ADSL ensin, käyttis sitten

[Jurtsa]

Pidän aina nettipurkista virrat pois kun en tarvitse sitä. Olen oppinut,
että nettiyhteyden pitää olla päällä ennen kuin käynnistän koneen.
Nyt vahingossa järjestys oli toinen: kone ensin päälle, sen
huomatessa salamana sitten ADSL perään... 10.04 ehti herätä ensin,
näytti "eth(jotain) kytkettty", mutta ei saanut yhteyttä nettiin :-(

Reboot ja nyt toimii.

Mutta miksi Ubuntulle on niin tärkeää, että nettiä käyttääkseen
ADSL-yhteyden pitää ehdottomasti olla valmiiksi päällä, miksei
offlinesta voi lennossa vaihtaa onlineen? Tai jos voi, niin miten?

[Ked]

Klikkaat hiiren oikealla sitä palkissa olevaa nettikuvaketta ja otat rastin pois kohdasta ota verkko käyttöön. Sitten rasti takaisin ja pitäisi herätä.

[Ganymedes]

Edellä esitettiin jo käytännön ratkaisu, mutta kysyit myös miksi.

Kyse ei ole ADSL:stä, sen ja itse nettiyhteyden kannalta on samantekevää.

Purkkisi antaa myös kytkennän verkkoon. Jos kytkentää ei ole, niin verkkokorttia ei oteta välttämättä ollenkaan käyttöön. Näin tapahtuu monilla Windows-läppäreillä, mutta toisaalta Ubuntu työasemilla ei välttämättä käy näin. Joskus lankaverkko lähtee alta pois jos läppäristä otetaan verkkovirta pois päältä (esim. Dellin oletukset). Näistä ei välttämättä ollut kyse tapauksessasi, mutta yleisesti ottaen nämä vaikuttavat.

Purkissasi on myös DHCP serveri joka oletettavasti on automatiikalla ja joka jakaa osoitteita omaan aliverkkoosi (NAT.-verkkoon), oletettavasti. Jos laitteessa ei ole virrat päällä, niin Ubuntu ei saa bootissa oikeaa verkkokonfiguraatiota, josta johtuen kone ei toimi verkossasi.

Uuden verkkokonfiguraation saa syntymään esim. e.m. tavalla.

[ajaaskel]

"Rautalankaversio asiasta:"

Kun tietokone käynnistetään se tyypillisesti huutaa verkkokortin kautta ensimmäisenä "Antakaa minulle ikioma osoite !" .  Jos ei siellä ole kukaan vastaamassa niin tuo jää sillä kertaa saamatta ja liikenne ei kulje.    Tuo on aivan sama mikä käyttöjärjestelmä on koneessa tai se voi olla mikä hyvänsä verkkoon mukaan pyrkivä laite.  Tuo menetelmä kulkee nimellä "DHCP".   Osoite, tarkemmalta nimeltään "IP-osoite" voi vaihtua toiseksi vaikka joka kerta kun kone käynnistyy eli tuo on muuttuva osoite.    Tämä on yleisin tilanne eli oma osoite saadaan kyselemällä verkosta vapaata osoitetta.

Toinen vaihtoehto on kiinteä osoite jolloin tuo DHCP-huutelu verkkoon sammutetaan ja haluttu osoite kirjoitetaan itse käsin koneen verkkomäärityksiin ennen verkon käyttöä.  Tätä tarvitaan vain erikoistapauksissa kun osoitteen on säilyttävä jostain syystä aina samana.


Vain asiasta tarkemmin kiinnostuneille:

HDCP: ssä on aina kaksi osapuolta eli se kyselijä eli asiakas (engl. "client") siellä tietokoneessasi ja vastaaja (engl. "Server") eli DHCP-palvelin joka vastailee kyselijöille.   HDCP osaa paljon muutakin ikään kuin sivutuotteena:  Vastaus usein sisältää erilaisten verkon palvelujen osoitteita, esimerkiksi nimipalvelimien DNS / WINS osoite, aikapalvelun NTP-osoite ja Netbios node tyyppi. Näitä on lukuisasti muitakin.  DHCP palvelin ei osaa enempää kuin sille on kerrottu eli kaikki oletusarvoista poikkeavat vastaukset pitää määrittää sinne sen joka ylläpitää DHCP-palvelinta.

