mikä ssd levy

[Ganymedes]

Sanoisin, omien testieni perusteella että Ubuntu ei oikeasti ole kovinkaan kriittinen käyttöjärjestelmä levyn nopeudelle. Eroja kyllä löytyy, mutta ne ovat mielestäni aika merkityksettömiä käytön kannalta.

Tässä on nyt rinnakkain kolme erilaista vertailua ja useampia tietokonearkkitehtuureja - ei nyt sotketa niitä kaikkia toisiinsa.

Oikeasti vertailutilanteeni on tämä:

A.

1. Varsinainen vertailu

Kaksi työasemaa, samanlaisia muutoin (Asus-emo, AMD Athlon Dual Core - n. 2-3 vuoden takaa jms). Molemmissa Ubuntu 10.10, 64-bit

- toisessa uusi 2 TB SATA2, edullinen, mutta ei huonoin
- toisessa uusi Kingston 64 GB, edullinen, mutta ei huonoin

Open Office käynnistys, kummassakin alle 1 s. Joten ei oleellista eroa.

Tiedostojen kopiointi - tässä on mielestäni ajatusvirhe. Eihän tuollaista 64 GB:n levyä minään datan massamuistina voi käyttää. Tässä koneessa on kiinni SATA-levyillä n. 6 TB:n edestä levytilaa ja siinä konkurssissa jonkun 64 GB:n levyn tarjoama lisätilaa on yhtä tyhjän kanssa (ja vaikeasti hyödynnettävissä).


2. Sekundäärinen vertailu

Toinen kone, jossa on vanha IDE-levy. Testin mukaan varsin hidas levy.

Open Office avaus kestää tällä kyllä paljon pidempään. Mielestäni kone ei kuitenkaan ole käytössä hidas - sitä pystyy käyttämään ihan yhtä miellyttävästi kuin muitakin (OpenOffice, Firefox, Raw-kuvien konversiot. poltto, rippaus, mp3-konversiot jms).

Varsinainen DATA-levy on SATA2, joten VARSINAISESSA data käsittelyssä mitään periaatteellista eroa ei ole.


B.
Muut tilanteet

1. Windows. Siinä auttaa varmasti, senhän jo sanoin edellä.

2. Läppärit Ubuntulla. Tuota olen kommentoinut muualla. 1-3 vuotta vanhan läppärin kovalevyn saa 2-3 kertaa nopeammaksi vaihtamalla siihen uuden SATA2-levyn. Tehtaalla laitetut levyt ovat usein varsin heikkoja = keinotekoisen halpoja. Jos vertaatte vanhaa SATA-levyä uuteen SSD-levyyn, niin vertailu on väärin asetettu.

Sinänsä läppärillä SSD-levy varmaan onkin hyödyllisempi, koska se ei hajoa tärähdyksestä. Joten perusteluja SSD-levyn käyttöön on muitakin kuin nopeus silloin kun puhutaan läppäristä.


Näillä perusteilla tuntuu, että kehutte SSD-levyä lähinnä Windowsin lähtökohdasta. Saahan näin toki tehdä jos koneella on joku dual-boot.

Tai toisaalta olette ehkä tehneet vertailun Ubuntussa väärin tai ostaneet huonoja SATA2-levyjä. Todennäköisintä on, että vertaatte vanhoihin, huonoihin SATA2-levyihin.

JOS SSD-levyt olisivat kooltaan luokkaa 2 TB ja niitä voisi oikeasti käyttää data-levyinä, esim. juuri näiden pienien tiedostojen kanssa, niin silloin SSD-levyt olisivat juuri noin hyviä kuin väitätte.

[Storck]

En sotke vindousseja tähän millään tavalla, en juurikaan käytä bill gatesin tuotteita.

Tarkoitan vain ja ainoastaan sitä että asentamalla kovalevylliseen (HDD) koneeseen Ubuntun ja samasta koneesta levy pois ja tilalle SDD-levy, on ero huomattava.

Sama kone, eri levy. Tuota tarkoitan.

[Ganymedes]

En sotke vindousseja tähän millään tavalla, en juurikaan käytä bill gatesin tuotteita.

