USB-portin koskettaminen buuttaa koneen...

[Hajakenttä]

Se 230 V:n konkka ei riitä. En suosittelisi laittamaan sellaista vaan ainakin 500 V:n kestoisen. Mieluummin 1000 V:n. Toinen tärkeä asia on lämpötilan kesto. Tuolla 0,3 mA:n virralla ja 230 V:n jännitteellä siinä syntyy 70 mW tehohäviötä, joka lämmittää sen selvästi lämpimäksi. Siksi se juuri vanheneekin.

Auttaako sen poweriyksikön vaihto? Vai onko sen powerin mukana sähköjohdon sisäänmenotöpseli? (kuva liitteenä) Siinä ne konkatkin ovat, eikä niitä voi sellaisenaan vaihtaa. Vai onko ne tosiaan näkyvissä lootan sisällä paljaana. Se jo olisi vaatimaton rakenne. Itse ainakin vaihtaisin sen sisäänmenotöpselin jonkinlaiseksi tuon kuvan näköiseksi. Sekin kyllä on maadoitetulle johdolle ja maadoitetulle pistorasialle tarkoitettu. Kuva on Jyväskyläläisen K-S Elektroniikan luettelosta. Puhelin (014) 339 9800.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[ditl]

Käsittääkseni tuo merkintä 250 V vain osoittaa mille tasolle konkka on tarkoitettu. Speksejä on kyllä tutkittava tarkemmin.

Poweri on suljettu ja sisältää liittimen. En ole avannut vielä. Tutkitaan nyt vielä ennenkuin on selvää onko se viallinen.

Voi hyvinkin olla tuon kuvan mukaisesti integroitu liittimeen. Näkyykö tuosta onko siinä konkat koteloon (Y-tyyppi) vai nollajohtoon (X-tyyppi)?

[Hajakenttä]

Käsittääkseni tuo merkintä 250 V vain osoittaa mille tasolle konkka on tarkoitettu. Speksejä on kyllä tutkittava tarkemmin.

Poweri on suljettu ja sisältää liittimen. En ole avannut vielä. Tutkitaan nyt vielä ennenkuin on selvää onko se viallinen.

Voi hyvinkin olla tuon kuvan mukaisesti integroitu liittimeen. Näkyykö tuosta onko siinä konkat koteloon (Y-tyyppi) vai nollajohtoon (X-tyyppi)?

http://www.perel.fi/osastot/komponentit/komponentit.htm#Passiivikomponentit

Tuossa aukeaa pdf kohdalta EMC suodattimet, ja ne on siinä ihan lopussa. Joissakin niistä kuvista näkyy kytkentäkaavio piirrettynä purkin päälle. Niissä on kuristimia 2 - 4 ja konkkia 3 - 6 kpl. Kyllä ne kaikki vuotavat maajohtoon, eli runkoon. On siellä joku sellainenkin tyyppi, joka on linjan puolelta kaksijohtiminen, mutta on siinäkin sitten kuorman puolella ihan sama maadoitus. Eli kaikilla konkat koteloon.  Kaikki nuo pistokemallit ovat näköjään eurooppalaisia standardi kolminapaisia maadoitettuja. Eroja vaan on sulake ja pääkytkin tai ilman niitä. Ja tietysti teholuokkia on useita.

Saattaa olla tosiaan niin, että EMC suojausta ilman maayhteyttä ei ole olemassakaan.  Toisaalta, tässäkin läppärissä on laturi hakkurilla tehty, kevyt kuin 100 gramman ahven. Ja siinä on vain kaksi johdinta verkkoon ja littana pistoke ihan ilman suojakosketinta. Siinäkin on CE merkintä, joten kyllä se johtuvat häiriöt suodattaa. Emm mmää tiä.

[ditl]

Kyllä umpinainen peltipurkki varsin hyvin pitää pöhinät sisällään. Jos purkkiin tekee reiän niin jotain alkaa tulla ulos riippuen reiän koosta ja muodosta. Jos laittaa kaapelin reiästä sisään niin kaapeli johtaa kihinät ulos paitsi jos kaapeli on varustettu vaipalla joka on maadoitettu koteloon.

Konkka verkkopiuhasta koteloon johtaa pöhinät koteloon koska konkan impedanssi on pieni suurilla taajuuksilla. Kotelon metallissa pyörivät häiriövirrat kai pientä kenttää aiheuttavat ulkopuolellekin mutta paljon kotelo vaimentaa.

