Ohje: Ubuntu 9.10 Asentaminen

[X-1985]

Terve!

Olen Koulutuskeskus Salpauksen datanomi-opiskelija informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin koulutusohjelmasta.
Kuten aiemmin palstalla apuja näytönohjainongelmaan pyytäessäni lupasin, tein opinnäytetyöni Ubuntusta.

Kysessä on siis Ubuntu 9.10 asennusohje.

Se löytyy PDF-muodossa osoitteesta: [Ei löydy, poistettu]

Opinnäytetyö on palautettu ja opponoitu, odotan enää arvostelua. Tavoitteenani on kiitettävä.
Olen myös sopinut sen kääntämisestä englanniksi yhdessä toisen henkilön kanssa.

Ubuntu 9.10 on vanha julkaisu, ja saatan päivittää ohjeen uudempaan versioon, mikäli se kiinnostaa ihmisiä.
Kehittävät kommentit ovat tervetulleita. Myös kysymykset ja tarkennus/parannusehdotukset.

Ja kyllä, tiedän että työllistyminen tällä tutkinnolla on erittäin vaikeaa, palkka heikko ja tradenomiksi ei kannata kouluttautua, koska niitä on ihan liikaa.

[hirvi]

Tässä kommentteja, älä suutu:

Sivu 1: Toteutustapa Word 2007. Tehty mikä tehty, mutta olisi ehkä kannattanut tedhä OpenOfficella. Ei tuossa mitään sellaista ole mitä ei sillä vois tehdä. Harkitse konvertointi eli aukaise OpenOfficella ja tallenna odt-formaattiin ja kato miten käy.

Sivu 4: Macillekin on haittaohjelmia tietääkseni.

Tässä on selostettu asennuksesta ne helpoimmat asiat. Laajentaisin sisältöä seuraavilla jutskilla:

- Pakettivarastojen käsittely, ohjelmien asennus. Esimerkkeinä ainakin medibuntu ja ehkä spotify tai T-lasku
- Resticted Extras asennus, jotta Ylen arkisto, elava areena toimivat. VLC en tiedä??
- Verkkopankit eli Javan asennus
- Ehkäpä Ubuntu One konffaus?
- Yleisimpien ohjelmien vastaavuus: MS Office <-> OpenOffice, Photoshop <-> Gimp, MSMessenger <-> Pidgin, Skype, Outlook <-> Evolution. Onko vielä muuta?
- Network-managerin esittely

Vasta eo. asioiden jälkeen Ubuntu on paketti, jota voi oikeasti käyttää. Henkilökohtaisen työaseman asentaminen itsessään on niin suoraviivasta, ettei se pelkästään riitä kunnolliseen lopputyöhön, ainakaan kiitettävään.

[Crisa]

Ihan kiva perusteos ja käsittääkseni tämän kummempaa ei toisen asteen oppilaitoksista odotetakaan lopputyöltä.

Lukaisin nopeasti läpi, joten perehdyn myöhemmin vähän tarkkemin.

Ubuntun voi asentaa myös usb-tikulta, jota itse pidän parhaana, sen nopeuden takia. Tämä ei tosin vanhemmissa koneissa välttämättä aina onnistu.

Olisi ollut hyvä idea kysellä kommentteja etukäteen, mutta plussaa aiheen valinnasta.

[welmar]

Minulla on mac ja linux koneet molemmat päivittäisessä käytössä ja vähän häiritsi seuraava kohta:"Jos olet rikas ja sinulla on varaa maksaa tietokoneestasi, käytät mielelläsi kaupallisia
ohjelmia ja et ole käyttänyt Ubuntua, järkevintä on ostaa käyttötarkoitukseesi soveltuva
Applen Mac. Et joudu säätämään juuri lainkaan tietokoneesi kanssa."  Ubuntu vaatii ehkä pientä säätöä aluksi mutta esim Mint tai Pinguy OS on melkeinpä yhtä valmiita paketteja kuin mac os x. Lähes jokaisessa linuxissa on myös esim torrent ohjelma ja toimistopaketti(Open Office)valmiiksi joita ei macissä ole. Kaupallisissa ohjelmissa ainakin pelipuolella ei ole macillä kehumista melkeinpä pelikoneena linux winen avulla on jopa parempi vaikka surkea silti windowsiin tai pleikkariin verrattuna. Löysin kaapin pohjalta vanhan digitv-tikun ei toiminut macis, eikä vielä linukallakaan mutta olen varma että linux koneessa saan sen vielä toimimaan. Laitteet toimii varmimmin suoraan linux koneella koska ajurit on kernelissä mukana(toivottavasti) Windowsissa tulee sen takia usein mukana cd jolta ne pitää asentaa koneelle. Kokemuksesta sanon kuitenkin että uutta tavaraa ostettaessa kannattaa tarkistaa toimiiko se, sillä jos kernelissä ei ole vielä ajureita laitteellesi niin sitten se on sitä säätämistä.Molemmilla on puolensa, mutta suosittelisin mieluimmin jotain linuxia kuin maciä noilla perusteilla.

