Kirjoittaja Aihe: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)  (Luettu 352824 kertaa)

petteriIII

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 673
    • Profiili
Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)
« Vastaus #300 : 14.05.23 - klo:14.25 »

Kirjoitin tämän alkulukujen etsinnän uusiksi saatuani skriptin toiminnasta kokemusta - skripti on sama kuin ennenkin mutta teksti on täysin uutta. Toiminta perustuu merkityksellisimmiltä osiltaan iänikuisen vanhaan C-kieliseen ohjelmaan joten:

1. Tämänpäivän koneille ja ohjelmille tämä on aikalailla vaatimatonta mutta silloin kolmekymmentävuotta sitten ja varsinkin huonoissa laitteessa tämä olisi ollut täysin ihmeellistä - nimittäin tämän kaikki osat ovat noilta ajoilta ja skriptin olisi voinut kasata silloinkin.

2. mikä on BASH:in merkitys sillä se pistää tuon C-kielisen ohjelman toimimaan aikalailla toisin kuin ohjelman tekijät aikoinaan tarkoittivat?

Jättimäisten alkulukujen etsimisessä peruslaskutoimituksetkin vaativat rajoittamatonta tarkkuutta ja usein erittäin edistynyttä matematiikkaa - meidän kannaltamme silkkaa henkimaailman toimintaa ja siihen täytyy löytää valmisohjelma.

Tekijöihin jakavan ohjelman kaltaistakaan ei kukaan pysty tekemään yksin. Ja maailmassa on vain muutama ukko joka saa kasattua toisten tekosia yhteen tarpeeksi monta - siis yksi äänekäs päälläpäsmäri ja useita hiljaisia neroja.

BASH:illakin on merkityksellisiä tehtäviä: se poistaa haettavien joukosta kaikki pienillä alkuluvuilla jaolliset jolloin etsittävien joukko kutistuu kymmenenteen osaansa mikä nopeuttaa toimintaa lähes vastaavasti - nämäkin laskut edellytävät että käytettävissä on rajaton tarkkuus ja laskujen tekeminen kestää silloin kauemmin. BASH myös päättää kuinka kauan yhtä lukua selvitellään sillä tässä käytetty valmisohjelma ei itse tajua sitä tehdä.

Jättikokoisia alkulukuja etsitään tässä ohjelmassa aivan samalla tavalla kuin pieniäkin: luku jaetaan alkutekijöihinsä ja alkulukuja ovat ne joilla luku itse on luvun ainoa tekijä. Normaalisti tämmöinen menetelmä on täysin kahjo etsittäessä tekijöitä jättikokoisista luvuista sillä melkein aina yritys epäonnistuu surkeasti koska useimpien tosisuurten lukujen tekijöihin jakaminen kestää iäisyyksiä.

Mutta tuon ohjelman avulla kannattaaa tehdä tällätavoin sillä ohjelma muodostaa alkuluvun ainoan tekijän erittäin nopeasti.

Joten ei tarvita muuta kuin koettaa onnistuuko jako ja jos se ei onnistu nopeasti niin kyseessä ei ole alkuluku ja voidaan siirtyä tutkimaan seuraavaa lukua. Tosin muutamien muidenkin lukujen tekijät selviävät nopeasti joten kyllä aina joutuu laskemaan myös tekijöiden lukumäärän.

Huonossa läppärissäni tuo tekijöihin jakava factor-ohjelma osaa melkein aina muodostaa alkuluvun ainoan tekijän 0.2 sekunnissa mikäli luku on alle 64 numeroinen ja kolmessa sekunnissa mikäli se on alle 192 numeroinen - ja kunnon koneessa toiminta on kymmeniäkertoja  nopeampaa. 
 
Hakuskripti on sama riippumatta siitä  kuinka suurista luvuista etsitään, mutta muutamia muutoksia sen parametreihin kannattaa tehdä:
timeout:it ovat: .2, .7 ja 3 ja etsintäalueet 5000, 50000 tai 500000 kun etsittävä alkuluku on alle 64 numeroa, 65-128 numeroa ja 129-193 numeroa. Skripti toiminee suuremmillakin numeromäärillä mutta se on toistaiseksi kokeilematta sillä laskenta-aika kasvaa suunnattomasti - esimerkiksi 173 numeroa kestää huonolla koneella päivän. Muuten myös koneen nopeus kannattaa ottaa huomioon: koneen parantuessa timeout pienenee ja hakualue kasvaa.
 
Skripti ja sen esimerkki_kutsu:
Koodia: [Valitse]
function alkuluvun_haku () { echo "Etsin alkulukuja luvun:$1  perästä."; echo -e "\n\nlöytösekunti        alkuluku" > /tmp/delme; pienet_alkuluvut=$( seq 2 200 | factor | awk {' if ($3 =="") {print $1} '} | sed 's/://'); alkuaika=$(awk 'BEGIN {printf "%s\n", systime()}'); time for n in $( seq $1 $(bc<<<$1+5000 | tr -d '\\\n')); do for apu in ${pienet_alkuluvut[*]}; do (( $(bc<<<$n%$apu)==0 )) && n=0 && break ; done; (( $n )) && echo -ne '\rTutkittavana: '$n && timeout .2  factor $n | awk -v alkuaika=$alkuaika {' if ($3 =="") {printf "\r%s\n", systime()-asta luvuitalkuaika"                  "$1}'} | sed 's/://' >> /tmp/delme; done ; cat /tmp/delme | column -t ;}

read -e -p "editoipa lukua josta etsintä aloitetaan: " -i 1234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567891234567811 luku; alkuluvun_haku $luku


Skriptin toimiessa näytölle kirjoitetaan kokoajan uusia rivejä.  Noilla annetuilla arvoilla toiminta kestää noin 3 minuuttia jonka jälkeen näytölle kirjoitetaan loppuyhteenveto:

löytösekunti  alkuluku
28            1234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567891234568623
105           1234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567891234570811
168           1234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567891234572647


- skriptiä on helppo kokeilla: senkun leikkaat-liimaat skriptin koko koodin yhdelläkertaa päätteeseesi.
ja painat return. Mitään muuta ei saa tehdä paitsi editoida kun pyydetään.

- niitä suuria alkulukuja ei tässä näytetä sillä ne eivät mahdu mihinkään kovinkaan siististi.

- alkulukujen testaamiseksi on verkossa serveri-ohjelma nimeltään: https://www.dcode.fr/primality-test. Sillä kuluu samankokoisen alkuluvun testaamiseen sekunteja - mistäs minä tiedän vaikka se kuluttaisi tuon ajan odotus-loopissa jotta serveriä ei käytettäisi alkulukujen etsintään mutta silti se osoittaa että homma on vaikea isoillekin koneille ja siihen tarkoitetuille ohjelmille.

- ja nyt näppini syyhyävät päästä kunnon koneen näppäimille sillä nopeus vähentää suoritusaikaa tunneista minuutteihin. Saavutukset alkavat olla ikivanhalta leikkikalulta kunnioitettavia?

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16306
    • Profiili
Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)
« Vastaus #301 : 14.05.23 - klo:19.26 »
Huonossa läppärissäni tuo tekijöihin jakava factor-ohjelma osaa melkein aina muodostaa alkuluvun ainoan tekijän 0.2 sekunnissa mikäli luku on alle 64 numeroinen ja kolmessa sekunnissa mikäli se on alle 192 numeroinen - ja kunnon koneessa toiminta on kymmeniäkertoja  nopeampaa. 
 
Hakuskripti on sama riippumatta siitä  kuinka suurista luvuista etsitään, mutta muutamia muutoksia sen parametreihin kannattaa tehdä:
timeout:it ovat: .2, .7 ja 3 ja etsintäalueet 5000, 50000 tai 500000 kun etsittävä alkuluku on alle 64 numeroa, 65-128 numeroa ja 129-193 numeroa. Skripti toiminee suuremmillakin numeromäärillä mutta se on toistaiseksi kokeilematta sillä laskenta-aika kasvaa suunnattomasti - esimerkiksi 173 numeroa kestää huonolla koneella päivän.