Kyllä mielestäni EMC suojaus voi olla vaikka kotelo ei olisikaan suojamaassa kiinni. Ei se kelta-vihreä johdinkaan ole ilman impedanssia eli ei tarjoa täydellistä maata. Suojamaadoitus on enempikin turvallisuusasia.

Tuo Perel luettelon 1. kojeliittimen suodatin näkyy koostuvan 2 x Cy (2,2 nF) + 1 x Cx + 2 x L. Vuotovirta 0,25 mA joten samalla dekadilla kuin mitä mittasin omastani. Jos kuvitellaan että powerini valmistaja käytti huonolaatuisempia komponentteja niin siitä voisi päätyäkin 1 mA:iin. Saattaa tosin olla että 0,25 mA on jokin standardi.

Ehkä poweri ei olekaan viallinen. Tuo toinen tietokone, jossa ei ollut jännitettä, on vanha ja voi olla että siitä puuttuu EMC suojaus, mistä näitä tietää. Mittaan vielä myöhemmin noita juttuja mitä retu ehdotti.

[asuspoju]

Jos siinä portissa on roskaa joka aiheuttaa oikkarin kun vähän heilahtaa. Kerran kosketin vahingossa 3,5millin audio plugilla usb väylää ja kone kaatu välittömästi.

Onko tietokone "pönttö" mallia? Tuliko se audioletku toisesta, aika isosta laitteesta, tai oliko se kaapeli kohtalaisen pitkä?

Jos näin on niin tapaus on aika selvä. Koneen runko ja koko massa on varautuneena 0...+/- 162,15 V:n jännitteeseen. Satunnaisesti johonkin niistä  50 Hz:n vaihtelulla. Audioplugin ja sen kaapelin ja kaapelin päässä olevan laitteen ja kenties ihmisen potentiaali on aivan toisessa, lähellä maapotentiaalia vastaavassa jännitteessä. Kosketettaessa audiojakkia ei tapahdu muuta kuin audiolaitteessa kova räsähdys, koska varaus purkautuu audiokortilla olevien aika isojen vastusten kautta hitaasti ja pienellä virralla. Mutta koskettaessa koneen maata, koko varaus tasaantuu kirjaimellisesti salaman nopeasti. Tämä kapasitiivinen suuren varausmäärän siirtyminen paikasta toiseen saa aikaan koko koneen kaikkien jännitteiden heilahtamisen ja se puolestaan antaa logiikalle tekosyyn tehdä bootti.

Tämä on siis sen koneen maadoituksen puuttumisesta johtuva. Maadoitus korjaa asian.

Voi olla, että joidenkin kalliimpien USB-tikkujen kuori on (tikun toimintavarmuuden suojaamiseksi) sähköä johtavaa muovia. Tätä en tiedä. Jos niin on se saattaisi, ja tekisikin tuon saman. Ihminen olisi siinä kondensaattorin toinen levy ja kone se toinen. Tällikin tuntuisi varmaan staattista kipinää vastaavana.

Jos saksien kärjellä koskisi USB-liittimen maahylsyä, tai mitä tahansa koneen maadoitettua osaa, olisi tapahtumaketju aivan sama.

Ihan läppäri on kyseessä ja perus kuulokkeita olin laittamassa kiinni.

[Hajakenttä]

Jos siinä portissa on roskaa joka aiheuttaa oikkarin kun vähän heilahtaa. Kerran kosketin vahingossa 3,5millin audio plugilla usb väylää ja kone kaatu välittömästi.

Onko tietokone "pönttö" mallia? Tuliko se audioletku toisesta, aika isosta laitteesta, tai oliko se kaapeli kohtalaisen pitkä?

Jos näin on niin tapaus on aika selvä. Koneen runko ja koko massa on varautuneena 0...+/- 162,15 V:n jännitteeseen. Satunnaisesti johonkin niistä  50 Hz:n vaihtelulla. Audioplugin ja sen kaapelin ja kaapelin päässä olevan laitteen ja kenties ihmisen potentiaali on aivan toisessa, lähellä maapotentiaalia vastaavassa jännitteessä. Kosketettaessa audiojakkia ei tapahdu muuta kuin audiolaitteessa kova räsähdys, koska varaus purkautuu audiokortilla olevien aika isojen vastusten kautta hitaasti ja pienellä virralla. Mutta koskettaessa koneen maata, koko varaus tasaantuu kirjaimellisesti salaman nopeasti. Tämä kapasitiivinen suuren varausmäärän siirtyminen paikasta toiseen saa aikaan koko koneen kaikkien jännitteiden heilahtamisen ja se puolestaan antaa logiikalle tekosyyn tehdä bootti.

