Ubuntu puhtaalta pöydältä

[Team OS2]

Olen ollut Ubuntukäyttäjä varmaan jostain 6 tai 7 versiosta asti ja tämä uusin 11 on kaikkien aikojen rimanalitus. Vasemmalta löytyvä valikkopalkki on kaikista typerintä, menee tunti, ennenkuin haluamansa ohjelman löytää. Kuten jossain ketjussa olen aiemmin valitellut, wlan-yhteys hävisi jo varmaan versio 10:ssä (Buffalon pci-kortti). 11:ssa buutti kestää kauan, ilmoittelee verkkoa ei löydy, mutta lopulta kai jotenkin löytää.

Ostin ison ulkoisen kovalevyn, joten ajattelin backupata koko linux-partitioni. Tekeekö tuo backup-ohjelma täydellisen kopion ? Ainakin asetuksissa oli ignore desktop ja wastebin eli ne eivät sisälly. Toisaalta lienee jonkinlainen paketti, josta ei saa omia tiedostoja pois, joten jos joku antaisi komentorivirimpsun joka kopioisi ihan kaiken. Siis dos tyyliin xcopy . e: /seh (jos syntaksi meni edes sinne päin).

Menee ehkä offtopiciksi, mutta jos kokeilen Mintiä, niin siinä lienee Ubuntu alla eli samat ohjelmat löytynee ? Lieneekö samat ajuriongelmat (esim wlan) ?

[Laiskamato]

Kiva että joku on samaa mieltä.
http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=41237.msg317574#msg317574

[Ganymedes]

...
Ostin ison ulkoisen kovalevyn, joten ajattelin backupata koko linux-partitioni. Tekeekö tuo backup-ohjelma täydellisen kopion ? Ainakin asetuksissa oli ignore desktop ja wastebin eli ne eivät sisälly. Toisaalta lienee jonkinlainen paketti, josta ei saa omia tiedostoja pois, joten jos joku antaisi komentorivirimpsun joka kopioisi ihan kaiken. Siis dos tyyliin xcopy . e: /seh (jos syntaksi meni edes sinne päin).
...

Kyse backupissa on siitä mikä on loppujen lopuksi palautustilanne. Olet oikeassa että tuollaiset backup-ohjelmat ovat monesti hieman epämääräisiä toiminnassaan ja niiden korvaaminen suorilla tavoilla voi oikeasti olla helpompaa.

a) Se mitä ilmeisesti lopulta haluat, että saat kaikki omat tiedostot haettuja jostakin:

komento:

rsync -urv /lahde_hakemisto  /kohde_hakemisto

varmistaa kaiken mitä löytyy tai valittaa jos ei voi tehdä. Nythän käynnissä olevasta järjestelmästä et millään voi KAIKKEA kopioida. Homma muuttuu kuitenkin trivaaliksi, jos omat tiedostot ovat KAIKKI jonkun järkevän hakemistopolun takana ... esim. "/home/kayttaja/data"

Koko Ubuntustakin voi näin tehdä varmuuskopion live-levyn avulla, koska järjestelmä ei ole tällöin käynnissä. Toisaalta, en tiedä mitä tällä lopputuloksella tekisi, koska eihän siellä /usr/bin -hakemistossa mitään suoranaisesti tarpeellista ole. Jos on, niin niistä olisi kannattanut tallettaa mallitiedostot jonnekin muualle, jotta uudessa järjestelmässä osaa toistaa samat temput (... jotka ovat siinä uudessa kuitenkin jotenkin erilaisia). Mahdollisesti jossakin "/etc" hakemistossa on sellaista jonka haluaisi talteen ... riippuen mitä olet tehnyt.

b) Jos haluat täydellisen kopion partitiosta, niin se sujuu nopeasti dd-komennolla. Sen palauttaminen vaatii hivenen osaamista, koska siinä käsitellään todellakin kokonaisia partitioita yhdellä kertaa. Sillä voi palautuksessa myös helposti tuhota partitioita jos käyttää väärin.

Noista mielipidekysymyksistä:

Unity ei ole mitenkään huono. Pitää siitä ei tarvitse, mutta huono se ei ole.

Uudet Ubuntu-versiot ovat välttämättömiä jos käyttää uutta rautaa - vanhoilla versioilla ei kannata yrittääkään. Joten riippuu mitä tekee. Olisi tietysti hyvä, jos kaikkien vanhojen laitteiden tuki säilyisi ilman ongelmia. Näissä verkkorekkuloissa eivät valitettavasti vain taida säilyä - tosin eihän niiden uusiminenkaan juuri mitään maksa ... en tiedä mitä kaikissa kaupoissa näistä yritetään veloittaa, mutta langattomia, 54 Mbit/s Cardbus-kortteja saa alle 10 euron ja 100 Mbit verkkokortteja alle 5 euron.