Tällaiseen alkulukujen etsintään kannattaa käyttää ensin probabilistista algoritmia, kuten Miller-Rabinia, ja sitten varmentaa löydetyt alkuluvut fastECPP:llä, jonka pätevä toteutus on saatavilla täältä: https://www.multiprecision.org/cm/home.html

173 numeroa on näille menetelmille pienen pieni alkupala. Esimerkiksi GMP:n mpz_nextprime() löytää ehdokkaan 2 millisekunnissa:
Koodia: [Valitse]
./nextprime 12345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123
Lainaus
12345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890409

CM:n fastECPP vahvistaa alkuluvun 200 millisekunnissa:

Koodia: [Valitse]
time ecpp -n 12345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890123456789012345678901234567890409
Lainaus
real    0m0.209s
user    0m0.166s
sys     0m0.028s

nextprimen C-koodi:

Koodia: [Valitse]
#include <stdio.h>
#include <stdlib.h>
#include <time.h>
#include <gmp.h>

int main (int argc, char* argv[])
{
  double elapsed;
  struct timespec start, finish;
  mpz_t n;
  clock_gettime(CLOCK_MONOTONIC, &start);
  if (argc < 2) {
    printf("usage: nextprime <start_integer>\n");
    return 0;
  }
  mpz_init_set_str(n, argv[1], 10);
  mpz_nextprime(n, n);
  clock_gettime(CLOCK_MONOTONIC, &finish);
  elapsed = finish.tv_sec - start.tv_sec;
  elapsed += (double) (finish.tv_nsec - start.tv_nsec) * 0.000000001;
  gmp_printf("%f %Zd\n", elapsed, n);
  mpz_clear(n);
  return 0;
}

Kääntö:
Koodia: [Valitse]
gcc -Wall -O3 -march=native nextprime.c -lgmp -o nextprime

petteriIII

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 673
    • Profiili
Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)
« Vastaus #302 : 14.05.23 - klo:22.27 »
Epäilemättä - ja on kiva että kirjoitat mikä muiden taso on sillä se kiinostaa mutta en kerkiä tietoa etsimään.

ja pitää täysin paikkansa että koska BASH:ia ei edes päivitetä kuin kerran vuodessa niin siitä on tullut surkea rääpäle jos se on koskaan varsinaisesti ohjelmointiin sopinutkaan. Ja minä nousen barrikaadeille surkeiden rääpäleiden puolesta - varsinkin kun niitä haukutaan väärin perustein.

Useimmat esittämäni skriptit ovat pelkälle BASH:ille täysin mahdottomia - siis ilman apua bc:ltä, awk:ilta tai joltain muulta. Ja kun kyseessä on jo alkuunsa mahdottomuus niin kuka voi sanoa mihin homma päätyy? Eikö se ole jo aikahyvä barrikaadi? 

Esimerkiksi juuri nyt olen kirjoittamassa logaritmien laskentaa uusiksi. Nopeus nousi yli kymmenkertaiseksi - ja sitäpaitsi se on nimeltäänkin raflaava: logaritmit binäärijärjestelmässä. Vielä uusi kymmenkertaistuminen ja bc alkaa olla vaikeuksissa. Yksinkertaisissa laskuisa se onkin 4 kertaa hitaampi.

***

Logaritmien laskeminen binäärijärjestelmässä:
- tämä skripti ei laske bc:n avulla - siis bc:n voi vaikka pyyhkiä koodista pois skriptin antaman tuloksen muuttumatta.

Logaritmin laskeminen nopeutui 17:sta millisekuntiin. Vaikka se on hidas, on sikäli mielekäs että se näyttää desimaalilaskujen toimivan ja opettaa kuinka logaritmit lasketaan - onhan BASH opetuskieli - kyllä kaikkiin muihinkin laskuihin löytyy montakin erilaista ratkaisumenetelmää - monimutkaisen näköisiä sillä ne ovat matalan-tason koodia mutta itseasiassa ne ovat helppoja. Juuri tämä onkin syy tämän skriptin kehittämiseen sillä se tosiaan osoittaa että BASH:illa on hampaat: miksi virtuoosit uskottelevat että BASH on hampaaton?

Teen tämmöisiä kummajais-skriptejä osoittaakseeni että kyllä BASH desimaalit hallitsee ja on siinäkin suhteessa ihan kelpo kieli prototyyppien tekemistä varten - tämä skripti kertoo lisäksi kuinka logaritmit lasketaan sillä logaritmeilla on kyllä hieman käyttöä edelleenkin. Skripti on kylläkin hidas mutta ei kai kukaan 17:sta millisekunnista hermostu?

Se että logaritmit lasketaan vain luvuista lukualueella 1.xxx....99.xxx... johtuu siitä tosiasiasta että logaritmit määritellään teoriassa aina tieteellisestä esitysmuodosta. Siis luvut saatetaan tälle lukualueelle muuttamalla eksponenttia siten että eksponentti on aina parillinen. Eksponentti ei osallistuu laskuun van ainoastaan määrää logaritmin ensimmäisen numeron. Tuolla perusalueellahan exponentti on nolla joten ensmmäiseen numeroon ei lisätä mitään. Tämä oikealle alueelle saattaminen on päässälasku.

Tämä logaritmien laskemiseen soveltuva skripti ei onnistu ilman nopeaa desimaalilaskentaa.
 
- jos haluat kokeilla toimiiko skripti niin leikkaa-liimaa skriptin jokainen rivi päätteeseen yhdellä kerralla - sillä toimivat skriptit niinkin.

Koodia: [Valitse]
function 2to10 () { # desimaalinen binääriluku (esim. 1.00101) muutetaan kymmenjärjestelmään:
taulu[1]=1;apu=1;for n in {2..60}; do apu=$((2*$apu)); taulu[$n]=$apu; done
apu=${1//./}; apu2=${#apu}
pilkunpaikka=$2
luku=0; for n in $(seq 0 $apu2); do (( ${apu:$n:1} )) && luku=$(($luku+1000000000000000000/${taulu[$n+1]} )); done                                                     
echo ${luku:0:$pilkunpaikka}.${luku:$pilkunpaikka} ;}               

function getlog ()  { # logaritmi määritellään binäärijärjestelmään
kokonaisosa=${1%%.*}; (($kokonaisosa>10)) && pilkunpaikka=1 || pilkunpaikka=0; (($kokonaisosa>100)) && pilkunpaikka=2
[[ ${apu//[^.]/} ]] && vanhalogaritmoitava=$1 || vanhalogaritmoitava=$1".0"
logaritmoitavankokonaisosa=${vanhalogaritmoitava%%.*}
logaritmi=$((${#logaritmoitavankokonaisosa}-1))
until (( ${#logaritmi}>=60 )); do
  apu=${vanhalogaritmoitava//./}; apu=${apu:0:1}.${apu:1}
  luku1=${apu:0:18}
  luku2=${apu:0:18}
  desimaaliosa1=${luku1##*.}
  desimaaliosa2=${luku2##*.}; desimaaleja=$((${#desimaaliosa1}+${#desimaaliosa2}))
  luku1=000000000000000000${luku1//./}
  luku2=000000000000000000${luku2//./}
  a=${luku1: -18:9}; b=${luku1: -9}
  c=${luku2: -18:9}; d=${luku2: -9}
  luku1=00000000000000000000000000000000000000$((10#$b*10#$d))
  luku2=00000000000000000000000000000000000000$((10#$d*10#$a))"000000000"
  luku3=00000000000000000000000000000000000000$((10#$c*10#$b))"000000000"
  luku4=00000000000000000000000000000000000000$((10#$a*10#$c))"000000000000000000"
  luku1=${luku1: -36}
  luku2=${luku2: -36}
  luku3=${luku3: -36}
  luku4=${luku4: -36}
  luku11=${luku1:0:18}
  luku12=${luku1:18}
  luku21=${luku2:0:18}
  luku22=${luku2:18}
  luku31=${luku3:0:18}
  luku32=${luku3:18}
  luku41=${luku4:0:18}
  luku42=${luku4:18}
  summa1=$((10#$luku12+10#$luku22+10#$luku32+10#$luku42))
  summa1pituus=${#summa1}; ylivuoto=0; (( $summa1pituus>=19 )) && ylivuoto=${summa1:0: -18} && summa1=${summa1:1}
  summa1=000000000000000000$summa1; summa1=${summa1: -18}
  summa2=$((10#$luku11+10#$luku21+10#$luku31+10#$luku41+$ylivuoto))
  apu=$summa2$summa1; (( $desimaaleja )) &&  uusilogaritmoitava=$((10#${apu:0: -$desimaaleja})).${apu: -$desimaaleja} || {  uusilogaritmoitava=$(( 10#$summa2 ))$summa1 ;}
  uudenlogaritmoitavankokonaisosa=${uusilogaritmoitava%%.*}
  logaritmi=$logaritmi$((${#uudenlogaritmoitavankokonaisosa}-1))
  vanhalogaritmoitava=$uusilogaritmoitava
done # tämä päättää se ryhmän joka alkaa käskystä: until
2to10 $logaritmi $pilkunpaikka ;}