Tämä on siis sen koneen maadoituksen puuttumisesta johtuva. Maadoitus korjaa asian.

Voi olla, että joidenkin kalliimpien USB-tikkujen kuori on (tikun toimintavarmuuden suojaamiseksi) sähköä johtavaa muovia. Tätä en tiedä. Jos niin on se saattaisi, ja tekisikin tuon saman. Ihminen olisi siinä kondensaattorin toinen levy ja kone se toinen. Tällikin tuntuisi varmaan staattista kipinää vastaavana.

Jos saksien kärjellä koskisi USB-liittimen maahylsyä, tai mitä tahansa koneen maadoitettua osaa, olisi tapahtumaketju aivan sama.

Ihan läppäri on kyseessä ja perus kuulokkeita olin laittamassa kiinni.

Ääh... Sitten tuo teoria ei käy. Ehkä sitten kaikkien staattisten purkausten emopaukku, jota kyllä suuresti epäilen. Tai yksinkertaisesti vain sattuma. Muuta en keksi.

[Hajakenttä]

Tuttavan kanssa mittailtiin niitä sassiksen jännitteitä. Kaksijohtimiseen maadoittamattomaan jatkojohtoon laitettiin kone kiinni. Maadoitusliuska koneen verkkotöpselistä jäi siis tyhjään. Sitten valittiin huolellisesti ehjät mittajohdot ja laitettiin digitaalinen yleismittari isolle vaihtojännite mittaukselle. Toinen mittajohdin kiinnitettiin tukevasti töpselin maaliuskaan ja toinen käsi laitettiin taskuun. Toisella mittajohdolla sitten tökättiin tujakasti vuorotellen vaihe- ja nollajohtimen koskettimeen.

Toisella kahdesta koneesta saatiin tulokset: 135 ja 90 V. Toisella: 123 ja 102 V. Ihan samat tulokset vaikka koneet olivat käynnissä tai kylmänä.

Sitten irrotettiin jatkojohdon pistotulppa ja purettiin kytkentä ja tarkastettiin muonavahvuus, ei tappioita.

[Illu]

Pitkästä viestistä äänenvaimentimella klipsaistu:

Mutta uutta käyttömaadoitettua asennusta ei saa tehdä, eikä maadoittamatonta rasiaa muuttaa maadoitetuksi nollaamalla (käyttömaadoittamalla, eli yhdistämällä suojakosketin verkon nollajohtimeen). SIIS EI SAA!

Nollaus ei ole aivan yksiselitteinen. Asennusta tekevän on arvioitava olosuhteet ja suoritettava asennus sen perusteella. Jos asennusmääräykset ovat nollauksen sallineet rakennuksen valmistumisen aikaan, voi edelleen tehdä myös muutoksen samaan tasoon, kuin silloin aikoinaan. Suosituksena on nollauksen teko lähimmässä pistorasiaa syöttävässä jakorasiassa, josta vedetään se kevi-johdin pistorasialle. Kuitenkaan turvallisuus ei siitä muutu, onko nollausjohdin viisi senttiä vai viisi metriä pitkä. Ellei huoneiston (esim. kerrostalossa) keskuksessa ole erillisiä PE ja N-kiskoja, on nollaus edelleen kutakuinkin samanarvoinen pistorasiaan tehtynä.

Jos jossain osassa ketjua on järjestelmä sellainen, että PE ja N ovat erikseen, ei niitä saa enää loppupäässä yhdistää. Tuo pääkeskuksesta asti tulevan PE-johtimen tuoma turvallisuus perustuu siihen, että pääkeskuksessa on potentiaalintasaus, joka on liitetty rakennuksen maadoitusjärjestelmään. Kun se on kunnossa, ei jakeluverkollakaan katkennut PEN-johdin aiheuta liian suurta vaaraa.

Kun sähköasennusten varmennustarkastuksia tehdään, otetaan huomioon myös nuo aiemmat määräykset. Mikäli asentaja on todennut oikealla tavalla tilanteen sellaiseksi, ettei nollaus aiheuta vaaraa, ei sitä tarkastaja määrää purettavaksi.