Tarkoitan vain ja ainoastaan sitä että asentamalla kovalevylliseen (HDD) koneeseen Ubuntun ja samasta koneesta levy pois ja tilalle SDD-levy, on ero huomattava.

Sama kone, eri levy. Tuota tarkoitan.

Kyllä, tämä oli yksi tapaus.

Mutta kuten huomaat, niin minä tein näin:
- ostin koneeseen uuden, keskihyvän 2 TB:n SATA2 levyn (jotain 120+ eur)
- ostin toiseen koneeseen, uuden, keskihyvän, 64 GB SSD-levyn (jotain 120 eur)

Ero ei ole merkittävä Ubuntun systeemilevynä.

Tosin molemmat toimivat aivan mainiosti ja nopeasti.

[qwertyy]

Ganymedes, Höpö höpö. Väitän edelleen että kokoonpanossasi on joku käpyinen IDE-emulointi käytössä jos et ole huomannut eroa.

Tiedostojen kopiointi - tässä on mielestäni ajatusvirhe. Eihän tuollaista 64 GB:n levyä minään datan massamuistina voi käyttää. Tässä koneessa on kiinni SATA-levyillä n. 6 TB:n edestä levytilaa ja siinä konkurssissa jonkun 64 GB:n levyn tarjoama lisätilaa on yhtä tyhjän kanssa (ja vaikeasti hyödynnettävissä).

Täysin virheellinen oletus. Juuri käyttöjärjestelmät kuormittaa yleensäottaen eniten koneen asemia. Isoilla varastokiintolevyillä ei ole sinänsä nopeudella paljon mitään merkitystä. Paljon ratkaisevampaa käytönkannalta on ohjelmien lataus, asennus yms. nopeudet. Poislukien tietysti jos käsitellään videoita noilla asemilla tai muuta käyttöä. Varastointi erikseen.

Jos et usko, niin käyppäs tietokonelehden blogissa. Siellä on juuri juttua SSD:n asentamisesta Mäkkiin. Katso myös kommentit ja katso lukuisia Linux käyttäjien mielipiteitä. Yhtään ainoaa "ei vaikuta juuri mitään" komenttia ei ainakaan äsken vielä löytynyt. Käyttöjärjestelmästä riippumatta kaikki olivat kommenteissa yksimielisiä SSD:n ylivoimaisuudesta.

Jatkoa seuraa perustelun muodossa.

Vielä yhden puolustuksen haluan tuoda ilmi SSD:n puolesta ja tämä on ehkä se kaikista tärkein. Monissa halvemmissa kokoonpanoissa on väylienohjaus aika heikosti toteutettu. Se taas tarkoittaa ylimääräistä kuormaa prossulle kun levyoperaation kesto kuormittaa myös prosessoria. Ikävästi tämä koskee juuri halvempia koneita ja mm. tuo sigustani löytyvä HTPC käytössä oleva Atom/ION kone on yksi aika hyvä esimerkki tällaisesta koneesta. Siinä varsinkin huomaa että järjestelmä yleensäottaen vastaa kaikkeen paljon nopeammin SSD asemalla kuin tavallisella kiintolevyllä. Tämän siis huomaa kun laittaa vaikka videon pyörimään ja avaa nopeasti muutamia ohjelmia. Pahimmillaan kiintolevyllä huomaa hetkellisiä "jäätymisiä" kun SSD:llä ongelmaa ei huomaa enää juuri lainkaan. Jos tätä ei halua uskoa, niin voi käydä vaikka lukemassa Phoronixista testejä. Sielläkin on todettu tämä ja jossain artikkelissa oli juuri Linuxit kyseessä. Eli ongelma ei koske lainkaan pelkästään Windows koneita. Toisisanottuna voi sanoa, että mitä hitaampi kokoonpano yleensäottaen, niin sitä suuremmaksi SSD:n hyödyt muodostuu, vaikka eron kyllä takuuvarmasti huomaa nopeimmissakin koneissa. Niissä vain ei huomaa noin muuten prosessoritehon menetystä väylien odotteluun mitenkään. Tämä on yksi syy miksi indeksointipalvelut tuntuu tappavan vanhemmat koneen ihan täydellisesti.

