Kirjoittaja Aihe: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla  (Luettu 53729 kertaa)

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« : 20.01.13 - klo:21.01 »
Haluan rakentaa Hammondia emuloivan sinisyntikan, mutta osaanko?
Haaveena on jotakin tällaista:

Jaahas, eikö kuvalinkki näy enää? Vaikka on editoidessa olemassa? No tämän avulla näkynee:
https://3f07be69-a-62cb3a1a-s-sites.googlegroups.com/site/reinourala/mixed/SynthB3.gif



1.
Ei periaatteessa mitenkään mahdotonta. Jostakin HuutoNetistä tai Tori.fi:stä saan pilkkahintaan kamalaäänisen halpis-kotisähköurun. Nurkissani on sitäpaitsi sekalaista tavaraa valmiinakin.
2.
Puran ulos kaiken elektroniikan jättäen ehkä pääteasteen sekä kaiuttimet.
3.
Nyt minulla ovat sormiot, jalkio, kaasupedali, rivi kytkimiä, jne. Ei siis niinsanottuja MIDI-kiippareita, vaan ihan raa-at sormiot kytkimien kera.
4.
PC:lle saa jopa ilmaisia wavetable-softasyntikoita ja edullisia äänikortteja. Esimerkiksi täältä:
http://www.midi-hardware.com/index.php?section=products
ostan sopivat palikat skannaamaan sormio- sekän jalkiokytkimet, On/off-kytkimet, jne
5.
Liukutangot on tehtävä käyttäen isokokoisia liukupotentiometrejä. Nämäkin skannataan edellämainituilla MIDI-skannauspalikoilla.

Tällä foorumilla näyttäisi olevan musiikkilaiterakentelijoita, jotka voinevat teilata haaveeni tai osaavat esittää tärkeitä huomautuksia? En oikein tiedä, voidaanko softasyntikoita käyttää esitetyllä tavalla ulkoisilla sormioilla, kytkimillä, säätimillä sekä MIDIskannereilla. Enkä tiedä, pärjäävätkö softasyntikat oikeitten sinisynteesiurkujen kanssa? Enkä tiedä, kannattaako PC:ssä käyttää äänikorttia (kortteja), jotka hallitsevat firmwaretasolla wavetable-synteesin? Meneekö rakennustyö lopulta C-ohjelmoinniksi, vai löytyykö standarditavaraa netistä?
« Viimeksi muokattu: 08.02.13 - klo:23.34 kirjoittanut redu »
Ubuntua 98%, Winkua 2%

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16406
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #1 : 20.01.13 - klo:21.47 »
1.
Ei periaatteessa mitenkään mahdotonta. Jostakin HuutoNetistä tai Tori.fi:stä saan pilkkahintaan kamalaäänisen halpis-kotisähköurun. Nurkissani on sitäpaitsi sekalaista tavaraa valmiinakin.
2.
Puran ulos kaiken elektroniikan jättäen ehkä pääteasteen sekä kaiuttimet.
3.
Nyt minulla ovat sormiot, jalkio, kaasupedali, rivi kytkimiä, jne. Ei siis niinsanottuja MIDI-kiippareita, vaan ihan raa-at sormiot kytkimien kera.

Eikö olisi helpompaa hankkia MIDI-liitännällä varustetut koskettimet? Ne eivät kuitenkaan maksa käytettynä yhtään enempää. Muut ohjaimet voisi sitten tarvittaessa itse rakennella sopivan kontrollerin varaan.


Tällä foorumilla näyttäisi olevan musiikkilaiterakentelijoita, jotka voinevat teilata haaveeni tai osaavat esittää tärkeitä huomautuksia? En oikein tiedä, voidaanko softasyntikoita käyttää esitetyllä tavalla ulkoisilla sormioilla, kytkimillä, säätimillä sekä MIDIskannereilla.

Softasyntikoita voi kyllä lähes poikkeuksetta ohjata MIDI-syötteellä.


Enkä tiedä, pärjäävätkö softasyntikat oikeitten sinisynteesiurkujen kanssa?

Riippuu varmaan keneltä kysytään. Uskoisin silti, että löytyy toteutuksia, joita vannoutunut urkuharrastajakaan ei erottaisi aidosta sokkotestissä.


Enkä tiedä, kannattaako PC:ssä käyttää äänikorttia (kortteja), jotka hallitsevat firmwaretasolla wavetable-synteesin?