Erilaisiin laitteiden välisiin ja sähköverkosta johtuviin häiriöihin ei nollauksella ole välttämättä apua, siihen ei auta kuin potentiaalintasaus (joka on taas oma tarinansa)

[Hajakenttä]

Yleisön pyynnöstä tässä on lyhyt oppimäärä, josta suunnilleen näkee mistä on kysymys. On siinä myös esimerkkejä vanhoista järjestelmistä ja niiden muutosten reunaehdoista.

www.oamk.fi/~hannul/RAT_sahko/Sahkoturv_kuvina.pdf

Perustan kielteisen kantani uusien nollattujen pistorasioiden asentamiseen näihin sähköturvallisuusmääräyksiin.

Jos vanhoihin rakennuksiin tehdään remonttia, sähköjärjestelmää ei tarvitse uusia toisenlaiseksi niiden vanhanaikaisuuden ja nollattujen rasioiden vuoksi, vaan samanlaisia asennustapoja saa noudattaa.

Määräykset tarkoittavat ja puhuvat siis rakennuksen laajentamisesta, korjaamisesta, sähköjärjestelmän korjaamisesta. Ei ehjän järjestelmän (suojausluokan) muuttamisesta toiseksi. Kun kaikkiin tällaisiin töihin tarvitaan hyväksytty suunnitelma epäilen vahvasti, että suunnitelma ei saisi hyväksyntää, jos jokin vaaraton tila muutettaisiin vaaralliseksi.

(Vaarallinen tila ei tarkoita, että kaikki siellä olevat ihmiset olisivat jossain suuressa vaarassa, vaan sitä asennustapaa, jota siellä noudatetaan. Se on esi-isiltä periytyvä termi. Tila on vaarallinen, jos siellä on maadoitettuja tavaroita, joita käyttötoimenpiteenä kosketellaan.)

Kuten noista esimerkeistäkin näkyy, nollausta ei saa tehdä järjestelmän siitä pisteestä eteenpäin, jossa nollajohdin (N) ja suojajohdin (PE) haarautuvat erilleen. Yleisimmin ne haarautuvat ryhmäkeskuksessa, ja esim. keittiöön tulee erilliset N ja PE johtimet.

Nollauksen voi estää myös ryhmäkeskuksen päämaadoituskiskon johtokyky (rakenne).

Yhden pistorasian nollaaminen vetämällä ke-vi johdin edelliseen rasiaan, ja turvamerkitsemällä se rasia, edellyttää, että sitä rasian ke-vi johdinta ei enää jatketa muihin rasioihin.

Mutta mitäpä minä näitä selittelemään... on ne tuossa pdf:ssä selitetty aika hyvin. Mutta se on totta, että yksiselitteinen asia se ei ole. Siksi suosittelen koko huushollin kaikkien rasioiden muuttamista suojamaadoitetuiksi, jos se asia eteen tulee.

[Illu]

Mutta mitäpä minä näitä selittelemään... on ne tuossa pdf:ssä selitetty aika hyvin. Mutta se on totta, että yksiselitteinen asia se ei ole. Siksi suosittelen koko huushollin kaikkien rasioiden muuttamista suojamaadoitetuiksi, jos se asia eteen tulee.

Juurikin noin. Ne, jotka pohtivat itsekseen noiden maadoitusten muuttelemista, kannattaa ensin opetella tuo liite ja miettiä kuinka monta "muttajossitten" -vaihtoehtoa määräykset antavat ja kieltävät ja sen jälkeen antaa työ ammattilaisen tehtäväksi. Tulipa offtopicia kerrakseen, mutta aihe toistuu eri foorumeilla kahden kuukauden välein.

[roki]

Tulevaisuus näyttää: kuinka monta kondensaattoria palaa oikosulkuun ja polttaa/laukaisee sulakkeen, ja kuinka monta palaa poikki ja sallii johtuvien häiriöiden syöttämisen verkkoon vuosikausia. Tosin siinä tapauksessa toiset lähistön laitteet suodattavat nekin.

Eiköhän noita enemmän poikki pala kuin oikoseen:

Y-kondensaattoreita käytetään verkkojännitesuotimissa siten, että ne on kytketty nollan ja suojamaan sekä vaihejohtimen ja suojamaan väliin. Tälläisissä sovellutuksissa kondensaattoreiden pitää olla rakenteeltaan sellaisia, että ne kestävät sähköverkon ylijännitteet sekä ne eivät mene vaurioituessaan herkästi oikosulkuun.

