Mikä (Ubuntupohjainen) KDE jakelu toimii?

[spark]

Haluaisin KDE työpöytään siirtyä ainakin parilla koneella, mutta mikä jakelu toimii? Tuli kokeiltua Kubuntu 17.04, 16.04, Mint KDE, Neon KDE ja kaikissa tuntuu olevan ihmeellisiä bugeja. Kubuntuissa tuntui olevan eniten, mutta jokaisessa niinkin yksinkertainen asia, kuin käyttäjän vaihto johti muutaman vaihdon jälkeen mustaan ruutuun, jossa kursori vilkkui nurkassa tai muuten vain toinen käyttäjä meni kokonaan jumiin.

Ei ole kyllä noin bugiseen työpöytäympäristöön ihan äsken törmätty. Onko tuossa vain syynä huono Ubuntuyhteensopivuus, vai mikä?

Onko toivoa kokeilla vielä jotain distroa?

[nm]

Haluaisin KDE työpöytään siirtyä ainakin parilla koneella, mutta mikä jakelu toimii? Tuli kokeiltua Kubuntu 17.04, 16.04, Mint KDE, Neon KDE ja kaikissa tuntuu olevan ihmeellisiä bugeja. Kubuntuissa tuntui olevan eniten, mutta jokaisessa niinkin yksinkertainen asia, kuin käyttäjän vaihto johti muutaman vaihdon jälkeen mustaan ruutuun, jossa kursori vilkkui nurkassa tai muuten vain toinen käyttäjä meni kokonaan jumiin.

Niin no käyttäjän vaihto ilman uloskirjautumista ei ole teknisesti ihan yksinkertainen juttu -- eikä varmaankaan erityisen laajasti käytetty ominaisuus kehittäjäyhteisössä. Ei sinänsä yllätä, ettei toimi nykyisessä Plasma 5:ssä luotettavasti.

[spark]

Niin no käyttäjän vaihto ilman uloskirjautumista ei ole teknisesti ihan yksinkertainen juttu -- eikä varmaankaan erityisen laajasti käytetty ominaisuus kehittäjäyhteisössä. Ei sinänsä yllätä, ettei toimi nykyisessä Plasma 5:ssä luotettavasti.

Luulisi tuon nyt aika yleistä olevan kotitalouksissa, jossa perheenjäsenillä on omat tunnarit. On tuo nyt toiminut jostain Ubuntu 5 versiosta lähtien, kun Ubuntua aloin käyttämään, joten mistään uudesta ominaisuudesta ei ole kyse.

Jostain syystä salasanaton vaihtokin onnistui vain toiseen käyttäjään päin, mutta ei toiseen.

[nm]

Niin no käyttäjän vaihto ilman uloskirjautumista ei ole teknisesti ihan yksinkertainen juttu -- eikä varmaankaan erityisen laajasti käytetty ominaisuus kehittäjäyhteisössä. Ei sinänsä yllätä, ettei toimi nykyisessä Plasma 5:ssä luotettavasti.

Luulisi tuon nyt aika yleistä olevan kotitalouksissa, jossa perheenjäsenillä on omat tunnarit.

Sellaisia käyttäjiä on häviävän pieni määrä. Kehittäjillä on yleensä omat koneensa ja Linux-asennuksensa, joita muut eivät käytä.

[Postimies]

Luulisi tuon nyt aika yleistä olevan kotitalouksissa, jossa perheenjäsenillä on omat tunnarit. On tuo nyt toiminut jostain Ubuntu 5 versiosta lähtien, kun Ubuntua aloin käyttämään, joten mistään uudesta ominaisuudesta ei ole kyse.