Eipä niitä rautatoteutuksia ole kaivattu enää kymmeneen vuoteen, kun prosessorit ovat riittävän nopeita ja softalla päästään parempaan lopputulokseen kuin äänikortin rajoittuneella firmwarella.

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #2 : 21.01.13 - klo:11.44 »
Kiitos nm!
Haluan tästä systeemistä kotiurun näköisen. Siksi en kelpuuta midi-keybbareita. PC:n voi siirtää vaikka sivummalle pilaamasta kokonaisuutta.

Ai, että pelkällä softalla saa nykyisin aikaan parempaa? Kiitos tiedosta.

Näin aamulla netissä Roland-demon. Siinä taitaa olla Jimmy Smith-soundi kohdallaan. On vain yhden manuaalin systeemi, ja aika kallis!
http://www.youtube.com/watch?v=cOGE6fbJJD8

Ubuntua 98%, Winkua 2%

ajaaskel

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3401
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #3 : 21.01.13 - klo:12.52 »
Asiassa on aika monta puolta.  En tiedä miten paljon olet soittanut kosketinsoittimia. Itse olen täysi räpeltäjä syntikoiden kanssa, varsinainen soittimeni on bassokitara.  Tuostakin huolimatta silloin kun soitan syntikkaa kiinnitän helposti huomiota soittotuntumaan kahdella tavalla:  Millainen on koskettimiston mekaaninen vaste/tuntuma ja toisaalta miten se reagoi iskuvoimaan.  Hienommin sanottuna itselleni tärkeää on "sopiva dynaaminen käyrä" eli kun soitat pehmeästi se soi pehmeästi, hieman kovenpaa niin ääni kasvaa ja rivakalla näpäyksellä se parkaisee jo reippaammin.
Tuo dynaaminen vaste on sähköiseltä puolelta säädettävissä noissa vähänkin paremmissa midikoskettimistoissa, mekaaninen tuntuma nyt on mikä on eikä sille juuri voi itse tehtä mitään.  Mekaanisesti mukavan tuntuinen koskettimisto on mukava käsille myös soittaa mutta se sähköinen dynamiikkakäyrä on tärkeä myös eli millä tavalla se voimakkuus nousee kun painelee terävämmin.  Pianon soittajilla ja syntikan soittajilla voi olla hieman erilaisia mieltymyksiä näissä.

Meni johdanto hieman pitkäksi ja en halua masentaa mutta halusin hieman valaista yhtä mahdollista ongelmakohtaa projektissasi tai ainakin tiedät paremmin mitä odottaa.   "Tasavolumisen" laitteen rakentelee teknisessä mielessä halutessaan ideasi mukaisestikin (joskin isolla vaivalla) mutta oikean midikoskettimiston kautta mahdollisuuksia on aivan eri tavalla paljoon muuhunkin.

Eiköhän jostain löytyisi pelkät midikoskettimistot piirilevyineen (siis ilman kotelointia) niin voit rakennella oman kopan siihen ympärille tai upottaa ne johonkin ?    
« Viimeksi muokattu: 21.01.13 - klo:13.02 kirjoittanut ajaaskel »
Autamme ilolla ja ilmaiseksi omalla ajallamme.  Ethän vaadi, uhoa tai isottele näin saamasi palvelun johdosta.

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #4 : 21.01.13 - klo:18.15 »
Asiassa on aika monta puolta.  En tiedä miten paljon olet soittanut kosketinsoittimia. Itse olen täysi räpeltäjä syntikoiden kanssa, varsinainen soittimeni on bassokitara.  Tuostakin huolimatta silloin kun soitan syntikkaa kiinnitän helposti huomiota soittotuntumaan kahdella tavalla:  Millainen on koskettimiston mekaaninen vaste/tuntuma ja toisaalta miten se reagoi iskuvoimaan.  Hienommin sanottuna itselleni tärkeää on "sopiva dynaaminen käyrä" eli kun soitat pehmeästi se soi pehmeästi, hieman kovenpaa niin ääni kasvaa ja rivakalla näpäyksellä se parkaisee jo reippaammin.
Tuo dynaaminen vaste on sähköiseltä puolelta säädettävissä noissa vähänkin paremmissa midikoskettimistoissa, mekaaninen tuntuma nyt on mikä on eikä sille juuri voi itse tehtä mitään.  Mekaanisesti mukavan tuntuinen koskettimisto on mukava käsille myös soittaa mutta se sähköinen dynamiikkakäyrä on tärkeä myös eli millä tavalla se voimakkuus nousee kun painelee terävämmin.  Pianon soittajilla ja syntikan soittajilla voi olla hieman erilaisia mieltymyksiä näissä.

