Kirjoittaja Aihe: Miksi VIM on tungettu jokaiseen distroon ?  (Luettu 3115 kertaa)

Mistofelees

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 641
    • Profiili
Miksi VIM on tungettu jokaiseen distroon ?
« : 24.01.16 - klo:20.20 »
En ole koskaan käyttänyt, enkä aio käyttää VI tai VIM -editoreita koneissani. Siellä ne kuitenkin ovat viemässä kovalevytilaa.
Olen kyllä testannut VI, VIM, Emacs ja ED:n enkä keksi, miksi ne ovat koneessani. Samalla tavalla olen testannut Wordix/Edix, Teco, Tex,NewYorkWrite, QE ja muutamia kymmeniä muita editoreja. Ja kirjoittanutkin muutamia.
Aina, kun asennan uuden koneen, on ensimmäinen operaationi "apt-get install joe". Ellei tämä ole mahdollista, esim verkon puuttumisen takia, käytän nanoa.

Heitin komennon "Apt-get purge vim*" ja sain vastaukseksi:
- " You are about to do something potentially harmful.
   To continue type in the phrase 'Yes, do as I say!'

Miten ihmeessä VIM voi olla niin tärkeä Linuxin toiminnalle ?! Kyseessähän on vain editori ja yksi hankalimmista, mihin olen törmännyt.

juyli

  • Vieras
Vs: Miksi VIM on tungettu jokaiseen distroon ?
« Vastaus #1 : 24.01.16 - klo:20.29 »
Vim on Linux/Unix -järjestelmien peruseditori. Se toimii hyvinkin vaikka järjestelmä olisi kovinkin sekaisin. Kyllä minullekin Joe/Ted ja monet muutkin vastaavat ovat varsin tuttuja, mutta VIM on yleensä ollut aina takuuvarma tuote.
http://packages.ubuntu.com/search?keywords=vim&searchon=names&suite=wily&section=all
Jakeluihin yhä tarjotaan useita muitakin erinomaisia ohjelmia, joita ei kuitenkaan tavallinen käyttäjä enää juurikaan (vapaaehtoisesti) käyttäisi. Yhä esim. Emacs on tarjolla joka (itseään kunnioittavaan) jakeluun.

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4000
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Miksi VIM on tungettu jokaiseen distroon ?
« Vastaus #2 : 24.01.16 - klo:20.41 »
Eipä tuo nyt nykylevyjen kokoja ajatellen niin iso ole, että siitä hernettä nenäänsä kannattaa vetää:

Koodia: [Valitse]
tn@aquinas [~]% dir /usr/bin/vim.tiny
-rwxr-xr-x 1 root root 984K 2015-04-01 02:36 /usr/bin/vim.tiny

Itsekään en osaa vi:ssä tehdä oikeastaan mitään. Hätäinen tiedoston muokkaus onnistuu, kun jotenkin takoo mieleensä sarjan Esc > i > Esc > :wq. Sittenkin tulee aina vaikeuksia, jos pitää POISTAA merkkejä, sillä Del sen paremmin kuin askelpalautinkaan ei tunnu yleensä toimivan.

Kovasti kiitollinen olen kaikille distroille, jotka asentavat nanon tai jmacsin (JOEn) jo oletukseksi.
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 14-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

juyli

  • Vieras
Vs: Miksi VIM on tungettu jokaiseen distroon ?
« Vastaus #3 : 24.01.16 - klo:21.47 »
Kovasti kiitollinen olen kaikille distroille, jotka asentavat nanon tai jmacsin (JOEn) jo oletukseksi.
Mikä ettei noita sitten lisää omaan asennuskriptiinsä ;)
Mutta muistan joskus järjestelmäni sotkettuani, oli vi ainoa editori, joka toimi. Jakeluihimme on myös asennettu (?) esim. ed (rivityökalu), jota harva osaa enää käyttää, vaikka se on mukana useissa skripteissä kätevänä työkaluna:
man ed
info ed
;)
PS. Joskus kirpparilta löysin ihan opuksen, josta löytyi ohjeistusta monipuolisen vi-editorin käyttöön. 