[Team OS2]

Kopiointi ilmeisesti onnistui. Latasin sitten Mint 12 dvd-ison ja poltin sen. Ei pirulainen bootannut sillä. No imaisin cd-ison. Nyt boottaa, mutta vähän aikaa Linux Mint 12-kuvan tulon jälkeen kuva muuttuu värisöheröksi, kursori näkyy ok, muttei mitään tapahdu. Compatibility modella menee suoraan shelliin. Niin ja sama verkon etsintävaiva cd:ltäkin.

Unity on minusta /C:stä, ohjelmat ovat piilossa monen monen valinnan alla. Ikkunamanagerointi on myös syvältä, koska yläpalkki on ylhäällä eikä ikkunassa kiinni.

Ja luulisi olevan helppo säilyttää yhteensopivuus vahaan romurautaani.

[Ganymedes]

...
Unity on minusta /C:stä, ohjelmat ovat piilossa monen monen valinnan alla

Katsotaanpa valintojen lukumäärää:

0.
Monestihan ei kannattaisi ajatella ohjelmaa vaan tiedostoa eli varsinaista asiaa tai projektia mitä on tekemässä. Tällöin ensimmäinen valinta on "projektin kansion avaaminen", ajatuksellisesti. Esimerkiksi "hakemiston mp3-tiedostojen heittäminen Media Playeriin" tai "tekstitiedoston avaaminen editoitavaksi".

Tällaisessa käyttötavassa ohjelma löytyy kun tiedoston avaa - tilanne on aina sama työpöydästä riippumatta. Tällainen datakeskeinen käyttötapa on monille tietysti aika vieras - sen unohtaminen johtaa turhiin valintoihin joka tapauksessa.


1.
Jatkuvasti käytetyt ohjelmat - pitää tietää onko ohjelma jo käynnissä jollakin työpöydällä vai ei.

Gnome2 - Perustilassa: 2 klikkausta ja pitää ajatella missä kohtaa hierarkiaa ohjelma ja navigoida sinne. Vaihtoehtoisesti 3 klikkausta - jota ilman voi olla vaikeata pärjätä jos työskentelee ilman hiirtä mobiilikäytössä.

Helpon modifioinnin jälkeen - 1 klikkaus, tosin ikonit ovat melko pieniä.

Unity - Osalle ohjelmia 1 klikkaus. Kaikille 1 klikkaus helpon modifioinnin kanssa. Ikonit on helppo valita kaikissa olosuhteissa.


2.
Jo käynnissä olevat ohjelmat

Gnome2: On sattumankauppaa tietääkö että ohjelma on jo käynnissä. 50% todennäköisyys nähdä tapahtuu yhdellä klikkauksella, joten valintaan menee keskimäärin samalla todennäköisyydellä 2 klikkaus ja 100% todennäköisyys vaatii 4 klikkaus. Siis 2-4.

Unity: 1 klikkaus ja käynnissäolon näkee heti, jo ennen klikkausta.

Unity siis vapautti ajattelemasta kahta täysin turhaa asiaa: oliko ohjelma jo käynnissä vai ei ja toisaalta sitä, että millä työpöydällä ohjelma on.


3.
Jo käynnissä olevien ohjelmien monitorointi. Tarkoitetaan tilannetta, jossa ohjelma on käynnissä useampaan kertaan ja pitää tietää mitä ne tekevät (esim. useampi Terminal, jotka tekevät kopiointia).

Gnome2: Ei tue suoraan tällaista. Työpöytien välillä pitää navigoida ja tutkia. Klikkausten määrä riippuu siitä miten monimutkainen tilanne on ja miten monta kertaa pitää palata takaisin vertaillakseen. Valinta ei ole suoraviivainen sekään. Esimerkiksi 2-4 klikkausta + valinta 2-4 klikkausta.

Unity1: Yksi klikkaus, monimutkaisuudesta riippumatta. Valinta 1 klikkaus, monimutkaisuudesta riippumatta.


Tätä analyysiä voisi jatkaa "ohjelman poikkeuksellinen käynnistäminen" (toinen instanssi ja muut valinnat, jotka nekin löytyvät Unityssä helpommin, suoraan ikonista), "harvemmin, mutta kuitenkin aiemmin käytettyihin ohjelmiin", "ei koskaan käytettyihin ohjelmiin", "asennusta kaipaavat ohjelmat", "tuntemattomat, yleisimmät puuttuvat ohjelmat" jne. Näissä vertailua haittaa Gnome 2:n rajoittunut käyttötapa, jossa eri asioita hallitaan eri ohjelmilla. Unityn Dashboardin kautta voi hallita näitä kaikki luokkia.

