kuin estää pääsy muilta. Sensitiivinen data on toki hyvä säilyttää kotonakin salattuna.


Salauksen poistaminen vaatii levyn tyhjentämisen ja täydellisen uudelleenasennuksen. Mielestäni ei ole tarpeellista lähteä muuttamaan jo asennettua järjestelmää salaamattomaksi.

[jekku]

----
otikäytössä salaus ei välttämättä ole niin olennaista, jos laitteita ei kuljetella muualle. Itse en suojaa datalevyjä (esim. valokuva- ja videoarkistoja) kotona, koska on tärkeämpää päästä dataan käsiksi kaikissa tilanteissa kuin estää pääsy muilta. Sensitiivinen data on toki hyvä säilyttää kotonakin salattuna.
----

Onko tuo rajattu salaus mahdollista hoitaa hakemistotasolla (sillai tolkun loitsuilla)?
Ja miten esim. rsync suhtautuu salattuun osaan?

[Kullervo]

Onko tuo rajattu salaus mahdollista hoitaa hakemistotasolla (sillai tolkun loitsuilla)?
Ja miten esim. rsync suhtautuu salattuun osaan?

Aivan samoja asioita olen miettinyt. Mitenkähän lie?

[AimoE]

Onko tuo rajattu salaus mahdollista hoitaa hakemistotasolla (sillai tolkun loitsuilla)?
Ja miten esim. rsync suhtautuu salattuun osaan?

Toki voi , muta kannattaa kuitenkin pohtia tarkkaan millaista suojaa tarvitsee. Jos kuljetan läppäriä mukanani, haluan todellakin suojata koko Ubuntu-asennuksen niin tarkasti kuin mahdollista. Jos taas haluan suojata vain jotkut elintärkeät tiedot, kuten pankista ladatut tiedostot, niin vähempikin suojaus voi riittää, mutta siinä on sala-ansoja. Nimittäin monet ohjelmat käyttävät esimerkiksi /tmp-hakemistoa tietojen tallettamiseen suoritusaikana, ja jos koko asennus ei ole salattu, salaiset tiedot voivat vuotaa tällaisten paikkojen kautta vaikka kuinka yrittäisi olla varovainen. Kysy siis itseltäsi mitä haluat suojaukselta, ja valitse ratkaisu sen mukaan.

[jekku]

Onko tuo rajattu salaus mahdollista hoitaa hakemistotasolla (sillai tolkun loitsuilla)?
Ja miten esim. rsync suhtautuu salattuun osaan?

....
Kysy siis itseltäsi mitä haluat suojaukselta, ja valitse ratkaisu sen mukaan.

Kokoelma tiedostoja jotka haluan pitää hyvin henkilökohtaisina ja jotka kuitenkin varmistettavissa normaaleilla skripteillä.
Siis tiedostoja joihin esim. perikunnan tai mahdollisen edunvalvojan (tjsp.) ei tarvitse päästä käsiksi.

Edit. Löysin jotain kokeilujani (olin inostunut aiheesta aiempien viestien perusteella), mutta näytti siltä että olin kokeillut kokonaisia osioita ja varmuuskopiointi olisi karahtanut kiville...

[nm]

Kokoelma tiedostoja jotka haluan pitää hyvin henkilökohtaisina ja jotka kuitenkin varmistettavissa normaaleilla skripteillä.
Siis tiedostoja joihin esim. perikunnan tai mahdollisen edunvalvojan (tjsp.) ei tarvitse päästä käsiksi.

Edit. Löysin jotain kokeilujani (olin inostunut aiheesta aiempien viestien perusteella), mutta näytti siltä että olin kokeillut kokonaisia osioita ja varmuuskopiointi olisi karahtanut kiville...

Ubuntun koko levyn salaus toimii niin, että salaus aukeaa, kun järjestelmä on käynnistetty ja salasana on syötetty. Silloin varmuuskopiointi onnistuu samalla tavalla kuin salaamattomallakin levyllä. Varmuuskopion salaus on tosin mietittävä erikseen.

Kotihakemiston tai muiden kohteiden salaus eCryptfs:llä tai vastaavilla tiedostojärjestelmän päällä toimivilla toteutuksilla on joko kytketty käyttäjän kirjautumiseen, tai salaus on avattava erikseen manuaalisesti. Jos salaus avataan sisäänkirjautumisen yhteydessä, varmuuskopiointi kannattaa kytkeä toimimaan silloin, kun käyttäjä on kirjautuneena.

Manuaalisesti liitettävät salatut tiedostojärjetelmät kannattanee varmuuskopioida sellaisenaan salattuina. Varmuuskopion palautus on syytä testata toisella tietokoneella. Jotkut salausmenetelmät voivat olla kytköksissä levyn osiointiin tai tietokoneeseen.

[jekku]

....
Manuaalisesti liitettävät salatut tiedostojärjetelmät kannattanee varmuuskopioida sellaisenaan salattuina. Varmuuskopion palautus on syytä testata toisella tietokoneella. Jotkut salausmenetelmät voivat olla kytköksissä levyn osiointiin tai tietokoneeseen.

Ok, Otanpa uudelleen kokeiluun.

Ideaalista olisi jos se salattu hakemisto menisi sellaisenaan kopioon - ja sitten kysyisi avausta jos/kun tulisi tarve lukea...
Tuskin kertyy niin iso/ kasa/ etteikö voisi tehdä vaikka aika ajoin täyden kopion ellen saa rsync:iä tai scp:tä onnstumaan.

Enteilee käsityötä, mutta eipä noihin viikottain tule muutoksia...