Ubuntu Suomen keskustelualueet
Ubuntun käyttö => Multimedia ja grafiikka => Aiheen aloitti: redu - 20.01.13 - klo:21.01
-
Haluan rakentaa Hammondia emuloivan sinisyntikan, mutta osaanko?
Haaveena on jotakin tällaista:
Jaahas, eikö kuvalinkki näy enää? Vaikka on editoidessa olemassa? No tämän avulla näkynee:
https://3f07be69-a-62cb3a1a-s-sites.googlegroups.com/site/reinourala/mixed/SynthB3.gif
(https://3f07be69-a-62cb3a1a-s-sites.googlegroups.com/site/reinourala/mixed/SynthB3.gif)
1.
Ei periaatteessa mitenkään mahdotonta. Jostakin HuutoNetistä tai Tori.fi:stä saan pilkkahintaan kamalaäänisen halpis-kotisähköurun. Nurkissani on sitäpaitsi sekalaista tavaraa valmiinakin.
2.
Puran ulos kaiken elektroniikan jättäen ehkä pääteasteen sekä kaiuttimet.
3.
Nyt minulla ovat sormiot, jalkio, kaasupedali, rivi kytkimiä, jne. Ei siis niinsanottuja MIDI-kiippareita, vaan ihan raa-at sormiot kytkimien kera.
4.
PC:lle saa jopa ilmaisia wavetable-softasyntikoita ja edullisia äänikortteja. Esimerkiksi täältä:
http://www.midi-hardware.com/index.php?section=products
ostan sopivat palikat skannaamaan sormio- sekän jalkiokytkimet, On/off-kytkimet, jne
5.
Liukutangot on tehtävä käyttäen isokokoisia liukupotentiometrejä. Nämäkin skannataan edellämainituilla MIDI-skannauspalikoilla.
Tällä foorumilla näyttäisi olevan musiikkilaiterakentelijoita, jotka voinevat teilata haaveeni tai osaavat esittää tärkeitä huomautuksia? En oikein tiedä, voidaanko softasyntikoita käyttää esitetyllä tavalla ulkoisilla sormioilla, kytkimillä, säätimillä sekä MIDIskannereilla. Enkä tiedä, pärjäävätkö softasyntikat oikeitten sinisynteesiurkujen kanssa? Enkä tiedä, kannattaako PC:ssä käyttää äänikorttia (kortteja), jotka hallitsevat firmwaretasolla wavetable-synteesin? Meneekö rakennustyö lopulta C-ohjelmoinniksi, vai löytyykö standarditavaraa netistä?
-
1.
Ei periaatteessa mitenkään mahdotonta. Jostakin HuutoNetistä tai Tori.fi:stä saan pilkkahintaan kamalaäänisen halpis-kotisähköurun. Nurkissani on sitäpaitsi sekalaista tavaraa valmiinakin.
2.
Puran ulos kaiken elektroniikan jättäen ehkä pääteasteen sekä kaiuttimet.
3.
Nyt minulla ovat sormiot, jalkio, kaasupedali, rivi kytkimiä, jne. Ei siis niinsanottuja MIDI-kiippareita, vaan ihan raa-at sormiot kytkimien kera.
Eikö olisi helpompaa hankkia MIDI-liitännällä varustetut koskettimet? Ne eivät kuitenkaan maksa käytettynä yhtään enempää. Muut ohjaimet voisi sitten tarvittaessa itse rakennella sopivan kontrollerin varaan.
Tällä foorumilla näyttäisi olevan musiikkilaiterakentelijoita, jotka voinevat teilata haaveeni tai osaavat esittää tärkeitä huomautuksia? En oikein tiedä, voidaanko softasyntikoita käyttää esitetyllä tavalla ulkoisilla sormioilla, kytkimillä, säätimillä sekä MIDIskannereilla.
Softasyntikoita voi kyllä lähes poikkeuksetta ohjata MIDI-syötteellä.
Enkä tiedä, pärjäävätkö softasyntikat oikeitten sinisynteesiurkujen kanssa?
Riippuu varmaan keneltä kysytään. Uskoisin silti, että löytyy toteutuksia, joita vannoutunut urkuharrastajakaan ei erottaisi aidosta sokkotestissä.
Enkä tiedä, kannattaako PC:ssä käyttää äänikorttia (kortteja), jotka hallitsevat firmwaretasolla wavetable-synteesin?
Eipä niitä rautatoteutuksia ole kaivattu enää kymmeneen vuoteen, kun prosessorit ovat riittävän nopeita ja softalla päästään parempaan lopputulokseen kuin äänikortin rajoittuneella firmwarella.
-
Kiitos nm!
Haluan tästä systeemistä kotiurun näköisen. Siksi en kelpuuta midi-keybbareita. PC:n voi siirtää vaikka sivummalle pilaamasta kokonaisuutta.
Ai, että pelkällä softalla saa nykyisin aikaan parempaa? Kiitos tiedosta.
Näin aamulla netissä Roland-demon. Siinä taitaa olla Jimmy Smith-soundi kohdallaan. On vain yhden manuaalin systeemi, ja aika kallis!
http://www.youtube.com/watch?v=cOGE6fbJJD8
-
Asiassa on aika monta puolta. En tiedä miten paljon olet soittanut kosketinsoittimia. Itse olen täysi räpeltäjä syntikoiden kanssa, varsinainen soittimeni on bassokitara. Tuostakin huolimatta silloin kun soitan syntikkaa kiinnitän helposti huomiota soittotuntumaan kahdella tavalla: Millainen on koskettimiston mekaaninen vaste/tuntuma ja toisaalta miten se reagoi iskuvoimaan. Hienommin sanottuna itselleni tärkeää on "sopiva dynaaminen käyrä" eli kun soitat pehmeästi se soi pehmeästi, hieman kovenpaa niin ääni kasvaa ja rivakalla näpäyksellä se parkaisee jo reippaammin.
Tuo dynaaminen vaste on sähköiseltä puolelta säädettävissä noissa vähänkin paremmissa midikoskettimistoissa, mekaaninen tuntuma nyt on mikä on eikä sille juuri voi itse tehtä mitään. Mekaanisesti mukavan tuntuinen koskettimisto on mukava käsille myös soittaa mutta se sähköinen dynamiikkakäyrä on tärkeä myös eli millä tavalla se voimakkuus nousee kun painelee terävämmin. Pianon soittajilla ja syntikan soittajilla voi olla hieman erilaisia mieltymyksiä näissä.
Meni johdanto hieman pitkäksi ja en halua masentaa mutta halusin hieman valaista yhtä mahdollista ongelmakohtaa projektissasi tai ainakin tiedät paremmin mitä odottaa. "Tasavolumisen" laitteen rakentelee teknisessä mielessä halutessaan ideasi mukaisestikin (joskin isolla vaivalla) mutta oikean midikoskettimiston kautta mahdollisuuksia on aivan eri tavalla paljoon muuhunkin.
Eiköhän jostain löytyisi pelkät midikoskettimistot piirilevyineen (siis ilman kotelointia) niin voit rakennella oman kopan siihen ympärille tai upottaa ne johonkin ?
-
Asiassa on aika monta puolta. En tiedä miten paljon olet soittanut kosketinsoittimia. Itse olen täysi räpeltäjä syntikoiden kanssa, varsinainen soittimeni on bassokitara. Tuostakin huolimatta silloin kun soitan syntikkaa kiinnitän helposti huomiota soittotuntumaan kahdella tavalla: Millainen on koskettimiston mekaaninen vaste/tuntuma ja toisaalta miten se reagoi iskuvoimaan. Hienommin sanottuna itselleni tärkeää on "sopiva dynaaminen käyrä" eli kun soitat pehmeästi se soi pehmeästi, hieman kovenpaa niin ääni kasvaa ja rivakalla näpäyksellä se parkaisee jo reippaammin.
Tuo dynaaminen vaste on sähköiseltä puolelta säädettävissä noissa vähänkin paremmissa midikoskettimistoissa, mekaaninen tuntuma nyt on mikä on eikä sille juuri voi itse tehtä mitään. Mekaanisesti mukavan tuntuinen koskettimisto on mukava käsille myös soittaa mutta se sähköinen dynamiikkakäyrä on tärkeä myös eli millä tavalla se voimakkuus nousee kun painelee terävämmin. Pianon soittajilla ja syntikan soittajilla voi olla hieman erilaisia mieltymyksiä näissä.
Meni johdanto hieman pitkäksi ja en halua masentaa mutta halusin hieman valaista yhtä mahdollista ongelmakohtaa projektissasi tai ainakin tiedät paremmin mitä odottaa. "Tasavolumisen" laitteen rakentelee teknisessä mielessä halutessaan ideasi mukaisestikin (joskin isolla vaivalla) mutta oikean midikoskettimiston kautta mahdollisuuksia on aivan eri tavalla paljoon muuhunkin.
Eiköhän jostain löytyisi pelkät midikoskettimistot piirilevyineen (siis ilman kotelointia) niin voit rakennella oman kopan siihen ympärille tai upottaa ne johonkin ?
Ajaaskel,
minäkin olen kosketinsoitinräpeltäjä. Sähkökitaraa olen soitellut enemmän.
Olen samaa mieltä, että kosketustuntu ja dynamiikka ovat tärkeitä. On uskomatonta, miten Jimmy Smith taikoi dynamiikkaa Hammond-uruista, vaikka koskettimistot olivatkin suoraäänisiä. "Percussion" äänen alussa, Leslienopeuden jatkuva kontrolli ja vahvistimen "piikkaus" koskettimiston yläpäässä olivat kaikki käytössä. Olisi Jimmy varmaankin innostunut, jos olisi voinut koskettimiston dynamiikalla säätää esimerkiksi eri äänikertojen vaihesuhteita äänen alkuhetkellä? Jos olisi saanut aikaan kunnon rääkäisyjä missä koskettimiston paikassa tahansa?
Olen kyllä katsellut myös dynaamisia sormioita. Tiedän, että kosketustuntua on paranneltu syntikkasormioissa kahdellakin tavalla:
a) Mittaamalla iskun nopeus, johon tarvitaan sormiossa vaihtokytkin
b) Mittaamalla painamisen voima.
Iskunopeus-midi-elektroniikkaa lienee kaupallisesti saatavilla, mutta se on harvinaisempaa kuin suoraäänielektroniikka.
Kiitos hyvästä kannanotosta!
-
Eipä kestä, soittaminen on hauskaa ja hyvillä soittimilla sitäkin hauskempaa. Syntikoissa tuo tarkoittaa helposti aika isoa hintalappua jos menee soitinkauppaan periaatteella ostan sen syntikan minkä äänet ja soittotuntuma miellyttää.
Joustavampi tapa on ostaa midi-koskettimisto (jotain vanhaa syntikkaakin tms. voi soveltaa kun vain on dynaaminen koskettimisto + midilähtö) ja käyttää syntikoita pelkkänä tietokoneohjelmana eli juuri nuo "softasyntikat". Noissa näyttäisi olevan karkeasti kahdenlaista toteutusta: Joko käytetään ääninäytteitä joita soitetaan uudestaan ("sample-tyyppiset") tai sitten äänen generointi siinä ja nyt äänigeneraattoreilla. Molemmissa löytyy hyviä ääniä tai jopa erittäin hyviä. Ehdottaisin kokeilemaan molempia, niistä löytyy hieman erilaisia käyttökelpoisia ääniä eri tarkoituksiin.
Esimerkiksi "Yoshimi" ohjelmasta löytyy valmiina asetuksina urkuja, ym. jotka eivät ole lainkaan hassumpia. Yoshimi on myös täysin itse säädettävissä jos haluaa muokata tai rakentaa kokonaan uusia ääniä mutta tuo ei ole helpoin asia tai vaatinee runsaasti syventymistä. Monipuolisuutta ja säädettävyyttä löytyy.
Nuo samplen soittajaohjelmat puolestaan ovat erittäin yksinkertaisia käyttää, valitsee vain listatsta äänen ja alkaa soittaa mutta lopputulos on aika tasan se laatu mitä kyseinen ääninäytekin on. Noita ääninäytteitä löytyy kyllä ilmaisinakin todella paljon, myös Hammondeja.
Kokeiltavaa löytyy paljon kun käy valikoimaa läpi.
-
Kiitos vinkeistä!
ZynAddSubFX:ää jo vähän katselinkin, mutta Yoshimi taitaisi olla minulle sopivampi.
-
Hei!
Yoshimi ja ZynAddSubFX ovat sama instrumentti. Yoshimin kehittäjä kuoli puolitoista vuotta sitten, eli kehitys jatkuu ZynAddSubFX:ssä, johon minunkin usean vuoden Yoshimi-harharetken jälkeen on varmaan taas palattava :)
Linuxille ei ole hyvää Hammond-mallinnusta olemassa. Paras lienee SetBFree: http://linux.fi/wiki/SetBFree
ZynAddSubFX:n additionaalisen synteesin avulla on mahdollista saada ihan hienon kuuloisia urkuja. Hammondin ominaisuuksien tarkkaa emulointia ne eivät pääse toki lähellekään.
Ehkä sinua kiinnostaa myös suomalaista alkuperää oleva Foo-yc20: http://code.google.com/p/foo-yc20/
Noista ainakin ZynAddSubFX ja Foo-yc20 löytyvät suoraan Ubuntun pakettivarastoista.
-
Hei!
Yoshimi ja ZynAddSubFX ovat sama instrumentti. Yoshimin kehittäjä kuoli puolitoista vuotta sitten, eli kehitys jatkuu ZynAddSubFX:ssä, johon minunkin usean vuoden Yoshimi-harharetken jälkeen on varmaan taas palattava :)
Linuxille ei ole hyvää Hammond-mallinnusta olemassa. Paras lienee SetBFree: http://linux.fi/wiki/SetBFree
ZynAddSubFX:n additionaalisen synteesin avulla on mahdollista saada ihan hienon kuuloisia urkuja. Hammondin ominaisuuksien tarkkaa emulointia ne eivät pääse toki lähellekään.
Ehkä sinua kiinnostaa myös suomalaista alkuperää oleva Foo-yc20: http://code.google.com/p/foo-yc20/
Noista ainakin ZynAddSubFX ja Foo-yc20 löytyvät suoraan Ubuntun pakettivarastoista.
Jaaha,
että "eivät emulaattorit pääse lähellekään"? Mistä jää kiikastamaan? Luulisi, että paremmalla kosketindynamiikalla ja elektronisilla vaihekieputuksilla päästäisiin jopa Hammondia parempaan tulokseen?
Ymmärtääkseni jotkut rakentelijat ovat jopa käyttäneen apuna analogista suodatusta, saadakseen soundin kirkkaammaksi? Onko siniaallon puhtaus edelleen ongelma syntikoissa?
-
Ongelmanahan on instrumentille ominaisen soundin eli mm. analogielektroniikasta johtuvien piirteiden ja särön mallintaminen.
Kaupallinen VB3 (http://www.genuinesoundware.com/?a=showproduct&b=24) lienee yksi parhaista Hammond B3 -softasyntikoista. Hintaa 50 euroa ja tuon voi saada toimimaan myös Linuxissa (http://www.youtube.com/watch?v=Zp40M3Z1ys4) jonkun VST-hostin kautta.
Kannattaa käydä katsomassa ohjelman kotisivulla oleva viimeinen videolinkki: http://www.youtube.com/watch?v=XweG5evtp2Q#!
-
Hei!