logaritmoitava=17.3517; echo -e "\n\nLasketaan logaritmi luvusta: $logaritmoitava\nseuraavalla rivillä varmasti oikea tulos bc:stä vertailua varten ja sitäseuraavalla rivillä tämän skriptin tulos: ";  bc -l<<<"scale=18; l($logaritmoitava)/l(10)";  alkuhetki=$(date +%s.%N); getlog $logaritmoitava; loppuhetki=$(date +%s.%N);echo "kulunut aika mikrosekuntia: "$((${loppuhetki//./}/1000-${alkuhetki//./}/1000))


--- skriptin tuloste on seuraavanlainen:

Lasketaan logaritmi luvusta: 17.3517
seuraavalla rivillä varmasti oikea tulos bc:stä vertailua varten ja sitäseuraavalla rivillä tämän skriptin tulos:
1.239342030392094294
1.239342030392094280
kulunut aika mikrosekuntia: 16866

- tämän skriptin toiminta-aikaa ei voi mitata time-käskyllä sillä sen ja bc:n suhde on kummallinen. Vaan suoritusaika täytyy määritellä sillä tavalla kun se on tässä tehty jotta bc:n poistaminen ei vaikuttaisi ajoitustuloksiin. Sillä tottakai on syytä varmistaa ettei bc vaikuta tämän skriptin toimintaan mitenkään poistamalla lause: bc -l<<<"scale=18; l($logaritmoitava)/l(10)".

- tosin ajoitustavan suurempi tarkkuus on mukavaa sekin - tarkemmat ajat ovat muuten täyttä asiaa ja ihan oikeat vaikka ne heiluvatkin rajusti - nimittäin heiluminen johtuu siitä että Linux suo BASH:lle toiminta-aikaa sillointällöin, vain satunnaisesti ja silloinkin  pienissä palasissa kuin muilta töiltään kerkiää ja hommat tosiaan kestävät mitä milloinkin - tämän heilumisen estämiseksi reaaliaika-käyttöjärjestelmät kehitettiinkin sillä ongelma koskee useimpia ohjelmointi ympäristöjä.

***

Seuraava on liian omituinen käytettäväksi mutta on hyvä tietää että tällainenkin toimintatapa on mahdollinen:

Funktion nimeksi voidaan antaa melkein mitähyvänsä, vaikka merkki: +
- tosin ä:tä ja ö:tä on syytä välttää. Siten voidaan määrätä:

function + () { echo $(($1+$2)) ;}
- matemaattinen merkki + ei ole funktio joten kyseesä ei ole rekursio (eli funktio ei kutsu itseään)

kun tämänjälkeen annetaan käsky: + 1 2
niin se tulostaa 3


mutta vaikka annettaisiin käsky:
funktion + () { echo painu suolle, tänään ei lasketa mitään. ;}
niin echo $((1+2)) tulostaa 3 ihan niinkuin ennenkin ja vain tuo: + 1 2 tulostaisi:  painu suolle, tänään ei lasketa mitään.

---

Samoin voidaan määritellä: function !  () { echo $(($(seq -s* $1))) ;};
mutta käsky : ! 6 ei semmoisenaan viittaa tuohon kertoman määrittelyyn vaan event-määrittelyyn ja siten: ! 20 ei toimi vaan täytyy käskeä: \! 20
- \! 21 menee jo yli lukualueesta.

- kun lopettaa sen pääte-istunon jossa funktio on määritelty unohdetaan sen määrittely. Avattaessa uusi pääte se vanha määrittely palaa voimaan.
 


« Viimeksi muokattu: 15.11.23 - klo:10.50 kirjoittanut petteriIII »

petteriIII

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 673
    • Profiili
Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)
« Vastaus #303 : 16.05.23 - klo:20.42 »
***

Nämä skriptini ovat yritystä löytää BASHin perusta - skriptit ovat mielettömiä mutta kukaan ei voi tietää millaisiin tuloksiin ne johtavat. Ja muuten: kaikki nopeat käskyt briljanteraa tekstinkäsittelyssä vaikka on niistä apua laskennassakin.

BASH:issa on kammottava määrä käskyjä joista ei koskaan puhuta. Ne ovat nopeita ja tekevät pieniä ihmeitä. Esimerkiksi käskyt seuraavan skriptin tulostukseen: poistetaaan etunollat kokonaisosasta, takanollat desimaaliosasta ja desmaalipiste silloin kun se jää viimeiseksi:
Koodia: [Valitse]
apu2=${apu2##+(0)}; [[ ${apu2//[^.]/} ]] && apu2=${apu2%%+(0)}; echo ${apu2%.}
Toiminto on salaman-nopea ja se on ollut olemassa aina mutta jokainen joka noita toimintoja nykyisin tarvitsee tekee varmasti toimintoa varten pitkän ja hitaan skriptin - ja vain koska 'advance guidet' pitävät huolta siitä että noiden kaltaiset käskyt pysyvät unholassa. Ei niistä tosin paljoa BASH-raamatuissakaan puhuta. Mutta netti ei koskaan unohda ja sinne kerkisi kauan sitten tulla monia kirjoituksia niistä - tosin noiden käskyjen nopeudesta ei ole hyötyä jos niiden ohella käyttää uusi käskyjä. Eikä missään ei ole kattavaa yhteenvetoa.

Tehdessäni skiptiajuria kohtasin toisenlaisia ihmeellisiä käskyjä sllä se on pääasiassa tekstikäsittelyä - taas aivan toisenlainen maailma. Montakohan maailmaa BASHissa on?

***

Koska nyt  haukun virtuooseja pystyyn niin halusin varmistaa että haukun toimivien asioiden perusteella - tälläkinkertaa on kyse desimaalimatematiikasta - mutta tätä ennenhän on ollut kaikenlaista muuta - paljon merkityksellisempääkin. Jokatapauksessa tein taas yhden mielettömän skriptin jossa on runsaasti moninumeroista laskentaa - mutta toisenlaista laskentaa kuin aikaisemmissa skripteissä joten uudetkin laskut tulee testattua. BASH itse laskee muuten montakertaa nopeammin kuin matematiikka-ohjelmat joten niitä ei laskennassa käytetä - varsinaisessa matematiikassa BASH jää kyllä paljon huonommaksi ja sitähän tässä koetetaan nopeuttaa - toistaiseksi huonosti menestyen. Mutta kyse ei tälläkertaa ole varsinaisesti matematiikasta vaan siitä että soiminto ylipäätään onnistuu jollaintavalla - se että se toimii näinkin hyvin on kylläkin mukavaa.