Meni johdanto hieman pitkäksi ja en halua masentaa mutta halusin hieman valaista yhtä mahdollista ongelmakohtaa projektissasi tai ainakin tiedät paremmin mitä odottaa.   "Tasavolumisen" laitteen rakentelee teknisessä mielessä halutessaan ideasi mukaisestikin (joskin isolla vaivalla) mutta oikean midikoskettimiston kautta mahdollisuuksia on aivan eri tavalla paljoon muuhunkin.

Eiköhän jostain löytyisi pelkät midikoskettimistot piirilevyineen (siis ilman kotelointia) niin voit rakennella oman kopan siihen ympärille tai upottaa ne johonkin ?    

Ajaaskel,
minäkin olen kosketinsoitinräpeltäjä. Sähkökitaraa olen soitellut enemmän.
Olen samaa mieltä, että kosketustuntu ja dynamiikka ovat tärkeitä. On uskomatonta, miten Jimmy Smith taikoi dynamiikkaa Hammond-uruista, vaikka koskettimistot olivatkin suoraäänisiä. "Percussion" äänen alussa, Leslienopeuden jatkuva kontrolli ja vahvistimen "piikkaus" koskettimiston yläpäässä olivat kaikki käytössä. Olisi Jimmy varmaankin innostunut, jos olisi voinut koskettimiston dynamiikalla säätää esimerkiksi eri äänikertojen vaihesuhteita äänen alkuhetkellä? Jos olisi saanut aikaan kunnon rääkäisyjä missä koskettimiston paikassa tahansa?

Olen kyllä katsellut myös dynaamisia sormioita. Tiedän, että kosketustuntua on paranneltu syntikkasormioissa kahdellakin tavalla:
a) Mittaamalla iskun nopeus, johon tarvitaan sormiossa vaihtokytkin
b) Mittaamalla painamisen voima.
Iskunopeus-midi-elektroniikkaa lienee kaupallisesti saatavilla, mutta se on harvinaisempaa kuin suoraäänielektroniikka.

Kiitos hyvästä kannanotosta!
 


Ubuntua 98%, Winkua 2%

ajaaskel

  • Palvelimen ylläpitäjä
  • Käyttäjä
  • Viestejä: 3401
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #5 : 21.01.13 - klo:20.50 »
Eipä kestä, soittaminen on hauskaa ja hyvillä soittimilla sitäkin hauskempaa.  Syntikoissa tuo tarkoittaa helposti aika isoa hintalappua jos menee soitinkauppaan periaatteella ostan sen syntikan minkä äänet ja soittotuntuma miellyttää. 
Joustavampi tapa on ostaa midi-koskettimisto (jotain vanhaa syntikkaakin tms. voi soveltaa kun vain on dynaaminen koskettimisto + midilähtö) ja käyttää syntikoita pelkkänä tietokoneohjelmana eli juuri nuo "softasyntikat".   Noissa näyttäisi olevan karkeasti kahdenlaista toteutusta:  Joko käytetään ääninäytteitä joita soitetaan uudestaan ("sample-tyyppiset") tai sitten äänen generointi siinä ja nyt äänigeneraattoreilla.  Molemmissa löytyy hyviä ääniä tai jopa erittäin hyviä.   Ehdottaisin kokeilemaan molempia, niistä löytyy hieman erilaisia käyttökelpoisia ääniä eri tarkoituksiin. 
Esimerkiksi "Yoshimi" ohjelmasta löytyy valmiina asetuksina urkuja, ym. jotka eivät ole lainkaan hassumpia.  Yoshimi on myös täysin itse säädettävissä jos haluaa muokata tai rakentaa kokonaan uusia ääniä mutta tuo ei ole helpoin asia tai vaatinee runsaasti syventymistä.  Monipuolisuutta ja säädettävyyttä löytyy.
Nuo samplen soittajaohjelmat puolestaan ovat erittäin yksinkertaisia käyttää, valitsee vain listatsta äänen ja alkaa soittaa mutta lopputulos on aika tasan se laatu mitä kyseinen ääninäytekin on.  Noita ääninäytteitä löytyy kyllä ilmaisinakin todella paljon, myös Hammondeja.
Kokeiltavaa löytyy paljon kun käy valikoimaa läpi.