Yoshimi ja ZynAddSubFX ovat sama instrumentti. Yoshimin kehittäjä kuoli puolitoista vuotta sitten, eli kehitys jatkuu ZynAddSubFX:ssä, johon minunkin usean vuoden Yoshimi-harharetken jälkeen on varmaan taas palattava :)
Linuxille ei ole hyvää Hammond-mallinnusta olemassa. Paras lienee SetBFree: http://linux.fi/wiki/SetBFree
ZynAddSubFX:n additionaalisen synteesin avulla on mahdollista saada ihan hienon kuuloisia urkuja. Hammondin ominaisuuksien tarkkaa emulointia ne eivät pääse toki lähellekään.
Ehkä sinua kiinnostaa myös suomalaista alkuperää oleva Foo-yc20: http://code.google.com/p/foo-yc20/
Noista ainakin ZynAddSubFX ja Foo-yc20 löytyvät suoraan Ubuntun pakettivarastoista.
Kuuntelin netistä SetBFree-demoa, ja synteesi kuullosti aika hyvältä. Huonointa oli äänen startti-ilmiöitten täydellinen puuttuminen. Ei percussiota eikä mitään räsähdyksiä tai hönkäisyjä. Latteaa!
-
Kuuntelin netistä SetBFree-demoa, ja synteesi kuullosti aika hyvältä. Huonointa oli äänen startti-ilmiöitten täydellinen puuttuminen. Ei percussiota eikä mitään räsähdyksiä tai hönkäisyjä. Latteaa!
Joo, SetBFree on jäänyt keskeneräiseksi projektiksi vuosia sitten Beatrix-nimisenä. Kehittäjä palkattiin johonkin kaupalliseen firmaan kehittämään Hammond-mallinnosta, josta tulikin kai aika hyvä, muistaakseni kyseessä kokonainen urku, jossa sisässä on Linux-järjestelmä, ja sen päällä pyörivä Hammond-mallinnos. Softasyntikkana tuota ei markkinoille tuotu. En muista saako SetBFreestä konfiguroitua percussiot päälle, mutta oletussoundissa ne eivät ainakaan ole käytössä.
Linuxille ei ole hyvää Hammond-mallinnosta, koska kukaan ei ole sellaista kehittänyt. Itsekin olen soittanut rautasynilla, lähinnä Nordin Electro -sarjalla, kun Hammondia olen kaivannut. Kuulemma hyviä softaemulaatioita on Windowsille ja Macille, mutta niitä en ole testannut.
-
Mulla on parikin hammondia, L100 ja C3.
L100:n peruskoskettimisto on aika surkea, ja olenkin hajottanut siitä muutaman koskettimen säheltäessäni (muovia, murtuu helposti), sivuttaissuuntaista voimaa se ei kestä vaikka Hammondia käskyttäessä pitäisi olla lupa tehdä melkein miä vain. Saundi siinä on kuitenkin hieno ja siinä on oma persoonansa mitä ei edes B3/C3/A100:sesta saa. Muistaakseni esim. Dark side of the Moonissa on nimenomaan L100 käytössä.
C3:sen koskettimisto on ns. "waterfall" ja se on ihan eri tasolla. Yksi piirre josta en ole kuullut oikeastaan ollenkaan puhuttavan on se, että painettaessa kosketinta äänikerrat syttyvät hieman eri aikaan teknisistä syistä, periaatteessa jos oikein painaa hiljaa, voi soittaa vain yhtä-kahta äänikertaa. Tämä varmasti vaikuttaa kokonaissaundiin, ja tuo sellaista tuntumaa soittoon mitä midi-kiipparit yms. eivät pysty tuomaan.
Olen itsekin joskus hieman pohtinut, pitäisikö tehdä Hammond-kopio niin, että jokainen tonewheel korvattaisiin omalla vastaavaa siniaaltoa tuottavalla ic-piirillä, ja muuten pidettäisiin elektroniikka putkitekniikkaa myöten samana. Mutta keyclick pitäisi silloin kehittää jotenkin, sillä sehän syntyy tonewheelien yhteydessä.
Olen sen verran noita Hammondeja roudannut keikoillakin, että nykyään tuntuu siltä, ettei niitä jaksa viedä mihinkään ilman suuria modifikaatioita. Putkitekniikka on tietysti hemmetin hyvän kuuloista, mutta painavaa, enkä osaa suoraan sanoa, mitä erityistä se tuo Hammond-saundiin.
Soittotuntuma on suorastaan aliarvostettua. Käykää katsomassa vaikka Crazy World-nimistä bändiä livenä, kun Esa Kotilainen näyttää, mitä kaikkea Hammondilla voi soittaa. Siihen tarvitaan kahdeksan äijää roudaamaan se B3 keikalle, mutta pakko se on sinne saada.
Ja itse aiheesta, että saundillisesti saadaan varmaan digitaalisestikin ihan OK saundia aikaiseksi, mutta soittofiilistä ei ole ainakaan allekirjoittaneelle pätkääkään. Sitä paitsi, Hammondiin kuuluu olennaisesti myös Leslie-kaappi, ja sitähän voi mikittää eri tavoin... Parhaat saundit syntyvät luonnollisesti hyvässä tilassa hyvin mikitettynä.
Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.
-
Mulla on parikin hammondia, L100 ja C3.
L100:n peruskoskettimisto on aika surkea, ja olenkin hajottanut siitä muutaman koskettimen säheltäessäni (muovia, murtuu helposti), sivuttaissuuntaista voimaa se ei kestä vaikka Hammondia käskyttäessä pitäisi olla lupa tehdä melkein miä vain. Saundi siinä on kuitenkin hieno ja siinä on oma persoonansa mitä ei edes B3/C3/A100:sesta saa. Muistaakseni esim. Dark side of the Moonissa on nimenomaan L100 käytössä.
C3:sen koskettimisto on ns. "waterfall" ja se on ihan eri tasolla. Yksi piirre josta en ole kuullut oikeastaan ollenkaan puhuttavan on se, että painettaessa kosketinta äänikerrat syttyvät hieman eri aikaan teknisistä syistä, periaatteessa jos oikein painaa hiljaa, voi soittaa vain yhtä-kahta äänikertaa. Tämä varmasti vaikuttaa kokonaissaundiin, ja tuo sellaista tuntumaa soittoon mitä midi-kiipparit yms. eivät pysty tuomaan.
Olen itsekin joskus hieman pohtinut, pitäisikö tehdä Hammond-kopio niin, että jokainen tonewheel korvattaisiin omalla vastaavaa siniaaltoa tuottavalla ic-piirillä, ja muuten pidettäisiin elektroniikka putkitekniikkaa myöten samana. Mutta keyclick pitäisi silloin kehittää jotenkin, sillä sehän syntyy tonewheelien yhteydessä.
Olen sen verran noita Hammondeja roudannut keikoillakin, että nykyään tuntuu siltä, ettei niitä jaksa viedä mihinkään ilman suuria modifikaatioita. Putkitekniikka on tietysti hemmetin hyvän kuuloista, mutta painavaa, enkä osaa suoraan sanoa, mitä erityistä se tuo Hammond-saundiin.
Soittotuntuma on suorastaan aliarvostettua. Käykää katsomassa vaikka Crazy World-nimistä bändiä livenä, kun Esa Kotilainen näyttää, mitä kaikkea Hammondilla voi soittaa. Siihen tarvitaan kahdeksan äijää roudaamaan se B3 keikalle, mutta pakko se on sinne saada.
Ja itse aiheesta, että saundillisesti saadaan varmaan digitaalisestikin ihan OK saundia aikaiseksi, mutta soittofiilistä ei ole ainakaan allekirjoittaneelle pätkääkään. Sitä paitsi, Hammondiin kuuluu olennaisesti myös Leslie-kaappi, ja sitähän voi mikittää eri tavoin... Parhaat saundit syntyvät luonnollisesti hyvässä tilassa hyvin mikitettynä.
Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.
Hammondin keyclick syntyy tonewheelien yhteydessä, mutta mahtaako "syyllinen" olla kela joka ääntä poimii? Kela nimittäin aiheuttaa "kipinöintiä", kun se äkkiä kytketään virtapiiriin. Kaikissa "oikeissa" soittimissa on oma arvokas "keyclick":insä (kitara, huilu kirkkourut, jne), joista kannattaisi ottaa opiksi. Ehkä näitä onkin jo simuloitu syntikoissa onnistuneesti?
Putkitekniikan hyvyys perustuu ymmärtääkseni siihen, että vahvistimessa ei tarvita juuri ollenkaan vastakytkentää pienentämään säröä. Vastakytkentähän tekee kamalia, jos vähäisinkään amplitydipiikki menee vahvistimen leikkaustasolle. Transistorivahvistimen lineaarisuus pitäisi toteuttaa esimerkiksi balansoimalla, vaan ei takaisinkytkemällä. Matti Otala kirjoitteli asiasta vuosikymmeniä sitten.
KX-Studion repon emulaattori kiinnostaisi kovasti!
-
Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.
KX-Studion repon emulaattori kiinnostaisi kovasti!
Kyseessä on varmaan SetBFree, jonka olen jo pari kertaa maininnutkin: http://linux.fi/wiki/SetBFree
Se on tosiaan paras Ubuntulle oleva Hammond-emulaatio, ja "yllättävän hyvä" on nimenomaan se adjektiivi, jolla minä sitä kuvaisin.
EDIT: tämän postauksen puolesta välistä löytyy kuvakaappaus, miltä uusi SetBFree -käyttöliittymä näyttää: http://wootangent.net/2012/10/spooky-october-project-candy-grapple/
-
Uusimmalla Ubuntulla KX-Studion repoissa oli Hammond-emulaattori, joka kuulosti yllättävän hyvältä... Tonewheelien vuoto oli ainakin mallinnettu ja se kuulosti ihan suorilta jotenkin tutulta. Tarkistan myöhemmin, mikä se emulaattori oikein oli.
KX-Studion repon emulaattori kiinnostaisi kovasti!
Kyseessä on varmaan SetBFree, jonka olen jo pari kertaa maininnutkin: http://linux.fi/wiki/SetBFree
Se on tosiaan paras Ubuntulle oleva Hammond-emulaatio, ja "yllättävän hyvä" on nimenomaan se adjektiivi, jolla minä sitä kuvaisin.
EDIT: tämän postauksen puolesta välistä löytyy kuvakaappaus, miltä uusi SetBFree -käyttöliittymä näyttää: http://wootangent.net/2012/10/spooky-october-project-candy-grapple/
Tuossa linkissä sanotaan, etta setBfree:ssä on erillinen GUI-lohko, joka ohjaa syna-lohkoa MIDI-protokollalla. Haa! GUI-lohkon voisi kai siis helposti korvata MIDI-liitäntäisellä urkukotelolla, jossa olisi tarpeellinen määrä sormioita, jalkio, drawbareja, kytkimiä. Näin syntyisi helpolla tavalla tuo alunperin peräänkuuluttamani "Koti-Hammond"?
-
Tuossa linkissä sanotaan, etta setBfree:ssä on erillinen GUI-lohko, joka ohjaa syna-lohkoa MIDI-protokollalla. Haa! GUI-lohkon voisi kai siis helposti korvata MIDI-liitäntäisellä urkukotelolla, jossa olisi tarpeellinen määrä sormioita, jalkio, drawbareja, kytkimiä. Näin syntyisi helpolla tavalla tuo alunperin peräänkuuluttamani "Koti-Hammond"?
Juu, tuo GUI on ihan erillinen SetBFreen moottorista. Aiemmin, kun tuo urku vielä oli Beatrix-niminen, ei siinä ollut graafista liittymää lainkaan.
Pystyt potkaisemaan moottorin yksinään käyntiin, ja ohjaamaan sitä sitten midi-käskyillä. Käskylistausta en löytänyt mistään, mutta lähdekoodin seasta voi kaivaa oikeat kontrollerinumerot. Ainakin jossain vaiheessa taisi README-tiedostosta myös löytyä ainakin muutama tärkein kontrolleri.
Tästä tiedostosta löytyy joitain midi-ohjattavia toimintoja. Nimistä pitää lähinnä arvailla, mikä toiminto mikäkin on: https://github.com/pantherb/setBfree/blob/master/cfg/default.cfg
-
Tuossa linkissä sanotaan, etta setBfree:ssä on erillinen GUI-lohko, joka ohjaa syna-lohkoa MIDI-protokollalla. Haa! GUI-lohkon voisi kai siis helposti korvata MIDI-liitäntäisellä urkukotelolla, jossa olisi tarpeellinen määrä sormioita, jalkio, drawbareja, kytkimiä. Näin syntyisi helpolla tavalla tuo alunperin peräänkuuluttamani "Koti-Hammond"?
Juu, tuo GUI on ihan erillinen SetBFreen moottorista. Aiemmin, kun tuo urku vielä oli Beatrix-niminen, ei siinä ollut graafista liittymää lainkaan.
Pystyt potkaisemaan moottorin yksinään käyntiin, ja ohjaamaan sitä sitten midi-käskyillä. Käskylistausta en löytänyt mistään, mutta lähdekoodin seasta voi kaivaa oikeat kontrollerinumerot. Ainakin jossain vaiheessa taisi README-tiedostosta myös löytyä ainakin muutama tärkein kontrolleri.
Tästä tiedostosta löytyy joitain midi-ohjattavia toimintoja. Nimistä pitää lähinnä arvailla, mikä toiminto mikäkin on: https://github.com/pantherb/setBfree/blob/master/cfg/default.cfg
Kiitos! Onpas mielenkintoinen conffausfilu! alunperin vuodelta 2004. Tone wheel cross talk! Key click setting. etc. Näitten control-kooditietojen perusteella voi tehdä fyysisen "GUI":n setBfee:lle.
Pitäisköhän alkaa katsella arduino-projekteja? Jos vaikka löytyisi valmiita palikoita? Arduinossa on vain yksi USB-liitäntä MIDI-outputille. PC:ssä pitäisi siis kai olla useita usb-inputteja.
Etten vaan innostuisi rakentamaan?
-
Pitäisköhän alkaa katsella arduino-projekteja? Jos vaikka löytyisi valmiita palikoita? Arduinossa on vain yksi USB-liitäntä MIDI-outputille. PC:ssä pitäisi siis kai olla useita usb-inputteja.
Mihin tarvitset useita midi-inputteja? Saman midipiuhan kautta kulkee tarvittaessa kuusitoista kanavaa, joiden jokaisen informaatio on toisistaan erillään. Jos taas ajattelit useampaa Arduinopalikkaa, joista jokaisesta midi koneelle, niin silloin kannattaisi miettiä joko ketjutusta tai jonkinlaista midireititintä.
-
Pitäisköhän alkaa katsella arduino-projekteja? Jos vaikka löytyisi valmiita palikoita? Arduinossa on vain yksi USB-liitäntä MIDI-outputille. PC:ssä pitäisi siis kai olla useita usb-inputteja.
Mihin tarvitset useita midi-inputteja? Saman midipiuhan kautta kulkee tarvittaessa kuusitoista kanavaa, joiden jokaisen informaatio on toisistaan erillään. Jos taas ajattelit useampaa Arduinopalikkaa, joista jokaisesta midi koneelle, niin silloin kannattaisi miettiä joko ketjutusta tai jonkinlaista midireititintä.
