Kirjoittaja Aihe: Google I/O 2012  (Luettu 2168 kertaa)

CoReD

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 138
    • Profiili
Google I/O 2012
« : 27.06.12 - klo:22.42 »
Googlen kehittäjäkonferenssi starttasi tänään ja on ollut seurattavissa livenä: https://developers.google.com/events/io/

Google esitteli mm. Android 4.1 Jelly Beanin, Nexus 7 tabletin, Nexus Q "viihdekeskuksen" ja demosi Google Class-projektia. Myös Google+ asiaa oli paljon (eventit, tablettiversio yms.)

Kohokohdat voi lukaista tiivistettynä:

http://thenextweb.com/google/2012/06/27/everything-you-need-to-know-about-todays-google-io-event/

Suomeksi ainakin Muropaketti on uutisoinut Android 4.1:stä ja Nexus 7:stä.

http://taskumuro.com/google-esitteli-edullisen-nexus-7-taulutietokoneen

http://taskumuro.com/google-esitteli-android-41-jelly-beanin

Google Play on myös saanut lisää sisältöä (jota tosin taitaa turha odotella näkevänsä Suomessa vielä hyvään hetkeen)

Ainakin omasta mielestä 4.1 Android näyttää todella kivalta uusine ominaisuuksineen ja parannuksineen. Nexus 7 alkaa myös olla ensimmäinen tabletti josta olen aidosti kiinnostunut (hyvin pitkälti kohtuullisen hinnan($199) vuoksi.)
« Viimeksi muokattu: 27.06.12 - klo:22.45 kirjoittanut CoReD »
Asus Maximux IV Hero | i5-4670K | Thermalright Archon SB-E | 2x4GB RipjawsX | GTX 970 4GB  | Samsung 128GB 840 Pro | Kingston 480GB SSDNow V300 | 2TB WD Green | Fractal Design Define R4 | Seasonic G-550 | Creative Sound Blaster Z |  Asus PB278Q | Win 8.1

Sami Lehtinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 752
  • Techie
    • Profiili
    • Sami Lehtinen
Vs: Google I/O 2012
« Vastaus #1 : 28.06.12 - klo:17.14 »
Kiitokset, mietiskelinkin mitä tässä tänään katselisin. Google I/O:ta tuossa katselinkin pari päivää sitten, mutta nyt se oli hautautunut jo buukmarkkeihin.

suppo84

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 175
    • Profiili
Vs: Google I/O 2012
« Vastaus #2 : 14.07.12 - klo:11.05 »
Todella mielenkiintoisia härveleitä nuo uudet nexus laitteet  ;D

Itseäni pisti silmään tuossa Nexus Q laitteessa oleva Near Field Communication (NFC) toiminto.


Sillä luultavasti voi kerätä tietoja vaikka siitä että ketkä ovat parhaillaan katsomassa yhdessä elokuvaa, eli silloin katselijoille voi kohdistaa oikeanlaisia mainoksia ym.

Voihan tämä olla mun omaa foliohattuteoriaa ;D

Sitä voi tietty käyttää myös leffojen vuokraukseen, eikös tuon NFC:n ajatuksena ole ollut se että sitä käytettäisiin ensisijaisesti sähköisissä maksutapahtumissa?

Sami Lehtinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 752
  • Techie
    • Profiili
    • Sami Lehtinen
Vs: Google I/O 2012
« Vastaus #3 : 14.07.12 - klo:11.41 »
Sitä voi tietty käyttää myös leffojen vuokraukseen, eikös tuon NFC:n ajatuksena ole ollut se että sitä käytettäisiin ensisijaisesti sähköisissä maksutapahtumissa?

NFC on siis tapa siirtää tietoa lyhellä etäisyydellä. Teknisesti se kuuluu RFID:n piiriin, mutta on siitä jalostettu alalaji. Mikään ei rajoita sen käyttöä mihinkään tiettyyn tarkoitukseen.

Maksutapahtumat on yksi näistä esimerkeistä mihin sitä käytetään. Mutta kaikki muu tunnistaminen myös, eli se voi korvata (joskin kalliimpana vaihtoehtona) mm. QR koodit. Tilaa tuotteet koskettamalla puhelimellasi tätä tms. Koska se tarjoaa myös kaksisuuntaisen kommunikaation, se toimii myös avaimena / tunnisteena kaikkialla missä sitä voidaan ikinä tarvita. hissit, lukot, henkilöllisyystodistukset jne. Mutta tuossa tietysti menee aikaa.

