Ubuntun tiedostojärjestelmät

[Storck]

Kertooko joku tietävä kansantajuisesti mitä eroa on seuraavilla:

EXT4
ReiserFS
btrfs
JFS
XFS

Lähinnä mitä eroa tulee olemaan jos koneen osioi kyseisiin muotoihin? Kaikki on journaloivia, siitä syystä kyselen - joku nyrkkisääntö noiden käyttöön missäkin paikassa?

Muitakin journaloivia on, jätin tietoisesti muut pois.

[retu]

Mietin ihan samaa muutama vuosi sitten. Silloin ext4 ei vielä ollut tullut ja ext3 oli oletus. Minua ärsytti ext3 hidastelu joissain tilanteissa, esim. tiedostoja poistaessa. Koneessa oli myös jotain yhteensopivuushäikkää ja se saattoi toisinaan jumittaa niin ettei edes reisub toiminut. Resetin jälkeen bootatessa alkoi sitten puolen tunnin fsck-sessio.

Googlailin ja lueskelin nettijuttuja. Jfs ja xfs alkoivat kiinnostaa. Joillakin tosin näytti olleen tietojen häviämisongelmia xfs:n kanssa. Journaloinnissa on eroa tiedostojärjestelmien kesken. Xfs ja jfs varmistavat vain metatietojen kirjoituksen eivät tiedoston sisällön, kuten ext3. Mutta toisaalta ext3 journalointiakin voi säätää kevyemmäksi.

Googlaillessa löysin mm. tämän vertailun. Päätin kokeilla jfs:ä ja xfs:ä. Molemmat olivat nopempia kuin ext3. Jfs:n cpu-kuorma oli pienin. Koska xfs kritiikki hieman arvelutti ja jfs kritiikkiin en törmännyt, rupesin käyttämään jfs:ä. Ensin usb-levyillä, sitten muutenkin. Toistaiseksi ilman ongelmia.

Sittemmin ext4 julkaisun jälkeen olen kokeillut sitäkin ja hyvältähän tuo vaikuttaa. Tällä hetkellä käytän siis jfs:ä ja ext4:ä.

Tämä nyt oli perskohtaisiin kokemuksiin perustuvaa jupinaa eikä tainnut vastata oikein kunnolla kysymyksiisi. Parempi vastaus olisi että kokeile ja päätä itse. Wikipediasta löytyy yleistietoa tiedostojärjestelmistä ja ominaisuuksien vertailutaulukko. Imho mielenkiintoisin on zfs, harmi vain että lisensointi tökkii.

[SuperOscar]

Joillakin tosin näytti olleen tietojen häviämisongelmia xfs:n kanssa. ––

Koska xfs kritiikki hieman arvelutti

En nyt tiedä tarkalleen, mihin kritiikkiin viittaat. Itse en ole törmännyt väitteisiin ”tietojen häviämisestä” xfs:llä.

Tarkoitatkohan vain sitä yleistä (mutta harhaanjohtavaa) väitettä, että xfs-osiolta tiedostojen palauttaminen (undelete) olisi liki mahdotonta? Kokemukseni mukaan Photorec löytää kyllä tiedot xfs-osiolta siinä kuin muiltakin – eli pienten tiedostojen osalta erittäin hyvin mutta esim. isojen ääni- ja videotiedostojen osalta kehnosti.

Oman kokemukseni perusteella xfs sopii hyvin esim. LVM2-käyttöön, jossa osiota voi myöhemmin joutua suurentamaan, koska xfs sisältää oman työkalun osion koon kasvattamiseen. Sen sijaan pienentää xfs-osiota ei ilmeisesti oikein voi.

[juyli]

EXT4
ReiserFS
btrfs
JFS
XFS

Eivät nuo nyt ole mitään Ubuntun tiedostojärjestelmiä, vaan yleisesti tiedostojärjestelmiä, joita Linux-kernel tukee. Ext-järjestelmät ovat kuitenkin nimenomaan Linux-kernelin perustiedostojärjestelmä. Ext-tiedostojärjestelmien lisäksi olen kokeillut vain XFS-tiedostojärjestelmää.
Hieman vanhaa, mutta asiaa valaisevaa on Linux-wiki-sivuilla: http://linux.fi/wiki/Tiedostojärjestelmä
Tuosta Oraclen btrfs:stä en tiedä.