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2619
    • Profiili
Vs: Miksi VIM on tungettu jokaiseen distroon ?
« Vastaus #4 : 25.01.16 - klo:22.50 »
vi ei löydy tältä koneelta ja en osaa sillä mitään tehdä. Oma suosikki on mc ja siihen liittyvä mcedit. Nano myös hyvä kun muistaa sen -w vivun. Joskus oli reikäkortteja ja "paperipäätteitä". Yksi kaveri kertoi editoineensa ohjelmia yliopistolla "paperipäättellä" eli kaikki tulostus tapahtui päätteen sijasta paperille. Tuollaisessa rivieditori oli varmaan kätevä. Se oli kuulemma tylsää jos oli useamman rivin kirjoittanut tekstiä ja i eli insert puuttui alusta :). Ei ennen ollut hiirtä tai sellaista ihmettä kuin nuolilla liikkuvaa kursoria.

matsukan

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2148
    • Profiili
Vs: Miksi VIM on tungettu jokaiseen distroon ?
« Vastaus #5 : 26.01.16 - klo:12.20 »

mc ?  midnight commander  :o


Pohjois-pohjanmaa
-- motto:  backupin tarve huomataan aina liian myöhään

SuperOscar

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 4000
  • Ocatarinetabellatsumtsum!
    • Profiili
    • Legisign.org
Vs: Miksi VIM on tungettu jokaiseen distroon ?
« Vastaus #6 : 26.01.16 - klo:15.04 »
UN*Xilla on oma pitkä perinteensä, jonka ansiosta vi(m) ja Emacs ovat edelleen laajalti käytössä. Kummankin käyttöliittymä on peräisin jostain hitaiden ja tyhmien päätteiden ajalta, eikä näppäinkartassa ole tietoakaan Windows-maailmasta tutuiksi käyneistä, ainakin osittain IBM:n CUAan perustuvista vakiopikanäppäimistä.

Lähes kaikki Linuxin työpöytäympäristöt KDE:sta/Plasmasta Gnomeen ja muihin ovat jollain lailla mukautuneet CUA-perinteeseen, ja graafisen tilan muokkaimet ovatkin yleensä helpommin lähestyttäviä. (Toki esim. Katessa on omat kummallisuutensa, mutta ei se niin kummallinen ole kuin esim. OS/2:n graafinen vakiomuokkain EPM oli!) Ongelma on vain se, että jotta niitä voisi käyttää, X pitäisi saada pystyyn. Järjestelmän perusmuokkaimen sen sijaan on toimittava, vaikkei juuri mikään järjestelmässä olisi pystyssä.

Tämmöinen vanha parta muistelee lämmöllä, kuinka helppo, mukava ja nopea oli MS-DOSsin tekstitilassa pyörinyt Semwaren QEdit. Semmoinen kun olisi joka Linuxin tekstitilassa käytössä niin a vot!
pöytäkone 1, kannettavat 1–3: Debian GNU/Linux 12; pöytäkone 2: openSUSE Tumbleweed; NUC: openSUSE Leap 15.5; RPi 1: FreeBSD 14-RELEASE; RPi 2: LibreELEC 11

Postimies

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2619
    • Profiili
Vs: Miksi VIM on tungettu jokaiseen distroon ?
« Vastaus #7 : 26.01.16 - klo:17.58 »

mc ?  midnight commander  :o

mc eli  midnight commander pitäisi minusta olla joka jakelussa.
Ihan kiva peruseditori ja tiedostonhallinta myös hyvä. Pääsee
selailemaan lokeja ja ftp/ssh toimii myös eli toiselle koneelle
pääsee myös.

Näppäinkarttoja tuli aikoinaan ohjelmien mukana ja niitä tehtiin itsekin.
Niissä luki näppärästi eri funktionäppäinten toiminnat. Aikoinaan
ohjelmissa ei ollut mitään valikkoja, joten tuollainen kartta liimattuna
näppikseen oli oiva apu.  VT100 päättessä oli sentään lihavointi,
vilkkuminen ja käänteinen näyttö.