[Storck]

Mutta kuten huomaat, niin minä tein näin:
- ostin koneeseen uuden, keskihyvän 2 TB:n SATA2 levyn (jotain 120+ eur)
- ostin toiseen koneeseen, uuden, keskihyvän, 64 GB SSD-levyn (jotain 120 eur)

Ero ei ole merkittävä Ubuntun systeemilevynä.

Pakko olla jompaa kumpaa: koneesi asetuksissa vikaa tai sitten koneesi asetuksissa vikaa.  

Nyt en tarkoita että esim. käynnistys olisi sekuntikaupalla nopeampi, periaatteessa sen on oltava XX% prosenttia nopeampi.
Laita rinnakkain levyjesi lukunopeudet ja siitähän sen jo näet. Suhteen.

[Ganymedes]

Ganymedes, Höpö höpö. Väitän edelleen että kokoonpanossasi on joku käpyinen IDE-emulointi käytössä
...

Höpö höpö itsellesi.

Luitko edes tuota vertailuani - oletko tehnyt oikeasti mitään vertailua vai vertaatko vain johonkin vanhaan levyyn?

Jos molemmissa OpenOffice avaus kestää alle sekunnin, mutta selvästi yli 0.1 s, niin olematta androidi on kohtalaisen vaikeata huomata oleellista eroa. Koneen käynnistyksessä ei myöskään tule oleellista eroa - molemmat ovat silti hyvin nopeita.

Alunperin kysyin, että missä tuo ero oikeasti näkyy, jotta sitä voi testata? Vastaukseni käsitteli ainoastaan sitä mitä ehdotettiin - niissä ero ei näy. Kannattaa ymmärtää, että en välttämättä juuri tällä SSD-koneella käytä niitä samoja ohjelmia kuin mitä sinä käytät omalla koneellasi.

Toisaalta - jos jollakin testillä oikeasti saa eron näkymään, niin sitten voisi tutkia noita SSD-levyn asennusvinkkejäsi.

[Ganymedes]

...
Pakko olla jompaa kumpaa: koneesi asetuksissa vikaa tai sitten koneesi asetuksissa vikaa. 
...

En väitä ollenkaan, etteikö näin voisi olla. Oikeastaan hyvä jos olisi, niin sittenhän saisin vielä nopeamman koneen - ihan hyvä on nytkin. 

Voisin kokeilla vielä uudestaan sekuntikellon kanssa esim. käynnistystä josko siinä saisin eron esiin. Ja sitten voitte kertoa mitä te saatte (jos nyt ovat vertailukelpoisia, minulla on aika standardiympäristö)?

Mutta pitäähän sen eron olla aika merkittävä, jotta 2 TB:n levyn sijasta kannattaa ostaa 64 Gb:n levy työasemaan - tuossahan on suhdelukuna yli 30 - jos kyseessä on vain nopeus hyöty.

[qwertyy]

Alunperin kysyin, että missä tuo ero oikeasti näkyy, jotta sitä voi testata? Vastaukseni käsitteli ainoastaan sitä mitä ehdotettiin - niissä ero ei näy. Kannattaa ymmärtää, että en välttämättä juuri tällä SSD-koneella käytä niitä samoja ohjelmia kuin mitä sinä käytät omalla koneellasi.

Toisaalta - jos jollakin testillä oikeasti saa eron näkymään, niin sitten voisi tutkia noita SSD-levyn asennusvinkkejäsi.

Juuri tuossa edellisessä viestissäni perustelin mielestäni varsin hyvin SSD:n hyödyt ja itse ainakin olen huomannut ne.

http://www.phoronix.com/scan.php?page=article&item=btrfs_zfs_ssd&num=1
Tuolla on juttua mm. tiedostojärjestemän vaikutuksesta nopeuteen ja vertailussa on myös tavallinen kiintolevy vastaavilla testeillä. Kannattaa huomioida, että tuossa testataan vain aseman nopeutta. Se ei kerro todellista nopeuseroa käytössä, vaan edut on käyttäjänkannalta varsinkin, kuten jo mainitsin heikommilla kokoonpanoilla, joissa väylienohjaus syö prosessoritehoa aina vaan parempi loppukäyttäjän kannalta.