ADSL-modemeissa on tyypillisesti valittavissa kaksi eri toimintatapaa:

1) Siltaava tapa:  
Modemi itse ei tee muuta kuin välittää liikennettä läpi eli muuntaa vain sen sellaiseen muotoon että sen saa kulkemaan puhelinkaapelin kautta.   Kaikki mitä lähtee tietokoneelta menee sellaisenaan ulos ja kaikki mikä tulee sisään välitetään sellaisenaan tietokoneelle.  Myös tietokoneen lähettämä DHCP-kysely menee puhelinyhtiölle sellaisenaan ja vastaus tulee myös sieltä eli Internetistä.   Koneesi on suoraan Internetissä kiinni IP-osoitteella joka näkyy Internetissä ja mikä tahansa laite joka liitetään siltaavaan modemiin näkyy "ulos päin" eli Internettiin.  

2) Reitittävä tapa:
Modemi ei välitä liikennettä suoraan vaan muodostaa uuden paikallisen verkon jota kutsutaan nimellä "sisäverkko".  Tänne sisäverkon puolelle jäävät kaikki kodin tietokoneet.   Modemi välittää eli "reitittää" liikennettä Internetin ja sisäverkon välillä.   Jotta tämä onnistuisi ADSL-modemi huutaakin itse sinne Internettiin "antakaa osoite" ja pitää sen itsellään.  Omaa osoitetta pyyteleville tietokoneille se puolestaan vastailee itse keksimillään sisäverkon osoitteilla joista se pitää kirjaa ja antaa vain vapaita osoitteita.   Sisäverkon olemassaolon tunnistaa helposti kun katsoo IP-osoitteen alkua, esimerkiksi osoitteet"192.168.xx.xx"  tai "10.xx.xx.xx" tarkoittavat sitä.
Mitä iloa tästä sitten on ja mitä siitä seuraa ?
- Internetistä katsottuna näkyy vain yksi laite eli se modemi joka pyysi IP-osoitteen itselleen.  Koska tuo osoite näkyy kenelle hyvänsä Internetissä niin siitä käytetään nimitystä "julkinen osoite".
- Sisäverkossa voi olla suuri määrä tietokoneita tai muita laitteita. Niiden osoitteet eivät näy ulospäin eikä niihin ole mahdollista käydä suoraan kiinni Internetin puolelta.  
- Koska Internetin puolelle näkyy vain yksi IP-osoite ja sisäverkossa osoitteita on monta niin modemi tekee eräänlaisen osoitemuunnoksen joka kulkee nimellä "NAT" liikennettä välittäessään.     Usein sanotaan että koneet ovat "NAT: in takana" kun ne ovat omassa sisäverkossaan tuolla tavalla.

Mistä näen onko ADSL-modemini siltaava vai reitittävä ?

-  Katso koneesi saamaa IP-osoitetta.  Jos se alkaa 192.168.xx.xx  tai 10.xx.xx.xx tai välillä 172.16.xx.xx - 172.31.xx.xx  niin olet sisäverkossa eli "NAT: in takana" eli modemisi on reitittävä.   Muussa tapauksessa on se on siltaava.

Miten muutan modemin toimintatavan ?

- Webbiselaimella pystyy muuttamaan useita tavallisempia modemin asetuksia.  Modemillasi on niin sanottu hallintaosoite. Usein tuo on 192.168.0.1 tai 192.168.1.1, jos ei löydy heti kokeilemalla niin kannattaa hakea Googlesta mikä se on kyseisellä mallilla. Jotta tuo onnistuisi täytyy koneesi osoitteen olla samalla alueella eli käytännössä voit joutua asettamaan käsin osoitteen koneellesi tilapäisesti (onnistuu helposti "ifconfig" komennolla).  Joitakin harvinaisempia asetuksia voi joutua muuttamaan Telnet: in avulla.  

