QT-creator, Ultimate++, C++Builder

[redu]

Winku-osiossa
on vuodelta 2006 ilmainen C++Builder (versio 4), jolla yritin koodata tekniikka - matematiikka - plottaus - sovelluksia. Kesken jäi!

Uusi yritys:
Tekee mieli yrittää uusiksi Ubuntussa. Pitäisikö käyttää multiplatform - QT-creator:ia vai Upp:ta? Kumpaa?
Haluan tehdä teknillisiä sovelluksia veneen ja purjeveneen mallinnukseksi (simulointi):
- Alkunäkymään avautuu default-veneen- tai rungon input data omissa laatikoissaan, ja graafinen tulostus.
Sovelluksen käyttö:
- Input-lokeroihin kirjoitetaan halutun veneen tiedot.
- Tulokset plottaantuvat käyrinä ja piirroksina (myös polaari-diagrammissa).
En tarvitse mitään data-baseja, eikä valmiskirjastoistakaan taida olla paljon iloa? Naamataulun suunnittelulla on tärkeä osansa.
 
Ref:
Olen tehnyt vastaavia sovelluksia EXCEL:iin, ja ne toimivat hyvin. EXCEL-appien jakelu kavereille on kuitenkin vähän huonoa. a) Niistä aukeavat kaikki "nerokkaat" pyöritykset kenelle tahansa. b) Tumpelo kirjoittaa vääriin paikkoihin, ja tuhoaa koko taulukon. c) EXCEL vaatii PC:lle Excelin, ja se vaatii tietenkin Windowsin.

Haluaisin käyttää
kehitysympäristöä mahdollisimman kapeasti. Hienoudet, joita oikeat koodaajat tarvitsevat suurissa yrityksissä voisi jättää pois.
Olen koodannut Arduinon mikrocontrolleria sen C++-tyyppisellä kielellä, joka on minimaalinen C++:n  osa. Olen yllättynyt siitä, kuinka talonpoikaisen selkeää koodaus voi olla. Jotakin vastaavaa pitäisi kaivaa harrastelijalle esiin "oikeasta" C++sovellusten kehitysympäristöstä!

[nm]

Winku-osiossa
on vuodelta 2006 ilmainen C++Builder (versio 4), jolla yritin koodata tekniikka - matematiikka - plottaus - sovelluksia. Kesken jäi!

Uusi yritys:
Tekee mieli yrittää uusiksi Ubuntussa. Pitäisikö käyttää multiplatform - QT:ta vai Upp:ta? Kumpaa?

Tarkoitatko Upp:llä Ultimate++:aa? Se taitaa olla aika pienen porukan hommia, eikä projektin tulevaisuudesta varmaan ole mitään takuita. Qt on fiksuin ratkaisu kaikenlaisten käyttöliittymien koodaamiseen, jos meinaat tehdä alustariippumatonta softaa C++:lla.

Kuvaamasi yksinkertaisen mallinnussovelluksen voisi kyllä toteuttaa varsin mainiosti myös selaimessa ajettavana HTML5+javascript-ohjelmana. Silloin kehittäminen on aika paljon suoraviivaisempaa, ainakin jos rajoitat yhteensopivuuden Webkit- (Chrome, Safari) ja Gecko-selaimiin (Firefox). Jos sovelluksen koodaa pelkästään asiakaspuolella toimivaksi, ohjelmaa voidaan ajaa melkein mistä tahansa sijainnista. HTML-tiedoston javascript-koodeineen ja oheistiedostoineen voi ladata vaikka julkiseksi Dropboxiin ja jakaa linkin kavereille, niin he pääsevät kokeilemaan softaa välittömästi asentelematta mitään omalle koneelleen. Lähdekoodi on toki kaikkien osaavien luettavissa, mutta tarvittaessa sen voi pakata pienempään tilaan (minify), jolloin tulkinta on hankalaa.

Mozillalla on kattava dokumentaatio ja linkkikokoelma web-kehittäjille: https://developer.mozilla.org/en-US/docs/Web

Tässä esimerkiksi tutoriaali grafiikan piirtämiseen HTML5:n canvas-elementillä ja Javascriptillä:
https://developer.mozilla.org/en-US/docs/Web/Guide/HTML/Canvas_tutorial

[matsukan]

Ohjelmoinnissa tule aina ottaa huomioon semmoinen asia lisenssit ja tekijäinoikeudet. Vaikka Qt on saatavilla ilmaisena, sillä tehdyt ohjelmat on oltava GPL lisenssin alaisia jos et osta Qt:n kaupallista lisenssiä. Tämä ei tietenkään haittaa jos koodaat vaikka pöytälaatikkoon omia softia joista et kerro kenellekkään.