Mitä taas aloittajan aiheeseen tulee, niin itsekkin olin hieman yllättynyt koneen bootatessa kun laitoin Sonata III:n etu-USBiin kiinni jotain, millä ei varmasti ollut sähköisesti yhteyttä yhtään mihinkään. Mikä lie noissa liittimissä ongelmana? Onneksi noissa ei ole tulta syökseviä powereita kuten vanhemmissa malleissa.

[ditl]

Ehkä poweri ei olekaan viallinen. Tuo toinen tietokone, jossa ei ollut jännitettä, on vanha ja voi olla että siitä puuttuu EMC suojaus, mistä näitä tietää. Mittaan vielä myöhemmin noita juttuja mitä retu ehdotti.

Nyt pääsin mittaamaan tätä kotelon jänniteongelmaa. Jännite ei tulekaan powerista vaan antennikaapelista. Vanha putkitöllö näytti olevan sen lähde. Juotin kaksi 560 p konkkaa sarjaan TV antennikaapeliin, toisen vaippaan ja toisen keskijohtimeen. Jännite pieneni mutta kumma kyllä tämänkään jälkeen jännite ei ole nolla vaan 7 V AC.

Tämä alkoi ihmetyttää ja tutkin lisää. Talossa on kaksi mittaritaulua, toinen alakerrassa ja toinen yläkerrassa. Harava-antenni katolla josta yhdyssuodattimen kautta kaksi kaapelia sisälle. Ei aktiivisia komponentteja.

Mittasin siis jännitettä pistorasian suojamaan ja antennirasian maan välillä.
1) Katkaisin sähköt molemmista tauluista ja irrotin antennikaapelit rasioista jolloin jännite 0,1 V.
2) Käänsin pääkytkimestä sähköt päälle yläkertaan jolloin jännite oli 3,3 V.
3) Alakerran pääkytkimestä sähköt päälle ja TV antenni kiinni jolloin jännite oli 4,7 V.
4) Yläkerran antennipistoke kiinni jännite oli 6,9 V.

Hämmentävää, mitähän tuossa pitäisi vielä mitata? Olisiko vielä joku maadoitusongelma?

[retu]

Onko ne antennisysteemit maadoitettu? Varmaankin on, tai pitäisi olla jo ihan ukkossuojauksen takia, mutta onko kunnossa? Antennijohdot tuppaa hapettumaan aikaa myöten. Sama pätee tietysti kaikkiin ulkona lojuviin piuhoihin.

Ota mittaillessa huomioon että jännitemittarin sisäinen vastus on melko suuri. Todennäköisesti luokkaa 10MΩ. Koska mittari ei juuri kuormita, pitkän piuhan päässä voi olla näyttämää. Aiheutuu siis todennäköisesti hajakentästä (enkä tällä syytä ketään erityisesti ).

Tietysti jotain voi vuotaa telkkaristakin, mutta aika epätodennäköistä ellei sitten ole putkitelkkari (sellainen jossa on muitakin putkia kuin se kuvaputki).

[ditl]

Katolla on sen verran lunta että täytyy vielä lykätä sinne kiipeämistä. Muistelen kuitenkin että antennissa ei ole maadoitusjohdinta. Toisaalta antenni on kiinnitetty metallipannoilla ja -tuilla pellitetyn savupiipun ympärille joten maadoittuisiko se tuota kautta jos peltikatto on maadoitettu.

Eikös maadoitus ole kuitenkin ukkossuojauksen takia? Vaikuttaisiko antennimaston maadoitus myös mittaamaani jännitteeseen? Olisiko niin että maston maadoittaminen maadoittaa haravan kautta myös kaapelin vaipan?

Tuo jännite antennikaapelissa on nyt horeksivaa sorttia ja virta on pieni, 4,7 kohm vastuksen yli mittari näytti vain 0,1 V. Viittaa mielestäni tuollaiseen "staattiseen" sähköön josta pääsee eroon maadoituksella.

Maadoitin tietokoneen kokeeksi patteriin mikä aiheutti pientä kipinöintiä. Voisiko tuota käyttää siihen saakka kun yritän saada vedettyä maadoitusjohdon antenniin.

[Hajakenttä]

Ota mittaillessa huomioon että jännitemittarin sisäinen vastus on melko suuri. Todennäköisesti luokkaa 10MΩ. Koska mittari ei juuri kuormita, pitkän piuhan päässä voi olla näyttämää. Aiheutuu siis todennäköisesti hajakentästä (enkä tällä syytä ketään erityisesti Grin).