[Jurtsa]

Kiitoksia asiallisista vastauksista!

[Tempo]

Yes, nyt mäkin sain vastauksen tässä samalla melkein saman laiseen ongelmaan.  Meillä vaan katkoo sähköt niin usein että yhteydet katkeilee ja silloin on aina täytynyt käynnistää kone uudelleen.

Enää ei tarvitse      Kiitos 

[jekku]

Yes, nyt mäkin sain vastauksen tässä samalla melkein saman laiseen ongelmaan.  Meillä vaan katkoo sähköt niin usein että yhteydet katkeilee ja silloin on aina täytynyt käynnistää kone uudelleen.

Enää ei tarvitse      Kiitos 

Jos tapahtuu edes vuosittain, niin kannattaisikohan ainakin modemi suojata UPS:illa?
Olen huomannut että sellaiset lyhytaikaiset, välähdyksenomaiset katkot ovat niitä kun rikkovat laitteita.

Ikävä piirre tietysti siinä että akkujen kestoikä rajallinen ja noihin muutaman kympin laitteisiin ei edes kannata vaihtaa.

[Echramath]

Sinällään kummallista kyllä, jos kaikkia ethernettökkeleitä ei polkaista bootista käyntiin, oli niissä jotain eloa juuri silloin eli ei. Eihän niistä mitään haittaakaan pitäisi olla?

[jekku]

Sinällään kummallista kyllä, jos kaikkia ethernettökkeleitä ei polkaista bootista käyntiin, oli niissä jotain eloa juuri silloin eli ei. Eihän niistä mitään haittaakaan pitäisi olla?

Eipä kai. Ja miten tuon elossa olemisen nyt tulkitsee.

En muista millä loitsulla joskusmuinoin kyselin onko piuha kiinni ja jotain eloa myös vastapäässä, mutta sellainen oli. Ja ellei ollut johto kytkettynä niin ei asettanut sen paremmin IP:tä kuin gatewaytakaan.

Vaan jonsei DHCP -palvelinta löydy niin suottahan siihen mitään feikkiäkään on tuupata.
(Muistaakseni joku Redmondin systeemi tökkäsi siinä tapauksessa jotain pseudoa?)

[Ganymedes]

Sinällään kummallista kyllä, jos kaikkia ethernettökkeleitä ei polkaista bootista käyntiin, oli niissä jotain eloa juuri silloin eli ei. Eihän niistä mitään haittaakaan pitäisi olla?

Se, että itse Ethernet ei kortin myötä aktivoidu, ei ollut todennäköisesti tässä ollenkaan se pointti - mainitsin sen vain ohimennen, koska tämä tapahtuu helposti muissa tapauksissa. Toisaalta se, että verkko ei ollenkaan aktivoidu jos virtoja ei ole, on hyvä, koska se aktivoituu automaattisesti sitten kun se verkko palautuu. Ongelmana tässä on vain se, että piuha pitäisi olla kokonaan irti, kunnes verkko on kokonaisuudessaan kunnossa (=ADSL-laite on itse täysin toiminnassa ja saanut oman konfiguraationsa kuntoon). Jos verkko häviää kokonaan, kun piuhan irrottaa, tarkoittaa sitä, että verkon saa takaisin "käyttämällä piuhaa irti" - joten tämä on käyttäjälle omalla tavallaan hyödyllinenkin ominaisuus.

Varsinainen pointti on tässä se, että jos DHCP-serverissä (joka on ADSL/reititin/kytkin purkissa) ei ole eloa, niin kone ei saa mistään sellaista verkkokonfiguraatiota "joka toimisi" - siis jos "kaikki" on automatiikalla, mikä on kätevintä ja oletustapa.