Kello / master / slave -kysymys:
Netissä neuvotaan, miten tehdään yksinkertainen Arduinopalikka, jossa on yksinkertainen MIDI-lähtö. Tällainen yksinkertainen Arduinopalikka tekee itse kellosignaalinsa. Kello ei tule PC:ltä. Jos palikoita on useita, on useita kelloja? Saavatko kellot todella olla epäsynkronisia? Ketjuttaessakin? Eivät kai sentään? Tekniikanidiootin perstuntumalla systeemissä pitäisi olla "master", joka määrää kaikkien lohkojen tahdin?
Arduinon sijasta voisi käyttää myös kohtuuhintaisia valmispalikoita. Esimerkiksi:
http://www.midi-hardware.com/
Näistä useat ovat ketjutettavia. Näistä voisi koota kaiken "B3":ssa tarvittavan noin 200€:lla. Siis ilman sormioita, kytkimiä ja drawbareja.
Näyttää siltä, että perinteinen MIDI-liitäntä MIDI-liittimineen on väistymässä sivuun, kun tilalle on tullut MIDI-USB-liitäntä?
PC:ssä on yleensä vain usb-liitäntöjä. On kuitenkin olemassa MIDI:n usb standardi, ja uusissa kontrollereissa näkyy olevan myös usb-midi-liitäntä. USB-midi-sovitinkaapeli ei ole ihan yksinkertainen. Sovittimessa on elektroniikkaa, ja sovittimen lisäys Arduinoon ei ole ihan helppoa. En tiedä, salliiko usb-midi epäsynkronisen liikenteen?
Menee opiskeluksi, kun ei ymmärrä?
-
Kello / master / slave -kysymys:
Netissä neuvotaan, miten tehdään yksinkertainen Arduinopalikka, jossa on yksinkertainen MIDI-lähtö. Tällainen yksinkertainen Arduinopalikka tekee itse kellosignaalinsa. Kello ei tule PC:ltä. Jos palikoita on useita, on useita kelloja? Saavatko kellot todella olla epäsynkronisia? Ketjuttaessakin? Eivät kai sentään?
MIDI on asynkroninen protokolla, joten väylään kytkettyjen laitteiden kellojen ei tarvitse olla tahdissa. Välitettävien viestien keskinäinen ajoitus saattaa hieman muuttua, kun laite välittää ne ketjussa seuraavalle.
Midin master/slave-erottelu tapahtuu korkeammalla tasolla, etkä tarvitse sitä lainkaan tällaisessa soitinprojektissa.
Näyttää siltä, että perinteinen MIDI-liitäntä MIDI-liittimineen on väistymässä sivuun, kun tilalle on tullut MIDI-USB-liitäntä?
PC:ssä on yleensä vain usb-liitäntöjä. On kuitenkin olemassa MIDI:n usb standardi, ja uusissa kontrollereissa näkyy olevan myös usb-midi-liitäntä. USB-midi-sovitinkaapeli ei ole ihan yksinkertainen. Sovittimessa on elektroniikkaa, ja sovittimen lisäys Arduinoon ei ole ihan helppoa. En tiedä, salliiko usb-midi epäsynkronisen liikenteen?
USB MIDI vain välittää MIDI-signaalia standardilla tavalla, jolloin sama ajuri toimii kaikkien laitteiden kanssa. Sama idea kuin USB Audiossa ja USB-massamediastandardeissa. MIDI-liikenne voi edelleen olla asynkronista ainakin välitettävän datan osalta, vaikka USB-kytkentä toimii oman kellonsa mukaan.
Mikset vain käytä valmista USB-MIDI-adapteria, jolloin riittää että omissa laitteissasi on perinteiset MIDI-liitännät?
-
Tilasin juuri Kiinasta kaksi usb-midi-adapteri-johtoa, 3€/kpl.
Epäilen kyää edelleen, että jos kytken sarjaan useita midi-palikoita, niin kellojen pitää olla tahdissa? Miten toinen laite voi kirjoittaa kehyksiin lisää tavaraa, jos kellot eivät ole synkassa?
En tiedä, mytta voisiko olla niin, että midi-laitteet synkronoituisivat automaattisesti? Eli midiä vastaanottava kakkoslaite lukittuisi automaattisesti ykkösen kelloon?
Kyselen tätä siksi, että opin juuri googlaamalla, että useita Arduino-palikoita voidaan synkronoida toisiinta käyttäen hyväksi niissä olevaa "SS"-strobea. Master-Arduino määrää tällä "SS":llä slave-Arduinojen tahdin. Kellosignaalia varten on olemassa oma yhteenkytkettävä porttinsa kaikissa Arduinoissa. Tämä on kätevä tapa laajentaa Arduinoa, jos esimerkiksi portit loppuvat kesken.
Voi olla, että ymmärrän midin väärin. Pitäisi kai lukea speksi?
-
Epäilen kyää edelleen, että jos kytken sarjaan useita midi-palikoita, niin kellojen pitää olla tahdissa? Miten toinen laite voi kirjoittaa kehyksiin lisää tavaraa, jos kellot eivät ole synkassa?
Asynkronisessa väylässä kulkevan liikenteen ei tarvitse olla ajoitettu vastaanottavan laitteen sisäiseen kelloon. Viestisignaali aktivoi sarjaportin (MIDI-sisääntulon) välittömästi ja viestin sisältö luetaan puskuriin. Portti ilmoittaa sitten keskeytyksellä tai laskurilla ohjelmalle, että puskurissa on dataa. Muu laite voi siis toimia oman kellonsa mukaan ja lukea viestin sitten kun sille sopii.
http://en.wikipedia.org/wiki/Asynchronous_communication
-
https://sites.google.com/site/reinourala/-b3-saehkoeurku
Arduinon kanssa puuhailu on kyllä palkitsevaa. C++ tyyppinen Arduino-koodaus on 10 kertaa talonpoikaisempaa kuin C++ tyyppinen appien koodaus PC:lle tai luureille. Olen yrittänyt päästä sisään "oikeaan" C++ koodailuun, mutta kun kaikki on tehty niiiin toivottoman "hienoksi" ja mutkikkaaksi.
Tämä Arduino-projektini pyrkii oikeastaan toteuttamaan kotihuonekalun tyyppisen sähköurun, jossa on tavallaan kaksi MIDI-keyboardia ja MIDI-jalkio. Itse äänet tuotetaan vanhentuneissa ammattiläppäreissä, joita käsketään MIDI-signaalilla. Erityisen hienoa on se, että lennossa on helppoa vaihtaa vaikka koko äänimoottori (koko softasyntikka). Tai voidaan helposti komentaa midi:llä kahta rinnakkaista äänimoottoria vahvistin- ja kaiutinkanavineen. Kahdessa "moottorissa" on lievä detuning tai epätahtinen vibrato. Tulee aivan mahtava soundi.
Kaikenlaisia "ei Arduino"-ongelmia on kyllä tullut vastaan:
-Halvassa MIDI>USB liitäntäkaapelissa on säästetty yhden euron optoerottimessa. Arduinon "maa" sekä läppärin "maa" on tarkasti pidettävä yhdistettynä. Meni kaksi päivää tajuta jekku.
-Ilmaisten urkusyntetisaattoreitten laatu on sekava. Yksi töppää yhdessä toinen toisessa asiassa. Syntikasta, jonka äänen laatu on paras (ZynAddSubFX), puuttuu tietenkin muita tähdellisiä ominaisuuksia. Pitäisi varmaankin koodata oma (vitsi)?
-Huonon Syntikan äänialueella voi esiintyä kummallisia taajuusnieluja (setBfree).
-Huonon Syntikan "moottori" menee särölle, jos lisää sisäistä "gain":ia (Bristol). Signaali-häiriö-suhde vaatii toisaalta suuren signaalitason.
-Lopulta pitää kai ihan ostaa parempi softsynth? Mutta kun ei tiedä mikä olisi se parempi.
-Ikuisuusprojekti!
-
Hei!
Projekti näyttää oikein hienolta! Urku on ainakin kuvan perusteella autenttisen näköinen, ja todella mukavaa että jaksoit tehdä Arduinon kanssa hommia.
Autan mielelläni ZynAddSubFX:ään liittyvien kysymysten kanssa. Se on oma suosikkisyntikkani, mutta jatkuvasti tuskailen sen puutteiden kanssa, ja koetan keksiä tapoja, kuinka niistä selvitään. Huomasin mm. että kaipailet ZynAddSubFX:ään toista sormiota. Sen saa helposti luotua tekemällä uuden soitinäänen. Zynin jokaiselle äänelle saa määrättyä haluamansa midikanavan samoin kuin midi-nuotit, joihin se reagoi, joten sormioiden erottelemisen pitäisi olla helppoa.
Joitain muitakin ei-urku -syntikoita Linuxille on olemassa, kuten vaikkapa Alsa Modular Synth. Se on modulaarisyntikka, jossa voi eri moduuleja yhdistelemällä luoda haluamansa laisia kytkentöjä. Projekti on kymmenen vuotta vanha, ja käyttöliittymältään kökkö, mutta kaikkia parametrejä voi ohjata midillä monipuolisesti. Kotisivu: http://alsamodular.sourceforge.net/
Alsa Modular Syntiin on saatavilla Fons Adriansenin tekemät sangen tarkat mallinnokset moog-oskillaattoreista. Ubuntussa ne on toki asennettava erillisistä paketeista. Plugin-sarjat ovat nimeltään MCP (filtterit) ja VCO (oskillaattorit). Kotisivu: http://kokkinizita.linuxaudio.org/linuxaudio/ladspa/index.html
Kokeilitko Foo-20 -urkua, josta mainitsin aiemmassa viestissäni (http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=44373.msg341724#msg341724)? Se on hyväsoundinen transistoriurun mallinnos. Eri juttu kuin Hammond, mutta hauskan kuuloinen silti!
P.S.
Projektisivulla oleva koodi olisi helpompaa lukea, jos sen laittaisi <code>-tagien väliin.
-
Autan mielelläni ZynAddSubFX:ään liittyvien kysymysten kanssa. Se on oma suosikkisyntikkani, mutta jatkuvasti tuskailen sen puutteiden kanssa, ja koetan keksiä tapoja, kuinka niistä selvitään. Huomasin mm. että kaipailet ZynAddSubFX:ään toista sormiota. Sen saa helposti luotua tekemällä uuden soitinäänen. Zynin jokaiselle äänelle saa määrättyä haluamansa midikanavan samoin kuin midi-nuotit, joihin se reagoi, joten sormioiden erottelemisen pitäisi olla helppoa.
Kiitos Heikki!
Tätä monen sormion käyttöä ZynAddSubFX:llä pitää hetimmiten kokeilla. Olen katsellut Zynin tekemää siniaallon laatua oskilloskoopilla sekä kuuntelemalla, ja huomannut sen ylivertaiseksi verratessani muitten mainittujen syntikoitten siniin. Äänikertoja piisaa Zynissä paljon pitemmälle kuin esimerkiksi oikeassa Hammondissa!
Mutta minun projektissani ("Hammond B3") Zyn:issä on muitakin puutteita:
- Miten percussion tehdään vain tietyille äänikerroille? Pelkkä Attack/Decay-aaltomuodon määritys könttinä ei ole mitään! Voisin toki esimerkiksi tuhlata lisäläppärin pelkästään percussion-kanavaksi?
- Miten tehdään lievä detuning, jos käytetään kahta läppäriä rinnakkain omissa vahvistinkanavissaan? Olen huomannut, ettei huonoa elektronista Leslie-emulaatiota tarvita, jos käytetään kahta detuunattua erillistä kanavaa vahvistimineen ja kajareineen.
- Hammond tyyppinen "key click" emulaatio? Tai pilliurkumainen alkuhönkäys?
- Mitä voidaan ohjata MIDI:n kautta? Löytyykö jostakin midi-taulukko? Äänikertojen live-säätö drawbar:eilla ei taida olla mahdollista? On tyydyttävä "presetteihin"? Voiko näitä valita midin kautta?
Erillisiä softasyntikoita erillisine vahvistinkanavineen tarvitaan useita. Kaksi ei ehkä riitäkään? Perusasia on se, että eri äänikertojen ja äänen alkuilmiöitten vaihesuhteet on avattava. Monikanavaisuus ja Leslie tekevät juuri tätä. Huonon elektronisen soittimen pahin puute ovat kiinteät vaihesuhteet.
-
Hei!
1. Perkussiot
Yksi tapa tehdä perkussiot on lisätä uusi Voice Addsynth-ääneen. Zynin pääikkunassa Edit instruments ->AddSynth / Edit -> Show Voice Parameters
Puhun näistä "voiceista" nyt selvyyden vuoksi oskillaattoreina, vaikka ne ovat paljon monipuolisempia. Kuitenkin tässä tapauksessa sinun kannattaa käyttää niitä pitkälti kuten perinteisiä oskillaattoreita.
Avautuvan voice parameters -ikkunan alalaidasta voit vaihtaa ykkösoskillaattorista kakkososkillaattoriin. Kaikkiaan soitinääneen saa kuusitoista oskillaattoria soimaan. Jos olet tehnyt urun äänikerrat ykkösoskillaattoriin (Aaltomuodon vieressä on pieni nappula "Change", josta aaltomuotoa voi muokata. Sieltä avautuvat äänikerrat), kakkosäänen voi käyttää pelkästään perkussio-efektiin. Virität vain kakkos-oskillaattorin sopivasti (oktaavi ja terssi?), ja laitat sille oman Amplitude Envelopen, joka sammuttaa äänen nopeasti.
Jos haluat lisää napsahdusta, voit kokeilla vaikka säätää oskillaattoreille eri mittaisia delay-arvoja (ikkunan ylälaidasta) tai sitten leikkiä filtterillä. Filtteri on kuitenkin aika iso köntti Zynissä: erilaisia asetuksia on todella paljon... Muistaakseni Hammondin perkussio syttyy pienellä viiveellä? Silloin joko Amplitudiin lisätyn Attackin tai oskillaattorin Delay-arvon avulla tehty viive voisi toimia.
Ymmärsinköhän oikein?
2. Detune
AddSynthin globaaleista parametreistä löytyy myös Frequency-säätö, jolla koko instrumenttia saa viritettyä. Lisäksi yksittäisissä oskillaattoreissa on myös erilliset viritysmahdollisuudet. Jos sekään ei riitä, yksittäisistä oskillaattoreista löytyy myös unisono-toiminto, jolla oskillaattorin äänen saa monistettua ja viritettyä eri äänet levälleen.
3. Key Click ja alkuhönkäys
Tähän ideoita saa varmaan tuolta perkussio-ehdotuksistani. Oskillaattorin delaylla tai filtterillä voisi koettaa?
Lisäksi voit luoda taas uusia oskillaattoreita, ja laittaa jonkun soittamaan esim. kohinaa tai jotain muuta aaltomuotoa. Tällälailla voisi saada hauskan napsun.
4. Midiohjaus
Yoshimiin oli vuosia sitten olemassa Midi Learn -patch, jonka avulla koko syntikan kaikki parametrit (tai ainakin monet?) sai midiohjattaviksi. Patchista ei ole kuulunut mitään, ja Yoshimin kehittäjäkin kuoli. Voisit ehkä kysäistä sähköpostitse ZynAddSubFX:n kehitystiimiltä (esim. Nasca O. Paulilta), tai Yoshimin nykyiseltä ylläpitäjältä Jeremy Jongepieriltä?