 
Autamme ilolla ja ilmaiseksi omalla ajallamme.  Ethän vaadi, uhoa tai isottele näin saamasi palvelun johdosta.

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #6 : 22.01.13 - klo:12.29 »
Kiitos vinkeistä!
ZynAddSubFX:ää jo vähän katselinkin, mutta Yoshimi taitaisi olla minulle sopivampi.
Ubuntua 98%, Winkua 2%

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #7 : 23.01.13 - klo:00.50 »
Hei!

Yoshimi ja ZynAddSubFX ovat sama instrumentti. Yoshimin kehittäjä kuoli puolitoista vuotta sitten, eli kehitys jatkuu ZynAddSubFX:ssä, johon minunkin usean vuoden Yoshimi-harharetken jälkeen on varmaan taas palattava :)

Linuxille ei ole hyvää Hammond-mallinnusta olemassa. Paras lienee SetBFree: http://linux.fi/wiki/SetBFree
ZynAddSubFX:n additionaalisen synteesin avulla on mahdollista saada ihan hienon kuuloisia urkuja. Hammondin ominaisuuksien tarkkaa emulointia ne eivät pääse toki lähellekään.

Ehkä sinua kiinnostaa myös suomalaista alkuperää oleva Foo-yc20: http://code.google.com/p/foo-yc20/
Noista ainakin ZynAddSubFX ja Foo-yc20 löytyvät suoraan Ubuntun pakettivarastoista.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #8 : 24.01.13 - klo:18.40 »
Hei!

Yoshimi ja ZynAddSubFX ovat sama instrumentti. Yoshimin kehittäjä kuoli puolitoista vuotta sitten, eli kehitys jatkuu ZynAddSubFX:ssä, johon minunkin usean vuoden Yoshimi-harharetken jälkeen on varmaan taas palattava :)

Linuxille ei ole hyvää Hammond-mallinnusta olemassa. Paras lienee SetBFree: http://linux.fi/wiki/SetBFree
ZynAddSubFX:n additionaalisen synteesin avulla on mahdollista saada ihan hienon kuuloisia urkuja. Hammondin ominaisuuksien tarkkaa emulointia ne eivät pääse toki lähellekään.

Ehkä sinua kiinnostaa myös suomalaista alkuperää oleva Foo-yc20: http://code.google.com/p/foo-yc20/
Noista ainakin ZynAddSubFX ja Foo-yc20 löytyvät suoraan Ubuntun pakettivarastoista.

Jaaha,
että "eivät emulaattorit pääse lähellekään"? Mistä jää kiikastamaan? Luulisi, että paremmalla kosketindynamiikalla ja elektronisilla vaihekieputuksilla päästäisiin jopa Hammondia parempaan tulokseen?
Ymmärtääkseni jotkut rakentelijat ovat jopa käyttäneen apuna analogista suodatusta, saadakseen soundin kirkkaammaksi? Onko siniaallon puhtaus edelleen ongelma syntikoissa?
Ubuntua 98%, Winkua 2%

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16406
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #9 : 26.01.13 - klo:02.24 »
Ongelmanahan on instrumentille ominaisen soundin eli mm. analogielektroniikasta johtuvien piirteiden ja särön mallintaminen.

Kaupallinen VB3 lienee yksi parhaista Hammond B3 -softasyntikoista. Hintaa 50 euroa ja tuon voi saada toimimaan myös Linuxissa jonkun VST-hostin kautta.

Kannattaa käydä katsomassa ohjelman kotisivulla oleva viimeinen videolinkki: http://www.youtube.com/watch?v=XweG5evtp2Q#!
« Viimeksi muokattu: 26.01.13 - klo:02.34 kirjoittanut nm »

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #10 : 26.01.13 - klo:18.32 »
Hei!

Yoshimi ja ZynAddSubFX ovat sama instrumentti. Yoshimin kehittäjä kuoli puolitoista vuotta sitten, eli kehitys jatkuu ZynAddSubFX:ssä, johon minunkin usean vuoden Yoshimi-harharetken jälkeen on varmaan taas palattava :)

Linuxille ei ole hyvää Hammond-mallinnusta olemassa. Paras lienee SetBFree: http://linux.fi/wiki/SetBFree
ZynAddSubFX:n additionaalisen synteesin avulla on mahdollista saada ihan hienon kuuloisia urkuja. Hammondin ominaisuuksien tarkkaa emulointia ne eivät pääse toki lähellekään.