Joka tapauksessa edellä numeroidut kohdat kattoivat jo yli 90% minun käyttötarpeestani ... tai ainakin pitäisi kattaa normitilanteessa.

Unitystä voi minun puolestani olla vapaasti pitämättä ja käyttää jotakin muuta - vaihtoehtoja riittää Linux-maailmassa aivan tarpeeksi. Mielestäni Unityn käytettävyyttä on kuitenkin ihan turha pitää huonona, koska sitä se ei selvästikään ole. Ainakin minulle tuli jo ensimmäisen tunnin aikana ajatus "että kaverit ovat tainneet ajatella jotakin tätä tehdessään".

[khaosaming]

Unity on minusta /C:stä, ohjelmat ovat piilossa monen monen valinnan alla. Ikkunamanagerointi on myös syvältä, koska yläpalkki on ylhäällä eikä ikkunassa kiinni.

----------------------------------------------------
Unity on jo nyt toimiva järjestelmä. Global menu on minulle tuttu jo Mac OS X:sta, ja minusta hyvä muutos poispäin windowsmaisuudesta.

Linux-käyttäjiltä voisi olettaa enemmän mielenmalttia. Muutosvastarinta muistuttaa välillä marinoita, joita on nähty akselilla Windows vs. Linux.

Dash on helppokäyttöinen ja sen haku toimii. Virkistävää saada käyttöliittymäsuunnitteluun uutta. Joitakin säätötyökaluja on jätetty pois asennuksesta, mutta hyvin pärjää Ubuntu Tweakilla. Asensin myös Alacarten, jolla voi muokata Dashista käynnistyviä ohjelmia.

[Illu]

Minulle ei nyt oikein avautunut tuo käynnissä olevien ohjelmien tai avoimien tiedostojen selvittämisen vuoksi klikkailu. Minä näen ne alapalkista klikkaamatta. Jos haluan niistä jonkin esille, se tulee yhdellä klikkauksella käyttöön. Avaamattomat ohjelmat sitten kahdella klikkauksella muistelematta niiden nimiä. En ole tehokäyttäjä, joten en ole hoksannut eri työpöytien etua.

Se, että ei pidä Unitystä ei ole muutosvastarintaa. Maailmassa on paljon asioita joista ei pidetä, eikä sitä juuri kyseenalaisteta. Jos haluaa sinisen potkukelkan, haetaan sellainen valmistaja jolla niitä on. Tai ostetaan maalia ja muokataan se mieleiseksi.

[Ganymedes]

Minulle ei nyt oikein avautunut tuo käynnissä olevien ohjelmien tai avoimien tiedostojen selvittämisen vuoksi klikkailu. Minä näen ne alapalkista klikkaamatta. Jos haluan niistä jonkin esille, se tulee yhdellä klikkauksella käyttöön. Avaamattomat ohjelmat sitten kahdella klikkauksella muistelematta niiden nimiä. En ole tehokäyttäjä, joten en ole hoksannut eri työpöytien etua.

Jos tilanne on tuollainen yhden työpöydän tilanne, niin mitään kuvaamaasi ongelmaa ei ole teoriassakaan. Unityn vasemmasta palkista voi valita kaikkia ja ne näkee siitä kaikki. Kyse on vain erilaisesta grafiikasta - funktionaalisuudessa ei ole mitään eroa, jolloin ei voi olla mitään todellista ongelmaakaan. Muutaman ohjelman hakemiseksi ei kannata availla mitään menuja - ne voi hakea pikavalinnoista, olivat ne minkälaisia hyvänsä.

Se, että ei pidä Unitystä ei ole muutosvastarintaa. Maailmassa on paljon asioita joista ei pidetä, eikä sitä juuri kyseenalaisteta. Jos haluaa sinisen potkukelkan, haetaan sellainen valmistaja jolla niitä on. Tai ostetaan maalia ja muokataan se mieleiseksi.

Tuosta olen aivan samaa mieltä.

Toisaalta moottokelkasta ei saa potkukelkkaa, oli maalia sitten käytettävissä miten paljon hyvänsä. Moottorikelkan valmistajan vaihto ei riitä, vaan pitää löytää valmistaja joka vielä tekee potkukelkkoja.

[khaosaming]

Ikkunamanagerointi on myös syvältä, koska yläpalkki on ylhäällä eikä ikkunassa kiinni.