Tällä hetkellä midiohjattavia parametrejä on vain muutamia. Niistä lista tässä, toivottavasti englanti taipuu: http://zynaddsubfx.sourceforge.net/doc_3.html
Muutakin hauskaa ohjeistusta Zynin kotisivuilta löytyy. Tässä Zynin perusteita ja vinkkejä siihen, miten soundista saa elävämmän: http://zynaddsubfx.sourceforge.net/doc_0.html
Tässä taas vanhan käyttöliittymän esittelyä: http://zynaddsubfx.sourceforge.net/doc_2.html
-
Hei!
1. Perkussiot
Yksi tapa tehdä perkussiot on lisätä uusi Voice Addsynth-ääneen. Zynin pääikkunassa Edit instruments ->AddSynth / Edit -> Show Voice Parameters
Puhun näistä "voiceista" nyt selvyyden vuoksi oskillaattoreina, vaikka ne ovat paljon monipuolisempia. Kuitenkin tässä tapauksessa sinun kannattaa käyttää niitä pitkälti kuten perinteisiä oskillaattoreita.
Avautuvan voice parameters -ikkunan alalaidasta voit vaihtaa ykkösoskillaattorista kakkososkillaattoriin. Kaikkiaan soitinääneen saa kuusitoista oskillaattoria soimaan. Jos olet tehnyt urun äänikerrat ykkösoskillaattoriin (Aaltomuodon vieressä on pieni nappula "Change", josta aaltomuotoa voi muokata. Sieltä avautuvat äänikerrat), kakkosäänen voi käyttää pelkästään perkussio-efektiin. Virität vain kakkos-oskillaattorin sopivasti (oktaavi ja terssi?), ja laitat sille oman Amplitude Envelopen, joka sammuttaa äänen nopeasti.
Jos haluat lisää napsahdusta, voit kokeilla vaikka säätää oskillaattoreille eri mittaisia delay-arvoja (ikkunan ylälaidasta) tai sitten leikkiä filtterillä. Filtteri on kuitenkin aika iso köntti Zynissä: erilaisia asetuksia on todella paljon... Muistaakseni Hammondin perkussio syttyy pienellä viiveellä? Silloin joko Amplitudiin lisätyn Attackin tai oskillaattorin Delay-arvon avulla tehty viive voisi toimia.
Ymmärsinköhän oikein?
2. Detune
AddSynthin globaaleista parametreistä löytyy myös Frequency-säätö, jolla koko instrumenttia saa viritettyä. Lisäksi yksittäisissä oskillaattoreissa on myös erilliset viritysmahdollisuudet. Jos sekään ei riitä, yksittäisistä oskillaattoreista löytyy myös unisono-toiminto, jolla oskillaattorin äänen saa monistettua ja viritettyä eri äänet levälleen.
3. Key Click ja alkuhönkäys
Tähän ideoita saa varmaan tuolta perkussio-ehdotuksistani. Oskillaattorin delaylla tai filtterillä voisi koettaa?
Lisäksi voit luoda taas uusia oskillaattoreita, ja laittaa jonkun soittamaan esim. kohinaa tai jotain muuta aaltomuotoa. Tällälailla voisi saada hauskan napsun.
4. Midiohjaus
Yoshimiin oli vuosia sitten olemassa Midi Learn -patch, jonka avulla koko syntikan kaikki parametrit (tai ainakin monet?) sai midiohjattaviksi. Patchista ei ole kuulunut mitään, ja Yoshimin kehittäjäkin kuoli. Voisit ehkä kysäistä sähköpostitse ZynAddSubFX:n kehitystiimiltä (esim. Nasca O. Paulilta), tai Yoshimin nykyiseltä ylläpitäjältä Jeremy Jongepieriltä?
Tällä hetkellä midiohjattavia parametrejä on vain muutamia. Niistä lista tässä, toivottavasti englanti taipuu: http://zynaddsubfx.sourceforge.net/doc_3.html
Muutakin hauskaa ohjeistusta Zynin kotisivuilta löytyy. Tässä Zynin perusteita ja vinkkejä siihen, miten soundista saa elävämmän: http://zynaddsubfx.sourceforge.net/doc_0.html
Tässä taas vanhan käyttöliittymän esittelyä: http://zynaddsubfx.sourceforge.net/doc_2.html
Kiitos Heikki neuvoista!
Pitää kokeilla noita.
Homma nytkähti kummasti eteenpäin, kun löysin pääikkunasta laatikon
Panel Window
Tällä pääsin avaamaan käyttöön sormioitteni ja jalkioni midi-kanavat. Kanavat 1,2,3. Varmaankin triviaali asia, joka olisi heti pitänyt tajuta?
Nyt pääsin tekemään eri sormioille omia äänikertojaan. Kokeilin myös eräänlaista percussion:ia tekemällä yhteen PART:iin amplitudimoduloinnin sekä sopivan äänikertavalinnan. Jollakin ilveellä sain percussion:in ja suoran toimimaan samasta sormiosta. Mutta se oli vahinko. Eri part:it singahtelivat vahingossa eri paikkoihin, kun en hallinnut perusmekanismia.
Hassu percussion, muuten, Hammondissa p. toimii vain ekassa painetussa koskettimessa. Tämä kaikissa pianon tapaan. Oikeastaan ihan eri efekti. Pitää hyödyntää ihan eri tavoin?
Nyt harjoitukset vasta pääsevät vauhtiin! Sinun opeillasi ja omilla vahinkolöydöksillä. Pirun mielenkiintoista!
-
Hei!
Laitoin liitteenä kuvan, josta selviää Zynin käyttöliittymän keskeisimmät nappulat: instrumentin vaihto, midi-kanavan säätö ja soundibankit. Tuon soundibankki-ikkunan kautta voit ladata eri instrumentteja ja myös tallentaa omiasi. Sinun pitää tosin aluksi muistaakseni luoda oma soundibankki, koska oletuksena kaikki Zynin soundibankit sijaitsevat sellaisissa järjestelmäkansioissa, johon sinulla ei Linuxissa ole kirjoitusoikeuksia. Klikkaa siis "new bank" -nappulaa ja kirjoita hyvä soundibankin nimi. Nuo bankkien sijainnit löytyvät asetuksista: File->Settings -ikkunasta "Bank Root Dirs" -välilehdeltä.
Zyn on siis multitimbraalinen syntetisaattori, johon voi ladata kaikkiaan 16 instrumenttia. Jokainen näistä instrumenteista vastaanottaa ohjauskäskyjä jollain midi-kanavalla, jonka voi valita instrumenttikohtaisesti. Panel Window on yksi tapa näyttää nämä 16 instrumenttia. Toinen on selata noilla pääikkunan nappuloilla, jotka liitetiedostossa olen korostanut. Mitään nimeä ei noilla napeilla hämäävästi näytä olevan: vain numero ja nuolet molemmin puolin.
Jokainen noista 16:sta instrumentista voi käyttää yhtä tai useampaa synteesialgoritmia. Algoritmeja on kaikkiaan kolme: ADDSynth, SUBSynth ja PADSynth. Nämä algoritmit saa päälle ja pois "Edit Instrument" -nappulalla aukeavasta erillisestä ikkunasta.
Näistä ADDSynth on monimutkaisin algoritmi, sillä ADDSynth-synteesi käyttää yhtä tai useampaa "voicea", joita minä siis selvyyden vuoksi ajattelen monesti oskillaattoreina, vaikka ne ovatkin tosiasiassa paljon monipuolisempia. Näitä "voiceja" on kaikkiaan kahdeksan, ja niiden käyttöä neuvoin hieman aiemmassa viestissäni. Siinä tosin virheellisesti muistelin, että
Kaikkiaan soitinääneen saa kuusitoista oskillaattoria soimaan.
– väärin muistin. Kahdeksan on maksimi, mutta sekin kyllä jo riittää lähes mihin vain.
SUBSynth on paljon yksinkertaisempi, yläsävelsarjaan perustuva synteesimuoto.
Kolmas algoritmi, PADSynth, soveltuu nimensä mukaisesti padien tekemiseen. Se on ZynAddSubFX:n kehittäjän oma keksintö, ja nykyään suosittu algoritmi, joka löytyy monista kalliista kaupallisista softasynista.
Jos haluat perkussion ainoastaan ekaan painettuun koskettimeen, voit kokeilla tehdä eri instrumentin perkussioille. Muuta instrumentti polyfonisesta legato-instrumentiksi. Tämä säätö löytyy "Edit instrument" -nappulan alapuolelta, jossa "Mode"-säätöön vaihdetaan "poly" sijaan "legato". Tämän jälkeen vain laitat luomasi uuden perkussioista vastaavan instrumentin tottelemaan samaa midi-kanavaa kuin varsinainen urkusoundi. Jos sait kaiken oikein, pitäisi perkussion kuulua vain ensimmäisessä painetussa koskettimessa siihen asti, kunnes taas nostat sormet. En ole soittanut Hammondia, joten en nyt suorilta käsin muista/tiedä miten se oikeassa soittimessa menee.
-
Muutama sana Zynin efekteistä
ZynAddSubFX:ssä on siis 16 instrumenttia, joihin jokaiseen saa 1-3 synteesialgoritmia, joista ensimmäiseen eli ADDSynthiin saa kaikkiaan 8 "voicea" (jotka voivat sisältää oskillaattorin, filtterin, LFO:n sekä jonkin modulaattorin (FM, PM, RING, ja pari muuta). Lisäksi jokaisessa instrumentissa on kolme efektipaikkaa, jotka löytyvät "Instrument edit"-ikkunasta Effects -napin takaa.
Näiden ohella Zynissä on vielä kahdeksan "Insertion"-efektiä ja neljä "System"-efektiä.
Insertion efektit ovat ikäänkuin laajennuksia jo mainittuihin jokaisesta instrumentista löytyvään efektipaikkaan: jos jonkin instrumentin efektiketjuun tarvitaan vielä neljäs efekti, Insertion-efekti auttaa. "Insert to Part 1" tarkoittaa siis Instrumenttiin nro 1 sijoitettavaa efektiä, jne. Näitä efektejä voi sijoittaa myös Master outiin. Silloin ne vaikuttavat kaikkiin instrumentteihin.
System effect taas on periaatteessa Aux-kanava. Jokaista instrumenttia voi reitittää haluamansa määrän johonkin neljästä System effectistä – tai vaikka kaikkiin. System-efekti on siis hyvä paikka vaikkapa yleiselle kaiulle, joka vaikuttaa kaikkiin instrumentteihin. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, jokaista "System"-efektiä voi reitittää eteenpäin seuraavalle System-efektille: ykkönen kakkoseen, kakkonen kolmoseen jne.
---
Efektit ovat aika ronskeja, ja on makuasia pitääkö niistä vai ei. Kyllä niillä silti ihan kelpo kaiun tai delayn saa aikaan halutessaan.
Jos ei pää vielä tästä räjähtänyt, ainahan voit avata "Scales"-ikkunan. Siellä länsimaiseen säveljärjestelmään tylsistyneet käyttäjät voivat säätää Zynin soittamaan jotain erikoista itämaista skaalaa, mikrotonaalista asteikkoa tai jotain muuta hämmentävää virettä. Kyseistä ikkunaa en henkilökohtaisesti ole koskaan tarvinnut mihinkään :) Hienoa silti, että sellainenkin ominaisuus vehkeestä löytyy.
-
Kiitos Heikki, koko ajan selkenee.
Zyn tarjoaa vaikka mitä, mutta minä aion vakaasti pysyä threadin teemassa:
"Hammond B3 sinisynteesi Ubuntulla"
Rajaus on ehkä fiksuakin, koska Zyn:in käyttäjä hukkuu helposti mahdollisuuksien suohon?
Minulle sinisynteesi-Hammond on yksi aito soitin monien yleensä akustisten soittimien joukossa. Syntikoitten tai kotisähköurkujen äänet eivät koskaan ole päässeet hyvä-ääniselle tasolle.
1. Hammond-ääni tehdään summaamalla vain puhtaita sini-äänikertoja.
2. Pahaksi onneksi äänikerrat ovat vaihe- ja taajuuslukossa keskenään. Hammaspyörien jakosuhde! Niinpä vaiheistusta on väkisin sotkettu Lesliellä ja vibratoilla.
3. Hyväksi onneksi induktiiviset magneettiset anturit aiheuttavat alkuperäisessä Hammondissa kuuluvan rasauksen jokaista kosketinta painettaessa. Tätä yritettiin tehtaalla aluksi suodattaa pois, mutta sittemmin muusikot alkoivatkin tätä arvostaa. Tämä on lisäherkku tärkeässä äänen alkukohdassa. Myös Hammondin "percussion"-efekti pyrkii lisäämään äänen alun sisältöä.
Zyn-kokeilussa minulla on siis mielessä vain kolme perusasiaa:
1. Puhdas äänikertojen sinisummaus:
Tämä on Zyn:illä jopa antoisampaa kuin Hammondilla, koska harmoonisia riittää yli Hammondin 9:n.
2. Taajuuksien ja vaiheitten irrotus ilman mekaanista Leslie:tä:
Leslie on hyvä, mutta parempi ja vaihtelevampi tulos lienee saavutettavissa Zyn:illä? Viime kädessä voidaan edullisesti käyttää jopa useita Zynejä ja useita vahvistinkanavia.
3. Äänten alkuilmiöitten rikastuttaminen:
Percussion omaan vaihekanavaansa. Alkurasauksen tai hönkäisyn tms. lisääminen.
Zynin SUB Synth tarkoittaa juurikin äänen syntetisointia harmoonisista komponenteista. "SUB" voi olla vähän harhauttava ilmaus. Zyn:issä harmooniset suodatetaan valkoisesta kohinasta! Mutta siniaaltojen laatu on kuitenkin huippuluokkaa.
Minulle ei ole vielä selvinnyt, voidaanko ADDSynth:illä tehdä sinisynteesi, ja olisiko PADSynth:illä käyttöä?
Amplitudi-Envelope-lisukkeella voidaan tehdä percussion omaan kanavaansa. Ehkä sopivasti suodatettua kohinaa voitaisiin käyttää äänen alkuilmiön herkutukseen?
Toistaiseksi en ole ehtinyt perehtyä Zyn:iin kovinkaan kummoisesti. Pitää yrittää vääntää....
SetBFree on periaatteessa juuri Hammond-emulaattori, muuta etenkin sinien laatu on heikko, eikä efektejä pääse viilaamaan sekä kokeilemaan.
-
Hei!
En ole nyt kerennyt kommentoimaan, mutta lyhyesti: Zynissä kannattaa nimenomaan käyttää vain osaa toiminnoista. Tuskin kukaan tarvitsee kaikkia sen ominaisuuksia.
Tuon Leslien voisi mallintaa kytkemällä Zynin perään leslie-mallinnoksen. Muistaakseni Rotary Speaker -niminen LADSPA-plugin ainakin on olemassa. En muista onko se kovin kaksinen.
Myös ADDSynthillä voi tehdä sinisynteesin: avaat vain yhden voicen, ja sen jälkeen menet ikkunan alaosaan, josta painat change-nappulaa. Näin aukeaa ikkuna, jossa voit summata siniaaltoja mielin määrin – samalla lailla kuin SUBSynthissä, mutta vain joustavammin ja monipuolisemmin. Suosittelen testaamaan.
-
Hei!
En ole nyt kerennyt kommentoimaan, mutta lyhyesti: Zynissä kannattaa nimenomaan käyttää vain osaa toiminnoista. Tuskin kukaan tarvitsee kaikkia sen ominaisuuksia.