[Jakke77]

http://linux.fi/wiki/Tiedostojärjestelmä

[Teho]

BTRFS on oletustiedostojärjestelmä MeeGo:ssa ja tulee olemaan Fedora 16:sta ja luultavasti Ubuntu 11.10-12.04:ssä. Se on EXT4:stä seuraava askel Linuxin tiedostojärjestelmissä. Kun en tiedostojärjestelmistä paljoa tiedä niin en osaa sitä kovin tarkasti kuvailla, mutta ainakin siitä löytyy hyvä tuki SSD:lle ja se on nopeampi kuin nykyiset tiedostojärjestelmät. Teknisiltä ominaisuuksiltaan se vastaa ZFS:ssää ja mahdollistaa vastaavia ominaisuuksia kuin LVM - ilman sitä. Mutta joo, https://btrfs.wiki.kernel.org/index.php/Main_Page tuoltahan niitä löytyy. Fsck ei vielä toimi siinä, joten sen käyttöä kriittisille tiedostoille ei voi suositella, yksi väärä virrankatkaisu ja tiedostot voi olla saavuttamattomissa - ainakin niin kauan kuin tuo fsck ei toimi.

[Storck]

Turha viilata pilkkua juyli vaikka se kivaa olisikin, tämä koskee Ubuntuun asennusta joten siksi...

Luin tuon linkin takana olevan "listan" mutta se ei kertonut mitä käytännön eroja noista löytyy.

Haen: jos osioi EXT4 tai btrfs niin mitä käytännön eroja on odotettavissa? Joku nykyään "paras" jne

[Echramath]

Haen: jos osioi EXT4 tai btrfs niin mitä käytännön eroja on odotettavissa? Joku nykyään "paras" jne

EXT4 vs JFX vs XFS on käsittääkseni aika pitkälle vain väittelyä siitä, mikä järjestelmä on milloinkin nopein, ja minkälaisessa käytössä. Btrfs tulee sitten olemaan "jotain ihan muuta" jo käyttäjänkin näkökulmasta – siinä on uusia ominaisuuksia ja toisaalta "omituisuuksiakin": esimerkiksi vapaan tilaan määritelmä on dokumentaation mukaan aika hämärä verrattuna muihin järjestelmiin. Mutta kuten mainittua, juuri tällä hetkellä se ei ole kypsä tuotantokäyttöön ja tietysti ajan määreisiin voi suhtautua vähän skeptisesti, netistä löytyy kovasti uutisia siitä, miten sen piti olla 10.10:n(!) oletusjärjestelmä.

[juyli]

Turha viilata pilkkua juyli vaikka se kivaa olisikin, tämä koskee Ubuntuun asennusta joten siksi...
Luin tuon linkin takana olevan "listan" mutta se ei kertonut mitä käytännön eroja noista löytyy.

En mielestäni viilannut pilkkuja, ja olen aina ollut ymmärtävinäni, että nimenomaan Ubuntu-Suomi ei koita harhauttaa käyttäjiä siten, että kyseessä olisi nimenomaan jotkin Ubuntun tiedostojärjestelmät.
Ubuntussa käytettävät tiedostojärjestelmät on käytettävissä niin Debianissa kuin muissakin Linux-jakeluissa.
Linkin takana oli kuitenkin myös linkit Linux-wiki -sivuille, jossa kullakin kerrotaan suomeksi jotakin perustietoja ja ominaisuuksia kustakin tiedostojärjestelmästä (suomeksi).
Noilla sivuilla oli myös linkit tarkempiin kutakin tiedostojärjestelmää koskeviin tietoihin.

[Echramath]

Kunkin jakelun "tiedostojärjestelmät" voidaan määritellä ainakin neljällä eri tavalla.