Tuota hajakenttävaikutusta   epäilisin myös. Telkkariantennin ja muidenkin paljon pitkiä johtimia sisältävien verkostojen sisällä ja niiden välillä on ihan varmasti jännitteitä ja virtoja, ja nimenomaan vaihtojännitteitä, jotka syntyvät ihan luonnostaan induktiolakien määrittämin tavoin ja myös kapasitiivisesti. Se on yllättävän voimakas vaikutus. Hajakentän avulla on rakennettu lukuisia pseudoikiliikkujia, jotka näennäisesti eivät tuntuisi ottavan energiaa mistään ja silti vaan pyörivät.

Hajakenttiä on eniten rakennuksissa, joissa on sähköjohdot rakennettu putkiin. Siinä on se ilmiö, että johtoihin ei tule kierrettä, ne ovat vaan suorana rinnakkain putkissa, kun taas kaapelissa johtimet kiertävät harvaa kierrettä toistensa ympäri. Kun kaapelin johtimet, niin kuin virrallinen johdin aina, tekevät magneettikentän ympärilleen, se syntyy keskimäärin yhtä paljon joka suuntaan. Siksi niiden kenttien vektorisumma on likimain nolla.

Antennista lähtee kaksi johdinta dipolin päistä parijohtona. Useimmiten ne on heti kytkentärasiassa muutettu epäsymmetriseksi koaksiaaliksi. Sekään ei ole kytketty antennimastoon missään. Maston maadoitus tulee vetää mahdollisimman suoraan alas maadoituselektrodiin, koska se on ukkosenjohdatin. Sitä ei kytketä sähkökeskuksen maadoituskiskoon, vaan erilliseen potentiaalintasauskiskoon, johon tulee paksu maajohto myös pääkeskuksen maakiskosta. Tästä asiasta on myös kuva tuossa edellä olevassa pdf:ssä.

Antennin koaksiaalin vaippa puolestaan kytkeytyy maahan antennivahvistinkeskuksessa. Kun koaksiaalin vaippa sitten kytkeytyy maahan myös rungostansa maadoitetun laitteen, esim. tietokoneen kautta, on hurinalenkki valmis, sitä pahempi mitä isompi talo ja mitä laajempi sieppauslenkki. Jos maadoittaisin kapasitiivisesti sen vaipan tietokoneen liittimeen, laittaisin n. 1 mikrofaradin polyesterikondensaattorin sarjaan, vähän kuin tasavirtaerotuksena.*

Jos siinä antenniverkossa ei ole mitään keskusta, ja se kaapelointi on ehjä, eikä koske mistään galvaanisesti peltikattoa tai mastoa, sen koksin vaipan jännite maahan mitattuna voi tulla myös jostain telkusta. Se selvinnee kun yksitellen nyppii niistä kaapelin irti.

En laittaisi mitään lämpöpatterimaadoitusta. Ennemmin vetäisin sähkökeskuksesta putkeen kevi johtimen ja laittaisin maadoitetun pistorasian. Sähkökeskukselle tekisin oikeaoppisen potentiaalin tasauksen heti kun routa sulaa. Ja tietysti antennimastolle ukkosenjohdattimen samalla.

Onnea harrastukselle.  

EDIT: Kirotusvireitä korjasin. *Tässä kohdassa pitää muistaa, että molempien antennijohdon johtimien, keskijohtimen ja vaipan, tulee tehdä rf-signaalin kannalta yhtä pitkä kulkutie, vaikka olisi mitä nappeja väliin kytketty. Käytännössä se siirtotie muuttuu silloin parijohdoksi. Sen impedanssisovitus osuu kohdalleen, jos parijohdon osuuden pituus on yksi kahdeksasosa aallonpituutta (sillä telkkarin uhf-katselualueen keskimmäisellä taajuudella). Aallonpituus metreinä saadaan kun luku 300 jaetaan megahertsimäärällä.

[ditl]

Ei se noin mene tämän log-periodisen antennin tapauksessa. Koaksiaalikaapeli viedään antennin kytkentäpisteeseen saakka jossa vaippa puristetaan ruuvilla antennin runkoputkeen ja keskijohtimelle om oma ruuviliitoksensa. Kun tuota ajattelee niin eikös vaippa maadoitu samalla kun maston maadoittaa.

Jos tuo systeemi nyt kelluu koska tietokone ja TV on maadoittamattomissa rasioissa, kaapelin vaippa nappaa häiriöjännitteitä. Jos maston maadoittaa, häiriövirrat menevät maihin.