Tuon Leslien voisi mallintaa kytkemällä Zynin perään leslie-mallinnoksen. Muistaakseni Rotary Speaker -niminen LADSPA-plugin ainakin on olemassa. En muista onko se kovin kaksinen.
Myös ADDSynthillä voi tehdä sinisynteesin: avaat vain yhden voicen, ja sen jälkeen menet ikkunan alaosaan, josta painat change-nappulaa. Näin aukeaa ikkuna, jossa voit summata siniaaltoja mielin määrin – samalla lailla kuin SUBSynthissä, mutta vain joustavammin ja monipuolisemmin. Suosittelen testaamaan.
Kiitos Heikki, mm addsynth-opetuksesta!
Tässä zyn:issä on defaulttina eräänlainen "leslie". Kaksi sinistä volume-palkkia alareunassa, ja vastaava vaiheitten kiertely äänessä. Ei hassumpi! Olisi kiva tietää, miten tämä on tehty? "Oikean Leslien" tärkeä herkku on hidas nopeuden vaihto mekaanisen pyörityksen nopeuden vaihtuessa. Tätä ei valitettavasti "zyn-lesliessä" ei ole.
-
En äkikseltään muista, mikä nappi saa vaiheiden kiertämisen aikaan. Varsinainen efekti se ei ole, vaan tuollainen huojunta voi syntyä esim. siitä kun kaksi lähes samassa vireessä olevaa siniaaltoa soi päällekäin. Tuontyyppisen efektin voi luoda detune-toiminnolla.
LADSPA-leslie sen sijaan pyrkii ihan oikeasti mallintamaan leslietä. Voit testata sitä esim. avaamalla Jack Rackin ja valitsemalla sinne Rotary Speaker -efektin. Sitten vain Jackista reitität Zynin Jack Rackiin.
Ainakin Beatrixin Lesliessä tuo nopeuden vaihto kuulostaa vähän kälyiseltä. Rotary Speakeria en ole vuosiin käyttänyt, enkä kai silloinkaan urkuun... (Lesliehän toimii sivumennen sanoen esimerkiksi Rhodesin kanssa todella maukkaasti!)
-
En äkikseltään muista, mikä nappi saa vaiheiden kiertämisen aikaan. Varsinainen efekti se ei ole, vaan tuollainen huojunta voi syntyä esim. siitä kun kaksi lähes samassa vireessä olevaa siniaaltoa soi päällekäin. Tuontyyppisen efektin voi luoda detune-toiminnolla.
Juurikin näin! Sain aikaan samantapaisen vaihekierron, kun soitin kahta sähköurkugeneraattoria päällekkäin omissa vahvistinkanavissaan. Mutta pienellä detuningilla! Upea soundi!
Mutta jos tungin molemmat generaattorit yhteiseen vahvistinkanavaan, meni koko homma pilalle. Saman amplitudin sinithän tappavat toisensa yhteisessä kanavassa aina kun vaiheet ovat vastakkaiset.
Mutta Zyn näyttää tekevän samankuuloisen soundin yhdellä vahvistinkanavallakin????
-
Ei ne siniaallot mun käsittääkseni toisiaan kumoa, elleivät ole tasan samanlaiset mutta vaan polariteetti käännetty / vastavaiheessa. Jos ovat hieman eri vireessä, silloin kumoutumista tapahtuu aika harvakseltaan, mikä kuuluu soundin vaimenemisena ja "aaltoiluna". Tämä siis vähäisillä musiikkifysiikan taidoillani arveltuna.
-
Ei ne siniaallot mun käsittääkseni toisiaan kumoa, elleivät ole tasan samanlaiset mutta vaan polariteetti käännetty / vastavaiheessa. Jos ovat hieman eri vireessä, silloin kumoutumista tapahtuu aika harvakseltaan, mikä kuuluu soundin vaimenemisena ja "aaltoiluna". Tämä siis vähäisillä musiikkifysiikan taidoillani arveltuna.
Tätä juuri tarkoitin. Yksittäinen siniaalto katoaa siinä vaiheessa kun kaksi samanlaista on vastavaiheessa. Minun mielestäni liian rankkaa!
Toki, kun meillä on kaksi kanavaa, joista toinen on lievästi sivuunviritetty, niin "vibratonopeus" on erilainen eri äänitaajuuksilla, eivätkä hetkittäiset vastakkaisvaiheet ole käytännössä kovinkaan pahat. Eihän kukaan viitsi kuunnella yksittäistä siniä ilman summattuja harmoonisia.
Ehkä Zyn:issä on defaulttina tällainen lievästi sivuun viritetty tuplakanavasysteemi, jossa yksittäiset sinit kompensoituvat hetkittäin? Aika hyvältä kuulostaa kuitenkin. Pitäisi varmaankin kokeilla yhdellä siniaallolla stereona ja monona? Onko eroa?
-
Hei!
Nyt en varmaksi muista, mutta Zynissä pitäisi oletuksena soida vain yksi siniaalto. Mielestäni ei pitäisi olla myöskään mitään efektejä päällä.
-
Hei!
Nyt en varmaksi muista, mutta Zynissä pitäisi oletuksena soida vain yksi siniaalto. Mielestäni ei pitäisi olla myöskään mitään efektejä päällä.
Pitää paikkansa! Ei ole edes sitä "Leslie":tä.
-
Hei!
Jos haluat perkussion ainoastaan ekaan painettuun koskettimeen, voit kokeilla tehdä eri instrumentin perkussioille. Muuta instrumentti polyfonisesta legato-instrumentiksi. Tämä säätö löytyy "Edit instrument" -nappulan alapuolelta, jossa "Mode"-säätöön vaihdetaan "poly" sijaan "legato". Tämän jälkeen vain laitat luomasi uuden perkussioista vastaavan instrumentin tottelemaan samaa midi-kanavaa kuin varsinainen urkusoundi. Jos sait kaiken oikein, pitäisi perkussion kuulua vain ensimmäisessä painetussa koskettimessa siihen asti, kunnes taas nostat sormet. En ole soittanut Hammondia, joten en nyt suorilta käsin muista/tiedä miten se oikeassa soittimessa menee.
Ref:
Tämän jälkeen vain laitat luomasi uuden perkussioista vastaavan instrumentin tottelemaan samaa midi-kanavaa kuin varsinainen urkusoundi.
Trivialiteettikysymys: Miten saan toisen instrumentin tottelemaan samaa midi-kanavaa?
EDIT: Ei ollutkaan vaikeaa. Olen tyhmä. "Percussion" toimii nyt joko vain ekalla koskettimella (B3) tai kaikissa kuten pianossa.
Eilen jaksoin leikkiä Zynillä hartaammin, ja alan uskoa, että tämä softa tukee kaikkea, mitä "Hammond B3"-projektini vaatii. Paitsi tietenkin fyysisiä liukutankosäätimiä ja joitakin muita fyysisiä säätimiä - valitettavasti.
Olen saanut kaksi sormiota ja jalkion pelittämään omissa midi-kanavissaan, ja kunkin efekti- ja äänikertasäädöt ovat erillisiä.
Jostakin oudosta syystä en saanut amplitudi-envelopen "decay":ta toimimaan jalkiossa (midi-kanava 3), kun yritin tehdä siihen "plugged bass"-soundia. Decay-nuppi ei vaikuttanut mitään mihinkään. Yläsormiossa vastaava kyllä toimi. Aivan outoa!
EDIT: Eiku, söhläsin vai sustain:in kanssa. Sain aikaan plugged bass äänet.
Kokeilematta on vielä paljon:
Tallennus?
Presetit? Voikohan presettejä valita midi-komennoilla?
EDIT: Pitäisköhän banks ja presets hakemistot tehdä uusiksi oman käyttäjähakemiston alle? Ja siirtää alkuperäisbanks:it sinne ja tehdä asetuksiin muutos banks- ja presets- polkuihin?
setBfree
on periaatteessa "täydellinen" B3-simulaattori, mutta ei... Huomasin nyt kahden siniaallon kokeilussa, että ne aiheuttivat pahaa keskinäismodulaatiota. Ihan vääriä korkeita ja/tai matalia äänikomponentteja oli koko ajan häiritsemässä. Aiemmin olen löytänyt outoja taajuusnieluja, jotka vaimentavat jotkut taajuudet lähes kokonaan. SetBfree vaatisi tuhdin updaten!
ZynAddSubFX:in äänet sensijaan ovat täysin puhtaat, eikä taajuusnieluja ole. Ihmesofta!
-
Olen sanonut tämän monesti ennenkin, mutta ZynAddSubFX on ihan oikeasti ammattilaatuinen softasyna, joka pärjää vertailussa myös Windows- ja OS X -maailmojen laajojen ohjelmavalikoimien tuotoksille.
Midissä itsessään on Program change -komento, jolla tietääkseni saisi bankkien sisällä soundeja muutettua – todennäköisesti myös vaihdettua bankkien välillä. Katsopa löytyykö midikiipparistasi program change -nappula (pitäisi löytyä), ja mitä Zyn siihen oletuksena reagoi?
Omat soundikirjastot kannattaa luoda oman kotikansion alle. Minulla on siellä oma kansionsa, jonka annan ZynAddSubFX:lle asetuksissa.
Nuo fyysiset liukutankosäätimet ohjaamassa äänikertoja on ominaisuus, jota olen odotellut Zyniin vuosia. Pitäisi kyllä ottaa kehittäjiin yhteyttä, ja vedota syvästi ominaisuuden toteuttamiseksi!
-
Olen sanonut tämän monesti ennenkin, mutta ZynAddSubFX on ihan oikeasti ammattilaatuinen softasyna, joka pärjää vertailussa myös Windows- ja OS X -maailmojen laajojen ohjelmavalikoimien tuotoksille.
Midissä itsessään on Program change -komento, jolla tietääkseni saisi bankkien sisällä soundeja muutettua – todennäköisesti myös vaihdettua bankkien välillä. Katsopa löytyykö midikiipparistasi program change -nappula (pitäisi löytyä), ja mitä Zyn siihen oletuksena reagoi?
Omat soundikirjastot kannattaa luoda oman kotikansion alle. Minulla on siellä oma kansionsa, jonka annan ZynAddSubFX:lle asetuksissa.
Nuo fyysiset liukutankosäätimet ohjaamassa äänikertoja on ominaisuus, jota olen odotellut Zyniin vuosia. Pitäisi kyllä ottaa kehittäjiin yhteyttä, ja vedota syvästi ominaisuuden toteuttamiseksi!
Mulla ei ole tällä hetkellä minkäänlaista midikiipparia. On vain tämä Arduinon avulla tehty oma 2 sormiota+jalkio-midisysteemi, jossa ei ole toistaiseksi muita kontrollisäätimiä. Voisin kyllä hankkia esimerkiksi käytetyn Oxygen61:n midi-kokeiluihin. Esimerkiksi juuri tähän "program change"-kokeiluun. Olisikohan joku myymässä?
MIDI-ohjatut fyysiset liukutankosäätimet kruunaisivat kokonaisuuden, mutta niitten lisäys Zyn:iin voi olla käytännössä vaikeaa jopa "keksijälle" itselleenkin. Monet ovat varmaankin sellaisia kyselleet? MIDI-ohjatut presetit, jos nekään nyt onnistuvat Zyn:issä, voisivat olla tämänpäivän ohitusratkaisu.
Liukutangot ovat oleellinen osa myös Hammond B3:n ulkonäköä! Mutta Zyn:in äänenlaatu ja viilailumahdollisuudet ovat niin vahva etu, ettei mikään muu softsyna taida päästä lähellekään?
-
Linux-puolen avoimen koodin synista aika harva pystyy kilpailemaan ZynAddSubFX:n kanssa. Alsa Modular Synth on myös laaja-alainen, mutta se on enempi tee-se-itse -tyyppinen ratkaisu.
Lueskelin nyt taas noita Zyn-keskusteluja, ja olen varovaisen toiveikas, että jollain aikavälillä siihen saataisiin midi-ohjaus. Nykyään sitä kehittää useampi ihminen, joten työtahti on nopeampaa. Midi-ohjauksen lisääminen ei ole määrättömän hankalaa – alkuperäinen kehittäjä Paul Nasca vain ei ole ollut siitä kai niin kiinnostunut.
Et välttämättä tarvitse fyysistä midikoskettimistoa program change-käskyjen testaamiseen. Asenna vkeybd tai jack-keyboard ja testaa sillä.
-
Perskilas!
Zyn:issä "presets" tarkoittaakin näämmäs vain efektien presets:iä (.zpz), ja
koko soittimen preset onkin "complete saved work" = parameter files" (.xmz), ja
banks:issa on vain "individual voice files" (.xiz).
Kun tallensin koko tekeleeni efekteineen, sormioineen, äänikertoineen, niin tuloksena oli .xmz filu.
Sillälailla! Midillä pitäisi siis saada aktivoitua lennossa eri .xmz filuja. Liekö tämä mahdollista?
-
Hei!
Olen pari kertaa aiemminkin jo maininnut noista Program Change -käskyistä, ja niitä kyllä sinuna testaisin ensimmäiseksi. vkeybd tai jack-keyboard osaavat noita käskyjä lähettää, joten kun kytket jomman kumman Zyniin QJackCtl:n avulla, saat testattua, reagoiko syna mitenkään.
Jos homma ei ala selviämään, voinhan itsekin alkaa asiaa tutkailemaan. Myös Zynin komentoriviparametreilla on mahdollista ladata haluamansa soitin. Ehkä myös lennossa?
-
Hei!
Olen pari kertaa aiemminkin jo maininnut noista Program Change -käskyistä, ja niitä kyllä sinuna testaisin ensimmäiseksi. vkeybd tai jack-keyboard osaavat noita käskyjä lähettää, joten kun kytket jomman kumman Zyniin QJackCtl:n avulla, saat testattua, reagoiko syna mitenkään.
Jos homma ei ala selviämään, voinhan itsekin alkaa asiaa tutkailemaan. Myös Zynin komentoriviparametreilla on mahdollista ladata haluamansa soitin. Ehkä myös lennossa?
On mulla tarkoitus kokeilla noita program change - käskyjä. Kun vaan saisin väännetyksi itseni rokrottimen ääreen...
Manuaalia lukemalla olen myös saanut käsityksen, että instrumentin (banks:ista) voisi määrittää komentorivillä. Mutta instrumenteissa on vain yksi sormio käytössä? Alasormio ja jalkio sammuvat. Tuskin komentorivillä voisi määrittää .xmz filua, joka sisältää kaikki efektit, äänikerrat ja kaikki sormiot (jalkiot)?
-
Kyllä voi myös xmz-filen määrittää. Sanot vain päätteessä
zynaddsubfx --help ja sieltä löytyy kaikki parametrit.
-
Kyllä voi myös xmz-filen määrittää. Sanot vain päätteessä
zynaddsubfx --help ja sieltä löytyy kaikki parametrit.
Kiitos! Niinpä näkyykin toimivan .xmz määritys komentoriviltä. Piti jostakin syystä kirjoittaa komentoriville koko polku .xmz filulle.
Vieläkun osaisi komentorivillä määrittää automaattisiksi kaikki qjackctl-koplaukset?
Ref:
Kokeilin piruuttani zynaddsubfx:ää myös WinXP:ssä. Ei tarvittu mitään Jack:ia lisäriesana. Hyvin toimi. Miksi Linuksissa pitää olla tämä Jack-systeemi?
program change - käskyt:
Käytössä oli nyt Oxygen61. En löytänyt tästä äkikseltään mitää program change valitsinta. Pitää kai opiskella? Pitääkö zyn:issä määrittää midiin haluttu program change-optio?