[oobetimer]

Ihan mielenkiintosta ja rohkeaa, että joku uskaltaa tuoda työnsä julkisesti arvosteltavaksi

Noin aluksi silmään pistää vaikutelma, että kirjoittalla ei ole kokemusta linuxien käytöstä kovinkaan paljon, joten tiukka asiasisältö puuttuu lähes täysin kirjotelmasta. Esimerkisi ohjelmien asennus, paketinhallinta, tiedostojärjestelmät ja oikea osiointi loistavat puutteellaan.

Ehdoton plussa tulee huumorin käytöstä opinnäytetyössä "Linux kehittyy ja alkaa olla helppokäyttöisyydessään jo lähes Microsoftin Windowsien".
tasolla"



Kaikesta huolimatta arvosana tulee olemaan varsin hyvä jos työn arvijoisijana on tyypillinen Windows-käyttäjä..  

PS. Windows ei ole se helppokäyttöisempi ..  

[X-1985]

Sivu 1: Toteutustapa Word 2007. Tehty mikä tehty, mutta olisi ehkä kannattanut tedhä OpenOfficella. Ei tuossa mitään sellaista ole mitä ei sillä vois tehdä. Harkitse konvertointi eli aukaise OpenOfficella ja tallenna odt-formaattiin ja kato miten käy.

Ei olisi, me käytämme koulussa Office 2007:kaa. En myöskään pidä openofficen formaattia järin hyvänä sitäkään, koska se toimii kunnolla vain OpenOfficessa. Tiedostoa ei myöskään kannata avata OpenOfficessa, vaan kääntää Office 2007:lla oikeaan formaattiin (muistaakseni odf:lla oli suoraan tuki).Ainoa formaatti johon on hyvä tuki kaikilla, on pdf.

Sivu 4: Macillekin on haittaohjelmia tietääkseni.

Kyllä, on. Aivan kuten Linuxillekin. Kyse on kuitenkin aloittelijan oppaasta, joten käytän yleistyksiä.

Tässä on selostettu asennuksesta ne helpoimmat asiat. Laajentaisin sisältöä seuraavilla jutskilla:

Laajentamisvaraa on vaikka kuinka, aiheesta voisi tehdä kokonaisen kattavan kirjan.

Henkilökohtaisen työaseman asentaminen itsessään on niin suoraviivasta, ettei se pelkästään riitä kunnolliseen lopputyöhön, ainakaan kiitettävään.

Olen eri mieltä. Meille annettiin selkeä ohje lopputyön laajuudeksi 10-20 sivua. Monelta unohtuu, että kyseessä on on 2. asteen perustutkinto. Jos tuota jatkaisi AMK:ssa niin lisättävää kyllä olisi. En kuitenkaan pyri amk:hon, koska tradenomeja on koulutettu/koulutetaan liikaa.

Ubuntun voi asentaa myös usb-tikulta, jota itse pidän parhaana, sen nopeuden takia. Tämä ei tosin vanhemmissa koneissa välttämättä aina onnistu.

Totta, tiedä tuon itsekin. Mutta se olisi vaatinut paljon seikkaperäisempää ohjetta sen tekemiseen Windowsissa yms. On paljon helpompaa tehdä tavallinen cd-levy.