Tämän voi kiertää sillä, että koneeseen määrittelee konfiguraation käsin ja ottaa automatiikan pois. Tällöin tietokoneen verkko "alkaa toimia" ja nettiin pääsee heti kun ADSL-yhteys ja reititin ja kytkin alkavat toimia - DHCP-serveri ei ole tällöin pelissä mukana.

Jollei itsestään selvää muuten tai edellisistä ei selvinnyt, niin näissä yleisimmissä purkeissa, joita kutsutaan esim. ADSL-modeemeiksi, on tyypillisesti neljä erillistä toimintoa, joiden erot pitää mieltää, jotta verkkokonfiguraatiota voi käsitellä:

- ADSL-modeemi
- DHCP-serveri (jota ei ole pakko käyttää)
- reititys, NAT (jonka voi ottaa pois, tällöin puhutaan "sillasta")
- kytkin (=useampia samanlaisia liitäntöjä vain, passiivinen toiminto tavallaan)
- on niissä muutakin, jonkinlaisia palomuuritoimintoja ja uudelleenohjausta jms
 
On olemassa muunkinlaisia purkkeja, joten näiden toimintojen erot kannattaa sikälikin mieltää.

[matsukan]

ajaaskel

Puhutaanko nyt RFC 1483 Bridged ja * routed modeista?  Tuo mitäs sinä sanot ei pidä paikkaansa ihan näin esim minulla ADSL modeemi on bridged modessa ja kuitenkin kaikki tietokoneet ja laitteet saavat sisäisen verkon ip:n.

Minulla on tosin NAT ja DHCP päällä joka ilmeisesti muodostaa sisäisen verkon kokonaisuuden. Se mitä minä haluaisin olisi se että muodostaisin sisäverkkoon oman trusted alueen laitteille joihin minä pystyn hallitsemaan ja muut laiitteet olisivat not-trusted alueella mutta saisivat kuitenkin käyttää wlan verkkoa hyväkseen.

[oobetimer]

Pidän aina nettipurkista virrat pois kun en tarvitse sitä. Olen oppinut,
että nettiyhteyden pitää olla päällä ennen kuin käynnistän koneen.
Nyt vahingossa järjestys oli toinen: kone ensin päälle, sen
huomatessa salamana sitten ADSL perään... 10.04 ehti herätä ensin,
näytti "eth(jotain) kytkettty", mutta ei saanut yhteyttä nettiin :-(

Reboot ja nyt toimii.

Mutta miksi Ubuntulle on niin tärkeää, että nettiä käyttääkseen
ADSL-yhteyden pitää ehdottomasti olla valmiiksi päällä, miksei
offlinesta voi lennossa vaihtaa onlineen? Tai jos voi, niin miten?

sudo /etc/init.d/networking restart

http://www.cyberciti.biz/faq/linux-restart-network-interface/

[ajaaskel]

Puhutaanko nyt RFC 1483 Bridged ja * routed modeista?  Tuo mitäs sinä sanot ei pidä paikkaansa ihan näin esim minulla ADSL modeemi on bridged modessa ja kuitenkin kaikki tietokoneet ja laitteet saavat sisäisen verkon ip:n.

Minulla on tosin NAT ja DHCP päällä joka ilmeisesti muodostaa sisäisen verkon kokonaisuuden. Se mitä minä haluaisin olisi se että muodostaisin sisäverkkoon oman trusted alueen laitteille joihin minä pystyn hallitsemaan ja muut laiitteet olisivat not-trusted alueella mutta saisivat kuitenkin käyttää wlan verkkoa hyväkseen.

Tarkastelen modemia kokonaisena laitteena eli sellaisena kuin se tuolta kaupan hyllyltä myydään ostajalle, en pelkkää modemin operaattorin puoleista liitäntää (WAN) tai modemia teknisenä terminä.