Tämä ei tietenkään koska QtCreatorilla tehtyjä ohjelmia jos et käytä Qt kirjastoja vaan esimerkiksi boostin kirjastoja ja cmake:a..

QtCreator on sinänsä ihan ok IDE mutta niitä on muitakin. 

Tuosta projektista vielä että katsele webistä puolivalmiita valmiita projekteja ja kehitä niitä eteenpäin.

[nm]

Ohjelmoinnissa tule aina ottaa huomioon semmoinen asia lisenssit ja tekijäinoikeudet. Vaikka Qt on saatavilla ilmaisena, sillä tehdyt ohjelmat on oltava GPL lisenssin alaisia jos et osta Qt:n kaupallista lisenssiä.

Qt:n lisenssi on LGPL (GNU Lesser General Public License): https://qt-project.org/products/licensing

Qt:tä vasten linkitetyt ohjelmat voi lisensoida täysin vapaasti. Kaupallinen lisenssi tarvitaan oikeastaan vain silloin, jos haluaa tehdä Qt:n koodiin muutoksia, joita ei anna muiden käyttöön.

[matsukan]

Siis ei.. Kaupallinen vaaditaan jos ohjelma linkitetään staattisesti ...

https://blog.qt.digia.com/blog/2009/11/30/qt-making-the-right-licensing-decision/

Yes – if dynamically linking to the Qt library

[nm]

Siis ei.. Kaupallinen vaaditaan jos ohjelma linkitetään staattisesti ...

Vaihtoehtoisesti on mahdollista linkittää staattisesti ja tarjota käyttäjille käännetyt objektitiedostot, jotta he voivat tarvittaessa linkittää ohjelman uuden, samaa rajapintaa käyttävän kirjastoversion kanssa. LGPL:n pointtina on se, että et voi tehdä omia suljettuja muutoksia LGPL:n alaiseen koodiin ja ohjelmajakelusi tapauksessa kyseinen LGPL-koodi pitää olla korvattavissa uusilla versioilla rajapinnan puitteissa.

En nyt heti keksi käytännön tilannetta, jossa Qt:n LGPL estäisi oman ohjelmasi kaupallisen lisensoinnin. Työpöytä- ja älypuhelinkäyttöjärjestelmissä dynaaminen linkitys on muutenkin vakioratkaisu myös suljetun koodin ohjelmissa. Ei ohjelmia linkitetä staattisesti Windowsin käyttöliittymä- ja järjestelmäkirjastoihinkaan.

[redu]

Kiitos oppitunnista!
Kaikki nuo mainitut linkit ovat hyödyllisiä.

Sisäänpääsy käyttäen hyväksi valmista samankaltaista sovellusta:
Tämä on avain siihen, että koodauksen aloittaminen Arduinolle on niin nopeasti palkitsevaa. Esimerkiksi Out/In pinnien hallinta on samankaltaista kaikissa sovelluksissa.
Mutta samankaltaista referenssiä C++ koodaukseen ei tahdokaan löytyä mistään? Tai enkö vain osaa etsiä?

HTML5:
Kuinka suuri ero on lopulta HTML5-apin tai QT-creator-apin tekemisessä? Olen kerran viilannut uusiksi yhden Java-Appletin, ja työ oli aikalailla kitkatonta. Kiitos valmiin pohjan. Mutta, jos olisin tehnyt kaiken from scratch, olisin kyllä ajautunut suuriin ongelmiin. Liekö HTML5-javascriptin kanssa samoin?

[odysseus]

Hieman asian sivusta, mutta minä käytän aina mallia, jossa koodaan itse ohjelman toiminnallisuuden yleensä Ansi/Posix C:llä (tai joskus C++:lla), ja QT:llä teen vain GUI-wrapperit.

Näin oma softa toimii yleensä myös komentoriviltä ja toisaalta on helppoa vaihtaa GUI-rajapintaa jos tulee jotain tarpeita (kuten lisensiointiongelmia jne).
Alustariippumattomuus on toinen erittäin tärkeä juttu nykyään, eli ei enää koodia joka toimisi vain winukassa tmv.

[JarTak]

Olen koodannut Arduinon mikrocontrolleria sen C++-tyyppisellä kielellä, joka on minimaalinen C++:n  osa. Olen yllättynyt siitä, kuinka talonpoikaisen selkeää koodaus voi olla.