Minulla on mac ja linux koneet molemmat päivittäisessä käytössä ja vähän häiritsi seuraava kohta:"Jos olet rikas ja sinulla on varaa maksaa tietokoneestasi, käytät mielelläsi kaupallisia
ohjelmia ja et ole käyttänyt Ubuntua, järkevintä on ostaa käyttötarkoitukseesi soveltuva
Applen Mac. Et joudu säätämään juuri lainkaan tietokoneesi kanssa."  Ubuntu vaatii ehkä pientä säätöä aluksi mutta esim Mint tai Pinguy OS on melkeinpä yhtä valmiita paketteja kuin mac os x

Olen täysin eri mieltä. Mutta periaatteessa pitää varmasti paikkansa yhdellä ehdolla: kaikki tietokoneen osat täytyy toimia kyseisellä kokoonpanolla täysin out of box. Jos olet jonkin noista käyttöjärjestelmistä Macciin asentanut, niin kaikki on varmaan niin toiminutkin. Mintistä olen kuullut huonoja kokemuksia niillä, joilla kyseinen viritys on vetänyt koneen softapuolen solmuun. En sitten tiedä kuinka yleistä tämä oikeasti on.

Kaupallisissa ohjelmissa ainakin pelipuolella ei ole macillä kehumista melkeinpä pelikoneena linux winen avulla on jopa parempi vaikka surkea silti windowsiin tai pleikkariin verrattuna

Tässä puhutaan samassa lauseessa aivan eri asioista. Pelikonsolit ovat aivan ylivoimaisia käytettävyyden suhteen. Winen käyttöä pelaamiseen en suosittele kenellekään. Olen kyseistä ohjelmaa kokeillut ja sillä saa pelit toimimaan hirveällä säätämisellä ja silloinkin epävarmasti. Jotkut pikkupelit toimivat kyllä ongelmitta, mutta silloin ne on yleensä ohjelmoitu niin, että ne olisi helppo kääntää Linuxillekin. Macille sentään SAA virallisia, isoja kaupallisia pelejä. Niitä ei vaan ole kovin paljon.

Laitteet toimii varmimmin suoraan linux koneella koska ajurit on kernelissä mukana(toivottavasti) Windowsissa tulee sen takia usein mukana cd jolta ne pitää asentaa koneelle. Kokemuksesta sanon kuitenkin että uutta tavaraa ostettaessa kannattaa tarkistaa toimiiko se, sillä jos kernelissä ei ole vielä ajureita laitteellesi niin sitten se on sitä säätämistä.Molemmilla on puolensa, mutta suosittelisin mieluimmin jotain linuxia kuin maciä noilla perusteilla.

Erittäin monille erilaisille laitteilla ei ole olemassakaan Linux-ajuria. Se saattaa olla tekeillä, mutta saattaa silti mennä vuosia, ennen kuin se löytää tiensä kerneliin. Minulla ei ole koskaan ollut Maciä sen korkean hinnan takia, mutta olen lukenut siitä ja joillakin tutuilla on kyseisiä koneita. Windows- koneisiin verrattuna ne ovat vaikuttaneet hämmästyttävän nopeilta.

Noin aluksi silmään pistää vaikutelma, että kirjoittalla ei ole kokemusta linuxien käytöstä kovinkaan paljon, joten tiukka asiasisältö puuttuu lähes täysin kirjotelmasta. Esimerkisi ohjelmien asennus, paketinhallinta, tiedostojärjestelmät ja oikea osiointi loistavat puutteellaan.

Itse osaan noista kaikista asioista aivan perusasiat, mutta en ole mikään komentoriviguru. Ne eivät "loista puutteellaan", vaan ne eivät mahtuneet lopputyön laajuuteen. Kyseinen opinnäytetyö oli laajuudeltaan 2 opintoviikkoa.

Olen myös sitä mieltä, että on paljon parempi, että asiantuntijat eivät tekisi käyttöohjeita, koska niistä tulee tällöin lähes aina liian mutkikkaita. Ei aloittelijat käytä jatkuvasti komentoriviä. Ubuntu on työpöytäkäytössä hyvä käyttöjärjestelmä, mutta ohjeistuksessa ja markkinoinnissa olisi valtavasti parannettavaa.

Ihan mielenkiintosta ja rohkeaa, että joku uskaltaa tuoda työnsä julkisesti arvosteltavaksi

'

Aivan. Julkaisin sen arvosteluun jättämisen jälkeen, koska en halunnut sitä ennen teidän kommenttejanne.

Saatte kommentoida enemmänkin jos sanottavaa on.

Kysyisin samalla, onko Ubuntulle olemassa hyvää ja kattavaa suomenkielistä ohjetta? Vaillinaista wikiä en tarkoita.