Skripti muuntaa digitaaliluvun desimaaliosan kymmenjärjestelmään. Esimerkiksi luvun .11100000001000000010000000010000000010000000100000001001 muuntaminen kymmenjärjestelmään:
skripti:                          0.875490192331227615183197488403320317865025843484497
netin muunnosmoottori: 0.87549019233122761519

- onko kyseessä pyöristysvirhe vai laskeeko muunnosmoottori liian vähillä numeroilla? Sillä 'tarkkuuskato' näissä laskuissa on niin suuri että saa pelätä ettei tuo skriptinkään numeromäärä vielä riitä vaan kaikki nuo ylimääräiset numerot ovat jo potaskaa - ne ovat tuossa vain siksi että näkisitte paljonko niitä on.
Koodia: [Valitse]

function summaa72 () { # viimeisin versio
tulosta=: # yhdessä paikassa päätetään tulostetaanko välituloksia ja haetaanko vertailutulos bc:stä. Vaihtoehdot:tulosta=echo ja tulosta=: . Vaatii siis yksinkertaisen koodimuutoksen.
$tulosta
[[ ${1//[^.]/} ]] && luku1=$1 || luku1=$1".0"
[[ ${2//[^.]/} ]] && luku2=$2 || luku2=$2".0"
desi1=${luku1##*.}
desi2=${luku2##*.}
koko1=${luku1%%.*}
koko2=${luku2%%.*}

# desimaaliosien tulee olla yhtäpitkät. Lyhyemmän perään kirjoitetaan nollia.
(( ${#desi1} >= ${#desi2} )) && desipituus=${#desi1} || desipituus=${#desi2}
desi1=$desi1'0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000'
desi2=$desi2'0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000'
desi1=${desi1:0:$desipituus}; $tulosta desi1:$desi1
desi2=${desi2:0:$desipituus}; $tulosta desi2:$desi2 ;$tulosta

summattava1='0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000'$koko1$desi1; summattava1=${summattava1: -72}; $tulosta $summattava1
summattava2='0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000'$koko2$desi2; summattava2=${summattava2: -72}; $tulosta $summattava2 ; $tulosta

luku11=${summattava1:0:18}; luku12=${summattava1:18:18}; luku13=${summattava1:36:18}; luku14=${summattava1:54:18}; $tulosta $luku1{1..4}"  "
luku21=${summattava2:0:18}; luku22=${summattava2:18:18}; luku23=${summattava2:36:18}; luku24=${summattava2:54:18}; $tulosta $luku2{1..4}"  "; $tulosta

apu14=$((10#$luku14+10#$luku24)) ;          [[ ${#apu14} -gt 18 ]] && { ylivuoto=1; $tulosta ylivuoto1; apu14=${apu14:1:18} ;} || ylivuoto=0
apu13=$((10#$luku13+10#$luku23+$ylivuoto)); [[ ${#apu13} -gt 18 ]] && { ylivuoto=1; $tulosta ylivuoto2; apu13=${apu13:1:18} ;} || ylivuoto=0
apu12=$((10#$luku12+10#$luku22+$ylivuoto)); [[ ${#apu12} -gt 18 ]] && { ylivuoto=1; $tulosta ylivuoto3; apu12=${apu12:1:18} ;} || ylivuoto=0
apu11=$((10#$luku11+10#$luku21+ylivuoto))
apu=$apu11$apu12$apu13$apu14

$tulosta "ylemmällä rivillä varmasti oikea tulos bc:stä ja toisella rivillä mitä tämä skripti antaa:"
$tulosta $(bc<<<"$1+$2")
# poistetaaan etunollat kokonaisosasta, takanollat desimaaliosasta ja desmaalipiste jos se jää viimeiseksi
apu2=${apu:0: -$desipituus}.${apu: -$desipituus}; apu2=${apu2##+(0)}; [[ ${apu2//[^.]/} ]] && apu2=${apu2%%+(0)}; echo ${apu2%.} ;}

function jaa () { (( ! $# )) && echo funktion ajokäsky on muotoa: jaa 1 2 . Siitä pitää tulla: .5000000000000000000000000000 && sleep 2 && return
tulosta=: # yhdessä paikassa päätetään tulostetaanko välituloksia. Vaihtoehdot:tulosta=echo ja tulosta=:
 
[[ ${1//[^.]/} ]] && luku1=$1 || luku1=$1"."
[[ ${2//[^.]/} ]] && luku2=$2 || luku2=$2"."

desimaaliosa1=${luku1##*.}
desimaaliosa2=${luku2##*.}
kokonaisosa1=${luku1%%.*}
kokonaisosa2=${luku2%%.*}

#desimaaliosat yhtäpitkiksi:
(( ${#desimaaliosa2} >= ${#desimaaliosa1} )) &&
{ apu=$desimaaliosa1"00000000000000000000"; desimaaliosa1=${apu:0:${#desimaaliosa2}} ;} || { apu=$desimaaliosa2"00000000000000000000"; desimaaliosa2=${apu:0:${#desimaaliosa1}} ;}
$tulosta $kokonaisosa1$desimaaliosa1
$tulosta $kokonaisosa2$desimaaliosa2

#kokonaisosat yhtäpitkiksi:
(( ${#kokonaisosa2} >= ${#kokonaisosa1} )) &&
{ apu="00000000000000000000"$kokonaisosa1; kokonaisosa1=${apu: -${#kokonaisosa2}} ;} || { apu="00000000000000000000"$kokonaisosa2; kokonaisosa2=${apu: -${#kokonaisosa1}} ;}
luku1=$kokonaisosa1$desimaaliosa1;luku1=$((10#$luku1))
luku2=$kokonaisosa2$desimaaliosa2;luku2=$((10#$luku2))
$tulosta jaettava:$luku1"   "jakaja:$luku2

(($luku1 >= $luku2)) && { apu=$(($luku1/$luku2)); kokonaisiatulosteessa=${#apu}; nolliatulosteessa='' ;} || { apu=$(($luku2/$luku1)); apu=${apu//[1-9]/0}; nolliatulosteessa=${apu:1}; kokonaisiatulosteessa=0;}; $tulosta nolliatulosteessa:$nolliatulosteessa"   "kokonaisiatulosteessa:$kokonaisiatulosteessa   

# tähänasti on selvitetty desimaalipisteen paikkaa. Nyt aletaan laskea numeroita.
unset tulos # vain varmistus että kaikki on tuloksessa tämänjälkeen uutta
luku1=${luku1##+(0)}; [[ ${luku1//[^.]/} ]] && luku1=${luku1%%+(0)} # poistetaan etu-ja takanollat sillä tästälähtien ne vain haittaavat.!!!
luku2=${luku2##+(0)}; [[ ${luku2//[^.]/} ]] && luku2=${luku2%%+(0)} 
q=$(($luku1%$luku2));((q>1)) && q=$((10**$((${#q}-2)) )) || q=1 # siis q on jakojäännös esitettynä siten että ensimmäinen numero on 1 ja lopuista numeroista tulee nollia - viimeinen nolla poistettuna
luku1=$luku1'0000000000000000000'; luku1=${luku1:0:18} ;$tulosta " "$luku1 #"  "${#apu2}"  "$apu

for n in {1..6}; do # muodostetaan tulos-palasia 
apu=$(($luku1/$luku2)); tulos[$n]=${apu}; (( $(($luku1%$luku2)) > $((10*$q )) )) && apu=$apu'0' # on joskus tarpeen ja joskus liikaa
apu2=$(($luku1%$luku2)); luku1=$apu2'0000000000000000000'; luku1=${luku1:0:18} ; $tulosta " "$luku1"  "${#apu2}"  p"$apu
done

vanhatmerkit=1
for n in {1..6}; do # kootaan tulosta matriisin palasista
uudetmerkit=${#tulos[$n]}; [[ $uudetmerkit -lt $vanhatmerkit ]] && tulos[$n]=$nolliatulosteessa${tulos[$n]} ; vanhatmerkit=$uudetmerkit
tulos=$tulos${tulos[$n]}
done
 
#[[ ${tulos%%+(0)} -eq 1 ]] && nolliatulosteessa=${nolliatulosteessa:1} # purkkaviritys?
[[ $nolliatulosteessa ]] && echo .$nolliatulosteessa${tulos:0} || echo ${tulos:0:$kokonaisiatulosteessa}.${tulos:$kokonaisiatulosteessa} ;}

function muunna () { local apu7; apu7=$1;luku=0; for n in $(seq $((${#apu7}+1))); do  (( ${apu7:$n-1:1} )) && luku=$(summaa72 $luku ${taulu[$n+1]});done ; echo $luku ;} 

unset taulu;taulu[1]=1;apu=1;for n in {2..57}; do apu=$((2*$apu)); apu8=$(jaa 1 $apu); taulu[$n]=${apu8%%+(0)};  echo $n"  "${taulu[$n]}; done;   # taulukon muodostaminen

muunna 111 # esimerkkikutsu
 

***

Tässä ei varsinaisesti ole kyse desimaalimatematiikasta vaan kaikenmaailman guidejen saattamisesta naurunalaiseksi - ne apinoivat kaikki samoja rajoittuneita alkeita.. Kyllä ne silti on syytä oppia mutta niissä ei tosiaankaan ole mitään edistynyttä - ja valitettavasti tilanne on tällähetkellä se ettei mitään parempaakan ole. BASH raamatutkin ovat kovin yksipuolisia ja niistä on vaikea oppia mitään. BASH-maailma on ainakin kymmeniä kertoja suurempi kuin mitä ne antavat uskoa.