-
Vieläkun osaisi komentorivillä määrittää automaattisiksi kaikki qjackctl-koplaukset?
Oletko jo tutustunut QJackCtl:n Patchbayhin?
http://www.linux.fi/wiki/JACK_Audio_Connection_Kit#Patchbay
http://www.rncbc.org/drupal/node/76
Kokeilin piruuttani zynaddsubfx:ää myös WinXP:ssä. Ei tarvittu mitään Jack:ia lisäriesana. Hyvin toimi. Miksi Linuksissa pitää olla tämä Jack-systeemi?
Kyllä Zyn toimii ilman Jackiakin. Tosin se käyttää OSS:ää ALSAn sijaan, joten tarvitset väliin jonkun yhteensopivuuskerroksen. Aoss on nykyisin helpoin:
aoss zynaddsubfx -A
Tehdään sitten MIDI-kytkentä vkeybd:n ja zynaddsubfx:n välille aconnectilla. Sinun kokoonpanossasi Zyniin kytkettäisiin vkeybd:n sijaan fyysinen MIDI-portti.
Listataan portit:
aconnect -lio
asiakas 0: "System" [tyyppi: ydin]
0 'Timer '
1 'Announce '
asiakas 14: "Midi Through" [tyyppi: ydin]
0 'Midi Through Port-0'
asiakas 128: "ZynAddSubFX" [tyyppi: omistaja]
0 'ZynAddSubFX '
asiakas 129: "Virtual Keyboard" [tyyppi: omistaja]
0 'Virtual Keyboard'
Tehdään kytkentä vkeybd:n portista 129 zynaddsubfx:n porttiin 128:
aconnect 129 128
Tarkistus:
aconnect -lio
asiakas 0: "System" [tyyppi: ydin]
0 'Timer '
1 'Announce '
asiakas 14: "Midi Through" [tyyppi: ydin]
0 'Midi Through Port-0'
asiakas 128: "ZynAddSubFX" [tyyppi: omistaja]
0 'ZynAddSubFX '
Yhdistetty lähteestä: 129:0
asiakas 129: "Virtual Keyboard" [tyyppi: omistaja]
0 'Virtual Keyboard'
Yhdistetään kohteeseen: 128:0
Sama onnistuu myös graafisesti aconnectgui:lla.
Alsan työkaluilla voi reitittää vain MIDI-signaaleja eri ohjelmien välillä. Jack hoitaa sekä MIDI- että äänisignaalien siirron eri ohjelmien ja laitteiden välillä, ja pystyy nykyisin hallinnoimaan myös sessioita. Vähänkään monimutkaisemmissa yhdistelmissä tulisi seinä vastaan välittömästi ilman sitä.
-
Program Changen tekeminen Oxygen 61:ssä tapahtuu käyttöohjeen (http://www.m-audio.com/images/global/manuals/051014_OxyLine_UG-EN01_V1.PDF) mukaan näin:
Program Change:
1. Press the Advanced Function button.
2. Press the Program key.
3. Enter the Program Change to send using the data entry keys.
4. Press the Enter key to confirm.
Note that it is also possible to set the data keys to control Program Change. To do this:
1. Press the Select Function button until the dot above Prog is lit.
2. Use the - and + Data buttons to step through Program Changes. The Program Change number shown in the LED display will be sent
nm jo hyvin kertoikin Jackin vaihtoehdoista. Jack on hyvä myös siksi, että se vakioi äänikortin ja ohjelmien väliset suhteet. Windowsissa jokainen ohjelma ja äänikortti hoitaa asiat omalla tavallaan, mutta Jackia käyttäessä on aina samat työkalut (kuten Patchbay, Transport, Connect ja Session) käytettävissä – äänikortista ja ohjelmista riippumatta.
Se helpottaa niin ohjelmantekijän kuin ajurikehittäjänkin arkea, ja pitkässä juoksussa järjestelmä myös helpottaa käyttäjän tilannetta. Nykyään vielä Jack on hivenen monimutkainen, mutta uskoisin että seuraavan kymmenen vuoden sisään siitä tulee normi, ja myös muissa käyttöjärjestelmissä siirrytään vastaavaan, nykyistä käyttäjäystävällisempään mutta teknisesti samanlaiseen systeemiin. Tilannehan on jo tämä esim. iPadissa, jossa ääniohjelmia käytetään Jackin kaltaisen ohjelmiston avulla.
-
Kiitos taas!
Taidan ensin leikkiä Oxygen61:n program change:a setBfree:n kanssa, kun se tiettävästi ymmärtää kaikkea? Äänikerta-drawbarienkin pitäisi toimia setBfree:ssä.
Ei Jack:in mutkikkuus haittaa, jos kaikki halutut koplaukset saa päälle komentoriviltä. Tavoitteena on "embedded PC", jossa startissa käynnistyy automaattisesti sekä Jack sekä Softsyna. PC:hen ei siis viitsisi koskea, kun starttaa soittimen. Efektejä ja muita asetuksia pitäisi voida tehdä MIDI:n läpi. En vielä tiedä, kuinka pitkälle tämä mahtaa onnistua? Paljon kokeiltavaa.
Illalla jämähdin kuuntelemaan ja katselemaan YouTuben Hammond B3 jazzia. Huh! Vähän populistinen Barbara Dennerlein säväytti. Hoiti bassojalkionkin, joskus kahdella jalalla. Ylä-tai alasormioon sai myös hyvän piano-soundin. Soitin taisi olla siis joku moderni, elektroninen B3? Äänen "alkuräpsäys" oli minusta jopa makeampi kuin alkuperäis-B3:ssa.
-
Hei!
Kyllä tuo Jack-kytkentöjen automatisoiminen onnistuu. Vinkki: avaa komentorivi, kirjoita
jack_Ja paina kaksi kertaa tabulaattoria. Bash silloin täydentää, millaisia noin alkavia komentoja koneelta löytyy. Pitäisi tulostua pitkä lista Jackin mukana asentuvia komentorivityökaluja, joilla voi muuttaa asetuksia lennosta. jack_connect -komennolla esimerkiksi voi tehdä kytkennät. Kun noita komentoja tallentaa peräkkäin skriptiin, pitäisi homman hoitua.
Graafinen vaihtoehto on nm:n esittelemä QJackCtl:n Patchbay, johon voi ohjelmoida, mitkä kytkennät QJackCtl tekee. QJackCtl:n asetuksista voi valita, että ohjelma lataa tietyn patchbay-presetin käynnistyessään. Tälläkin tavalla kytkennät voi automatisoida.
edit:
On monta tapaa kuunnella midi-syötettä, ja vaikka ajaa komentoriviskriptejä niiden perusteella. Yksi mahdollisuus on Mididings -niminen apuohjelma, jonka avulla voi tehdä Python-tyylisiä skriptejä, jotka reagoivat midisyötteeseen. Muitakin varmasti löytyy, kun vain hetken miettii.
-
Hei!
Kyllä tuo Jack-kytkentöjen automatisoiminen onnistuu. Vinkki: avaa komentorivi, kirjoita
jack_Ja paina kaksi kertaa tabulaattoria. Bash silloin täydentää, millaisia noin alkavia komentoja koneelta löytyy. Pitäisi tulostua pitkä lista Jackin mukana asentuvia komentorivityökaluja, joilla voi muuttaa asetuksia lennosta. jack_connect -komennolla esimerkiksi voi tehdä kytkennät. Kun noita komentoja tallentaa peräkkäin skriptiin, pitäisi homman hoitua.
Graafinen vaihtoehto on nm:n esittelemä QJackCtl:n Patchbay, johon voi ohjelmoida, mitkä kytkennät QJackCtl tekee. QJackCtl:n asetuksista voi valita, että ohjelma lataa tietyn patchbay-presetin käynnistyessään. Tälläkin tavalla kytkennät voi automatisoida.
edit:
On monta tapaa kuunnella midi-syötettä, ja vaikka ajaa komentoriviskriptejä niiden perusteella. Yksi mahdollisuus on Mididings -niminen apuohjelma, jonka avulla voi tehdä Python-tyylisiä skriptejä, jotka reagoivat midisyötteeseen. Muitakin varmasti löytyy, kun vain hetken miettii.
Kas!
Kokeiltavaa riittää. Kaikki, mikä vaatii ajattelua, on raskasta. Yritän piakkoin.
-
SetBFreehen on näemmä ilmestynyt viime syksynä kolmiulotteinen käyttöliittymä. Ensimmäinen reaktioni oli epäuskoinen hymähdys - tuollaisen luulisi vievän konetehoja. Hauskan näköinen kumminkin:
http://setbfree.org/gui_3d
-
SetBFreehen on näemmä ilmestynyt viime syksynä kolmiulotteinen käyttöliittymä. Ensimmäinen reaktioni oli epäuskoinen hymähdys - tuollaisen luulisi vievän konetehoja. Hauskan näköinen kumminkin:
http://setbfree.org/gui_3d
Heikki,
en ole kokeillut tuota 3d gui:ta. Mahtaisinko osatakaan? Mutta
tuolla sivulla on myös listaus setBfree configurointifiluksi, kun keyboard on Oxygen61:
Halusin tietenkin kokeilla, että saisin referenssin oman "B3":n midi-komennoiksi. Mutta vain Oxygen:in sormio antaa midi:t. Esimerkiksi liukupotikat eivät. Lisäsin Oxy.cnf setBfree:n cfg-folderiin:
/usr/share/setBfree/cfg/oxygen.cfg
mutta en osannut ottaa sitä käyttöön. Yritin kahdella starttiscriptillä:
A:
setBfree -C default.cfg, --config oxygen.cfg
Tämän pitäisi manuaalin mukaan ohittaa default.cfg, ja ottaa käyttöön oxygen.cfg. Mutta vain keyboardin sormion midikomennot toimivat kuten pitääkin. Muu on perkkää scheißeä. GUI ei ilmesty näyttöön ollenkaan.
B:
setBfree-start
Nyt GUI starttaa, ja oxyn keyboardin sormion midikomennot toimivat kuten edelläkin, mutta esimerkiksi liukutangot eivät säädä äänikertoja, kuten eivät tehneet virallisella scriptillä A.
Pitääkö väsätä joku monimutkaismpi starttiscripti? Aika omituinen ongelma?
En kyllä ymmärrä, miten jotkut voivat käyttää setBfree:tä jopa lavalla, kun ääniin sotkeutuu vaikka mitä interferenssiä ja keskinäismodulaatiota. ZynAddSubFX taas tekee puhtaita ääniä,
-
Moi!
En ole nyt vähään aikaan testannut SetBFreetä. Kuten todettua, äänenlaatu ei ole niin hyvä. KXStudion mukana tulevaa esiasennettua versiota olen käyttänyt niiltä osin kuin se on toiminut heittämällä. Mutkikkaaseen konfigurointioperaatioon en viitsi ryhtyä nykyisen äänenlaadun vuoksi.
-
Moi!
En ole nyt vähään aikaan testannut SetBFreetä. Kuten todettua, äänenlaatu ei ole niin hyvä. KXStudion mukana tulevaa esiasennettua versiota olen käyttänyt niiltä osin kuin se on toiminut heittämällä. Mutkikkaaseen konfigurointioperaatioon en viitsi ryhtyä nykyisen äänenlaadun vuoksi.
Samaa mieltä,
mutta haluaisin kuitenkin tutkiskella setBfree:tä referenssinä.
Minun setBfree:ni ei ilmeisesti suostu lukemaan .cnf filua. Ei edes default.cnf filua.
a)
muokkasin ensin default.cnf filua paikassa
/usr/share/setBfree/cfg/default.cfgEi setBfree ilmeiseti lukenut sitä startissa!
b)
man-sivulla neuvotaan "oikea paikka:
$HOME/.config/setBfree/ Mutta setBfree ei lue default.cnf filua täältäkään!
c)
setBfree --help neuvoo:
At startup 'default.cfg' and 'default.pgm' in $XDG_CONFIG_HOME/setBfree/
(default: $HOME/.config/setBfree/) are evaluated if the files exist.Mikä perskilas on tuo
$XDG_CONFIG_HOME/setBfree/miten default.cnf pannaan sinne?
Käytä vastaisuudessa code-tageja. -- Timo
-
SetBFreehen on näemmä ilmestynyt viime syksynä kolmiulotteinen käyttöliittymä. Ensimmäinen reaktioni oli epäuskoinen hymähdys - tuollaisen luulisi vievän konetehoja. Hauskan näköinen kumminkin:
http://setbfree.org/gui_3d
Yritin asentaa tämän 3d-GUI:n sivulla olevien ohjeiden mukaisesti. Korjaten ohjeitten painovirheet. Mutta asennus jumittui keskeneräisenä, kun kirjoitin tämän loitsun:
jalv.gtk http://gareus.org/oss/lv2/b_synth
redu@dell:~$ jalv.gtk http://gareus.org/oss/lv2/b_synth
Plugin: http://gareus.org/oss/lv2/b_synth
No appropriate UI found
JACK Name: setBfree DSP Tonewheel Organ
Cannot connect to server socket err = No such file or directory
Cannot connect to server request channel
jackdmp 1.9.10
Copyright 2001-2005 Paul Davis and others.
Copyright 2004-2013 Grame.
jackdmp comes with ABSOLUTELY NO WARRANTY
This is free software, and you are welcome to redistribute it
under certain conditions; see the file COPYING for details
no message buffer overruns
no message buffer overruns
no message buffer overruns
JACK server starting in realtime mode with priority 10
audio_reservation_init
Acquire audio card Audio0
creating alsa driver ... hw:0|hw:0|1024|2|44100|0|0|nomon|swmeter|-|32bit
configuring for 44100Hz, period = 1024 frames (23.2 ms), buffer = 2 periods
ALSA: final selected sample format for capture: 32bit integer little-endian
ALSA: use 2 periods for capture
ALSA: final selected sample format for playback: 32bit integer little-endian
ALSA: use 2 periods for playback
port created: Midi-Through:midi/playback_1
port created: Midi-Through:midi/capture_1
Block length: 1024 frames
MIDI buffers: 32768 bytes
Comm buffers: 1048576 bytes
Update rate: 25,0 Hz
Enkä ymmärrä, mikä UI puuttuu (No appropriate UI found)?
-
Taisteltuani
on nyt pakko tunnustaa, ettei valmiiksikäännetyillä setBfree .deb paketeilla voi käyttää midi-keyboardin sormiota, muttei muita säätimiä (esimerkiksi oxygen61:n drawbar:it toimivat sekavasti). Syy on se, ettei .cnf filujen luku toimi valmiiksi käännetyillä paketeilla. Itseellinen kääntö source:sta lienee toisaalta kohtuuttoman vaikeaa?
Tämän ikävän asian voi lukea rivien välistä:
http://linux-audio.4202.n7.nabble.com/ANN-setBfree-DSP-tonewheel-organ-td58175.html
>
The GUI is a standalone app (based on vkeybd for now) that just sends
MIDI-CCs and MIDI-program changes to the synth and also features 2
keyboard-manuals (MIDI channel 1,2) and bass-pedals (MIDI channel 3).
Setting up all MIDI controls (drawbars, key-click, vibrato, leslie,..)
is not trivial and we currently lack standard-mappings for commonly used
controllers or keyboards. So getting started is easiest with the GUI.