Ehkä sinua kiinnostaa myös suomalaista alkuperää oleva Foo-yc20: http://code.google.com/p/foo-yc20/
Noista ainakin ZynAddSubFX ja Foo-yc20 löytyvät suoraan Ubuntun pakettivarastoista.

Kuuntelin netistä SetBFree-demoa, ja synteesi kuullosti aika hyvältä. Huonointa oli äänen startti-ilmiöitten täydellinen puuttuminen. Ei percussiota eikä mitään räsähdyksiä tai hönkäisyjä. Latteaa!
Ubuntua 98%, Winkua 2%

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #11 : 28.01.13 - klo:15.02 »
Kuuntelin netistä SetBFree-demoa, ja synteesi kuullosti aika hyvältä. Huonointa oli äänen startti-ilmiöitten täydellinen puuttuminen. Ei percussiota eikä mitään räsähdyksiä tai hönkäisyjä. Latteaa!
Joo, SetBFree on jäänyt keskeneräiseksi projektiksi vuosia sitten Beatrix-nimisenä. Kehittäjä palkattiin johonkin kaupalliseen firmaan kehittämään Hammond-mallinnosta, josta tulikin kai aika hyvä, muistaakseni kyseessä kokonainen urku, jossa sisässä on Linux-järjestelmä, ja sen päällä pyörivä Hammond-mallinnos. Softasyntikkana tuota ei markkinoille tuotu. En muista saako SetBFreestä konfiguroitua percussiot päälle, mutta oletussoundissa ne eivät ainakaan ole käytössä.

Linuxille ei ole hyvää Hammond-mallinnosta, koska kukaan ei ole sellaista kehittänyt. Itsekin olen soittanut rautasynilla, lähinnä Nordin Electro -sarjalla, kun Hammondia olen kaivannut. Kuulemma hyviä softaemulaatioita on Windowsille ja Macille, mutta niitä en ole testannut.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

planetisti

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 421
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #12 : 28.01.13 - klo:15.11 »
Mulla on parikin hammondia, L100 ja C3.

L100:n peruskoskettimisto on aika surkea, ja olenkin hajottanut siitä muutaman koskettimen säheltäessäni (muovia, murtuu helposti), sivuttaissuuntaista voimaa se ei kestä vaikka Hammondia käskyttäessä pitäisi olla lupa tehdä melkein miä vain. Saundi siinä on kuitenkin hieno ja siinä on oma persoonansa mitä ei edes B3/C3/A100:sesta saa. Muistaakseni esim. Dark side of the Moonissa on nimenomaan L100 käytössä.

C3:sen koskettimisto on ns. "waterfall" ja se on ihan eri tasolla. Yksi piirre josta en ole kuullut oikeastaan ollenkaan puhuttavan on se, että painettaessa kosketinta äänikerrat syttyvät hieman eri aikaan teknisistä syistä, periaatteessa jos oikein painaa hiljaa, voi soittaa vain yhtä-kahta äänikertaa. Tämä varmasti vaikuttaa kokonaissaundiin, ja tuo sellaista tuntumaa soittoon mitä midi-kiipparit yms. eivät pysty tuomaan.

Olen itsekin joskus hieman pohtinut, pitäisikö tehdä Hammond-kopio niin, että jokainen tonewheel korvattaisiin omalla vastaavaa siniaaltoa tuottavalla ic-piirillä, ja muuten pidettäisiin elektroniikka putkitekniikkaa myöten samana. Mutta keyclick pitäisi silloin kehittää jotenkin, sillä sehän syntyy tonewheelien yhteydessä.

Olen sen verran noita Hammondeja roudannut keikoillakin, että nykyään tuntuu siltä, ettei niitä jaksa viedä mihinkään ilman suuria modifikaatioita. Putkitekniikka on tietysti hemmetin hyvän kuuloista, mutta painavaa, enkä osaa suoraan sanoa, mitä erityistä se tuo Hammond-saundiin.

Soittotuntuma on suorastaan aliarvostettua. Käykää katsomassa vaikka Crazy World-nimistä bändiä livenä, kun Esa Kotilainen näyttää, mitä kaikkea Hammondilla voi soittaa. Siihen tarvitaan kahdeksan äijää roudaamaan se B3 keikalle, mutta pakko se on sinne saada.