Bios asetuksilla on oleellinen vaikutus miten SSD käyttäytyy. Itse petyin tuohon SSD:n nopeuteen tuossa Ion koneessa, kunnes hoksasin, että biosissa oli jokin IDE-emulointi päällä, eikä AHCI ollut päällä. Paria muutakin asetusta kyllä muutin, mutta en kyllä nyt muista että mitä ne olivat.

Yhtenä esimerkkinä joku on testannut
http://archive.atomicmpc.com.au/forums.asp?s=2&c=29&t=513

My system seemed to have very exaggerated differences:

Large file copies with large buffers, using Total Commander, SATA->SATA transfer

IDE mode: approx 20mb/sec
AHCI mode: approx 60mb/sec

Itsellä Ubuntun käynnistyksen ero ehkä noin kolmanneksen nopeampi. Windowsissa kun kokeilin, lähti yli puolet ajasta pois. Ilmeisesti sen käynnistyksessä on mukana jotain ohjelmia, jotka kuormittaa konetta pienillä tiedostoilla. Ihan oletuksena ero ei ollut noin suuri. Kummassakin mm. päivitysten asennuksissa on ero kuin yöllä ja päivällä, eikä kummassakaan saa tuolla hitaammalla koneella järjestelmää nikotteleen useamman ohjelman käytönaikana lähellekään samalla tavalla, kuten jo mainitsin aiemmassa viestissä.

Tuntuu vain jotenkin hirmuisen utopistiselta, että joku olisi vielä kiintolevyyn tyytyväinen SSD:n kokemisen jälkeen. Mutta eipä siinä, sehän on varsin hyvä asia jos mielestäsi et huomaa mitään eroa ja olet tyytyväinen koneesi suorituskykyyn. Pääset huomattavasti halvemmalla jos se iso tallennustila on vain merkityksellinen asia.

Luulisin että Linuxien käynnistyksessä SSD:llä ei ole ihan niin suurta eroa kuin Windowsissa jonkinlaisen laitetunnistuksen takia? Plus tietysti Windowseissa yleensä ladataan paljon kaikkea ihan käyttäjän kannalta turhaa tauhkaa.

*edit*
Ja itsellä siis nuo vertailuasemat ovat olleet 2,5" 5200rpm asema 2,5" 7200rpm asema muistaakseni 16megan välimuistilla. Eli siis yhtä nopeita nuo asemat ei tietystikään ole mitä pöytäkoneiden kiintolevyt, joka korostaa eroa entisestään. Läppärit vain nykyään ovat yleisiä ja erityisesti niissä hyötyä saisikin. Itsellä ajatuksissa kasata kunnon pöytäkone ja siihen en valitsekaan näitä tavallisia SSD asemia, vaan ajatuksena olisi hommata Revodrive, vaikka siitä saa köyhtyä hirvittävästi. Vaan kun on alkanut nauttimaan näistä latausajoista niin kiusausta ei voi enää estää..

*edit2*
Muutamia vertailuvideoita videoita juutuupista eri käyttöjärjestelmillä. Harmi että Linuxeista ei oikein meinannut löytyä samalla kokoonpanolla tehtyjä vertailuja, mutta muutamat sovellusten avaus pätkät kyllä löytyi.
http://www.youtube.com/watch?v=-sA0zmhW7Fg&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=zx6IBDaFXFE

SATA vs IDE-mode
http://www.youtube.com/watch?v=pmKTB1w9TDE

http://www.youtube.com/watch?v=bqefSHEx7kE&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=2WoZf3H80pM&feature=related

[Ganymedes]

Juu, luulisin, että erot johtuvat vain oikeasti siitä että vertaillaan eri asioita. Itse esitin lähinnä vain käytännön tilanteen verraten yksinkertaisessa käytössä ja toisaalta sen minkä pystyy mittaamaan (päivitysten nopeutta on hyvin vaikeata vertailla).

Windows-läppäriin hankkisin SSD-levyn silmää räpäyttämättä, jos ... saisin siihen toisen levyn johon datat mahtuu. Nyt en ole hankkinut, koska näin ei ole. Ulkoiset levyt taasen ovat huomattavasti hitaampia kuin sisäinen levy - SATA levy johon vertaan on oikeasti NOPEA läppärin levyksi, tutkittu levy, 500 GB. No, jos ostaisi nyt uutta, niin tuo olisi oletettavasti ratkaistavissa jotenkin: e-SATA ulkoiseksi TAI järkälemäinen läppäri johon saa kaksi sisäistä levyä.