Ja desimaalimatematiikka ei ainoastaan toimi vaan on lisäksi salaman-nopeaa - alle 1ms.

Voitte olla varmoja että heitä kirpaisee jos tämä joskus heidä kurkustaan alas tungetaan - sillä homma on karmea: tappoivat oman lapsensa. Sillä tuo nopeutus ei koske yksinomaan  matematiikkaa vaan myös tekstinkäsittelystä tulee samoilla käskyillä erittäin nopeaa.

Ja vaikka ilmanmuuta koettavat vaieta desimaalilaskennan kuoliaaksi niin minkäs sille voi että tämä toimii. Syy skriptin esittämiseen onkin se ettei tällaisia voi puhua esittämättä kuinka homma hoidetaan.

Aikoinaan  BASH oli parhaimmillaan koeteltaessa toimiiko joku teoria käytännössä - syy BASH-skriptin tekoon oli selvittää kannattaako tehdä kunnollinen ohjelma jollain kunnon kielellä - nimittäin BASH:illa saa nopeasti tehtyä välttävästi toimivan skriptin. Mutta siinä hommassa säällisen nopeat peruslaskutoimitukset desimaali-luvuilekin ovat melkein välttämättömiä. Desimaalilaskuihin käytettiinkin matematiikkaohjelmaa, esimerkiksi bc:tä sillä luultiin ettei BASH desimaalilaskuihin kykene. Mutta kyllä kykenee ja pienehköissä peruslaskutoimituksissa BASH on jopa paljon nopeampi.

Desimaalilaskut suoritetiin silloin aikoinaan kokonaisluvuilla isoissakin koneissa - joten kyllä senaikaiset virtuoosit tiesivät että myös BASH kykenee niihin. Mutta he välttelivät puuttumasta koko asiaan sillä se on sellainen salahautojen viidakko että paraskin virtuoosi haksahtaisi joskus ja sitä he eivät kestä - joutua naurettavuuden kaakinpuuhun. Niinpä he eivät puhuneet koko asiasta - mikä antaa sellaisen mielikuvan etteivät desimaalilaskut BASH:issa edes onnistu. Ja oli heillä laho selityskin: BASH:in matematiikkamoottori ei osaa desimaalilaskuja eikä BASH:in muuttujien tyyppimäärityksissäkään desimaaliluvuista mitään puhuta. Mutta tuo tyyppimääritys on tahallinen väärinymmärrys sillä tekstijonojahan ne desimaaliluvut vain ovat.
 
Mutta siis niitä salahautoja on: jakolaskua vaivaa esimerkiksi 'katoavien nollien syndrooma'. Ja kun nolla katoaa on senjälkeinen tulos pelkkää potaskaa. Tämän korjaaminen on henkimaailmasta: jakolasku ei esitä etunollia -> jos jakolaskun tulos on 010 (esimerkiksi 100/10) niin näytetään vain 10. Mutta vaikka tähän löytyikin korjaus niin jakolaskua täytyy vielä kauan testailla ja kenties krjailla.

Mutta kyse ei ole mitättömän piennistä jakolaskuista vaan esimerkiksi: jaa .123456 1233457890123.23  josta tulos on: .00000000000010008935123651930204696 - joka on kyllä ihan oikein - ei niitä kadonneita nollia silloin löydä kun etsii niitä.

- itse skripti vie aikaa alle millisekunnin. bc tässä sitä aikaa vie laskiessaaan varmasti oikeaa arvoa johon verrata tämän skriptin tulosta. Kommentoi bc pois niin näet.

Koodia: [Valitse]
function jaa () { (( ! $# )) && echo funktion ajokäsky on muotoa: jaa 1 2 . Siitä pitää tulla: .5000000000000000000000000000 && sleep 2 && return
 
[[ ${1//[^.]/} ]] && luku1=$1 || luku1=$1"."
[[ ${2//[^.]/} ]] && luku2=$2 || luku2=$2"."

desimaaliosa1=${luku1##*.}
desimaaliosa2=${luku2##*.}
kokonaisosa1=${luku1%%.*}
kokonaisosa2=${luku2%%.*}

#desimaaliosat yhtäpitkiksi:
(( ${#desimaaliosa2} >= ${#desimaaliosa1} )) &&
{ apu=$desimaaliosa1"00000000000000000000"; desimaaliosa1=${apu:0:${#desimaaliosa2}} ;} || { apu=$desimaaliosa2"00000000000000000000"; desimaaliosa2=${apu:0:${#desimaaliosa1}} ;}
#echo $kokonaisosa1$desimaaliosa1
#echo $kokonaisosa2$desimaaliosa2

#kokonaisosat yhtäpitkiksi:
(( ${#kokonaisosa2} >= ${#kokonaisosa1} )) &&
{ apu="00000000000000000000"$kokonaisosa1; kokonaisosa1=${apu: -${#kokonaisosa2}} ;} || { apu="00000000000000000000"$kokonaisosa2; kokonaisosa2=${apu: -${#kokonaisosa1}} ;}
luku1=$kokonaisosa1$desimaaliosa1;luku1=$((10#$luku1))
luku2=$kokonaisosa2$desimaaliosa2;luku2=$((10#$luku2))
echo jaettava:$luku1"   "jakaja:$luku2

(($luku1 >= $luku2)) && { apu=$(($luku1/$luku2)); kokonaisiatulosteessa=${#apu}; nolliatulosteessa='' ;} || { apu=$(($luku2/$luku1)); apu=${apu//[1-9]/0}; nolliatulosteessa=${apu:1}; kokonaisiatulosteessa=0;}

echo nolliatulosteessa:$nolliatulosteessa"   "kokonaisiatulosteessa:$kokonaisiatulosteessa   

# tähänasti on selvitetty desimaalipisteen paikkaa. Nyt aletaan laskea numeroita.
unset tulos # vain varmistus että kaikki on tuloksessa tämänjälkeen uutta
luku1=${luku1##+(0)}; luku1=${luku1%%+(0)} # poistetaan etu-ja takanollat sillä tästälähtien ne vain haittaavat.
luku2=${luku2##+(0)}; luku2=${luku2%%+(0)} 
# seraava oli: q=$(($luku1%$luku2));q=$((10**$((${#q}-1)))) # siis q on jakojäännös esitettynä siten että ensimmäinen numero on 1 ja lopuista numeroista tulee nollia - viimeinen nolla poistettuna
q=$(($luku1%$luku2));((q>1)) && q=$((10**$((${#q}-2)) )) || q=1 # siis q on jakojäännös esitettynä siten että ensimmäinen numero on 1 ja lopuista numeroista tulee nollia - viimeinen nolla poistettuna
luku1=$luku1'0000000000000000000'; luku1=${luku1:0:18} ;echo " "$luku1 #"  "${#apu2}"  "$apu
for n in {1..6}; do # muodostetaan tulos-palasia 9 merkkiä kerrallaan
apu=$(($luku1/$luku2)); (( $(($luku1%$luku2)) < $q )) && apu=$apu'0'; tulos[$n]=${apu}  # yksi keino palauttaa niitä kadonneita nollia;  (( $(($luku1%$luku2)) > $((10*$q )) )) && apu=$apu'0' on joskus tarpeen ja joskus liikaa
apu2=$(($luku1%$luku2)); luku1=$apu2'0000000000000000000'; luku1=${luku1:0:18} ;echo " "$luku1"  "${#apu2}"  "$apu
done

vanhatmerkit=1
for n in {1..6}; do # kootaan tulosta matriisin palasista
uudetmerkit=${#tulos[$n]}; [[ $uudetmerkit -lt $vanhatmerkit ]] && tulos[$n]='0'${tulos[$n]} ; vanhatmerkit=$uudetmerkit
tulos=$tulos${tulos[$n]}
done
 
