Olen ymmärtänyt, ettei mitään erillistä virustorjuntaa tarvita, koska tiedostojärjestelmä tehokaasti torppaa haittaohjelmien etenemisen. Onko silti olemassa joku riski saastuttaa kone esim. haitallisilla nettisivuilla tai sähköposteilla? Tai laajemmin, mitkä ovat ne todelliset uhat tavalliselle käyttäjälle nettimailmassa?
Tiedostojärjestelmä itsessään tuskin juuri suojaa haittaohjelmilta. Enemmänkin siitä on apua, että useimmat virukset ovat tehty Windows-käyttöjärjestelmälle eivätkä siis myöskään toimi Linuxissa.
Ts. onko jotain mitä pitää erityisesti välttää, jotta ei saastuta konettaan tai saa sitä kaapatuksi. Onko esim. avoin wlan-verkko riski tällaiselle vai vain tietojen menettämiselle?
Suosittelen välttämään hämärämpiä nettisivustoja ja välttämään roskapostiviestien lukemista tai varsinkaan niiden linkkien tai liitteiden avaamista. Avoin wlan tuskin on sen enempää riski kuin muukaan julkinen verkko, johon kuka tahansa voi yhdistää. Toisaalta tuo toimii toisinpäinkin eli avoin wlan on juurikin sellainen julkinen verkko, johon kuka tahansa voi yhdistää, ja siellä ei ole mahdollisen hyökkääjän ja käyttäjän välillä erillistä palomuuria kuten tavallisesti kotiverkkoa ja internettiä erottaa
NAT. NAT:ia eli osoitteenmuunnosta ei ole suunniteltu kuitenkaan suoranaisesti suojaamaan hyökkäyksiltä se vain vaikeuttaa yhteyden ottamista käyttäjän koneelle. Todennäköisimmin haittaohjelman saa päivittämättömän internetselaimen (tai muun käyttämänsä ohjelman) kautta, jolloin sillä ei ole juuri väliä missä verkossa on. Toki selaimessa voi olla nollapäiväaukkoja, jolloin ajan tasalla pitäminenkään ei estä hakkerointia.
Entä vaikuttaako salasana verkkoturvallisuuteen? Voiko siis verkon kautta helposti yrittää päästä koneen käyttäjäksi ja voiko sen jotenkin asetuksilla estää?
Ubuntussa tai yleensä Linux-jakeluissa salasana ei taida juuri vaikuttaa siihen, miten helposti koneelle voi päästä, sillä käynnissä ei ole palveluja, joilla konetta voitaisiin hallita etänä. Toki siinä vaiheessa, kun hyökkääjä on koneella jonkin tietoturva-aukon kautta tavallisen käyttäjän oikeuksin, hyvä salasana voi estää käyttämästä tietokonetta root-oikeuksin.
Pelkällä salasanallahan ei ole juuri väliä, jos tietokoneeseen pääsee fyysisesti käsiksi. Silloin vain kryptaus auttaa.
Varkauden varalta olen kryptannut kotikansion Ubuntua asentaessani.
Tuo on ihan hyvä idea, kunhan muistaa pitää tiedostoista varmuuskopioita ja säilyttää myös ne jotenkin turvallisesti. Oikeintehtynä varmuuskopiointikin on yksi tietoturvaa lisäävä asia, vaikkei se vähennäkään tietojen leviämisen riskiä. Erityisesti Windows-käyttäjiä nykyään vaivaava ilmiö ovat kiristyshaittaohjelmat, jotka kryptaavat käyttäjän tiedostot omalla avaimellaan ja vaativat lunnaita avainta vastaan. Erittäin ikävää, jos tiedostoista ei ole varmuuskopioita.
Huomautan, että minäkään en ole tietoturva-alan asiantuntija, vaan ihan tavallisena Linux-käyttäjänä kommentoin omia mielipiteitäni kirjoitellen. Itse käytän ainakin seuraavia asioita pitääkseni yllä tietoturvaa:
- Ajantasaiset varmuuskopiot
- Ajantasaiset ohjelmistot eli päivitykset asennetaan tarpeeksi usein
- Hyvät salasanat sekä netissä että tietokoneella. Ne ovat muistettavia ja tarpeeksi vaikeasti arvattavia
- Kännykän/tabletin lukituskoodi
- Erityisesti kannettavan tapauksessa levyn salaus juurikin varkauden varalta
- Näytön lukitseminen kun en käytä tietokonettani
- Reitittimien ja muiden laitteiden salasanat vaihdetaan pois oletuksiltaan ja jos mahdollista niissä käytetään vapaita laiteohjelmistoja
- Varovaisuus tuntemattomien sähköpostien ja nettilatauksien kanssa
- En kytke tuntemattomia muistitikkuja tai kiintolevyjä tietokoneisiini
- En käytä Windowsia omilla koneillani (kevennys, mutta totta, pl. mahdollinen virtuaalikone tarpeen vaatiessa)