Mittasin pientä häiriöjännitettä myös silloin kun mihinkään antennirasiaan ei ollut liitetty mitään. Tämä ihmetytti mutta tuon selitys on siis 230 V johtimista kytkeytyvät häiriöt.

Jos rasioita aletaan vaihtamaan maadoitetuiksi niin pitää kutsua sähkäri ja homma voi laajeta, ties montako rasiaa pitää vaihtaa. Ja mihin sen jälkeen voisin liittää luokan 0 jalkalamput joita niitäkin sattuu olemaan?

Toki olisi aihetta käydä läpi talon maadoitukset. Toisaalta tämä on yli 50 v näillä mennyt joten miksi alkaisi enää isompaa remppaaa? Niin tai miksei, on ollut sikäli tuuria että salama ei ole vielä kai taloon osunut. 

Oikeaoppinen ukksosuojaus olisi suuritöinen muutos. Jos nyt tarkastelisin vielä  eriilliskysymyksenä tätä koaksiaalikaapelin vaipan maadoittamista ja yritän sen laittaa kuntoon.

[Hajakenttä]

Ei se noin mene tämän log-periodisen antennin tapauksessa. Koaksiaalikaapeli viedään antennin kytkentäpisteeseen saakka jossa vaippa puristetaan ruuvilla antennin runkoputkeen ja keskijohtimelle om oma ruuviliitoksensa. Kun tuota ajattelee niin eikös vaippa maadoitu samalla kun maston maadoittaa.

Yhä kauemmaksi mennään aiheesta. Logperiodisessa on kaksi pitkää sauvaa, jotka muodostavat parijohdon. Niiden sivuilla on antennidipolin puolikkaita vuorotellen toiselle ja toiselle puolelle, kerta kerralta lyhyempiä. Lyhyempien dipolien päästä * kytketään koaksiaalikaapeli, joka voidaan tehdä suoraan, koskapa siinä kohdassa impedanssi (jännitteen ja virran suhde) on n. 60 ohm. leveimpien dipolien päästä sauvat, jotka toimivat useimmiten myös rakenteen kantavan runkona, ovat eristimellä kiinnitetty mastoputkeen. Jos runkosauvoja jatketaan sopivan*** pituisiksi, ne voidaan myös oikosulkea, ilman että rf sitä huomaa käytetyllä taajuusalueella. ** Eristin on kuitenkin yleisempi ja parempi.

Jos tuo systeemi nyt kelluu koska tietokone ja TV on maadoittamattomissa rasioissa, kaapelin vaippa nappaa häiriöjännitteitä. Jos maston maadoittaa, häiriövirrat menevät maihin.

Se masto kannattaa maadoittaa joka tapauksessa, mutta ei antennikaapelin kautta. Siitä tulisi ukkosen houkutin.

Jos rasioita aletaan vaihtamaan maadoitetuiksi niin pitää kutsua sähkäri ja homma voi laajeta, ties montako rasiaa pitää vaihtaa. Ja mihin sen jälkeen voisin liittää luokan 0 jalkalamput joita niitäkin sattuu olemaan?

Toki olisi aihetta käydä läpi talon maadoitukset. Toisaalta tämä on yli 50 v näillä mennyt joten miksi alkaisi enää isompaa remppaaa? Niin tai miksei, on ollut sikäli tuuria että salama ei ole vielä kai taloon osunut.  

Tämähän se harmi on, mutta silloinhan sitä ei ole jos kaikki vermeet ovat kelluvassa maassa ja suojaeristettyjä, kuten telkkarit, ja tietokoneen takalevyyn ei sorkita.

Oikeaoppinen ukksosuojaus olisi suuritöinen muutos. Jos nyt tarkastelisin vielä  eriilliskysymyksenä tätä koaksiaalikaapelin vaipan maadoittamista ja yritän sen laittaa kuntoon.

Minusta parempi olisi antaa sen antennin vaipan kellua irti maasta, vaikka juuri sillä konkkakonstilla. Ei ainakaan mitään vesijohtomaata.


EDIT:
* Siis kytketään niihin pituussuuntaisiin rinnakkaisiin runkoputkiin, keskijohdin toiseen ja vaippa toiseen.
** Yleismittarilla vastusmittauksella linjan alapäästä näkyy: onko eristintä vai eikö, koska ilman eristintä vaippa ja keskijohdin ovat tasasähköllä oikosulussa muutamia ohmeja, ja tällöin se linja on molemmista johtimistaan mastoputkessa galvaanisesti. RF-taajuudella ne eivät suinkaan ole oikosulussa.