[[ ${tulos%%+(0)} -eq 1 ]] && nolliatulosteessa=${nolliatulosteessa:1} # purkkaviritys?
echo "oikea tulos 54 desimaalilla esitetynä on päällä ja alla tulos tästä skriptistä"
bc<<<"scale=${#tulos}; $1/$2" | tr -d '\\\n'; echo ' tämä rivi on bc:stä'
[[ $nolliatulosteessa ]] && echo .$nolliatulosteessa${tulos:0} || echo ${tulos:0:$kokonaisiatulosteessa}.${tulos:$kokonaisiatulosteessa} ;}

# Seuraavia on kokeiltu:
         
time jaa 1233457890123.23 .123456
time jaa .123456 1233457890123.23
time jaa 1 2
time jaa 2 1
time jaa 1 3
time jaa 1 1000
time jaa 1 1001

***

BASH supports fast floating-point calculus via its low-level commands - with low-level commands BASH has more capabilities than most anything.

Litle snippet that operates at least in vanilla Ubuntu ( copy and paste all lines of the code to terminal in one go and press return)(check with bc or such: echo "scale=36; 0.000000000000000001234*1.234567809123456") | bc)(There are still quite many moot points in it - and if they are all corrected you lose easily basic ideas): 
Koodia: [Valitse]
function kerro9 () {
[[ $1 =~ \. ]] && { apu=${1%%[1-9]*}; apu=0${apu##*.}; exp1=${#apu}; luku1=${1//0.$apu/0.} ;} || { apu=${1##*[1-9]}; exp1=-${#apu}; [[ $apu ]] && luku1=${1:0: -$exp1} || luku1=$1 ;}
[[ $2 =~ \. ]] && { apu=${2%%[1-9]*}; apu=${apu##*.}; exp2=${#apu}; luku2=${2//0.$apu/0.} ;} || { apu=${2##*[1-9]}; exp2=-${#apu}; [[ $apu ]] && luku2=${2:0: -$exp2} || luku2=$2 ;}
int1=${luku1%%.*}
int2=${luku2%%.*}
apu2=$(($int1*$int2))
kokonaisia=${#apu2}
tulos=$((10#${luku1//./}*10#${luku2//./}))
tulo=000000000000000000$tulos'00000000000000000000'
tulo=${tulo:0:$((19-$exp1-$exp2))}.${tulo:$((19-$exp1-$exp2))}
apu=${tulo##+(0)}; [[ ${tulo//[^.]/} ]] && apu=${apu%%+(0)}; echo ${apu%.}  ;}

time kerro9 0.000000000000000001234 1.234567809123456
« Viimeksi muokattu: 12.07.24 - klo:14.04 kirjoittanut petteriIII »

Jere Sumell

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 728
  • Talous, Hallinto ja Markkinointi (AMK, 2017),B.B.A
    • Profiili
    • Tietokone-blogi
Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)
« Vastaus #304 : 18.06.23 - klo:22.18 »
Tässä tänä iltana parisen tuntia lueskelin Bash-scriptaukseen liittyen tutoriaalia Ryan's Tutorial -lähteestä, ja sitten mitä katsoin tuon read -komennon manuaali-ohjeistusta, niin heräsi kysymys, mikä tuo read -komennon palautusarvo on, jos nyt esimerkiksi jotain tekstitiedostosta luetaan sitä dataa, jos se nyt on esimerkiksi ihan standardi 128 -merkin ASCII-merkistö.

Mitä tuo palautusarvo on positiivinen, mutta sitten mitä useimmissa ohjelmointikielissä, yleensä sitten -1, tai negatiivinen palautusarvo on siinä kohtaa, kun tiedoston loppu, tai syötteen loppu saavutetaan, EOF. read -komennossahan -1 palautuksena heitetään virhetilanteessa.

Mitä jonkun verran katsoin tuosta syventäen sitä, mitä alkoi kiinnostamaan, niin ASCII-tiedostossa ei ole sitä EOF-riviä sitten lopussa, niin onko read -komennolla mitään arvoa, mitä se palauttaa tiedoston lopun saavuttamisen jälkeen?

Vai onko se käytännössä kertokaa te, jotka olette ehkä jo ikänne ohjelmoineet ihan käytännön työkokemusta ehkä on, tai muutkin niin jos syötevirroilla ohjaa tekstitiedoston bash-scriptille, missä sitten read komennolla luetaan muuttuja, joka käydään do-while -toistorakenteessa läpi se läpikäytävä tiedosto?

Onhan se sama asia, että tiedosto tulee läpi käytyä rivi riviltä, tai merkki merkiltä, siinä on ohjelmoimista muutamia merkkijonoa välilyönnillä erotettuna ehkä jopa enemmän, mitä sitten jos tuolla read-komennolla olisi jokin EOF-palautusarvo.

Itsekin melkein päädyin, että ei siellä melkein ole mitään, mitä olisi tullut jo tossa vastaan, mitä katselin oikeilla hakusanoilla. Kai siihenkin sitten pätevät syyt on. Se voi se tausta olla ja siinä, mitä BASH on kehitettynä 1989, niin siihen maailman aikaan varmaan valtaosin tekstitiedostot oli 128 merkin ASCII -merkistöä ja se nyt selvisi, että siinähän ei tosiaan ole sitä. Tämä nyt oma arvioni, jos joku tuntee tätä skriptauskielen historiaa ja taustoja enemmän, niin voi valaista minua.

Pistän tähän nyt, jos joku etsii hyviä tutoriaaleja, mistä itselleni oli hyötyä, vaikka nyt en nollasta ihan tätä lähtenyt liikenteeseen, mutta en ole bash-scriptejä enimmäkseen linux-koneellani ohjelmoinut.

https://ryanstutorials.net/bash-scripting-tutorial/

Tuo nyt oli selkeä ja hyvin kirjoitettu paketti. Lisäksi alkuperäinen lähde, jossa kuulin ensimmäistä kertaa tuon viittauksen joskus 2000-luvun vaihteessa Musiikmitelevisiossa esitetyssä "Pimp My Ride" -formaatissa "Pimp My Bash Script" ja viittaus tuohon auto-ohjelman juontajaan siinä, että hän ei ole sanonut niin, mutta tutoriaalin laatijan mukaan olisi voinut hyvinkin olla quoten takana.

Mitä lopulta sitten tuli 4 hakutulosta tuosta, katsoin mikä tuon alkuperä on, niin tuo on ainoa lähde, tai alkuperäinen missä tuo noin on esitetty.

Kiinnostus sitten heräsi muutoin miehen tarjontaan, ihan positiivisella tavalla kaikin puolin mielekkään oloinen tutoriaaleihin keskittyvä selkeä sivusto. Pidin kovastikin.

Sitten hyvä lunttilappu (cheatsheet) seinään teipattavaksi
https://devhints.io/bash

Päällisin puolin nuo lunttilappu-tiivistelmät aiheesta kuin aiheesta on siinä määrin käteviä myös ohjelmointikielien osalta, että siinä kohtaa kun ei ole sillä tavalla selkärangasta tule aivan kaikki, niin nopeita ja käteviä tarkastaa nopeasti asia, mikä on hukassa.
« Viimeksi muokattu: 18.06.23 - klo:22.20 kirjoittanut Jere Sumell »
Free Internet and  people for humans all over the globe!