Kuten tuostakin voi päätellä minulle työaseman TB:t ovat oikeasti tarpeen datalle ja läppärissäkin tuo 0.5 TB on datalle - ei suinkaan arkistolle. Yritin jo alussa ilmaista että DATA merkitsee minulle TB:tä, ei suinkaan 100 kB:n Office-tiedostoja satamäärin. Joten siis DATA-levyn nopeus on todella merkittävää minulle.

Sain kuin sainkin nopeustestissä eron esille, tosin tämä on vain alustava, koska tässä on kaksi epämääräisyyttä - täytyy vielä kokeilla kotikoneella, jota pitäisin kyllä nopeampana kuin näitä:

1. Kone1. SSD 64 GB. 20s

2. Kone2. SATA-II, 2 TB, 30s

Ajat ovat laskettu siitä kun bootissa aletaan tutkia levyohjainta, ilmeisesti RAID-ohjainta (joka ei kestää kauaa koska ei löydä mitään), siihen kun tulee login ruutu.

Epämääräisyyttä on kahteen suuntaan:

- kummassakin koneessa on 4 levyä, joiden tutkiminen vie oman aikansa. Oikeasti tämän osuuden ei pitäisi olla mukana, koska tämä ei liity tähän vertailuun. Siis oikeasti SSD levy voi olla suhteessa nopeampi kuin e.m. luvut
- SATA-II koneessa tulee boottivalikko esiin ja tämä näyttäisi vievän ylimääräistä aikaa

Kuitenkin, tämä on tietysti mielipidekysymys, mutta sanoisin, että tämä on kyllä merkittävä ero. Jos tämä ero tulee samanlaisena esiin muussakin kriittisessä työnteossa, niin onhan tämä ihan hyvä kehitys.

....
Tulee vielä mieleen yksi harha joka saattaa olla nopeudentunteessa. Nyt kun laitetaan erillinen käyttöjärjestelmälevy, SSD-levy ja sitä verrataan tilanteeseen, jossa kaikkea ajettiin yhdellä levyllä, niin totta kai uusi tilanne on käytännössä hyvin paljon parempi. SATA-levy on törkeän hidas samanaikaisessa kuormituksessa - esim. jokin käyttisoperaatio ja sitten datan käsittely. En ole työasemisssa tuollaista yhden levyn systeemiä käyttänyt käytännössä milloinkaan, koska se on ollut varsin *huono idea* jo NT:n alkuajoista lähtien. Joten siis tästä johtuvaa nopeutumista minä en näe.

Läppäreissähän tilanne on toinen, ratkaisut ovat moninaisempia - kuten edellä jo kerroin.

[Storck]

1. Kone1. SSD 64 GB. 20s

2. Kone2. SATA-II, 2 TB, 30s

tämä on kyllä merkittävä ero.

Tästä olen minä puhunut koko ajan, prosentuaalisesti tuo on jo yli 10%  , eli merkittävä.

[Ganymedes]

...
Tästä olen minä puhunut koko ajan, prosentuaalisesti tuo on jo yli 10%  , eli merkittävä.

Juu, halusin vain täsmentää tätä keskustelua sillä, että puhutaan täsmällisistä asioista ja täsmällisestä suorituskyvystä.

Onhan tässä tietysti yksi ääripää, jos esim. 64 GB:n SSD-levy riitää käyttikselle JA kaikelle käsiteltävälle datalle, niin onhan se silloin varmastikin parempi - jos kestää samanaikaista kuormaa paremmin kuin SATA-II levy. Tämäkin tilanne on ihan oma tilanteensa eikä välttämättä kaikille relevantti.

[Ganymedes]

Yritin testata tätä toisella koneella, jossa on samantyyppinen konfiguraatio (dual core Athlon, ASUS-emo), mutta kun tämän emolevy on uudempaa sarjaa, niin ei onnistu luotettavasti - bioksen käynnistyminen on erilaista.

Tässäkin on kuitenkin 4 SATA-levyä kiinni, joka verottaa käynnistyksessä jotakin.