>
Suomeksi sanottuna "out of the box" toimii vain keyboardin sormio, ja muut midi-komennot on tehtävä hiirellä GUI:n kautta.
GUI (LV2 ) on virtuaalinen midi-kontrolleri, joka startataan setBfree:n mukana aloitusscriptillä "setBfree-start". Sen antamista midi-säätimien komentokoodeista ei ole tietoa?
Levätköön setBfree rauhassa! On ääniltäänkin epäpuhdas!
-
setBfree --help neuvoo:
At startup 'default.cfg' and 'default.pgm' in $XDG_CONFIG_HOME/setBfree/
(default: $HOME/.config/setBfree/) are evaluated if the files exist.Mikä perskilas on tuo
$XDG_CONFIG_HOME/setBfree/miten default.cnf pannaan sinne?
Hei!
Tuo $XDG_CONFIG_HOME on sama kuin kotikansiosi. Eli kotikansion alla olevaan, normaaliin piilottamattomaan setBfree-kansioon pitäisi ohjeiden mukaan tuo tiedosto laittaa.
Hyvä vaihtoehto kuitenkin on laittaa suoraan setBfreen kehittäjille postia, ja kysyä heiltä, miksei konffitiedostojen lataaminen toimi, kuten luvattu. Mikäli eivät vastaa sähköpostiin, monet kehittäjät saa hyvin kiinni IRCin kautta.
-
Kun Ubuntulle käännetty setBfree ei suostu lukemaan .cnf filujaan, tein kokeilemalla Oxygen61:n tallennettavaan muistipaikkaan 1 (store) perus-setBfree-yhteensopivan MIDI-koodiston:
Upper drawbars:
C1 70
C2 71
C3 72
C4 73
C5 74
C6 75
C7 76
C8 77
C9 78
Percussion:
C10 80 (on-off)
C11 81 (long decay)
C12 82 (harmonic)
Leslie:
C14 91 (preset)
C15 64 (rotating speed)
Vibrato:
C16 83
C17 92 (routing, upper)
Free rotary knob (for reverb?):
C13 not used
Volume ctrl:
"modulation wheel" 1 (tai 11)
Nyt tällä voi leikkiä Hammond B3:a - yhdellä sormiolla. Reverb jäi edelleen GUI:lla tehtäväksi, kun en löytänyt sen CC-koodia?
EDIT ILLEMMALLA:
Samat drawbar-koodit toimivat myös alasormiossa ja jalkiossa. Midikanavan numero yläsormiolla on 1, alasormiolla 2 ja jalkiolla 3.
Lisäsin vibrato-koodit.
-
Vieläkun osaisi komentorivillä määrittää automaattisiksi kaikki qjackctl-koplaukset?
Oletko jo tutustunut QJackCtl:n Patchbayhin?
http://www.linux.fi/wiki/JACK_Audio_Connection_Kit#Patchbay
http://www.rncbc.org/drupal/node/76
Pitäisi osata kesyttää tämä QJackCtl:
Säilyvätkö Patchbaylla tehdyt koplaukset, vaikka sammuttaa koneen välillä?
Miten QJackCtl sartataan automaattisesti tietokoneenkoneen startissa?
-
Säilyvätkö Patchbaylla tehdyt koplaukset, vaikka sammuttaa koneen välillä?
Ne pitää tallentaa tiedostoon. Oletuksena edellisiä patchbay-kytkentöjä ei ladata automaattisesti QJackCtl:n käynnistyessä vaan ne pitää avata itse, mutta kuten tuolla linux.fi:n artikkelissa mainitaan:
Asetuksista voi Options-välilehdeltä ottaa käyttöön Patchbay Persistense-toiminnon, joka lataa määritellyn patchbayn automaattisesti aina käynnistyksen yhteydessä.
Miten QJackCtl sartataan automaattisesti tietokoneenkoneen startissa?
Laita se työpöytäympäristön käynnistettäviin ohjelmiin?
-
Säilyvätkö Patchbaylla tehdyt koplaukset, vaikka sammuttaa koneen välillä?
Ne pitää tallentaa tiedostoon. Oletuksena edellisiä patchbay-kytkentöjä ei ladata automaattisesti QJackCtl:n käynnistyessä vaan ne pitää avata itse, mutta kuten tuolla linux.fi:n artikkelissa mainitaan:
Asetuksista voi Options-välilehdeltä ottaa käyttöön Patchbay Persistense-toiminnon, joka lataa määritellyn patchbayn automaattisesti aina käynnistyksen yhteydessä.
Miten QJackCtl sartataan automaattisesti tietokoneenkoneen startissa?
Laita se työpöytäympäristön käynnistettäviin ohjelmiin?
Juuri näin kuten nm neuvoo. Ubuntussa käynnistettävät ohjelmat ovat toiminnossa "Startup Applications". Sinne QjackCtl.
-
Säilyvätkö Patchbaylla tehdyt koplaukset, vaikka sammuttaa koneen välillä?
Ne pitää tallentaa tiedostoon. Oletuksena edellisiä patchbay-kytkentöjä ei ladata automaattisesti QJackCtl:n käynnistyessä vaan ne pitää avata itse, mutta kuten tuolla linux.fi:n artikkelissa mainitaan:
Asetuksista voi Options-välilehdeltä ottaa käyttöön Patchbay Persistense-toiminnon, joka lataa määritellyn patchbayn automaattisesti aina käynnistyksen yhteydessä.
Miten QJackCtl sartataan automaattisesti tietokoneenkoneen startissa?
Laita se työpöytäympäristön käynnistettäviin ohjelmiin?
Juuri näin kuten nm neuvoo. Ubuntussa käynnistettävät ohjelmat ovat toiminnossa "Startup Applications". Sinne QjackCtl.
Kiitos paljon neuvoista!
Patchbay-koplaukset pitää ilmeisesti tehdä yksitellen manuaalisesti? Kone ei ehdottele mitään. Menee kokeiluksi.
-
Kiitos paljon neuvoista!
Patchbay-koplaukset pitää ilmeisesti tehdä yksitellen manuaalisesti? Kone ei ehdottele mitään. Menee kokeiluksi.
Patchbay osaa myös tallentaa nykyiset kytkennät. Kun luot uuden Patchbay-setupin, toiminto kysyy tehdäänkö tyhjä vai otetaanko pohjaksi luodut kytkennät.
Itse yksitellen tekeminen voi olla myös hyvä vaihtoehto, ainakin mikäli haluaa selkeän patchbayn, eikä kytkentöjä ole kovin paljoa.
Kytkentöjen tallentamiseen on toki muitakin työkaluja. Yksinkertaisimmasta päästä taitaa olla jack_snapshot: http://wiki.linuxaudio.org/apps/all/jack_snapshot
-
Hei!
En ole nyt kerennyt kommentoimaan, mutta lyhyesti: Zynissä kannattaa nimenomaan käyttää vain osaa toiminnoista. Tuskin kukaan tarvitsee kaikkia sen ominaisuuksia.
Tuon Leslien voisi mallintaa kytkemällä Zynin perään leslie-mallinnoksen. Muistaakseni Rotary Speaker -niminen LADSPA-plugin ainakin on olemassa. En muista onko se kovin kaksinen.
Myös ADDSynthillä voi tehdä sinisynteesin: avaat vain yhden voicen, ja sen jälkeen menet ikkunan alaosaan, josta painat change-nappulaa. Näin aukeaa ikkuna, jossa voit summata siniaaltoja mielin määrin – samalla lailla kuin SUBSynthissä, mutta vain joustavammin ja monipuolisemmin. Suosittelen testaamaan.
Vihdoin taas ehdin soitinkokeiluihin:
Kokeilin eilen MDA-Leslietä, joka on eräs efekti Zynjacku / Lv2rack - paketissa. Aika kehno tekele! Pumppaa liikaakin amplitudeja, mutta vaiheitten sotkeminen jää heikoksi. Asetuksissa löytyy, mutta ei mitään oikein makeaa. Pitäisi kai kokeilla kahta MDA:ta peräkkäin tai yhteiskäyttöä jonkin muun vääntimen kanssa?
Löytyyköhän Linuksiin parempaa Leslie-emulaattoria?
ZynAddSubFX:ssä on sisäänrakennettuna joku vaihesotkin, joka on minusta itse asiassa parempi kuin MDA-Laslie, mutta Leslien herkullinen hidas nopeusvaihto puuttuu ZynAddSubFX:stä. Vai pääseeköhän ZynAddSub:in vahesotkinta sörkkimään?
Zynjacku on kyllä mielenkiintoinen, kun sen avulla voi yhdistää reaaliaikaisesti monien syntikoitten signaaleja (multi timbral), ja lisäksi voi sotkea mukaan efektejä (Kuten tämän sanotun "Leslien").
-
https://www.archlinux.org/packages/community/i686/zynaddsubfx/
http://linuxmusicians.com/viewtopic.php?f=24&t=13531
Uusi ZynAddSubFX-versio on julkistettu. Kiinnostaa kovasti, kun siinä pitäisi oleman MIDI-opetettavuus. MIDI-komentojen vähyys on minulle juuri se pahin Zynin pullonkaula. Muuten Zyn on aivan mahtava.
Mutta valmiiksikäännettyä deb-binääripakettia ei kukaan liene tehnyt? Tai ainakaan jaellut netissä? Sensijaan on kyllä raportoitu kääntämisongelmista.
Onko joku kääntänyt ja kokeillut?
-
On huono omatunto, kun en ole erityisesti kiittänyt Heikki Kotiharjua. KIITOKSIA NYT TAANNEHTIVASTI!
Liekö Heikki vielä tällä foorumilla?
Erityisesti Heikin tuella sain Yoshimiin perustuvan (tai oliko se tuolloin ZynAddSubFX?) Hammond-klooni-soittimeni kovaan iskuun. Se on nyt parempi kuin Hammond ja kaupalliset Hammond-klootit milloinkaan. Leslie on tarpeeton:
1.
Yoshimin "Part":it sallivet suuren määrän (vaikka 64 kpl) drawbareja (Church Organ stops)
2.
Percussion toimii omissaa "part":eissa omilla säätimillään
3.
Jopa 8 kpl lievästi epäviritettyjä osaääniä on valittavissa ADDsynth:issä.
4.
PADsynth:in algoritmi tekee oitis mahtavia spektrilevitettyjä soundeja.
5.
Löytyy kaiku, Chorus, Phaser, jne...
Yoshimi on mahtava. Mutta riesana on monimutkaisuus ja virtuaalisten nappuloitten määrä päällekkäisessä hierarkiassa. On semmonen tuntuma, että joka kerta soitellessa löytyy jostakin nurkasta joku virheellinen asetus.
-
Kokeilin tuota Yoshomi soitin urkuja mutta minusta ne oli lähinnä "piipityksiä"
Millaisilla säädöillä sinä "redu" olet saanun siihen hyvän hammond soundin?
-
Kokeilin tuota Yoshomi soitin urkuja mutta minusta ne oli lähinnä "piipityksiä"
Millaisilla säädöillä sinä "redu" olet saanun siihen hyvän hammond soundin?
Korjaan! Pankista "Will Godfrey Companion" löytyikin hyviä urku soundeja.
-
Kokeilin tuota Yoshomi soitin urkuja mutta minusta ne oli lähinnä "piipityksiä"
Millaisilla säädöillä sinä "redu" olet saanun siihen hyvän hammond soundin?
Korjaan! Pankista "Will Godfrey Companion" löytyikin hyviä urku soundeja.
Joo, kyllä tuolta löytyy aika vaikuttavia soundeja. Samantapaista tekniikkaa käyttäen olen rakennellut mielestäni vieläkin parempaa.
Viime viikolla keskustelin taas kerran sähköpostitse Will Godfreyn kanssa. Olen saanut häneltä hyviä neuvoja vaikeisiin yksityiskohtiin. Vuosia stten contribuoin lukuisia parannusehdotuksia Yoshimin mailing listilla. Yoshimilla on kuulemma vain kaksi kehittelijää, Godfrey ja joku toinen (en tiedä nimeä).
Mailing list löytyy googlettamalla "Yoshimi mailing list". Esimerkiksi Herrmann (alias ichtyoga) ylläpitää deb PPA:ta josta voi kätevästi asentaa Ubuntuun uusimman Yoshimi-version lmailing listin lohkosta 06-2021. Varoitus: Jos on ensin asentanut vanhemman version esimerkiksi Ubuntun repositorysta, saattaa käydä niin, että uusi asentuukin Ubussa eri hakemistoon kuin vanha, ja uuden saa startattua vain antamalla startissa uuden asennuksen polun. Hö!
redu
-
Kokeilin tuota Yoshomi soitin urkuja mutta minusta ne oli lähinnä "piipityksiä"
Millaisilla säädöillä sinä "redu" olet saanun siihen hyvän hammond soundin?
Korjaan! Pankista "Will Godfrey Companion" löytyikin hyviä urku soundeja.
Joo, kyllä tuolta löytyy aika vaikuttavia soundeja. Samantapaista tekniikkaa käyttäen olen rakennellut mielestäni vieläkin parempaa.
Viime viikolla keskustelin taas kerran sähköpostitse Will Godfreyn kanssa. Olen saanut häneltä hyviä neuvoja vaikeisiin yksityiskohtiin. Vuosia stten contribuoin lukuisia parannusehdotuksia Yoshimin mailing listilla. Yoshimilla on kuulemma vain kaksi kehittelijää, Godfrey ja joku toinen (en tiedä nimeä).
Mailing list löytyy googlettamalla "Yoshimi mailing list". Esimerkiksi Herrmann (alias ichtyoga) ylläpitää deb PPA:ta josta voi kätevästi asentaa Ubuntuun uusimman Yoshimi-version lmailing listin lohkosta 06-2021. Varoitus: Jos on ensin asentanut vanhemman version esimerkiksi Ubuntun repositorysta, saattaa käydä niin, että uusi asentuukin Ubussa eri hakemistoon kuin vanha, ja uuden saa startattua vain antamalla startissa uuden asennuksen polun. Hö!
redu
Onko mahdollista saada noita sinun tekemiä parempia pankki tiedostoja?
Minun osaaminen ei riitä niiden tekemiseen vaan joudun tyytymään valmiisiin.
Minulla on n. 40 vuotta vanhat urut yamaha FS 30 joihin olen rakentanut itse vain midiliitännän.
Ohjaan silla Raspberry pi 4 korttia jossa on sitten varsinaiset ohjelmat esim. yoshimi ja setbfree.
Ääni sitten ohjataan takaisin urkujen vahvistimelle.
Toimii hyvin ja myös urkujen omat äänet on käytettävissä.
-
Kokeilin tuota Yoshomi soitin urkuja mutta minusta ne oli lähinnä "piipityksiä"
Millaisilla säädöillä sinä "redu" olet saanun siihen hyvän hammond soundin?
Korjaan! Pankista "Will Godfrey Companion" löytyikin hyviä urku soundeja.
Joo, kyllä tuolta löytyy aika vaikuttavia soundeja. Samantapaista tekniikkaa käyttäen olen rakennellut mielestäni vieläkin parempaa.
Viime viikolla keskustelin taas kerran sähköpostitse Will Godfreyn kanssa. Olen saanut häneltä hyviä neuvoja vaikeisiin yksityiskohtiin. Vuosia stten contribuoin lukuisia parannusehdotuksia Yoshimin mailing listilla. Yoshimilla on kuulemma vain kaksi kehittelijää, Godfrey ja joku toinen (en tiedä nimeä).