EDIT 2:
Liitin vielä kuvan tuosta runkosauvojen *** jatkamisesta. Ne muodostavat impedanssisovituksen, tuttujen kesken balun, joka on tasasähköllä, ja 50 Hz:llä oikosulku. Siksi molemmat koaksiaalikaapelin johtimet, keskilanka ja vaippa, ovat galvaanisessa yhteydessä mastoputkeen ja peltikattoon ja keräävät suuren määrän hajakenttää, joka sitten näkyy alhaalla tietokoneen takalevyn antenniliittimessä ja sitä kautta koko koneen rungossa. se saatta jopa aiheuttaa tuon aiheen kysymyksen boottausongelman.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Hajakenttä]

Hommasin tässä taannoin käytetyn tietokoneen. Jo heti alussa sen kanssa oli ongelmia, mutta emolevyn vaihto selvitti asian. Nyt on kuitenkin ilmennyt outoa uudelleenkäynnistymistä eli jos esim. kosketan usb-tikulla, tai vaikkapa jollain muulla metalliesineellä, etulevyn usb-porttia (kyseessä siis pöytäkone) koko masiina käynnistyy aina silloin tällöin uudestaan? Osaisiko joku tietävämpi kertoa mahtaako tuo olla staattista sähköä, vika kodin maadoituksissa jne. onko koneessa itsessään vikaa? Pikkuisen häiritsevää tuommoinen...

Kyllä kai tietokoneita näin pakkasten ja kuivan ilman aikaankin pitäisi pystyä käyttämään pitäisikö aina maadoittaa itsensä ensin. Tuntuu että muutekin sormille räpsyy jo ihan tarpeeksi. 

Täytyy vastata vielä tähän kysymykseenkin, koska tämä ketju on rönsyillyt maan ja taivaan välillä.

Pitäydyn edelleen siinä ensimmäisessä mielipiteessäni, että parasta on kutsua ammattilainen tarkistamaan sähköverkko. Kaikki tässä edellä melkeinpä sivuaa sitä tosiasiaa, että sähköverkon kaikki osat on saatava potentiaaliltaan tasatuiksi. Siis talossa on oltava maadoituselektrodi. Sähkökeskuksen maakisko on kytkettävä rakennuksen potentiaalintasauskiskoon, johon on kytkettävä maadoituselektrodi, vesijohtoputkistot, betoniraudoitus, tv-antennimasto ja -keskus. Tietokone on kytkettävä maadoitettuun, tai vähintään käyttömaadoitettuun pistorasiaan.

Tämän lisäksi on hyvä tehdä tietokoneen käyttöpaikan lattia ja pöytä ESD maton avulla staattisen sähkön purkavaksi.

Tietokoneen on hyvä olla sikäli "ehjä", että notkuvien etulevyjen takana ei tapahdu luvattomia oikosulkuja. Liittimien heiluvat koskettimet eivät tietenkään saa kosketella toisiaan.

Uskoisin, että näillä lääkkeillä tuokin ongelma poistuu.

[Ryppy]

      

[ditl]

Siksi molemmat koaksiaalikaapelin johtimet, keskilanka ja vaippa, ovat galvaanisessa yhteydessä mastoputkeen ja peltikattoon ja keräävät suuren määrän hajakenttää, joka sitten näkyy alhaalla tietokoneen takalevyn antenniliittimessä ja sitä kautta koko koneen rungossa. se saatta jopa aiheuttaa tuon aiheen kysymyksen boottausongelman.

Nyt joudun jatkamaan tämän ketjun väärinkäyttöä vielä; alkuperäinen kysymys taisi jo saadakin niin hyviä vastauksia kuin niillä lähtötiedoilla voi antaa.

Kun Hajakentällä näyttää olevan radiotekniikan pitkä oppimäärä takanaan niin en malta olla kysymättä eri antennityypeistä.

Jos siis log-per antennin molemmat johtimet ovat galvaanisesti kiinni mastossa (ja peltikatossa), se nappaa 50 Hz häiriöitä koko katon alueelta.
Eikö silloin häiriöiden kannalta ole parempi että mastoputkea ei yhdistetä peltikattoon (ei välitetä nyt ukkossuojauksesta)?
Jos vertaa muihin antennityyppeihin, esim. UHF/VHF haraviin niin onko eroa tässä suhteessa?