Ota mittaillessa huomioon että jännitemittarin sisäinen vastus on melko suuri. Todennäköisesti luokkaa 10MΩ. Koska mittari ei juuri kuormita, pitkän piuhan päässä voi olla näyttämää. Aiheutuu siis todennäköisesti hajakentästä (enkä tällä syytä ketään erityisesti Grin).
Tuota hajakenttävaikutusta
epäilisin myös. Telkkariantennin ja muidenkin paljon pitkiä johtimia sisältävien verkostojen sisällä ja niiden välillä on ihan varmasti jännitteitä ja virtoja, ja nimenomaan vaihtojännitteitä, jotka syntyvät ihan luonnostaan induktiolakien määrittämin tavoin ja myös kapasitiivisesti. Se on yllättävän voimakas vaikutus. Hajakentän avulla on rakennettu lukuisia pseudoikiliikkujia, jotka näennäisesti eivät tuntuisi ottavan energiaa mistään ja silti vaan pyörivät.
Hajakenttiä on eniten rakennuksissa, joissa on sähköjohdot rakennettu putkiin. Siinä on se ilmiö, että johtoihin ei tule kierrettä, ne ovat vaan suorana rinnakkain putkissa, kun taas kaapelissa johtimet kiertävät harvaa kierrettä toistensa ympäri. Kun kaapelin johtimet, niin kuin virrallinen johdin aina, tekevät magneettikentän ympärilleen, se syntyy keskimäärin yhtä paljon joka suuntaan. Siksi niiden kenttien vektorisumma on likimain nolla.
Antennista lähtee kaksi johdinta dipolin päistä parijohtona. Useimmiten ne on heti kytkentärasiassa muutettu epäsymmetriseksi koaksiaaliksi. Sekään ei ole kytketty antennimastoon missään. Maston maadoitus tulee vetää mahdollisimman suoraan alas maadoituselektrodiin, koska se on ukkosenjohdatin. Sitä ei kytketä sähkökeskuksen maadoituskiskoon, vaan erilliseen potentiaalintasauskiskoon, johon tulee paksu maajohto myös pääkeskuksen maakiskosta. Tästä asiasta on myös kuva tuossa edellä olevassa pdf:ssä.
Antennin koaksiaalin vaippa puolestaan kytkeytyy maahan antennivahvistinkeskuksessa. Kun koaksiaalin vaippa sitten kytkeytyy maahan myös rungostansa maadoitetun laitteen, esim. tietokoneen kautta, on hurinalenkki valmis, sitä pahempi mitä isompi talo ja mitä laajempi sieppauslenkki. Jos maadoittaisin kapasitiivisesti sen vaipan tietokoneen liittimeen, laittaisin n. 1 mikrofaradin polyesterikondensaattorin sarjaan, vähän kuin tasavirtaerotuksena.*
Jos siinä antenniverkossa ei ole mitään keskusta, ja se kaapelointi on ehjä, eikä koske mistään galvaanisesti peltikattoa tai mastoa, sen koksin vaipan jännite maahan mitattuna voi tulla myös jostain telkusta. Se selvinnee kun yksitellen nyppii niistä kaapelin irti.
En laittaisi mitään lämpöpatterimaadoitusta. Ennemmin vetäisin sähkökeskuksesta putkeen kevi johtimen ja laittaisin maadoitetun pistorasian. Sähkökeskukselle tekisin oikeaoppisen potentiaalin tasauksen heti kun routa sulaa. Ja tietysti antennimastolle ukkosenjohdattimen samalla.
Onnea harrastukselle.
EDIT: Kirotusvireitä korjasin. *Tässä kohdassa pitää muistaa, että molempien antennijohdon johtimien, keskijohtimen ja vaipan, tulee tehdä rf-signaalin kannalta yhtä pitkä kulkutie, vaikka olisi mitä nappeja väliin kytketty. Käytännössä se siirtotie muuttuu silloin parijohdoksi. Sen impedanssisovitus osuu kohdalleen, jos parijohdon osuuden pituus on yksi kahdeksasosa aallonpituutta (sillä telkkarin uhf-katselualueen keskimmäisellä taajuudella). Aallonpituus metreinä saadaan kun luku 300 jaetaan megahertsimäärällä.