Tulevaisuus näyttää mihin kaikkeen sitä tullaan soveltamaan. Myös tietoturvasta on monenlaisia näkemyksiä, koska vaikka kenttä on hyvin paikallinen, se voidaan lukea sopivilla vermeillä paljon kauempaa. Kuten on muissakin sähkö/magneettisissa menetelmissä todettu. mm. moni luulee että kaapelit ovat turvallisia, joka on väärä olettamus. Sähkökaapelit kun säteilevät ja näin ollen tieto voidaan lukea niistä ihan kohtuullisen etäsyyden päästä ongelmitta, jos näin halutaan oikeasti tehdä. Tämä on yksi syy miksi jotkut tilat on erittäin tarkasti suojattu sähkömagneettisen säteilyn vuodoilta.

NFC:n yhdistetty sopiva tietovarasto, tekee siitä käytännössä verkon yli synkronoitavan "fyysisen" tunnisteen. Eli missä ikinä oletkin tarvinnut mitään fyysistä dokumenttia, lahjakorttia, paperia, tms, niin sen voi korvata NFC:llä. Koska kyse on kuitenkin digitalisesta dokumentista, voidaan sitä käyttää myös etänä mm. internetin yli tarpeen niin vaatiessa.

Joo, tommosta perussettiä tuosta aiheesta.

Moni kyselee RFID / NFC ratkaisuita, mutta kun päästään oikeisiin ja todellisiin kustannuksiin, niin usein tulee sellainen tilanne että ne ovat vielä täysin kohtuuttomat verrattuna vastaaviin perinteisiin tekniikoihin. Tämä aivan sama syy on myös syynä siihen että edelleen on olemassa erilaisia todistuksia, lahjakortteja, viivakoodeja tms. Toisaalta mm. QR koodin voi lukea kauempaakin, kun taas NFC:llä pitää olla lähellä. mm. metrolaiturilla oleva mainos jossa on QR koodi lisätiedoille. Kyllä noille vaihtoehdoille on omat tarpeensa. Jossain tapauksissa riittäisi myös yksisuuntainen "lähete". Eli puhelimella luetaan tunniste X, jonka puhelin vahvistaa ja palauttaa vaikka internetin kautta. Tällöin saadaan periaatteessa sama toiminnallisuus kuin NFC:llä, mutta käyttäen perinteisempiä / halvempia tekniikoita. Verkottuminen kun on edennyt paljon nopeammin kuin nämä vaihtoehtoiset tekniikat.

Miksi käyttää kallista RFID tagia johon voidaan kirjoittaa tietoja. Kun voidaan käyttää tietokantaa johon luetaan halvasta RFID tagista tai viivakoodista tunniste ja päivitetään vain uusi status. - Perussettiä. Tietysti ainoa tilanne missä tuo kirjoitettava optio tulee tarpeeseen on OFF-LINE tilanteet. Mutta toisaalta, onhan ihmiset oppineet jo elämään on-line varmennettavien korttienkin kanssa. Ei ne off-line tilanteet nyt niin yleisiä ole, jos ei varsinkaan puhuta jostain kriittisestä järjestelmästä.

qwertyy

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 5388
    • Profiili
Vs: Google I/O 2012
« Vastaus #4 : 14.07.12 - klo:15.41 »
NFC:tä ei varmaankaan tosiaan ole varsinaisesti tarkoitettu johonkin tiettyyn toimintoon. Maksuihin sitä tietysti on jo suunniteltu pitemmän aikaa, mutta ei varmaan ole kovin paljoa vielä yleistynyt.

Sen verran kokemusta NFC:stä, että on sillä aika näppärä jakaa toiseen puhelimeen yhteystietoja. Valitsee vain käyntikortin näkyviin ja laittaa puhelimien selät vastakkain. Käsittääkseni puhelimet tekee jonkinlaisen pikaisen bluetooth parituksen, lähettää tiedot ja bluetooth tiedot taas poistetaan. Käyttätät taisi vain saada vahvistuskysymyksen lähetetäänkö/vastaanotetaanko. Taitaa vielä jokunen vuosi mennä, että kyseinen tekniikka alkaa yleistymään puhelimissa.