Samaa mieltä. Oma kokemukseni rajoittuu lähinnä Picaxe mikrokontrollereihin jotka ovat Pic piirejä joita ohjelmoidaan Basic kielellä. Arduinon kanssa on tullut pikkuisen värkättyä ja oikeastaan on ollut jännä huomata kuinka paljon samankaltaisia asioita Picaxessa ja Arduinossa on. Se on ollut yllättävintä kuinka yksinkertaista loppuviimein ainakin basic ja myös arduinon kilellä on ohjelmoida erilaisia robotteja jne. Vähän sama asia kuin englannin kielellä huutelisi käskyjä jollekin toiselle henkilölle.

Meni hiukan off topic puolelle, mutta menköön tämän kerran.

[redu]

Ei tämä ollut ollenkaan off-topic!

Uskonkin nyt ymmärtäväni, ettei harrastelijakoodauksen avainasia olekaan kielen tai työkalun valinta vaan mahdollisimman samankaltaisen referenssin löytäminen!
1.
Esimerkiksi Arduinon koodaus on palkitsevaa, koska communitystä löytyy paljon omaa projektia läheisesti muistuttavia tekeleitä. Taitavat tosin yleensä olla ns. huonoa koodia?
2.
Viilasin kerran myös uusiksi erään Java-Appletin, ja homma sujui suhtkoht kivutta. Jos olisin koodanntut Appletin from scratch, niin koskaan ei olisi tullut valmista. Senverran oudolta koodi paikkapaikoin näyttää. Siinä on mukana esimerkiksi käänneltävän 3d-viivakuvan piirto, josta en vieläkään ymmärrä yhtään mitään.

Läheinen pohja on harrastelevan koodaajan avaintuki!

Ikävä kyllä, läheisiä referenssejä ei nyt haikailemilleni projekteille tunnu millään löytyvän!

[jari_kettunen]

- Alkunäkymään avautuu default-veneen- tai rungon input data omissa laatikoissaan, ja graafinen tulostus.
Sovelluksen käyttö:
- Input-lokeroihin kirjoitetaan halutun veneen tiedot.
- Tulokset plottaantuvat käyrinä ja piirroksina (myös polaari-diagrammissa).
En tarvitse mitään data-baseja, eikä valmiskirjastoistakaan taida olla paljon iloa? Naamataulun suunnittelulla on tärkeä osansa.
 

Itse olen pyöritellyt Kubuntussa uusinta Lazarusta nyt jonkin aikaa ja näyttäisi sekä Windows- että Linuxversio syntyvän samoista koodeista.

Laiton Bitbukettiin git reopsitoryn josta ja jonne sitten synkkaan sen mukaan kummalla alustalla teen koodia. Kieli on Pascal mutta oikeammin Lazarus on Delphin Linux-versio.Kun oliomallin sisäistää niin on kuin kotonaan.   

ps. Purjehtijana kiinnostaa mitä oikein olet tekemässä.

[nm]

Kuinka suuri ero on lopulta HTML5-apin tai QT-creator-apin tekemisessä?

Kyllähän se aika erilaista on sekä ohjelmointikielen ja kirjastojen että kehitysympäristön kannalta. Molemmat edellyttävät opiskelua ja esimerkkiohjelmien tutkimista.

HTML5:n tapauksessa suosittelisin koodaamaan ainakin aluksi käyttöliittymiä ihan käsin HTML-koodina. En edes tiedä siihen mitään erityisen hyvää visuaalista kehitysympäristöä. Sitten kun peruslogiikka selkenee, voit siirtyä hyödyntämään jQuery UI:ta tai jotain vastaavaa käyttöliittymäkirjastoa. jQuery on myös hyödyllinen JavaScript-apukirjasto.

Olen kerran viilannut uusiksi yhden Java-Appletin, ja työ oli aikalailla kitkatonta. Kiitos valmiin pohjan. Mutta, jos olisin tehnyt kaiken from scratch, olisin kyllä ajautunut suuriin ongelmiin. Liekö HTML5-javascriptin kanssa samoin?

Koodattaessa ylläpidettävää softaa oikeaoppisesti, kaikki nämä kielet ja alustat ovat haastavuudessa suunnilleen samalla viivalla. Nopeita räpellyksiä on ehkä helpompaa tehdä skriptikielillä ja visuaalisilla käyttöliittymänsuunnittelutyökaluilla, mutta koodista tulee helposti niin karmeaa, ettei sitä ainakaan kukaan muu viitsi lukea.