(Profiilikuvassa oma valokuvani GIMPissä editoituna Disney Classic-väripaletin väreihin ja muunnettuna bittikartta-tiedostosta vektorigrafiikaksi.)

petteriIII

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 673
    • Profiili
Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)
« Vastaus #305 : 03.07.23 - klo:10.41 »
BASH:in palauttaminen järkevään kuntoon täytynee alkaa inhottavimmasta päästä: BASH:in matematiikasta. Tai eihän BASH:illa matematiikkaa oikeastaan ole vaan ainoastaan kyky kokonaisluku laskentaan - kyky jota ei koskaan käytetä sillä kyky kyetä käsittelemään myös desimaalilukuja on lähes ehdoton. Desimaalilukujen käsittelemiseksi täytyy siis aluksi tehdä funktiot. Selvitetään ensin laskennan merkintätapaa:

Kaikissa kielissä matemaattiset toiminnot suoritetaan samallatavoin, mutta laskujen suorittamisen merkintätavat vaihtelevat paljon - ja kunkin merkintätavan hyvät ja huonot puolet paljastuvat vasta kun niitä käyttää paljon - mutta useimmat eivät koskaan edes kokeile muita kuin normaalia merkintätapaa.  Mutta muutama laskennan merkintätapa: 

                       Normaali merkintätapa: a=1; b=2; c=a+b
Käänteinen puolalainen merkintätapa: a=1; b=2; c=ab+ 
                        BASH:in merkintätapa: a=1; b=2; c=$(($a+$b)) . Tietokoneohjelmassa merkintätavan monimutkaisuus menettää merkityksensä - vaikka eihän se sentään merkityksetöntä ole.
               
- merkki + kutsuu niissä kaikissa funktiota joka selvittää kuinka homma hoidetaan.
- muissa kielissä laskun jäsenet voivat olla desimaalilukujakin - mutta ei BASH:issa. Joten kun muissa kielissä on desimaalien käsittelyyn jo tehtynä funktioita - käytät niitä vaikka et edes tietäisi että sellaisia tarvitaan - funktiot ovat nykyään usein matematiikkaprosessorien langoituksessa - mutta BASH:iin nuo funktiot täytyy tehdä itse. Ja käytettässsä funktiota laskuihin muuttuu toiminnon merkintätapakin: a=1.1; b=2.2; c=$( ynnää $a $b ) .
- mutta ei sen funktion nimeltä: + hommaa pysty kukaan toinen tekemään joten funktiota: + täytyy kutsua funktiossa: ynnää.

***             
             
Desimaali-laskun suorittamiseksi täytyy ensin laskea missä desimaalipiste tulee tuloksessa olemaan. Tämänjälkeen poistetaan luvuista desimaalipisteet ja suoritetaan laskutoimitus saaduilla kokonaisluvuilla. Sitten vain kirjoitetaan tulos sijoittaen desimaalipiste lasketulle paikalle. Tietokoneiden alkuaikoina oli vain  kokonaislukulaskimia ja haluttessa saada desimaalinen tulos toimittiin kuten edellä kuvattiin.

Kyllä virtuoosit siis ilmanmuuta tämän tiesivät mutta heillä oli jo toinen skriptikieli kiikarissa ja he halusivat tästä uuden skriptaamisen kuninkaaan - sillä BASH oli jo niin mennyttä ja vaikeata. Voidakseen osoittaa BASH:in olevan surkimus desimaalilaskujakin oli estettävä kehittymästä. Helppo nakki - tehtiin uusi käskykanta joka oli muissa tehtävissä parempi kuin entinen mutta desimaalilaskuissa se oli kammottavan hidas. Vanhoilla käskyillä desimaalilaskenta onkin tuhansia? kertoja nopeampaa kuin uusilla käskyillä - siis jos vanhoilla käskyillä sai aikaan millisekunnissa toimivan niin uusilla se kestäisi sekunteja. Tämä johtaa siihen että uusia käskyjä käytettäessä testauksesta tulee niin hidasta että luullaan ettei homma edes toimi.

Noiden vanhojen käskyjen kirjoitusasu on kummallinen joten ne ovat vaikeita kirjoittaa ja muistaakin. Mutta ne ovat nopeita ja ennenkaikkea kääntäjä-ystävällisiä -> kääntämisessä on käytössä  sama cache-menettely kuin kaikessa muussakin. Ja cachen koolla on rajansa ja kun sinne käänetään käskyjä niin noita vanhoja ja pieniä mahtuu sinne tusinoittain mutta uusia ja suuria käskyjä vain muutama. Joten nopeuseroa käskyillä on käsittämättömän paljon sillä uusilla käskyillä tehdyssä skriptissä kutsutaan kääntäjää vähänväliä mutta yksinomaan vanhoista käskyistä tehdyssä vain kerran.

Mutta eivät vaikeudet kirjastokelpoisen funktion valmistumiseen lopu sillä kirjastoahan ei ole. Eikä yksi tyyppi niitä voi tehdä - se olisi ihan liian hidasta ja yksipuolista. Mutta kannattanee yrittää.

***

Akutilanne: haluat laskea: yhteen kaksi korkeintaan 72 numeroista positiivista lukua(merkin huomiooon ottaminen monimutkaistaisi esimerkin vaikeaksi käsittää), desimaalipiste saa kummassakin sijaita missävaan. Toiminta on silloin:
     
       Otetaan esimerkki joka kirjoittaan ( siis desimaalipisteet samalle kohtaa alekkain ja desimaaliosissa pienemmän numerot täytetään nollilla:
       12345678901234567890.2000000000000000000000000000
                        +73.4567890123456789012345678901
     
Sitten vaan laskemaan - desimaalipisteen paikka pistetään muistiin esimerkiksi sen perusteella kummassa on kokonaisoasassa enemmän numeroita - desimaalipiste poistetaan ja jaetaan loppu18 merkin palasiin lopusta alkaen ja lasketaan palaset yhteen alkaen vähiten merkityksellisestä päästä ja mikäli jonkun palasen summaan tuleekin 19 numeroa niin se viimeinen numero lisätään seuraavaan palaseen poistaen se alkuperäisestä palasesta. Sitten vain laitetaan palaset peräkkäin ja kirjoittetaan oikealla hetkellä desimaalipistekin.
Koodia: [Valitse]

function summaa72 () {
tulosta=: # yhdessä paikassa päätetään tulostetaanko välituloksia ja vertailutulos bc:stä. Vaihtoehdot:tulosta=echo ja tulosta=:
$tulosta

[[ ${1//[^.]/} ]] && luku1=$1 || luku1=$1".0"
[[ ${2//[^.]/} ]] && luku2=$2 || luku2=$2".0"
desi1=${luku1##*.}
desi2=${luku2##*.}
koko1=${luku1%%.*}
koko2=${luku2%%.*}

# desimaaliosien tulee olla yhtäpitkät. Lyhyemmän perään kirjoitetaan nollia silä ne eivät muuta arvoa.
(( ${#desi1} >= ${#desi2} )) && desipituus=${#desi1} || desipituus=${#desi2}
desi1=$desi1'0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000'
desi2=$desi2'0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000'
desi1=${desi1:0:$desipituus}; $tulosta desi1:$desi1
desi2=${desi2:0:$desipituus}; $tulosta desi2:$desi2 ;$tulosta

summattava1='0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000'$koko1$desi1; summattava1=${summattava1: -72}; $tulosta $summattava1
summattava2='0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000'$koko2$desi2; summattava2=${summattava2: -72}; $tulosta $summattava2 ; $tulosta

luku11=${summattava1:0:18}; luku12=${summattava1:18:18}; luku13=${summattava1:36:18}; luku14=${summattava1:54:18}; $tulosta $luku1{1..4}"  "
luku21=${summattava2:0:18}; luku22=${summattava2:18:18}; luku23=${summattava2:36:18}; luku24=${summattava2:54:18}; $tulosta $luku2{1..4}"  "; $tulosta

apu14=$((10#$luku14+10#$luku24)) ;          [[ ${#apu14} -gt 18 ]] && { ylivuoto=1; $tulosta ylivuoto1; apu14=${apu14:1:18} ;} || ylivuoto=0
apu13=$((10#$luku13+10#$luku23+$ylivuoto)); [[ ${#apu13} -gt 18 ]] && { ylivuoto=1; $tulosta ylivuoto2; apu13=${apu13:1:18} ;} || ylivuoto=0
apu12=$((10#$luku12+10#$luku22+$ylivuoto)); [[ ${#apu12} -gt 18 ]] && { ylivuoto=1; $tulosta ylivuoto3; apu12=${apu12:1:18} ;} || ylivuoto=0
apu11=$((10#$luku11+10#$luku21+ylivuoto))
apu=$apu11$apu12$apu13$apu14