Tuo laite jota kutsutaan kaupan hyllyssä nimellä "ADSL-modemi" on (nykyään) paljon enemmän kuin pelkkä modemi teknisenä laitteena.   Tuo nyt tuli oikeastaan tuolla muissakin kommenteissa jo mainittua.  Siinä on reititin/NAT ja jos se on päällä niin tuo kokonaisuus on reitittävä.  Jos sammutat sen olet siltauksella kiinni.  Apuvälineitä on sitten sekä DHCP-palvelin että DHCP-asiakas tuossa jotka tarvitaan kun pidät reitittimen/NAT: in päällä.   Myöhemmin soppaa / käyttäjiä hämärtämään on usein  tullut WLAN tuon muun tavaran lisäksi.    

Eli oikeastaan itse vastasit jo kysymykseesi, siellä voi hyvin lukea, saa lukea asetuksissa ja kuuluu lukea RFCxxxx bridged mutta toimit silti reitittävillä asetuksilla kokonaisuutta katsoen jos reititys/NAT on päällä.    Mistä modemivalmistajasta / mallista muuten puhut ?

Pieni sivujuonne vielä reitityksestä/siltauksesta/switchauksesta,  vaikka ADSL-modemissa on esimerkiksi neljä porttia sinne kotiverkon puolelle päin niin nuo portit eivät välttämättä kytke liikennettä toinen toisiinsa vaan liikennettä välitetään oletuksena välillä LAN --- WAN (ei LAN --- LAN).  Toki on mahdollista että ADSL-modemista löytyy valinta tuollekin.   Olen joskus nähnyt jonkun ihmettelevän tuota että "eikös tämän purkin pitäisi toimia kytkimenä pikku verkolle  ilman että käyttää tuota WAN liitintä ollenkaan".  Kyllä jos se on tuettu siinä purkissa/mallissa.

Kokonaisuutta voi olla helpointa ajatella niin että kun reititys/NAT on käytössä on olemassa kaksi paikkaa jossa voit olla:  Se julkinen verkko eli Internet ja sisäverkko eli "NAT: in takana".   Tuo malli riittää useimmille kotikäyttäjille mutta kun kysyt jo tuota pidemmälle niin kyllä, muutakin voidaan määrittää.  Jätän DMZ, ym. pidemmälle menevien toteutuksien selittämisen toistaiseksi väliin. menee tarinani jo aika pitkäksi näinkin ja tällä foorumilla on myös enemmän tuohon osastoon syventyneitä atk-tukimiehiä.

Joissain ADSL-modemimalleissa on LAN porteista yksi kytketty julkiselle puolelle (siltaava) ja kolme sisäverkon puolelle (reitittävä).  Tuo poikeava portti on selvästi merkitty.  Jotkut ovat hyödyntäneet tuota erilaista porttia palvelimen kytkemiseen, toimii tällöin ilman että tarvitsee tehdä "reikää" sisäverkkoon.

Itselläni ADSL-modemi on siltaavana, kaikki lisukket siinä on kytketty pois.  Palomuuri on minulla kokonaan erillisenä laitteena jossa siis on NAT sekä DHCP asiakas+palvelin ja sisäverkko erillisen kytkimen avulla tuosta eteenpäin.  Toteutukseni on hieman raskaampi kuin keskimääräisessä kodissa missä usein yksi laite hoitaa kaikkia noita tehtäviä. 

[Tempo]

Yes, nyt mäkin sain vastauksen tässä samalla melkein saman laiseen ongelmaan.  Meillä vaan katkoo sähköt niin usein että yhteydet katkeilee ja silloin on aina täytynyt käynnistää kone uudelleen.

Enää ei tarvitse      Kiitos 

Jos tapahtuu edes vuosittain, niin kannattaisikohan ainakin modemi suojata UPS:illa?
Olen huomannut että sellaiset lyhytaikaiset, välähdyksenomaiset katkot ovat niitä kun rikkovat laitteita.

Ikävä piirre tietysti siinä että akkujen kestoikä rajallinen ja noihin muutaman kympin laitteisiin ei edes kannata vaihtaa.