C++ on ohjelmointikielenä yksi laajimmista ja ehkä myös vaikein. C on huomattavasti pienempi ja hallittavampi kokonaisuus, mutta manuaalinen muistin varaaminen ja vapauttaminen ja monet pienet yksityiskohdat tekevät siitä melkein yhtä hankalan aloittelijalle. C ja C++ antavat ohjelmoijalle paljon vapauksia, mutta vaativat vielä enemmän vastuuta. Tästä ei kuitenkaan kannata täysin lannistua, sillä esimerkkejä tulkitsemalla tai hyvää kirjaa lukemalla pääsee kyllä alkuun. Oma työpöytäsofta ei myöskään ole tietoturvan kannalta kovin kriittinen paikka, joten tavalliset C-koodaajan virheet muistin käsittelyssä eivät ainakaan aluksi ole kovin vakavia. Ohjelma korkeintaan kaatuu yllättäen ja kadottaa kesken jääneen työn. Samanlaiseen tilanteeseen johtavaa koodia tulee varmasti kirjoitettua millä tahansa kielellä.

JavaScript puolestaan on aloittelijaystävällinen ja nopeasti omaksuttava kieli. Ammattikehittäjät käyttävät sen päällä erilaisia apukirjastoja ja sovelluskehyksiä, mutta ihan pelkällä JavaScriptilläkin pärjää mainiosti. Web-ohjelmointi on ottanut HTML5:stä vauhtia ja uusimmissa selaimissa on kaikki tarvittava monipuolisten standalone-ohjelmistojen ajamiseen. Enää ei siis olla sidottuja palvelimella suoritettavaan koodiin. Toisaalta JavaScript ja HTML5 on vieläkin aika rajallinen ekosysteemi C/C++:n tuhansiin tai miljooniin kirjastoihin verrattuna. Siltä puolelta löytyy valmista koodia ja avoimen koodin apukirjastoja ihan eri tavalla.

Disclaimer:
Olen viime vuosina koodaillut lähes yksinomaan puhdasta C:tä, ajoittain myös työkseni. Java on myös tuttu ja Pythonilla, JavaScriptillä ja Bashilla olen räpeltänyt pienempiä projekteja. C++ ei iske, vaikka Qt:hen ehkä taipuisin käyttöliittymien osalta. Nyt on tosin harrastuspuolella työn alla EFL-kirjaston opiskelua C:llä toteutetun MPEG TS -demukserin visualisointiin. EFL:ää käytetään mm. Tizenin käyttöliittymäkirjastona, tosin upotettuna C++-rajapintojen alle.

[JarTak]

Esimerkiksi Arduinon koodaus on palkitsevaa, koska communitystä löytyy paljon omaa projektia läheisesti muistuttavia tekeleitä. Taitavat tosin yleensä olla ns. huonoa koodia?

Arduinosta löytyy kyllä paljon esimerkkejä ja noita on tullut paljonkin kahlattua, koska käytän mikrokontrollerien kanssa kaikenlaisia muita oheistuoitteita ja komponentteja yms. joihin löytyy yleensä valmiit kytkentäkaaviot ja koodit arduinoon tehtynä. Toki yleensä Picaxeenkin löytyy lähes yhtä hyvin. Siinä sivussa titten tosiaan on tullut verrattua basic kieltä ja arduinon helpotettua C kieltä. Otetaanpa esimerkit if lauseesta:

Arduino: http://arduino.cc/en/Reference/If
Picaxe: http://www.picaxe.com/BASIC-Commands/Program-Flow-Control/if/

Eipä tuossa hirveänä eroa ole. Tuohon koodin huonouteen sanoisin, että käsittääkseni aika nopeasti muilta foorumin jäseniltä tulee ehdotuksia miten asian saisi tehtyä paremmin ainakin Picaxen puolella ja uskoisin saman pätevän Arduinoonkin. Jossain vaiheessa täytyy oppia pois basic kielestä ja siirtyä hiukan haastavempiin kieliin joilla ohjelmoidaan jo oikeita tietokoneohjelmia. Tässä vaiheessa saattaisi olla aiheellista hommata Arduino yun: http://arduino.cc/en/Main/ArduinoBoardYun?from=Main.ArduinoYUN

Siinä kun on mikrokontrolleri ja linux samassa paketissa. Aika näyttää.

[redu]

- Alkunäkymään avautuu default-veneen- tai rungon input data omissa laatikoissaan, ja graafinen tulostus.
Sovelluksen käyttö:
- Input-lokeroihin kirjoitetaan halutun veneen tiedot.
- Tulokset plottaantuvat käyrinä ja piirroksina (myös polaari-diagrammissa).
En tarvitse mitään data-baseja, eikä valmiskirjastoistakaan taida olla paljon iloa? Naamataulun suunnittelulla on tärkeä osansa.
 

