jäin kaipaamaan kirjoituksesta olisi ollut napakka syy hinnan lisäksi sille, miksi kannattaa käyttää Linuxia. Näitä syitähän löytyy vaikka tältä foorumilta ilmaistuna tosi paljon.
Hmm ... muutaman kerran kun olen innoissani kehunut linuxia ihmisille, joku on kysynyt:"Jos linux tosiaan on niin hyvä, miksi jokaisella ei ole sitä?"
Lyhyttä vastausta ei ole vai onko
Kun lehteen kirjoittaa on pakko typistää tekstiä. Esimerkiksi Pohjolan Työ ei julkaissut kirjoitustani. Työväki ja vähäväkiset eivät ilmeisesti tarvitse linuxia. Yritin sanomalehti Kalevaa, jossa oli jo ollut pari juttua vapaasta koodista ilmeisesti Nokian Windows-tempauksen takia. Ilokseni juttu julkaistiin "Yleisöltä" osastossa hiukan lyhennettynä.
Liitän sen tähän:
.....................................................................
Avoin ohjelmakoodi ja linux mikroihin ei vain palvelimiin
-----------------------------------------------------------------------------------
Mitä voisi tuoda kuluttajalle
-----------------------------------------
Kalevassa oli Timo Heikkisen ja Henrik Hedbergin ansiokkaat
kirjoitukset avoimesta lähdekoodista. Kuitenkin on jäänyt kertomatta,
mitä kaikkea tämä merkitsee myös tavalliselle mikronkuluttajalle.
Ehkä autotekniikka sopii vertailukohdaksi. Aika suuri osa erityisesti
nykyautojen tekniikasta on ”suljettua”. Se on vain valtuutettujen
myyjien ja huoltokorjaamoiden tiedossa. Onneksi kuitenkin autotieto
leviää, ilmestyy korjausoppaita, varaosia ja muita tarvikkeita ja on
itsenäisiä korjaamoja. Ilmaiseksi ei juuri mitään saa, mutta kuitenkin
halvemmalla kuin merkkituotteita.
Microsoft ja sen käyttöjärjestelmä sekä moniohjelmisto Office on
esimerkki yhden valmistajakonsernin omistamasta tuoteperheestä. Se on
tuottanut hyvin Microsoftille. Osia siitä saatetaan lahjoittaakin,
mutta vastalahjana käyttyäjä on kiinni muissa Microsoftin tuotteissa.
Linux ja ilmainen toimisto-ohjelmisto tai teksturi
--------------------------------------------------------------------
Ensimmäinen laajalle levinnyt käyttöjärjestelmä oli isojen
tietokoneiden Unix. Se on sitä vieläkin monena versiona. Siitä on myös
pari ilmaista versiota mikroihinkin. Unix ja Minix olivat
lähtökohtana mikrojen Linuxin kehittämiselle, joka tehtiin
Internet-yhteisössä. Lopputuloksena on vuosia kehitettty vankalle
alulle perustuva ja valtavan laajaa tietämystä koonnut
käyttöjärjestelmä mikroille, nykyinen linux. Se ilmestyy erilaisina
vähän toisistaan poikeavina pakkauksina (”jakeluina”). Näistä lie
tunnetuin Ubuntu.
Linux on tehokkaampi käyttöjärjestelmä kuin Windows. Vertailu on
helppoa. Minulla on monessa mikrossa sekä Windows joka tuli niiden
mukana, että asentamani linux. Linux käynnistyy nopeammin ja toimii
nopeammin kuin Windows. Oikein asennettu linux on myös lapsen tai
ikäihmisen helpompi käyttää kuin Windows.
Yrityskäytössä on maksullinen Red Hat linux. Pari muutakin maksullista
linuxia on. Minun komemukseni mukaan ilmaiset linuxin ovat
tavalliselle ihmiselle parempia. ”Halvalla ei saa hyvää” kääntyy
päinvastaiseksi: ”Ilmainen on parempaa”!
Paitsi linuxia yhteisöt ja isotkin yritykset ovat tehneet avoimen
ohjelmakoodin ilmaisia ohjelmia. Merkittäviä ovat esimerkiksi tehokas
kuvankäsittelyohjelma Gimp ja toimisto-ohjelmisto Open Office. Se on
myös yhteensopiva Microsoftin Officen kanssa, eräin harvinaisin
poikkeuksin. Useimmiten vain tekstinkäsittelyohjelmaa käyttävä
mikroilija maksaa aivan turhaan Microsoft Wordista. Open Office
sisältää myös teksturin samoilla ominaisuuksilla.
Linux ja muut todella ilmaiset ohjelmat toimivat hyvin
Windows-ohjelmien kanssa. Myös Windowssiin on saatavissa
ilmaisohjelmia, esimerkiksi e.m. Open Office. Olen myös monesti
pystynyt linuxissa avaamaan tiedoston, joka ei Windowssissa ole ollut
luettavissa.
Tervetuloa säästämään
------------------------------------
Älköön aloittelevalle mikroilijalle ostettako kallista markettimikroa
turhine Windowssineen. Haettaan kierrätyskeskuksesta tai harrastajalta
ilmainen mikro. Asennetaan siihen linux.
Jos linuxin monet pelit eivät riitä, siitä vaan kauppaan ostamaan
Windows ja pelejä. Toki kansantuote kasvaa kun tuhlataan.
Mutta valtio ja kunnat: Miksi siellä ei hyödynnetä vapaita ohjelmia,
esimerkiksi linuxia ja toimisto-ohjelmaa Open Office? Toki jossakin,
mutta aika paljon rahaa pannaan palamaan.
Tunnen entisenä valtion viran ja toimenhaltijana ympäristön. Iso laiva
(kuten Titanic) kääntyy hitaasti. Ehkä nyt olisi aika tarttua ruoriin.
Suomen linux-esittelyt:
----------------------------------
http://mandriva-fi.org/mediawiki/index.php?title=Etusivuhttp://opensuse.fi/Tervetuloa_openSUSEa_suomeksi-wikiinhttp://pclinuxos.fi/forum/index.phphttp://wiki.ubuntu-fi.org/Esittelyhttp://zenwalk.vaihtoehto.org/index.phpKirjoittaja on eläkkeellä oleva atk-suunnittelija ja maantieteilijä.
=======================================================
Kirjoittaako linux vai Linux? Minusta linux on jo yleiskäsite kuten vaikka kasvis. Sen sijaan jokin erityinen kombinaattio saman kernelin eri versioiden pohjalta on erisnimi, kuten Ubuntu. Vai kuinka?