Ja itse aiheesta, että saundillisesti saadaan varmaan digitaalisestikin ihan OK saundia aikaiseksi, mutta soittofiilistä ei ole ainakaan allekirjoittaneelle pätkääkään. Sitä paitsi, Hammondiin kuuluu olennaisesti myös Leslie-kaappi, ja sitähän voi mikittää eri tavoin... Parhaat saundit syntyvät luonnollisesti hyvässä tilassa hyvin mikitettynä.

Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #13 : 29.01.13 - klo:18.13 »
Mulla on parikin hammondia, L100 ja C3.

L100:n peruskoskettimisto on aika surkea, ja olenkin hajottanut siitä muutaman koskettimen säheltäessäni (muovia, murtuu helposti), sivuttaissuuntaista voimaa se ei kestä vaikka Hammondia käskyttäessä pitäisi olla lupa tehdä melkein miä vain. Saundi siinä on kuitenkin hieno ja siinä on oma persoonansa mitä ei edes B3/C3/A100:sesta saa. Muistaakseni esim. Dark side of the Moonissa on nimenomaan L100 käytössä.

C3:sen koskettimisto on ns. "waterfall" ja se on ihan eri tasolla. Yksi piirre josta en ole kuullut oikeastaan ollenkaan puhuttavan on se, että painettaessa kosketinta äänikerrat syttyvät hieman eri aikaan teknisistä syistä, periaatteessa jos oikein painaa hiljaa, voi soittaa vain yhtä-kahta äänikertaa. Tämä varmasti vaikuttaa kokonaissaundiin, ja tuo sellaista tuntumaa soittoon mitä midi-kiipparit yms. eivät pysty tuomaan.

Olen itsekin joskus hieman pohtinut, pitäisikö tehdä Hammond-kopio niin, että jokainen tonewheel korvattaisiin omalla vastaavaa siniaaltoa tuottavalla ic-piirillä, ja muuten pidettäisiin elektroniikka putkitekniikkaa myöten samana. Mutta keyclick pitäisi silloin kehittää jotenkin, sillä sehän syntyy tonewheelien yhteydessä.

Olen sen verran noita Hammondeja roudannut keikoillakin, että nykyään tuntuu siltä, ettei niitä jaksa viedä mihinkään ilman suuria modifikaatioita. Putkitekniikka on tietysti hemmetin hyvän kuuloista, mutta painavaa, enkä osaa suoraan sanoa, mitä erityistä se tuo Hammond-saundiin.

Soittotuntuma on suorastaan aliarvostettua. Käykää katsomassa vaikka Crazy World-nimistä bändiä livenä, kun Esa Kotilainen näyttää, mitä kaikkea Hammondilla voi soittaa. Siihen tarvitaan kahdeksan äijää roudaamaan se B3 keikalle, mutta pakko se on sinne saada.

Ja itse aiheesta, että saundillisesti saadaan varmaan digitaalisestikin ihan OK saundia aikaiseksi, mutta soittofiilistä ei ole ainakaan allekirjoittaneelle pätkääkään. Sitä paitsi, Hammondiin kuuluu olennaisesti myös Leslie-kaappi, ja sitähän voi mikittää eri tavoin... Parhaat saundit syntyvät luonnollisesti hyvässä tilassa hyvin mikitettynä.

Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.

Hammondin keyclick syntyy tonewheelien yhteydessä, mutta mahtaako "syyllinen" olla kela joka ääntä poimii? Kela nimittäin aiheuttaa "kipinöintiä", kun se äkkiä kytketään virtapiiriin. Kaikissa "oikeissa" soittimissa on oma arvokas "keyclick":insä (kitara, huilu kirkkourut, jne), joista kannattaisi ottaa opiksi. Ehkä näitä onkin jo simuloitu syntikoissa onnistuneesti?

Putkitekniikan hyvyys perustuu ymmärtääkseni siihen, että vahvistimessa ei tarvita juuri ollenkaan vastakytkentää pienentämään säröä. Vastakytkentähän tekee kamalia, jos vähäisinkään amplitydipiikki menee vahvistimen leikkaustasolle. Transistorivahvistimen lineaarisuus pitäisi toteuttaa esimerkiksi balansoimalla, vaan ei takaisinkytkemällä. Matti Otala kirjoitteli asiasta vuosikymmeniä sitten.

 KX-Studion repon emulaattori kiinnostaisi kovasti!
Ubuntua 98%, Winkua 2%

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #14 : 02.02.13 - klo:13.04 »
Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.