Mailing list löytyy googlettamalla "Yoshimi mailing list". Esimerkiksi Herrmann (alias ichtyoga) ylläpitää deb PPA:ta josta voi kätevästi asentaa Ubuntuun uusimman Yoshimi-version lmailing listin lohkosta 06-2021. Varoitus: Jos on ensin asentanut vanhemman version esimerkiksi Ubuntun repositorysta, saattaa käydä niin, että uusi asentuukin Ubussa eri hakemistoon kuin vanha, ja uuden saa startattua vain antamalla startissa uuden asennuksen polun. Hö!
redu
Onko mahdollista saada noita sinun tekemiä parempia pankki tiedostoja?
Minun osaaminen ei riitä niiden tekemiseen vaan joudun tyytymään valmiisiin.
Minulla on n. 40 vuotta vanhat urut yamaha FS 30 joihin olen rakentanut itse vain midiliitännän.
Ohjaan silla Raspberry pi 4 korttia jossa on sitten varsinaiset ohjelmat esim. yoshimi ja setbfree.
Ääni sitten ohjataan takaisin urkujen vahvistimelle.
Toimii hyvin ja myös urkujen omat äänet on käytettävissä.
pere,
lähetin sinulle yksityisviestin jatkokeskustelua varten.
Voin lähettää sinulle bank-tiedostoni. Homma on kuitenkin monimutkaisempi, koska käytän uruissani soundikokoonpanoa, joka on tallennettu Yoshimin "State" tiedostoihin. Stateen on tallennettu kahden sormion ja jalkion soundit. Myös midi-learn on tallennettu stateen.
Kiinnostaisi oppia, miten teit MIDI-liitännän vanhaan sähköurkuun? Noissahan on yleensä monikerroksinen kontaktori jokaisen koskettimen alla, eikä varakontaktia MIDI-tarkoitukseen? Minä olen yhdessä projektissani käyttänyt vanhan sähköurun koteloa, mutta olen uusinut siihen kaikki sormiot sekä kontaktit MIDI:ä varten.
Olisi helpompaa käyttää uudempaa urkua tai kiippareita, joissa on valmiina MIDI-liitäntä.
-
Kokeilin tuota Yoshomi soitin urkuja mutta minusta ne oli lähinnä "piipityksiä"
Millaisilla säädöillä sinä "redu" olet saanun siihen hyvän hammond soundin?
Korjaan! Pankista "Will Godfrey Companion" löytyikin hyviä urku soundeja.
Joo, kyllä tuolta löytyy aika vaikuttavia soundeja. Samantapaista tekniikkaa käyttäen olen rakennellut mielestäni vieläkin parempaa.
Viime viikolla keskustelin taas kerran sähköpostitse Will Godfreyn kanssa. Olen saanut häneltä hyviä neuvoja vaikeisiin yksityiskohtiin. Vuosia stten contribuoin lukuisia parannusehdotuksia Yoshimin mailing listilla. Yoshimilla on kuulemma vain kaksi kehittelijää, Godfrey ja joku toinen (en tiedä nimeä).
Mailing list löytyy googlettamalla "Yoshimi mailing list". Esimerkiksi Herrmann (alias ichtyoga) ylläpitää deb PPA:ta josta voi kätevästi asentaa Ubuntuun uusimman Yoshimi-version lmailing listin lohkosta 06-2021. Varoitus: Jos on ensin asentanut vanhemman version esimerkiksi Ubuntun repositorysta, saattaa käydä niin, että uusi asentuukin Ubussa eri hakemistoon kuin vanha, ja uuden saa startattua vain antamalla startissa uuden asennuksen polun. Hö!
redu
Onko mahdollista saada noita sinun tekemiä parempia pankki tiedostoja?
Minun osaaminen ei riitä niiden tekemiseen vaan joudun tyytymään valmiisiin.
Minulla on n. 40 vuotta vanhat urut yamaha FS 30 joihin olen rakentanut itse vain midiliitännän.
Ohjaan silla Raspberry pi 4 korttia jossa on sitten varsinaiset ohjelmat esim. yoshimi ja setbfree.
Ääni sitten ohjataan takaisin urkujen vahvistimelle.
Toimii hyvin ja myös urkujen omat äänet on käytettävissä.
Hei pere ja redu! Onpas ollut mielenkiintoista seurata tätä säiettä. Redu ilmeisesti tehnyt pitkänkin marssin asian tiimoilla ja osallistunut kehitystyöhön. Hienoa!
Pere kertoi käyttävänsä Raspberry Pi:ä soitteluun ja asian perään olen nyt minäkin. Kiipparilta tulee midi, se tietsikkaan Jackin kautta, ja sitten jokumikäolikaan liitosohjelma, joka osaa Alsan ja Pulse Audion saattamisen yhteen ja siitä sitten tietsikan liitännästä taas audio ulos. Monimutkaista. Haluaisin siis soittaa "Hammondia" (Setbfreetä) ja muita hyvä soundeja ilman moista hässäkkää; kiipparilta Raspille, josta ääni ulos suoraan. Olisiko Perellä heittää perusteellista tietoa, tai jopa antaa suoraan toimiva Raspin levykuva (siis kortilta). Olen jo eläkeiläismies, mutta osaan näitä tietsikka/hardwarejuttuja kohtuullisesti.
Redun soundit ja konfit olisi hienoa saada tämmöisten pulliaisten ulottuville jollakin tavalla, ettei kehitystyö jäisi vakan alle. Toivotaan, että saisin apuja ainakin Raspin saamisessa käyttöön. Boksi voisi olla vaikka aina päällä kiipparin vieressä.
-
Hei pere ja redu! Onpas ollut mielenkiintoista seurata tätä säiettä. Redu ilmeisesti tehnyt pitkänkin marssin asian tiimoilla ja osallistunut kehitystyöhön. Hienoa!
Pere kertoi käyttävänsä Raspberry Pi:ä soitteluun ja asian perään olen nyt minäkin. Kiipparilta tulee midi, se tietsikkaan Jackin kautta, ja sitten jokumikäolikaan liitosohjelma, joka osaa Alsan ja Pulse Audion saattamisen yhteen ja siitä sitten tietsikan liitännästä taas audio ulos. Monimutkaista. Haluaisin siis soittaa "Hammondia" (Setbfreetä) ja muita hyvä soundeja ilman moista hässäkkää; kiipparilta Raspille, josta ääni ulos suoraan. Olisiko Perellä heittää perusteellista tietoa, tai jopa antaa suoraan toimiva Raspin levykuva (siis kortilta). Olen jo eläkeiläismies, mutta osaan näitä tietsikka/hardwarejuttuja kohtuullisesti.
Redun soundit ja konfit olisi hienoa saada tämmöisten pulliaisten ulottuville jollakin tavalla, ettei kehitystyö jäisi vakan alle. Toivotaan, että saisin apuja ainakin Raspin saamisessa käyttöön. Boksi voisi olla vaikka aina päällä kiipparin vieressä.
Huomasin tämän viestin vasta nyt.
Minkä verran olet saanut jo raspberryä toimimaan?
pere
-
Hei pere ja redu! Onpas ollut mielenkiintoista seurata tätä säiettä. Redu ilmeisesti tehnyt pitkänkin marssin asian tiimoilla ja osallistunut kehitystyöhön. Hienoa!
Pere kertoi käyttävänsä Raspberry Pi:ä soitteluun ja asian perään olen nyt minäkin. Kiipparilta tulee midi, se tietsikkaan Jackin kautta, ja sitten jokumikäolikaan liitosohjelma, joka osaa Alsan ja Pulse Audion saattamisen yhteen ja siitä sitten tietsikan liitännästä taas audio ulos. Monimutkaista. Haluaisin siis soittaa "Hammondia" (Setbfreetä) ja muita hyvä soundeja ilman moista hässäkkää; kiipparilta Raspille, josta ääni ulos suoraan. Olisiko Perellä heittää perusteellista tietoa, tai jopa antaa suoraan toimiva Raspin levykuva (siis kortilta). Olen jo eläkeiläismies, mutta osaan näitä tietsikka/hardwarejuttuja kohtuullisesti.
Redun soundit ja konfit olisi hienoa saada tämmöisten pulliaisten ulottuville jollakin tavalla, ettei kehitystyö jäisi vakan alle. Toivotaan, että saisin apuja ainakin Raspin saamisessa käyttöön. Boksi voisi olla vaikka aina päällä kiipparin vieressä.
Huomasin tämän viestin vasta nyt.
Minkä verran olet saanut jo raspberryä toimimaan?
pere
Olen Raspin kanssa jo tuttu muuten, mutta tämä äänipuoli on hakusessa kovasti, kun ei läydy oikein saitteja ja ppa-paikkoja josta ladata softaa nimenomaan äänipuolelle. Olen nyt siinä uskossa, että Jack ei ole Alsan kanssa käännetty, vaan kaikkeen ääneen se (siis Jack) tarvitaan, myöskin Raspin kanssa? No, toinen juttu on, onko setBfree Raspille jossain? Kolmas asia on, että midin, joka kaiketiki tulee Pulsen puolelle, yhdistäminen niin, että ääni saadaa ulos, tarvitaaj jokin apuohjelma. Näissä voisit auttaa. On mahdollista, että jos sulla on vaikka toimiva levykuva, sekin kelpaa. Laitan kyllä tilan tarviittaessa pystyyn, johon sen voi upata. Mutta, kädestä pitäen ohjeetkin auttavat varmaan paljon. Raspin kortlla on nyt Pi OS Desktopilla ja 4 gigaa 8 gigan kortilla tyhjää. Mutta on mahdollista toki käyttää isompia kortteja 16-32 gigaa asiaan ja muuta käyttistä kuin Rasbian (eli Pi OS).
Tarkoitus olisi siis vain midikiipparilla soitella "Hammondia" ilman kikkailuja. Kunhan sormion äänet saa ulos.
-
New_user, voisitko laittaa jonkun nimimerkin.
Onko sinulla raspissa joku äänikortti?
Minulla on HiFiBerry DAC+ (hinta n. 40-50€)
ohjeet tätä äänikorttia varten löytyy osoiteesta
https://www.hifiberry.com/docs/software/configuring-linux-3-18-x/
Kaikki tarvittavat ohjelmat löytyy: sudo apt install (ojelman nimi esim setbfree)
pere
-
New_user, voisitko laittaa jonkun nimimerkin.
Onko sinulla raspissa joku äänikortti?
Minulla on HiFiBerry DAC+ (hinta n. 40-50€)
ohjeet tätä äänikorttia varten löytyy osoiteesta
https://www.hifiberry.com/docs/software/configuring-linux-3-18-x/
Kaikki tarvittavat ohjelmat löytyy: sudo apt install (ojelman nimi esim setbfree)
pere
Kiitos. Anteeksi nyt, mutta nimimerkikseni on jäänyt tuo New_user, vaikka olen ollut Ubuntun käyttäjä jostain 7 tai 7 versiosta saakka. No, se siitä.
Äänikorttia ei ole. Olen luullut, että Raspberry Pi osaa äänet muutenkin, koska tuo mediaboksi (Pi 2B, LibreElec, Kodi) toistaa äänet kyllä sekä kuulokeliittimestä, että myös HDMI:n kautta.Tarvitaanko siis kuitenkin erillinen kortti.
Pitääkö musiikkiojelmien saamiseksi käyttöön (tai siis lataamista varten) ottaa käyttöön jokin ppa-lähde? Jos niin mikä?
En nyt jaksa pitkän ulkoilupäivän jälkeen alkaa kokeilemaan ja huomenna laulutunti, mutta pitää katsoa, kun tulee sopiva hetki. Yksityisviestikin tavoittaa kyllä, jos on aihetta.
-
New_user, voisitko laittaa jonkun nimimerkin.
Onko sinulla raspissa joku äänikortti?
Minulla on HiFiBerry DAC+ (hinta n. 40-50€)
ohjeet tätä äänikorttia varten löytyy osoiteesta
https://www.hifiberry.com/docs/software/configuring-linux-3-18-x/
Kaikki tarvittavat ohjelmat löytyy: sudo apt install (ojelman nimi esim setbfree)
pere
Kiitos. Anteeksi nyt, mutta nimimerkikseni on jäänyt tuo New_user, vaikka olen ollut Ubuntun käyttäjä jostain 7 tai 7 versiosta saakka. No, se siitä.
Äänikorttia ei ole. Olen luullut, että Rarberry Pi osaa äänet muutenkin, koska tuo mediaboksi (Pi 2B, LibreElec, Kodi) toistaa äänet kyllä sekä kuulokeliittimestä, että myös HDMI:n kautta.Tarvitaanko siis kuitenkin erillinen kortti.
Pitääkö musiikkiojelmien saamiseksi käyttöön (tai siis lataamista varten) ottaa käyttöön jokin ppa-lähde? Jos niin mikä? En nyt jaksa pitkän ulkoilupäivän jälkeen alkaa kokeilemaan ja huomenna laulutunti, mutta pitää katsoa, kun tulee sopiva hetki. Yksityisviestikin tavoittaa kyllä, jos on aihetta.
No äänikorttia ei välttämättä tarvita jos raspissa valmiina olevat kelpaa.
Mitään erillistä lähdettä ei tarvita kaikki tarvittavat löytyy suoraan.
Tässä minun setbfree käynnistys scriptit. Niistä näkee mitä ohjelmia tarvitaa.
yläsormio on midi 1 alasormio jaettu midi 2 ja 3 kanaviin
käynnistetään 3 setbfree ilmentymää 1 jokaiselle midi kanavalle
#!/bin/bash
/usr/bin/jack_control start
##/usr/bin/a2j_control start
/usr/bin/a2jmidi_bridge &
/usr/bin/a2jmidi_bridge &
/usr/bin/a2jmidi_bridge &
#
#!/bin/bash
/usr/bin/qmidiroute -p 3 setbfree-midiroute.qmr &
/bin/sleep 2
/usr/bin/setBfree -P -p setbfree.pgm -l 10 &
/bin/sleep 2
/usr/bin/setBfree -P -p setbfree.pgm -l 11 &
/bin/sleep 2
/usr/bin/setBfree -P -p setbfree.pgm -l 12 &
/bin/sleep 2
/usr/bin/qjackctl -a setbfree.xml &
#
/bin/sleep 2
/usr/bin/aconnect 131:1 128:0
/usr/bin/aconnect 131:2 129:0
/usr/bin/aconnect 131:3 130:0
Jos haluat käyttää setbfree omaa käyttöliittymää niin sitten asia on hieman toisin
pere
-
Itse kyllä mieluummin käytän ohjelmaa Qsynth ja sound-font tiedostoja!
pere
-
Itse kyllä mieluummin käytän ohjelmaa Qsynth ja sound-font tiedostoja!
pere
Kiitos noista skripteistä!
Qsynth on tuttu Ubuntun puolelta. Oletko löytänyt jostain hyvän/hyvät Hammond sound fontit?
-
Itse kyllä mieluummin käytän ohjelmaa Qsynth ja sound-font tiedostoja!
pere
Kiitos noista skripteistä!
Qsynth on tuttu Ubuntun puolelta. Oletko löytänyt jostain hyvän/hyvät Hammond sound fontit?
Jonkinlaiset urku sound fontit HedOrgan-B3-Presets-V84d.sf2 (ilmainen)
Minä tykkään enempi haitari äänistä, niitäkin löytyy.