Kokeilin toisen istunnon luomista pitkästä aikaa. Sain Ubuntunkin jumiin. KUbuntu avasi uuden istunnon ja se löytyy valikostakin. Kaksi näyttöä ja uusi sessio samalla tunnuksella aiheuttaa helposti sotkua. En saanut Kodia millään käynnistymään TV ruudulle. Pienennettynä sen sai sinne raahattua, mutta kun kokeili koko näytölle se ponnahti toiselle näytölle. Näytönohjaimena on Nvidia suljetuilla ajureilla. Usein tässä ollut jotain ongelmaa.  Joskus merkkitilasta ei päässyt takaisin X:ään. Joskus piti käynnistää toisen sessio kun ikkunamanagerin bugin takia. Toisessa kwin ja toisessa vaikka openbox. Vähän aikaa sitten Nvidian ajurissa oli vika, joka muutti ikkunoiden kehykset isoiksi ja riemunkirjaviksi.

Ubuntussa pikakomento CTRL+ALT+L vaihtaa käyttäjän.

Yksi käytetty tapa on kirjautua merkkitilassa ja sitten toinen istunto
startx -- :1
.xinitrc vaatii muokkausta jos haluaa jonkun muun kuin oletustyöpöydän käyntiin.

Uusi sessio onnistunee parhaiten kun kirjautuu merkkitilassa ja käynnistää siellä uuden X:n.

[juyli]

Luulisi tuon nyt aika yleistä olevan kotitalouksissa, jossa perheenjäsenillä on omat tunnarit.

Jos puhumme PC:stä eli Personal Computerista, on kyseessä henkilökohtainen tietokone. Tällöin koneella ei ole kuin tuo yksi käyttäjä.

Jostain syystä salasanaton vaihtokin onnistui vain toiseen käyttäjään päin, mutta ei toiseen.

Unix-järjestelmät perustuvat käyttäjätunnuksiin, ja kirjautumiseen omalla sanasanalla kotihakemistoon, ohjelmistoihin, kirjastoihin ja ympäristömuuttujiin.
Kuten jo NM ansiokkaasti kertoi, olisi selvintä kirjautua järjestelmästä, ja tarvittaessa käynnistää X-istunto (kuten KDE/Kubuntu) uudelleen käyttäjätunnuksilla (jopa ilman salasanaa, jos tuon salasanan kirjoittaminen tuntuu aivan ylivoimaiselta ponnistukselta.)
Monenkäyttäjän järjestelmissä perusidea on se, että kukin käyttäjä kirjautuu omilla tunnuksillaan, ja varmentaa käyttöoikeudet henk. koht. (PC) salasanallaan.
Mielestäni täysin tarpeeton omaisuus on tavallisen käyttäjän kirjautua järjestelmään toisen tavallisen käyttäjän istunnosta puhuttaessa henkilökohtaisesta tietokoneesta.
PS. Tosin sudo tarjoaa mahdollisuuden sujuvaan toisen käyttäjän ohjelmien käyttöön. Ubuntussahan tuo korvaa root-tunnuksen käytön järjestelmätyökalujen käyttämiseksi.

[spark]

Luulisi tuon nyt aika yleistä olevan kotitalouksissa, jossa perheenjäsenillä on omat tunnarit.

Jos puhumme PC:stä eli Personal Computerista, on kyseessä henkilökohtainen tietokone. Tällöin koneella ei ole kuin tuo yksi käyttäjä.

Jostain syystä salasanaton vaihtokin onnistui vain toiseen käyttäjään päin, mutta ei toiseen.

Unix-järjestelmät perustuvat käyttäjätunnuksiin, ja kirjautumiseen omalla sanasanalla kotihakemistoon, ohjelmistoihin, kirjastoihin ja ympäristömuuttujiin.
Kuten jo NM ansiokkaasti kertoi, olisi selvintä kirjautua järjestelmästä, ja tarvittaessa käynnistää X-istunto (kuten KDE/Kubuntu) uudelleen käyttäjätunnuksilla (jopa ilman salasanaa, jos tuon salasanan kirjoittaminen tuntuu aivan ylivoimaiselta ponnistukselta.)
Monenkäyttäjän järjestelmissä perusidea on se, että kukin käyttäjä kirjautuu omilla tunnuksillaan, ja varmentaa käyttöoikeudet henk. koht. (PC) salasanallaan.
Mielestäni täysin tarpeeton omaisuus on tavallisen käyttäjän kirjautua järjestelmään toisen tavallisen käyttäjän istunnosta puhuttaessa henkilökohtaisesta tietokoneesta.
PS. Tosin sudo tarjoaa mahdollisuuden sujuvaan toisen käyttäjän ohjelmien käyttöön. Ubuntussahan tuo korvaa root-tunnuksen käytön järjestelmätyökalujen käyttämiseksi.