Käynnistysaika halvalla SATA-II levyllä on noin 15s verrattuna edellisiin mittaustapoihin. Eli tämä käynnistyy selvästi nopeammin kuin toinen kone SSD levyllä. Joten kahden eri koneen välillä ei kannata levyjen nopeuksia verrata, siis käynnistystestillä, koska bioksen ominaisuudet vaikuttavat enemmän kuin levyn ominaisuudet.

[timbba]

Yritin testata tätä toisella koneella, jossa on samantyyppinen konfiguraatio (dual core Athlon, ASUS-emo), mutta kun tämän emolevy on uudempaa sarjaa, niin ei onnistu luotettavasti - bioksen käynnistyminen on erilaista.

Tässäkin on kuitenkin 4 SATA-levyä kiinni, joka verottaa käynnistyksessä jotakin.

Käynnistysaika halvalla SATA-II levyllä on noin 15s verrattuna edellisiin mittaustapoihin. Eli tämä käynnistyy selvästi nopeammin kuin toinen kone SSD levyllä. Joten kahden eri koneen välillä ei kannata levyjen nopeuksia verrata, siis käynnistystestillä, koska bioksen ominaisuudet vaikuttavat enemmän kuin levyn ominaisuudet.

Sä teet vähän vääriä mittauksia kun otat huomioon biosin latausajat myös. Levyjähä tässä vertaillaan eikä sitä että kuinka nopeasti bios ruksuttaa..

Lisäksi vertailut "Perinteinen vs SSD" pitää tehdä samassa koneessa, samalla raudalla, samalla softalla, jne. Eli esimerkiksi:
1) Kloonatut osiot levyille
2) Perinteinen levy kiinni vaikkapa ainoaksi levyksi ja tehdä mittauksia
3) Perinteinen pois ja tilalle SSD.. sitten taas mittaukset

Ja voin sanoa, että täytyy vaikuttaa sillä onhan tuossa SSD:ssä esimerkiksi hakuajat aivan toista luokkaa kuin perinteisessä kiekossa sekä luku- ja kirjoitusnopeudet yleensä nopeammat (on tosin hitaitakin SSD levyjä olemassa).

[Ganymedes]

...

Sä teet vähän vääriä mittauksia kun otat huomioon biosin latausajat myös. Levyjähä tässä vertaillaan eikä sitä että kuinka nopeasti bios ruksuttaa..

Lisäksi vertailut "Perinteinen vs SSD" pitää tehdä samassa koneessa, samalla raudalla, samalla softalla, jne. Eli esimerkiksi:
1) Kloonatut osiot levyille
2) Perinteinen levy kiinni vaikkapa ainoaksi levyksi ja tehdä mittauksia
3) Perinteinen pois ja tilalle SSD.. sitten taas mittaukset

Ja voin sanoa, että täytyy vaikuttaa sillä onhan tuossa SSD:ssä hakuajat aivan toista luokkaa kuin perinteisessä kiekossa.

Noinhan minä juuri olen tehnyt enkä mitannut mitään biosta - olen kylläkin huomauttanut jos en ole olosuhteinen pakosta pystynyt tekemään sitä - turha siitä on minulle enää kertoa.

(Noin selvyyden vuoksi vielä: Bioksen latausaika ei ole mukana ollenkaan. Sen sijaan levyjen lukeminen on mukana, koska sitä ei saa näytöistä pois, ei ainakaan muuttamatta jotakin. Tämä ON Ubuntun latausaikaa, koska käsittääkseni tässä vaiheessa grub tekee jotakin tai ainakin tutkitaan, että pitääkö levyt tarkistaa vai ei. Tämä vaihe menee eri bioksilla selvästikin aivan eri vauhdilla - kun tätä ei saa pois niin loppu tulos on se, että uudempi=parempi bios vaikuttaa käyttöjärjestelmän käynnistymiseen enemmänkuin SATA-2 levyn vaihtaminen SSD-levyyn. Tämä on edellä raportoitu testin ongelmana - ei sellainen piirteenä mitä halutaan tehdä. Testiä voisi toki kehittää, mutta olen toistaiseksi odottanut että joku muukin testaisi edes jotakin. Tarkemmin - lue koko ketju).