Mitä tulee tietoturvaan, niin voihan sen puhelimen aina kääriä folioon  :)
« Viimeksi muokattu: 14.07.12 - klo:15.43 kirjoittanut qwertyy »

Sami Lehtinen

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 752
  • Techie
    • Profiili
    • Sami Lehtinen
Vs: Google I/O 2012
« Vastaus #5 : 15.07.12 - klo:09.34 »
Sen verran kokemusta NFC:stä, että on sillä aika näppärä jakaa toiseen puhelimeen yhteystietoja. Valitsee vain käyntikortin näkyviin ja laittaa puhelimien selät vastakkain.

Tuo että joku teknologia määritellään sen mahdollisen käyttösovelluksen kautta kuulostaa ihan samalta kuin että internet on sähköposti, tai google. Muistan myös nauraneeni aivan hermottomasti kun Kodak toi markkinoille digitaalisen filmin. Se oli ihan samalainen cf-kortti kuin muutkin, mutta tämä on sellainen johon voi tallentaa valokuvia. ;) Tuo usein lienee normaalia markkinoinnissa, kun tuotteita myydään ihmisille jotka eivät niistä ymmärrä, eivätkä halua ymmärtää, eikä niillä ole mitään visiota sen suhteen miten niitä voitaisiin soveltaa.

NFC on lyhyen kantaman kaksisuuntainen langaton viestintämenetelmä, se mihin sitä käytetään on sitten asia aivan erikseen.  

Toisaalta, jos haluamme mahdollisia use caseja listata, niin juuri nuo koskettamistilanteet on käteviä. Voihan tuon yhteystietojen lisäksi vaihtaa mitä vaan tietoa. mm. WLANiin voi liittyä koskemalla WLAN purkkia, Facebooksissa tai G+:ssa voi määritellä following tai frendata tms. Monesti tekniikan kehittyessä vaan tulee esiin myös sellaisia käyttötapoja, joita ei edes osattu ajatella silloin kuin ratkaisu keksittiin.

Tietoturvan osalta ongelmia tulee aivan taatusti, niitä kun on nykyjään käytännössä mahdotonta välttyä.

Nyt pitää kuunnella loput Security Now:t ja sen jälkeen jatkan Google I/O ja Social Engineering kuunnelmilla.

Muita jänniä trendejä tuolla oli erityisesti Chrome OS:n perustuvat järjestelmät. Ne kun ajavat selain ja pilvipohjaista ajattelua ihan turkasesti eteenpäin. Tuomalla oikeasti desktop tasoiset sovellukset selaimen kautta.

App Enginen EU datastore oli myös mielenkiintoinen juttu.

Google Cloud compute tuo Googlelta myös kohtuuhintaisempaa palvelua datan massiiviseen prosessointiin. App Enginehän on ollut "kevyt web-front end", jolla ei todellakaan voinut tehdä mitään mittavaa tietojenkäsittelyä.

Google Glass projekti on todella hieno visio, tuostahan on haaveiltu jo ainakin vuosikymmeniä. Mutta saas nähdä onko se jo oikeasti toteuttamiskelpoisella tasolla.

Samalla ja viimeisenä taas foliohattu ahdistus. Tietääkö ihmiset yhtään miten paljon tietoa Facebook ja Google kerää heistä. Onko edes pienintäkään käsitystä? Hmm, eipä taida olla.

Onneksi koneessa riittää kapasiteettia useamman virtuaalikoneen ajamiseen ja Tor on keksitty jos haluaa yrittää(?) tältä (uskomattoman) massiiviselta vakoilujärjestelmältä pakoilla.

Koko tämän kehityksen ja sen mikä liittyy mihinkin osalta suosittelen katsomaan Connections nimisen televisio sarjan. Ajattelikohan Heinrich Hertz mobiili-internettiä tehdessään keksintöään? Osataankohan me edes ajatella mihin nykyiset keksinnöt johtaa, kuten Higgsin löytyminen. Käytännön merkitykselliset sovellukset voivat olla vuosikymmenien tai jopa satojen vuosien päässä. Toinen asia mikä tuossa sarjassa kävi tuskallisen selväksi, on itseasiassa se. Että oikeasti on todella harvinaista, että kukaan tekee mitään todella suurta elämänsä aikana. Useimmat keksinnöt ovat vain aikaisempien keksintöjen pientä eteenpäin kehittämistä ja mahdollista yhdistelemistä. Uusia suuria mahtavia keksintöjä tulee äärimmäisen harvoin, saati sitten koskaan. Koska teknologia ei näytä voivan kehittyvän tiettyjä raja-arvoja nopeammin.
« Viimeksi muokattu: 15.07.12 - klo:19.21 kirjoittanut Sami Lehtinen »