$tulosta "ylemmällä rivillä varmasti oikea tulos bc:stä ja toisella rivillä mitä tämä skripti antaa:"
bc<<<"$1+$2" | tr -d ' \\\n'; echo
# poistetaaan etunollat kokonaisosasta, takanollat desimaaliosasta ja desmaalipistekin jos se jää viimeiseksi
apu2=${apu:0: -$desipituus}.${apu: -$desipituus}; apu2=${apu2##+(0)}; [[ ${apu2//[^.]/} ]] && apu2=${apu2%%+(0)}; echo ${apu2%.} ;}
   
time summaa72 55555555555555555555555555555.55555555555555555555555555555555555555555 6666666666666666666666666666666.6666666666666666666666666666666666666666

- ei tämä kyllä vielä ihan moitteeton ole mutta kelpaaa jo käyttöönkin.
- funktion nopeus on 1ms jos poistaa rivin: $tulosta $(bc<<<"$1+$2") - sillä tuota riviä tarvitaan vain antamaan varmasi oikea tulos vertaamista varten sillä onhan bc todettu varmasti oikeelliseksi ja se on varmasti myös tarpeeksi tarkka. Mutta toiminnataan tämä funktio on paljon nopeampi kuin bc.

***

Olisihan näihin BASH:in matemattisiin ongelmiin ihan yleisestikin käytettyjä menetelmiä niinkuin bc ja AWK. Mutta ihan mielenkiinnosta koetan mihin BASH itse pystyy - ja sitäpaitsi pienissä perus-laskutoimituksissa BASH on jo paras. Ja mikäli BASH:in funktioista tehtäisiin kirjastofunktiot niin ne olisivat myös yksinkertaisimmat

BASH:in kehittäjät olivat aikoinaan toteuttaneet toimivat menetelmät moitteettomiin peruslaskuihin ja virtuoosit ovat suunnanneet nuo menetelmät lattian alle. Nimittäin kaikki haluavat päästä BASH:ista eroon sillä BASH laajeni aikoinaan niinpaljon etteivät edes virtuoosit sitä enää täysin hallitse - ei semmoista voi korjata vaan ainoastaan pyrkiä siitä eroon. Ja mikäli osoitettaisiin että BASH hallitsee myös desimaalit olisi siitä paljon hankalampaa päästä eroon.
- siis tosiaan kymmenistätuhansista asioista on tehty paksuja raamattuja täynnä käskyjä ja menetelmien selityksiä. Kenelläkään ei ole pienintäkään mahdollisuutta edes lukea kaikkia niitä - ja nykyäänhän niistä on moni historian hämärissä.

Alkuunsa kielen matemaattisia kykyjä hiotaan suorittamalla "näyttäviä laskuja". Muut kielet harrastivat näitä "näyttäviä laskuja" kolmekymmentävuotta sitten - sillä ne on pakko läpikäydä joskus. Vaikka BASH on kyllä taitanut ne jo silloin kauan sitten niin kukaan ei ole esittänyt toimivaa koodia - joten niitä täytyy esittää nyt:

Tarvitsin taulukkoa jonka ensimmäinen jäsen on .5 ja seuraavat jäsenet aina puolta pienempiä kuin edellinen. Toteutus BASH:illa onnistui hyvin - lukujen tarkkuus oli 26 numeroa ja siihen tarvittiin 86 kahdella jakamistaja. Koko 86:n laskun sarja kesti noin 10 ms - BASH:ilta se on nopeaa vaikka muilla kielillä se onkin hidasta. Skripti on näennäisesti iso, mutta muissa kielissä vastaavat ohjelmat ovat paljon isompia, mutta niissä toiminta tapahtuu kirjastoissa, siis katseelta piilossa. Skriptistä tuli tällainen:
Koodia: [Valitse]

time { number=.1; for n in {1..86}; do apu=${number%%[1-9]*}; apu2=${number:${#apu}}'00000000000000000';apu2=${apu2:0:18}; number=$(($apu2/2))'00000000000000'; (( ${apu2:0:1} == 1 )) && number=0$number; number=${number%%+(0)}; number=$apu$number; echo $n; bc<<<"scale=26;1/(2^$n)" | tr -d '\\\n'; echo; echo .${number:2:26}; echo; done ;}
- bc tarjoaa taas vain vertailuarvon. Mikäli nopeutta haluaa niin se on poistettava samoin kun turhat echot
- tämä on kokoajan melkoisessa kehitysvaiheessa
« Viimeksi muokattu: 27.08.23 - klo:15.51 kirjoittanut petteriIII »

kamara

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 2988
    • Profiili
Vs: Ohjeita shell-skriptaukseen (bash)
« Vastaus #306 : 03.07.23 - klo:12.37 »
Desimaalilaskut suoritetiin silloin aikoinaan kokonaisluvuilla isoissakin koneissa - joten kyllä senaikaiset virtuoosit tiesivät että myös BASH kykenee niihin. Mutta he välttelivät puuttumasta koko asiaan sillä se on sellainen salahautojen viidakko että paraskin virtuoosi haksahtaisi joskus ja sitä he eivät kestä - joutua naurettavuuden kaakinpuuhun. Niinpä he eivät puhuneet koko asiasta - mikä antaa sellaisen mielikuvan etteivät desimaalilaskut BASH:issa edes onnistu. Ja oli heillä laho selityskin: BASH:in matematiikkamoottori ei osaa desimaalilaskuja eikä BASH:in muuttujien tyyppimäärityksissäkään desimaaliluvuista mitään puhuta. Mutta tuo tyyppimääritys on tahallinen väärinymmärrys sillä tekstijonojahan ne desimaaliluvut vain ovat.
 
Toimivat ne desimaalilaskut BASH:issa ihan hyvin vaikkakin merkintätapa on epäsovinnainen - ja yleensä niitä käyttämällä saa aikaan nopeamman skriptin kuin jos turvatuisi matematiikka ohjelmiin. Mutta siis niitä salahautoja on: jakolaskua vaivaa esimerkiksi 'katoavien nollien syndrooma'. Ja kun nolla katoaa on senjälkeinen tulos pelkkää potaskaa.

Kaikki, mikä ei ole mahdotonta, ei ole järkevää. Itse teen bashilla vain pieniä scripteja, koska protoilussa se on tehokas kieli, mutta se  ei ole nopein (kuin koodauksessa) eikä selväkielisin.

Bash:n matematiikasta, silmukoista, ehto-lauseista saan vähintäänkin näppylöitä, ja jopa merkkijonojen käsittelyäkään en sillä mielellään tee.
Se, missä bash on mielestäni hyvä:
  • Nopea koodata.
  • Löytyy kaikista asiallisista käyttöjärjestelmistä, ja yleensä valmiiksi asennettuna.
  • Netistä löytyy runsaasti esimerkkejä, joita on helppo käyttää.
  • Shell exec-käskyä ei tarvita, vaan ohjelman ajamiseen riittää pelkkä ohjelman nimi,parametrit ja mahdollinen polku ajettavaan ohjelmaan.

Näistä huolimatta joudun usein googlaamaan merkkijonojen, silmukoiden ja ehto-lauseiden  käsittelyä varten, koska niissä bash ei loista.
(Jos meni liian OffTopic:n puolelle, tämän voineen siirtää testauspuolelle.)