Meillä pätkii parhaimmillaan 20-50 kertaa viikossa.  Ja jos tuulee tai sataa yms niin taas pätki sähköt ja juuri noin että vain välähdyksittäin katkee.
Sähköyhtiö kyllä taas muisti nostaa hintoja kun on kuulemma asennettu maakaapeleita ja laatua parantavia laitteita jonnekin päin maailmaa mutta meille ei parannuksia ole odotettavissa.
Meillä tarvis olla tosi iso upsi että saatais sen taakse telkkari, digiboksi,dvd soitin, muutama tietokone, ilmalämpöpumppu ja tuo modemi.

Että sillai   

[jekku]

Yes, nyt mäkin sain vastauksen tässä samalla melkein saman laiseen ongelmaan.  Meillä vaan katkoo sähköt niin usein että yhteydet katkeilee ja silloin on aina täytynyt käynnistää kone uudelleen.

Enää ei tarvitse      Kiitos 

Jos tapahtuu edes vuosittain, niin kannattaisikohan ainakin modemi suojata UPS:illa?
Olen huomannut että sellaiset lyhytaikaiset, välähdyksenomaiset katkot ovat niitä kun rikkovat laitteita.

Ikävä piirre tietysti siinä että akkujen kestoikä rajallinen ja noihin muutaman kympin laitteisiin ei edes kannata vaihtaa.

Meillä pätkii parhaimmillaan 20-50 kertaa viikossa.  Ja jos tuulee tai sataa yms niin taas pätki sähköt ja juuri noin että vain välähdyksittäin katkee.
Sähköyhtiö kyllä taas muisti nostaa hintoja kun on kuulemma asennettu maakaapeleita ja laatua parantavia laitteita jonnekin päin maailmaa mutta meille ei parannuksia ole odotettavissa.
Meillä tarvis olla tosi iso upsi että saatais sen taakse telkkari, digiboksi,dvd soitin, muutama tietokone, ilmalämpöpumppu ja tuo modemi.

Että sillai   

Miksi telkkarikin?
No, ei aavistustakaan mitä telkkarille voi tapahtua noissa "mikrokatkoissa". Eikä senpuoleen kiinnostakaan

Mutta digiboksi ja DVD-soitin ei kai perin järeää tarvinne muutaman sekunninkaan ylläpitoon?

Minulla ei ole nyt suojattuna kuin modemi ja seuraavaksi pistänen WLAN-purkin, kunhan tulee tilanne että tohdin sammuttaa sen ;(

[Ganymedes]

Ei kai kaikki nuo edellä luetellut esineet mitään UPSia tarvitse muutenkaan? Halvankin UPSin taakse saa kaiken tarpeellisen, riippuen tietysti kodin "topologiasta" - loppuja varten voi ostaa halvat ylijännesuojat (jatkoroikat haaroituksella). Esim. näin:

UPS:
- purkit (wlan, adsl, jms)
- pöytätietokone
- kovalevyboksit

Ylijännitesuojaus:
- pöytätietokoneen näyttö
- läppärit
- TV, tavalliset digiboksit ja muu viihde-elektroniikka

Perusteluna se, että UPSia mielestäni tarvitaan vain:
 
a) pitämään palvelut ylhäällä, joiden alasmeno ei ole toivottavaa edes 10 min sähkökatkon aikana. Tällaisia ovat esim. WLAN ja ADSL -yhteydet
b) suojaamaan virran poiskytkemisen ja nopean takaisinkytkemisen aiheuttamat vahingot. Tällaisista laitteista tulee mieleen vain kovalevyllä varustetut laitteet, joissa ei ole omaa akkua = pöytätietokone, nauhoittavat digiboksit.

Muille riittää ylijännitesuojaus. Edellinen tietysti olettaa, että sähkökatkon aikana pöytätietokonetta ja TV:tä ei ole pakko käyttää    ... makuasia ... vaikka modernissä TV:ssäkin voi olla sisäinen tai ulkoinen kovalevy, jos tarkkoja ollaan. Tällöin se tarvitsee UPSin.