Kyllä tämä on 16.04. 18.04:n käynnistyksessä sai valita, käyttääkö "vanhan" tyylistä gnomen käyttöliittymää. No, olihan se sinne päin, mutta yläpalkkiin en saanut hinattua valikoista yhtään ikonia, ja toisekseen käyttöliittymä hyppäsi ajoittain täysin hallitsemattomasti uudempaan liittymän tyyppiin, joka oli siis Unity-vaikutteinen. Vaikutti kaikkiaan hyvin epävakaalta, enkä millään voi vaimon käyttöön tuollaista antaa. Myöhään illalla tein sitten vielä neljännen asennuksen, koska en onnistunut home-partition teossa jälkikäteen, tai no, partitio sinällään onnistui, mutta nettiohjeen mukaisesti tehtynä jotain meni pieleen, ja uudelleen käynnistys hirttäytyi kirjautumiseen. Vaikka antoi salasanan oikein, pompsahdin aina uudelleen takaisin. Osaavilla komentoloitsuilla recovery-tilassa olisi voinut saada asiat kuntoon, mutta kun en niitä osaa, asensin 16.04:n vielä uudelleen, ja sieltä asennuksesta ne muut vaihtoehdot (voiisi korostaa sitä partitiointia siinä asennusliittymässä). Sieltä sain partsit kohdilleen, myös parinkymmenen gigan fat-32:n, jota voi käyttää yhteisenä yhteisille asioille mahdollisesti WIndows-puolen käytön kanssa.
Yhtä kaikki 4 asennusta, todella paljon harmia ja aikaa. Olen tottunut, että asennus menee tunnissa. Liittymä on nyt kohdallaan, eli selkeä ja tuttu tullut gnome-session-flashback paikallaan Unityn korvaajana. Tästä on vaimon hyvä jatkaa. Kaikki pelaa ja tehoa on kiitettävästi, näppis kunnollinen, näytössä resoa ja vauhtia hänelle ja SSD-levy pitää koneen hiljaisena. Loppu hyvin, kaikki hyvin