• Mikä on sen oletustiedostojärjestelmä
• Mitä kaikkia tiedostojärjestelmiä sen asennusohjelma suostuu tekemään
• Mitä kaikkia tiedostojärjestelmiä sen oletuskernel tukee (ja mille kaikille tulee työkaluohjelmia mukana, olisi
  kummaa jos näissä olisi suurta eroa)
• Miltä järjestelmiltä sen mukana tuleva GRUB osaa käynnistyä
  

Sinällään kolmen viimeisen suhteen (jotka määreet voivat olla usealla järjestelmällä yhtäaikaa) Btrfs-tuki Ubuntusta jo löytyy, mutta jos ei erikseen aio harrastaa tiedostojärjestelmiä, sitä tuskin vielä kannattaa asentaa.

[Storck]

Btrfs-tuki Ubuntusta jo löytyy, mutta jos ei erikseen aio harrastaa tiedostojärjestelmiä, sitä tuskin vielä kannattaa asentaa.

Miksi ei? Olen btrfs:ää käyttänyt siitä asti kun se Ubuntulle tuli mahdolliseksi.

[Teho]

[Miksi ei? Olen btrfs:ää käyttänyt siitä asti kun se Ubuntulle tuli mahdolliseksi.

Toimiiko fsck? Meinaan jos ei niin se on kerta virtapoikki ja tuurista kiinni, että käynnistyykö uudestaan. Eli kyllä, on syytä olla käyttämättä tällä hetkellä.

[Storck]

[Miksi ei? Olen btrfs:ää käyttänyt siitä asti kun se Ubuntulle tuli mahdolliseksi.

Toimiiko fsck? Meinaan jos ei niin se on kerta virtapoikki ja tuurista kiinni, että käynnistyykö uudestaan. Eli kyllä, on syytä olla käyttämättä tällä hetkellä.

Nuo on taas noita mutu/höpöhöpö-juttuja.
Läppäristä olen (tiedän, ei todellakaan suositeltava tapa) ties kuinka monta kertaa kesken kaiken nykäissyt virtapiuhan irti ja aina on käynnistynyt ihan normaalisti joten vielä vähemmän on odotettavissa ongelmia oikealla sammutuksella/käytöllä.

MUTTA, aiheen tarkoitus oli vertailla/keskustella eroista, ei käytöstä joten en kommentoi tämän enempää käyttöön. Eroavaisuuksista käytännössä keskustelen kyllä.

[Lasse.]

Ei se kyllä höpöhöpö-juttua ole, jos tiedostojärjestelmästä puuttuu toistaiseksi sen tarkastus/korjaustyökalu. Eri asia sattuuko silti mitään.

[Storck]

Käytäntö on osoittanut sen ihan muuksi. Edelleen niin kauan ollut btrfs kuin saatavilla on ollut ja joskus siitä oli juttua aiemmin ja sanoin jo silloin että kovalla (lue: väärällä) käytöllä on ihan testimielessäkin.

Toimii.

[Echramath]

Miksi ei? Olen btrfs:ää käyttänyt siitä asti kun se Ubuntulle tuli mahdolliseksi.

En kiistä, etteikö se toimisi, mutta ei se vakaa tuote vielä ole. Se, että sinä olet renkannut sitä miten sattuu päälle ja pois, ei tarkoita, etteikö journaloinnista huolimatta voisi jotain tapahtua. En asentaisi sitä tuotantoon – ainakaan pyörivälle levylle, ilmeisesti SSD:n kanssa voisi jotain itua ollakin? – ja tuotantoa on tässä kaikki, mistä seuraa paha mieli, jos se osio ei toimi. Wikin mukaan siinä on edelleen sekä bugeja, että "ominaisuuksia". Tietysti vain käytössä bugit löydetään, mutta hyötyähän siitä ei ole, jos ei raportoi niitä.

Katson ainakin itse asiaa uudelleen sitten kun Ubuntu-kehittäjät ovat katsonut järjestelmän vakaaksi.