Olen alunperin testannut juuri kahdella samanlaisella koneella - tässä olenkin kuuluttanut sen perään että onko joku toinen todella tehnyt näin, vai:

- verrannut vanhaan levyyn
- verrannut huonoon levyyn
- verrannut erilaisella bioksella tai koneissa ollut eri määrä levyjä kiinni, jolloin Ubuntunkin latausaika on erilainen
- verrannut Windowsilla
- puhuu siitä edusta mikä tulee että Ubuntu pyörii eri levyllä kuin varsinaiset data. SATA-levyillä sitä, että käyttöjärjestelmä on samalla levyllä kuin datan käsittely, voidaan pitää jopa konfiguraatiovirheenä
- verrannut asiaa läppärillä, jossa ei ole kuin yksi sisäinen levy. Ulkoiset USB:t ovat hitaampia joka tapauksessa
- ajanut konetta väärillä BIOS-asetuksilla, esim. IDE-muodossa. SATA-muotojen valinta ei edellytä SSD-levyn hankkimista

- käyttänyt jotain aivan muita ohjelmia eron saamiseen esiin käytännössä, jos niin mitä? Tämä on mielenkiintoinen kysymys sinänsä ja voi olla ammattikäytössä varsin tärkeääkin ja jo yksinomaan saattaa perustella SSD-levyn hankkkimista
- pystyy käyttämään tuollaista 64 MB:n levyä oikeasti myös datalevynä (minulle ei riitä mihinkään). Tämänkin kohdan toteutuminen voi riittää perusteeksi SSD-levyn hankkimiseen


Se miksi yleensäkään on verrattu boottia on se, että siinä eroja on kuitenkin saatu jossain määrin luotettavasti esiin. Tosin kuten huomautin, muut syyt vaikuttavat boottiaikoihin myös varsin paljon. Jos puhutaan kokonaisboottiajasta, jossa on silloin mukana bioksen latautuminen, on SSD-levyn vaikutus nopeuteen varsin pieni (esim välillä 10...30 % kuitenkin).

Joka tapauksessa näyttää siltä, että SSD-levyillä todellisiakin eroja saa esiin - ainakin bootissa enkä epäile yhtään etteikö saisi jollakin muullakin ohjelmalla, joka käsittelee suurta määrää pieniä tiedostoja ja jonka tiedostot oikeasti mahtuvat SSD-levylle.

[timbba]

@Ganymedes:
Sulla on ristiriitaisia kommentteja sitten.. 

[Ganymedes]

@Ganymedes:
Sulla on ristiriitaisia kommentteja sitten..  

Voi olla näinkin, koska testejä on esitetty monia ja säie on pitkä. Joka testiin ei aina jaksa kirjoittaa kaikkea tarinaa ja sanamuodot voivat vaihdella. Tarkoittanet tällä "ristiriidalla" sitä, että testien tekotapa on vaihdellut ja siten niiden vertailukelpoisuus  

Lisäsin vähän selvennystä lisää tuohon edelliseen - jotta viimeisen testin tekotapa, ja sen periaatteellinen ongelma, tulee paremmin selville.

[matt1]

KUINKAHAN vanhaan koneeseen tuollaisen voi asentaa...ja kuinka vanhaan kannattaa?

Itselläni tällä hetkellä HP a360.fi ja tilattu HP d530sff, molemmat ATA-levyisiä Pentium4-koneita, Mutta onhan ATA-levyjä, ATA-SATA ja SATA-PCI adaptereita, kai?

ONhan se vähän pöllöä kun muutaman kympin koneeseen laittaa satkun levyn, mutta voihan sen levyn sitten siirtää seuraavaan?

[Ganymedes]

KUINKAHAN vanhaan koneeseen tuollaisen voi asentaa...ja kuinka vanhaan kannattaa?

Itselläni tällä hetkellä HP a360.fi ja tilattu HP d530sff, molemmat ATA-levyisiä Pentium4-koneita, Mutta onhan ATA-levyjä, ATA-SATA ja SATA-PCI adaptereita, kai?

ONhan se vähän pöllöä kun muutaman kympin koneeseen laittaa satkun levyn, mutta voihan sen levyn sitten siirtää seuraavaan?