----------------------------------
Global Menun saa pois komennolla:

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get autoremove appmenu-gtk appmenu-gtk3 appmenu-qt
Global Menun voi palauttaa komennolla:

Koodia: [Valitse]

sudo apt-get install appmenu-gtk appmenu-gtk3 appmenu-qt
http://www.liberiangeek.net/2011/10/disable-the-global-menu-in-ubuntu-11-04-11-10-oneiric-ocelot/

Kuvakaappaus:
http://ubuntuone.com/6ijfnjt7jbeRjNHhXUpCk7


Firefoxissa voi ottaa perinteisemmän ikkunakohtaisen valikkorivin käyttöön disabloimalla laajennusosan Global Menu Integration (Tools --> Add-ons --> Extensions).

Precise-versioon (12.04) on luultavasti tulossa vipu, jolla Global Menun voi ottaa pois päältä helposti.

http://www.omgubuntu.co.uk/2012/01/unity-global-menu-to-become-optional/

The first – and default – option is ‘Always integrated in top bar‘. This is the behaviour uses in Ubuntu for the last few releases. The second option appears to offer the options switch off the Ubuntu ‘App Menu’ and, instead, integrate menus with individual app windows.

Disabling the App Menu is nothing new.

Ubuntu 11.10 users can already ‘disable’ the global menu by removing the ‘appmenu‘ package from the Software Centre. But the presence of a check box makes for a less drastic and more intuitive way to tweak the desktop to suit your own workflow.

Ikkunan pienennys- ja sulkupainikkeet voi siirtää oikealle helposti Ubuntu Tweakilla.

[LK]

Itse jätin Ubuntun pois. 8.10 oli ensimmäinen versio, ja 11.10 viimeinen. Syy on unity, ja uusimmat "HUD" suunnitelmat unityyn liittyen.

Idea on pitää kädet näppiksellä, ja keskittyä tekemiseen. Mutta miten ihmeessä pidät näppiksellä kädet, kun kuitenkin hiirellä pitää aktivoida tämä hieno "HUD"? Hankit kolmannen käden?

Valikot eivät ole tulleet sattumalta käyttöjärjestelmiimme, niillä on tarkoitus. En käsitä mitä ihmettä shuttleworth ja canonical yrittävät rakentaa, unity on totaalinen surkeuden huippu.

Itse vaihdoin windows seiskaan takaisin, ja nyt vaihdan Fedora 16:n pitkästä aikaa, Fedora 4:n jälkeen en olekkaan fedoraa koettanut.

Ubuntu on helppo ottaa käyttöön, mutta unity pilaa koko homman.

[nikama75]

Kokeilin tuota uusinta Ubuntua, niin hieman olin aluksi ihmeissäni, uuden "työpöydän" kanssa. Mutta kun homma aukesi ja löyti haluamansa, niin ihan näppärä systeemi, ei siinä mitään. Se ei vaan oikein toiminut, koska minulta katosi nettiyhteys, äänet eikä käynnistyslevykkeen luominen onnistunut (Järjestelmän valtuutusasetus estää käynnistyslataimen asentamisen...)

Sorry, kyselen tyhmiä, mutta mikä työpöytä Ubuntu 10.04 LTS -versiossa on? Unity oli tuossa uusimassa versiossa. Onko niitä vielä muita? Ja jos on, niin löytyykö Sovellusvalikoimasta?

edit: ok, http://linux.fi/wiki/Ty%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4ymp%C3%A4rist%C3%B6

Mut mistä saan noita eri Työpöytäympäristöjä? Ja kuinka asennetaan?

[Heikki Ketoharju]

Tää topikki on tainnut mennä offtopicin puolelle jo aikoja sitten, joten kerronpa: Software Centeristä saat asennettua eri työpöytiä. KDE:n pystyt asentamaan kun haet kubuntu-desktop ja Xfce:n pystyt asentamaan hakemalla xubuntu-desktop -paketin. LXDE, Openbox ja Fluxbox onnistuu asentaa lubuntu-desktop-, openbox- ja fluxbox-paketeista. Vastaavasti muutkin ympäristöt löytyy ihan vaan Software Centeristä hakemalla. Joissain tapauksissa joutuu klikkaamaan "show technical items" -linkkiä hakutulosten alareunassa, jotta kaikki paketit tulevat näkyviin.

[nikama75]

Tuhannet kiitokset, selkeästä ja kattavasta informaatio-pläjäyksestä! 

Ja muille, anteeksi aiheesta eksyminen.