 KX-Studion repon emulaattori kiinnostaisi kovasti!
Kyseessä on varmaan SetBFree, jonka olen jo pari kertaa maininnutkin: http://linux.fi/wiki/SetBFree

Se on tosiaan paras Ubuntulle oleva Hammond-emulaatio, ja "yllättävän hyvä" on nimenomaan se adjektiivi, jolla minä sitä kuvaisin.

EDIT: tämän postauksen puolesta välistä löytyy kuvakaappaus, miltä uusi SetBFree -käyttöliittymä näyttää: http://wootangent.net/2012/10/spooky-october-project-candy-grapple/
« Viimeksi muokattu: 02.02.13 - klo:13.09 kirjoittanut Heikki Ketoharju »
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #15 : 14.02.13 - klo:19.29 »
Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.

 KX-Studion repon emulaattori kiinnostaisi kovasti!
Kyseessä on varmaan SetBFree, jonka olen jo pari kertaa maininnutkin: http://linux.fi/wiki/SetBFree

Se on tosiaan paras Ubuntulle oleva Hammond-emulaatio, ja "yllättävän hyvä" on nimenomaan se adjektiivi, jolla minä sitä kuvaisin.

EDIT: tämän postauksen puolesta välistä löytyy kuvakaappaus, miltä uusi SetBFree -käyttöliittymä näyttää: http://wootangent.net/2012/10/spooky-october-project-candy-grapple/

Tuossa linkissä sanotaan, etta setBfree:ssä on erillinen GUI-lohko, joka ohjaa syna-lohkoa MIDI-protokollalla. Haa! GUI-lohkon voisi kai siis helposti korvata MIDI-liitäntäisellä urkukotelolla, jossa olisi tarpeellinen määrä sormioita, jalkio, drawbareja, kytkimiä. Näin syntyisi helpolla tavalla tuo alunperin peräänkuuluttamani "Koti-Hammond"?
Ubuntua 98%, Winkua 2%

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #16 : 15.02.13 - klo:12.40 »
Tuossa linkissä sanotaan, etta setBfree:ssä on erillinen GUI-lohko, joka ohjaa syna-lohkoa MIDI-protokollalla. Haa! GUI-lohkon voisi kai siis helposti korvata MIDI-liitäntäisellä urkukotelolla, jossa olisi tarpeellinen määrä sormioita, jalkio, drawbareja, kytkimiä. Näin syntyisi helpolla tavalla tuo alunperin peräänkuuluttamani "Koti-Hammond"?
Juu, tuo GUI on ihan erillinen SetBFreen moottorista. Aiemmin, kun tuo urku vielä oli Beatrix-niminen, ei siinä ollut graafista liittymää lainkaan.

Pystyt potkaisemaan moottorin yksinään käyntiin, ja ohjaamaan sitä sitten midi-käskyillä. Käskylistausta en löytänyt mistään, mutta lähdekoodin seasta voi kaivaa oikeat kontrollerinumerot. Ainakin jossain vaiheessa taisi README-tiedostosta myös löytyä ainakin muutama tärkein kontrolleri.

Tästä tiedostosta löytyy joitain midi-ohjattavia toimintoja. Nimistä pitää lähinnä arvailla, mikä toiminto mikäkin on: https://github.com/pantherb/setBfree/blob/master/cfg/default.cfg
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #17 : 15.02.13 - klo:18.22 »
Tuossa linkissä sanotaan, etta setBfree:ssä on erillinen GUI-lohko, joka ohjaa syna-lohkoa MIDI-protokollalla. Haa! GUI-lohkon voisi kai siis helposti korvata MIDI-liitäntäisellä urkukotelolla, jossa olisi tarpeellinen määrä sormioita, jalkio, drawbareja, kytkimiä. Näin syntyisi helpolla tavalla tuo alunperin peräänkuuluttamani "Koti-Hammond"?
Juu, tuo GUI on ihan erillinen SetBFreen moottorista. Aiemmin, kun tuo urku vielä oli Beatrix-niminen, ei siinä ollut graafista liittymää lainkaan.

Pystyt potkaisemaan moottorin yksinään käyntiin, ja ohjaamaan sitä sitten midi-käskyillä. Käskylistausta en löytänyt mistään, mutta lähdekoodin seasta voi kaivaa oikeat kontrollerinumerot. Ainakin jossain vaiheessa taisi README-tiedostosta myös löytyä ainakin muutama tärkein kontrolleri.

