Miksi minä jatkuvasti törmään ihmisiin, joilla on vahva mielipide asioista, joita he eivät ole itse testanneet tai kokeneet.
Yleisin kohdalleni sattuva tälläinen asia on Linux (johtuu varmaan ammatistani).
Ihmiset, jotka ovat joskus opiskelunsa alkuvaiheessa 198x tehneet yhden harjoitustyön Unixilla, nähneet Unix-järjestelmän käyttöönottoa 199x-luvulle, käyttäneet sähköpostiohjelma Elm:ä palvelimella tai lukeneet yhden Sanomalehden artikkelin Linuxista, ovat valmiita tuomitsemaan koko järjestelmän.
Heille on yleensä täysin toivotonta kertoa, että tuolloin viime vuosisadan lopulla tietojenkäsittely yleensäkin ja *N?X yleisemmin oli lastentarhaikäinen ja että sen jälkeen järjestelmää on ehditty kehittää satojen tuhansien ihmisten toimesta kohta 15 vuotta.
Yleisimmät epäluulot kohdistuvat seuraaviin kohtiin:
1. "Vaikea käyttää"
2. "Vaatii koneelta paljon"
3. "Vaatii käyttäjältä ohjelmointitaitoja"
4. "Kaikki ohjelmat pitää itse kääntää"
5. "Mitkään laitteet ei toimi"
6. "Tietoturvariski, koska kukaan ei valvo kehitystä"
7. "Kuka tahansa on voinut tehdä takaportteja ohjelmiin"
8. "Linuxia ei käytä kuin jokunen harrastaja"
9. "Kunnan ja valtion koneissa on Windows"
Vastaukset, jotka haluaisin antaa, jos kuulija ottaisi M$ suotimet korviltaan:
1. "Ei yhtään sen hankalampi, kuin M$Win XP, yleensä helpompi"
2. "Vaatii paljon vähemmän, kuin M$Windows"
3. "Ei todellakaan. Haluttaessa kaikki ohjelmointikielet ja -työkalut ovat kuitenkin käytettävissä"
4. "Ei tarvitse. Linux-distribuutiot tulevat valmiiksi käännettyinä ja ne asentuvat vaivattomasti. Käyttäjältä pyydetään jokseenkin samat tiedot, kuin M$Win XP asennettaessa: käyttökieli, sijainti, haluttu näppäimistö, kovalevyn jakotapa.
Samaten ohjelmat asennetaan jakelupalvelimilta parilla painalluksella.
Toisaalta tosiharrastajalle on tarjolla Linux-versioita, jotka käännetään ja asennetaan tiedosto kerrallaan. "
5. "Kaikki taloudessa olevat ATK-laitteet toimivat Linuxissa paljon suuremmalla todennäköisyydellä, kuin M$Windowsissa. Erityisesti vanhoille laitteille on olemassa ajureita. Esimerkiksi scannerille riittää yleensä, kun liittää johdon kiinni ja alkaa käyttämään.
Yleensä, ellei laitevalmistaja itse toimita laitteensa Linux-ajureita, joku Linux-yhteisön jäsen tekee tarvittavat."
6. "Linux-ytimen kehitystä valvotaan keskitetysti. Jokainen uusi versio läpikäy perusteelliset testit ja tarkastukset. Ohjelmistojakelu-palvelimilta distribuution omilla työkaluilla asennetut ohjelmat on tarkistettu.
Kukaan ei kuitenkaan vastaa ohjelmista, jotka käyttäjä hakee epämääräisiltä Romanialaisilta webbisivuilta"
7. "Joka tätä pelkä, pelkää helmitaulua ja taskulaskintakin.
Tietenkin ohjelmissa on takaportteja ja tietenkin NSA kerää tietoa käyttäjistä. Linux-yhteisö sentään edes yrittää estää tälläistä.
Itse epäilisin paljon enemmän CocaColan, USA:n armeijan ja NSA:n kanssa yhteistyötä tekevää kaupallista ohjelmistovalmistajaa.
8. "Suurin osa kriittisistä ja varmuutta vaativista järjestelmistä rakentuu Linuxille: Levypalvelimet, laskentapalvelimet, reitittimet, lääketieteelliset järjestelmät, sähköpostipalvelimet, palomuurit, hälytysjärjestelmät, mittalaitteet. Pienestä päästä Linuxia löytyy leluista, peleistä ja diginauhureista"
9. "Tähän on pari selvää syytä.
- Loppukäyttäjillä ei ole sananvaltaa siihen, mitä heidän eteensä pistetään. Osan koneissa käyttöjärjestelmänä on edelleen ja yhäkin "Word"
- Linux-yhteisö ei lahjo tietokonehankinnoista päättäviä.
Siltikin kuntien- ja valtionhallinnossa käytetään kriittisissä kohdissa, eli palvelimina ja verkkolaitteina Linuxia."
Näiden lisäksi vielä yksi vastaus, jota kukaan asiaa tuntematon ei osaa kysyä:
17. "Linuxille kirjoitettu ohjelma tai laiteajuri toimii yleensä pienin muutoksin kaikissa Linux-versioissa. Vaikka vaihdat konetta tai distribuutiota, kallis mittalaitteesi, (kiinteistön)valvontajärjestelmälaitteesi tai multimetelijärjestelmäsi on yleensä mahdollista saada toimimaan.
Lisäksi ohjelmointijärjestelmät ja -kielet eivät muutu satunnaisesti.
Jos kirjoitat ohjelmia, pääset yleensä paljon vähemmällä, kun otat pohjaksi Linuxin.
Jos olet kirjoittanut ohjelmia M$ GWBasic:lla, QBasic:lla tai VisualBasicilla, tiedät mitä tarkoitan. Uudempi versio ei ymmärrä vanhempia sorsakoodeja, eikä QBasic enää toiminut, kun siirryttiin WinXP:lle. VisualBasic:stakin on ollut lukemattomia yhteensopimattomia versioita. Win98 + VB4:llä kirjoittamani lääketieteellinen järjestelmä ei toiminut WinXP:ssä, eikä sitä pystynyt kääntämään VB5:llä. VB 4 ei enää toiminut WinXP:ssä. VB ei ole edes yhteensopiva M$Officen macrokielen tai Windowsin scriptikielen kanssa.
Jos toimisin ohjelmoijana, kieltäytyisin kirjoittamasta M$Windowsille ohjelmia.