[JaniAlander]

Kokeilin tuota uusinta Ubuntua, niin hieman olin aluksi ihmeissäni, uuden "työpöydän" kanssa. Mutta kun homma aukesi ja löyti haluamansa, niin ihan näppärä systeemi, ei siinä mitään. Se ei vaan oikein toiminut, koska minulta katosi nettiyhteys, äänet eikä käynnistyslevykkeen luominen onnistunut (Järjestelmän valtuutusasetus estää käynnistyslataimen asentamisen...)

Sorry, kyselen tyhmiä, mutta mikä työpöytä Ubuntu 10.04 LTS -versiossa on? Unity oli tuossa uusimassa versiossa. Onko niitä vielä muita? Ja jos on, niin löytyykö Sovellusvalikoimasta?

edit: ok, http://linux.fi/wiki/Ty%C3%B6p%C3%B6yt%C3%A4ymp%C3%A4rist%C3%B6

Mut mistä saan noita eri Työpöytäympäristöjä? Ja kuinka asennetaan?

10.04:ssä on vanha Gnome (olikos se jokin 2.6?)

[Hajakenttä]

Ja noita työpöytäympäristöjä voi asentaa vaikka kaikki, joita vaan keksii, ja sitten käyttää niitä vaikka joka päivä erilaista. Olen myös sitä mieltä, että toinen pöytä on johonkin hommaan sopiva, ja toinen taas toiseen hommaan. Hetken kesti ennen kun keksin, että kirjautumisikkunassa on se pieni rattaan kuva, josta saa työpöydän valinnan esiin. 

[nikama75]

[...] Hetken kesti ennen kun keksin, että kirjautumisikkunassa on se pieni rattaan kuva, josta saa työpöydän valinnan esiin. 

Nämä on juuri niitä tärkeimpiä juttuja, mitkä yleensä löytää sattumalta, vuosien käytön jälkeen. Kiitti neuvosta! Se voi olla yllättävän pienestä kiinni, että alkaako täyspäiseksi Linuxin käyttäjäksi (ts. asentaa ainoaan koneeseen ainoastaan Ubuntun, eli Wintoosa ei ole toisena käyttöjärjestelmänä). Ihmettelen, miksi hyvä ystäväni ei viihdy Linux-maailmassa. Hän on just sellainen, ketä kiinnostaa pienet ohjelmat ja kaiken maailman rassaaminen. Hän selittää itselleen ja minulle asian sillä, että hän hyppäsi Vistan yli, XP:stä suoraan Win7:kaan. Minä itse kun takkusin Vistan kanssa pari vuotta, niin "hieman" helpotti, kun sai Ubuntun alle. Nyt ei ole kauheasti rajoja, kuhan vaan oppii. Youtubesta löytyy melkein kaikkeen ohjeet. Juuri katsoin Tomboy -muistioista "opetusvideon". Joskus katselin, kuinka "tuunataan" Ubuntua (kaiken maailman efektejä, kun sammuttaa ikkunan jne.. Kuutio-työtila jne).
Jos minulta kysyttäisiin, niin "parantaisin" Ubuntu 10.04 -versiota sillein, että oletuksena asennuksen jälkeen olis valmiina tuo "nautilus-image-converter" -juttu. Löytyy sovellusvalikoimasta ja on käsittääkseni hyvin pieni "ohjelma". Minulla tämä "ongelma" (ja moni muu ulkoa muistettava juttu) on ratkaistu sillein, että alla oleva teksti on muistiossa, sähköpostin liitetiedostona.

Asenna: nautilus-image-converter
Sen jälkeen kuvien koon muuttaminen onnistuu hiiren oik. napilla.

Jep. Mut kiitti taas vaihteeksi. Ilman tätä foorumia, en ehkä olis uskaltanut luopua Windowsista kokonaan. Nyt olen linux-uskovainen ja teen kaikkeni, ettei tarvitsisi Bill Gatesin softaa tarttua. 
Kaveri tuossa tuskailee miniläppärin ja Win7 kanssa. Laitanpa linkin, tuosta miniläppäreille tehdystä 10.04 LTS:stä. Peace Out!!

 

[avanti]

10.04:ssä on vanha Gnome (olikos se jokin 2.6?)

Gnome 2.30.2 näkyy olevan minulla.

ML

[Hajakenttä]

Sitten on vielä käyttöohjeet... Se sininen pallukka, jossa on kysymysmerkki. Löytyy valikosta apuohjelmista tai dashilta hakusanalla ohj... ja muuta ei sitten ehdikään. Se on vieläpä työpöytäkohtainen. Suomennos näkyy olevan pisimmälle kasvanut Unityllä. Siihen suomennukseen kai saa ottaa osaakin, jos on harrastuksista pulaa.