Ai nyt pitää ottaa PC kirjaimellisesti. Ja perunat. Henkilökohtaiset koneet erikseen, mutta yhteiskäyttöökoneen pitää olla helppokäyttöinen ilman salasanoja. Vanhuksilla alkaa heti huuto, jos joutuu johonkin laatikkoon jotain kirjoittamaan ja kaikenlisäksi tuo KDE:n kirjautumisruutu on todella epäselvä, kun se ei suoraan listaa kaikkia käyttäjiä.

[Postimies]

Monenkäyttäjän järjestelmissä perusidea on se, että kukin käyttäjä kirjautuu omilla tunnuksillaan, ja varmentaa käyttöoikeudet henk. koht. (PC) salasanallaan.
Mielestäni täysin tarpeeton omaisuus on tavallisen käyttäjän kirjautua järjestelmään toisen tavallisen käyttäjän istunnosta puhuttaessa henkilökohtaisesta tietokoneesta.
PS. Tosin sudo tarjoaa mahdollisuuden sujuvaan toisen käyttäjän ohjelmien käyttöön. Ubuntussahan tuo korvaa root-tunnuksen käytön järjestelmätyökalujen käyttämiseksi.

Toinen kirjautuminen systeemiin on pakollista esim. virhetilanteissa. Kirjaudutaan merkkitilassa ja pysäytetään jumittunut ohjelma. Toki melko harvinaista, mutta joskus
X tai työpöytä kaatuu. Ympäristömuuttujat, laitteiden jakaminen tekee toisesta istunnosta haastavan. Itse käynnistin joskus toisen istunnon yksinkertaisella työpöydällä
TV:n katselua varten. Senkin vain pienen bugin kiertämiseksi. Useampi istunto ja pitäisi tehdä tulosteita, kuunnella musiikkia, selata nettiä ym. KDE:n tapaisella työpöydällä
niin jättäisin väliin. Ei se kirjautuminen ulos ja uudestaan sisälle niin hankalaa ole.

Kirjautuminen koneeseen automaattisesti sopii htpc:lle tai vastaavaan suppeammassa käytössä olevaan koneeseen. Muuten se salasana kysely olisi hyvä olla päällä.
Ja salasana ei saisi löytyä sanakirjasta. Saa sudo:ltakin salasanan kyselyn pois päältä. Sekin kannattaa tehdä vain todellista tarvetta varteen. Enää ei shutdown tarvitse
rootin oikeuksia. Joskus oli kätevää ottaa pois salasanan kysyminen pois sudo shutdown komennolta. Monissa järjestelmissä sitä vaaditaan vielä mikä hyvä asia.

Jotkut vihaa sitä, että kirjautumisikkunassa on lista käyttäjistä ja oletuskäyttäjä on valmiina. Silloin koneeseen pääsee sisälle vain salasanan kirjoittamisella.
Käyttäjän pitäisi tietää oma tunnuksensa ja salasanansa.  Valintaa ei pitäisi pystyä tekemään hiirellä ym.

[jekku]

.....
 Vanhuksilla alkaa heti huuto, jos joutuu johonkin laatikkoon jotain kirjoittamaan ja kaikenlisäksi tuo KDE:n kirjautumisruutu on todella epäselvä, kun se ei suoraan listaa kaikkia käyttäjiä.

Herää kysymys miksi pitää olla eri tunnukset ellei jaksa salasanaansa kirjoittaa?

Ja kuinka tiiukasti mainitut vanhukset ovat sitten mieltyneet KDE:n käyttöön?
(Muistaakseni jossain systeemissä olit löytänyt tuon salasanattoman käyttäjänvaihdon?)