Tästä tiedostosta löytyy joitain midi-ohjattavia toimintoja. Nimistä pitää lähinnä arvailla, mikä toiminto mikäkin on: https://github.com/pantherb/setBfree/blob/master/cfg/default.cfg

Kiitos! Onpas mielenkintoinen conffausfilu! alunperin vuodelta 2004. Tone wheel cross talk! Key click setting. etc. Näitten control-kooditietojen perusteella voi tehdä fyysisen "GUI":n setBfee:lle.

Pitäisköhän alkaa katsella arduino-projekteja? Jos vaikka löytyisi valmiita palikoita? Arduinossa on vain yksi USB-liitäntä MIDI-outputille. PC:ssä pitäisi siis kai olla useita usb-inputteja.

Etten vaan innostuisi rakentamaan?
Ubuntua 98%, Winkua 2%

Heikki Ketoharju

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 716
  • Tee enemmän, harmittaa vähemmän!
    • Profiili
    • heikki.ketoharju.info
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #18 : 18.02.13 - klo:23.21 »
Pitäisköhän alkaa katsella arduino-projekteja? Jos vaikka löytyisi valmiita palikoita? Arduinossa on vain yksi USB-liitäntä MIDI-outputille. PC:ssä pitäisi siis kai olla useita usb-inputteja.
Mihin tarvitset useita midi-inputteja? Saman midipiuhan kautta kulkee tarvittaessa kuusitoista kanavaa, joiden jokaisen informaatio on toisistaan erillään. Jos taas ajattelit useampaa Arduinopalikkaa, joista jokaisesta midi koneelle, niin silloin kannattaisi miettiä joko ketjutusta tai jonkinlaista midireititintä.
-
Minä kirjoittelen suomenkielisiä ohjeita Linux-musiikintekoon:
http://linux.fi/wiki/Musiikinteko_Linuxilla
-
Kansainvälinen Linux-audio -wiki, sovellusluettelo ja äänikorttitietokanta:
http://wiki.linuxaudio.org

redu

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 487
    • Profiili
Vs: Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla
« Vastaus #19 : 20.02.13 - klo:07.48 »
Pitäisköhän alkaa katsella arduino-projekteja? Jos vaikka löytyisi valmiita palikoita? Arduinossa on vain yksi USB-liitäntä MIDI-outputille. PC:ssä pitäisi siis kai olla useita usb-inputteja.
Mihin tarvitset useita midi-inputteja? Saman midipiuhan kautta kulkee tarvittaessa kuusitoista kanavaa, joiden jokaisen informaatio on toisistaan erillään. Jos taas ajattelit useampaa Arduinopalikkaa, joista jokaisesta midi koneelle, niin silloin kannattaisi miettiä joko ketjutusta tai jonkinlaista midireititintä.
Kello / master / slave -kysymys:
Netissä neuvotaan, miten tehdään yksinkertainen Arduinopalikka, jossa on yksinkertainen MIDI-lähtö. Tällainen yksinkertainen Arduinopalikka tekee itse kellosignaalinsa. Kello ei tule PC:ltä. Jos palikoita on useita, on useita kelloja? Saavatko kellot todella olla epäsynkronisia? Ketjuttaessakin? Eivät kai sentään? Tekniikanidiootin perstuntumalla systeemissä pitäisi olla "master", joka määrää kaikkien lohkojen tahdin?

Arduinon sijasta voisi käyttää myös kohtuuhintaisia valmispalikoita. Esimerkiksi:
http://www.midi-hardware.com/
Näistä useat ovat ketjutettavia. Näistä voisi koota kaiken "B3":ssa tarvittavan noin 200€:lla. Siis ilman sormioita, kytkimiä ja drawbareja.

Näyttää siltä, että perinteinen MIDI-liitäntä MIDI-liittimineen on väistymässä sivuun, kun tilalle on tullut MIDI-USB-liitäntä?
PC:ssä on yleensä vain usb-liitäntöjä. On kuitenkin olemassa MIDI:n usb standardi, ja uusissa kontrollereissa näkyy olevan myös usb-midi-liitäntä. USB-midi-sovitinkaapeli ei ole ihan yksinkertainen. Sovittimessa on elektroniikkaa, ja sovittimen lisäys Arduinoon ei ole ihan helppoa. En tiedä, salliiko usb-midi epäsynkronisen liikenteen?

Menee opiskeluksi, kun ei ymmärrä?
Ubuntua 98%, Winkua 2%