Riippuu tietysti siitäkin mitä koneella oikeasti tekee ja siitä mikä koneen konfiguraatio kaiken kaikkiaan on ... mutta yleensä tuollaiset päivitykset eivät kannata, koska tarvittavat osat ovat suhteettoman kalliita verrattuna uusien koneiden osiin.

/ EDIT - Sorry, huomasin vasta myöhemmin, että koneesi ovat läppäreitä - ei niihin varmaan mitään sisäisiä SATA-kortteja saa. Loppuosa poistettu tarpeettomana /

[matt1]

KUINKAHAN vanhaan koneeseen tuollaisen voi asentaa...ja kuinka vanhaan kannattaa?

Itselläni tällä hetkellä HP a360.fi ja tilattu HP d530sff, molemmat ATA-levyisiä Pentium4-koneita, Mutta onhan ATA-levyjä, ATA-SATA ja SATA-PCI adaptereita, kai?

ONhan se vähän pöllöä kun muutaman kympin koneeseen laittaa satkun levyn, mutta voihan sen levyn sitten siirtää seuraavaan?

Riippuu tietysti siitäkin mitä koneella oikeasti tekee ja siitä mikä koneen konfiguraatio kaiken kaikkiaan on ... mutta yleensä tuollaiset päivitykset eivät kannata, koska tarvittavat osat ovat suhteettoman kalliita verrattuna uusien koneiden osiin.

/ EDIT - Sorry, huomasin vasta myöhemmin, että koneesi ovat läppäreitä - ei niihin varmaan mitään sisäisiä SATA-kortteja saa. Loppuosa poistettu tarpeettomana /

Ei kumpikaan ole läppäri, Uudempi HP d530sff on pöytäkoteloon sullottu yleinen toimistokone.

Ja vaihtuu uudempaan tuplaydinprosessorivehkeeseen tjsp heti kun löytyy sopiva. Ubuntu pyörii hienosti noissa poistoikäisissä (3+v)koneissa, ainakin tavanomaisessa kotikäytössä. JOs kone on 30E ja kovo satasen, niin kovin kalliista laitteistosta ei voi puhua. Kovot sun muut vaihdettavat osat siirtyy sitten näppärästi koneesta toiseen. 

[Ganymedes]

Näköjään pika-googlaus veikin sitten väärille sivuille.

En tiedä millä hinnalla pystyt hankkimaan:
- SATA-ohjaimen
- IDE/SATA-virta-adapterin (halpa - vanhassa powerissasi tuskin tällaista on valmiina)

Tyypillisesti SATA-ohjain on turhan kallis eikä sillä sitten myöhemmin ole välttämättä mitään käyttöä - mutta voithan saada sellaisen jostakin halavallakin  - esim. sellaiselta joka on aiemmin erehtynyt sen hankkimaan ja nyt se on hänelle turha (katso jäljempää).

Itse tekisin näin tuolla koneella:

- asennan Ubuntun omalle IDE-levylle
- käytän dataa muilta levyiltä

- jätän säästyvät rahat siihen että hankin paremman emon myöhemmin

Tyypillisesti SATA-ohjaimen hinnat ovat olleet lähellä vastaavien (no, sinun nykyistä parempien) emojen hintaa, 50-60 eur. Tietysti uuteen emoon pitää sitten hankkia prosessori ja muistit, joten kokonaishinta on toki korkeampi - tuskin vanha powerikaan käy.

Nyt ostetulla SSD-levyllä ei välttämättä ole paljoakaan arvoa 2 vuoden päästä, koska niiden teknologiat ja koot kasvavat kovaa vauhtia. Sanoisin, että siihen nyt sijoitettu raha putoaa reilusti alle puoleen parissa vuodessa ja silti se on hitaampi kuin uusi levy kahden vuoden päästä - erittäin huono investointikohde. Jos taasen et aio pitää sitä kahta vuotta (tai jotain), niin SATA-ohjaimen hankinta meni aivan hukkaan.

Sinänsä SATA-ohjaimilla on käyttöä fileservereissä, joihin ei saa isoja levyjä ilman SATA-teknologiaa - tällöin serverin elinikää saa kivasti jatkettua.