Itse olen pyöritellyt Kubuntussa uusinta Lazarusta nyt jonkin aikaa ja näyttäisi sekä Windows- että Linuxversio syntyvän samoista koodeista.

Laiton Bitbukettiin git reopsitoryn josta ja jonne sitten synkkaan sen mukaan kummalla alustalla teen koodia. Kieli on Pascal mutta oikeammin Lazarus on Delphin Linux-versio.Kun oliomallin sisäistää niin on kuin kotonaan.   

ps. Purjehtijana kiinnostaa mitä oikein olet tekemässä.

Kiitos rohkaisusta!
Lazarus:issakin vaan on se sama ongelma, etten harrastelijana löydä tarvitsemani sovelluksen tapaisia sorsia mistään?

Tyhmän kysymys:
Teet ymmärtääkseni Windows version samoista koodeista Ubuntussa! Minulla oli ajatuksena kokeilla samoja koodeja WindowsXP:lle asennetussa Lazarus:issa, mutta huonosti kävi. Mainitsin täällä Lazarus-threadissa, että WindowsXP:ssä Lazarus hävitti koneesta AltGr-komennot. Siis kaikista muista sovelluksista. Suutuin, kun jouduin asentamaan koko XP:n uusiksi. Enkä uskalla enää kokeilla Lazarus/WinXP:tä.

Olen joskus kauan sitten katsellut myös Delphiä, kun Pascal oli suurta huutoa. Ja nyttemmin Lazarusta. Ei kai Pascal hassumpi ole, mutta C++:ssa on synergiaa Linux-sovelluksiin, ja C++ on tainnut pikkuhiljaa jyrätä Pascal:in vähemmistöön?

Purjehtijalle (pahasti off-topic):
Olen tehnyt EXCEL:iin mm. "Multihull-VPP":n. Se on erittäin käyttökelpoinen ja antaa luotettavaa tietoa. VPP = "velocity prediction program". Sellaisia saa kaupastakin, mutta maksavat aivan kamalasti. Omalla VPP:lläni:
- Voin esimerkiksi leikkiä "mitä jos"-leikkiä, ja katsella mitä mikäkin muutos veneessä (aero - hydro) vaikuttaa kokonaisuuteen.
- Olen käyttänyt VPP:tä myös kertomaan ennen purjehdukselle lähtöä, mikä on optimaalinen apparent-tuulen suunta kryssillä ja slöörillä. Eri tuulen voimakkuuksilla ja eri kuormilla. Apparenttikulmahan, näkyy Windexi:stä (pieni tuuliviiri maston huipussa).

Tämä VPP on tehty periaatteessa vain monirunkoveneille, mutta soveltuu myös yksirunkoisille kevytveneille (jolla), joissa kallistuksen vastamomentti tehdään samalla tapaa. olen käyttänyt tätä kikkaillen myös joillekin yksirunkoisille painoköliveneille.

Jos sinua Jari kiinnostaa auttaminen porttauksessa EXCEL > Lazarus, niin olen kyllä kiinnostunut. Yllättävän harvat purjehtijat ovat kiinnostuneita teoriasta ja mallinnuksesta! Kysyvät vaan kavereilta, miten mikäkin rätti skuutataan missäkin tilanteessa. Miten paljon kallistusta saa olla? Jne...

[jari_kettunen]

Jos sinua Jari kiinnostaa auttaminen porttauksessa EXCEL > Lazarus, niin olen kyllä kiinnostunut. Yllättävän harvat purjehtijat ovat kiinnostuneita teoriasta ja mallinnuksesta! Kysyvät vaan kavereilta, miten mikäkin rätti skuutataan missäkin tilanteessa. Miten paljon kallistusta saa olla? Jne...

Mielelläni autan jos voin. Jos haluat kehittää windwsympäristössä niin  siitä on ehkä helpointa lähteä liikkeelle.

(offf-topic asia)
Itselläni on TackTikin  langattomat: tuulianturi  ja muut näytöt.  GPS on tukiaseman kautta ja Digitalyachtin NMEA WIFI-node.  IRegatta ohjalmalla olen Android tabletiille ajanut polaareita. Eikä hyvältä näytä. Virallinen paperilla laskettu Lys-kerroin in 1.16 mutta suorituskyky 1.10 tasolla matka-ajassa mitattuna.

Eli jotain tarttteis tehdä.