[Ganymedes]

Periaatteellisia asioita ohjeesta:

Edellä viitataan ohjeisiin yleisesti ja niihin pari kommenttia. Ohjeita esiintyy lajeina kolmea ääripäätä:

A) Unix-luokan ohjeet jotka sikiävät 70-luvun yliopistomaailmasta. Nämä ovat tyypillisesti erittäin hyvien asiantuntijoiden kirjoittamia, hauskoja ja hyvin kirjoitettuja ohjeita, joiden päälimmäinen tarkoitus on ollut osoittaa, että kirjoittaja ymmärtää aihepiirin suvereenisti. Niiden hyöty henkilölle joka ei jo entuudestaan tunne aihepiiriä on erittäin huono, koska ohjeissa on suuria aukkoja, ehkä jopa tarkoituksellisesti, eikä niiden tarkoituskaan ole auttaa lukijaa missään konkreettisessa asiassa. Suuri osa Linux-ohjeista 10-vuotta sitten oli tällaista - siitä on edistytty huomattavasti.

B) Amatöörien kirjoittamat ei-ammattimaiset ohjeet - eli asiasta kirjoittaa joku joka ei oikeasti hallitse asiaa. Nämä sisältävät taikauskoista löpinää ja vain siteeksi totta, usein aivan turhia asioita ja vääriä perusteluja oikeillekin asioille. Tällaisia ohjeita on kritisoitu tälläkin Foorumilla. Nämä ovat tyylilajia "Ikean ohjeet" (sorry, en voinut vastustaa).

C) Ammattimaiset kirjoitukset joissa yhdistyy teknisen organisaation tiedot ja kirjoittamisen ammattilaisen osaaminen. Parhaimmat kaupalliset tuotteet sisältävät tällaiset ohjeet - tällaisen tuottaminen on kuitenkin verrattain kallista. WEB on myös täynnä tällaisia ohjeita, myös. Linux-ohjeita, joita osaavat ihmiset ovat tehneet. Pakko myöntää, mutta Microsoftin ohjeet ovat jo DOS-ajoista lähtien kuuluneet tähän ryhmään.


1.
Kommentit Linux dokumentaatiossa (edellisessä postissa)

Suomen kieli sulkee jo pois ajantasaiset, ammattimaiset ja kattavat ohjeet. Eihän täällä ole jollekin yksittäiselle Linux jakelulle riittävää potentiaalia sellaisen tekemiseen maksullisena palveluna. Realiteetit pitää ymmärtää - kaikki kunnia niille jotka yrittävät tätä työtä kuitenkin (ilmaiseksi, miten muuten) tehdä.

Kuten edeltä huomasit, olen samaa mieltä, että tästä "unix-tyylisestä" kirjoittelusta pitää päästä eroon silloin kun tehdään ohjeita - pakinat ovat erikseen.


2.
Ohjeen laajuus

Mielestäni tämä on sinänsä hyvä. Varmaan joku jatko-osa olisi tarpeen, esim. "Käyttöönotto", jossa olisi perusjutut, eihän niitä montaa ole, kuten "ubuntu-restricted-extras".

Laajuus on hyvä tälle dokumentille per se, mutta loppukäyttäjän kannalta vajavainen  - tosin se ei ole mielestäni lähtökohtaisesti tämän ohjeen ongelma.


3.
Ohjeen sisällysluettelo

Tämä on mielestäni hyvä. Erityisesti katson hyvällä sitä, että tähän ei ole sotkettu partitiointi hässäköitä ja dual-boot-virittelyä, jotka eivät todellakaan kuulu tällaiseen ohjeeseen. Niiden esilleottaminen olisi mielestäni suoranaisesti haitallista - viitaten ohjeiden categoriaan A edellä.

USB-tikun käyttökin olisi lähes samaa luokkaa - niiden käyttö ei todellakaan ole ongelmatonta vanhoissa koneissa, joihin Ubuntua juuri ollaan tunkemassa. Linkki ohjeeseen jossa sitä selostetaan voisi olla mukana.


4.
Ohjeen tyyli

Tässä on hieman sotkettu käsitettä "ohje" ja "mielipidekirjoittelu", jopa provakatiivinen sellainen. Ei tarvitse olla "rikas" ostaakseen Macin - tämä on provosoiva mielipide.

Jos tämä vertailu nyt yleensäkään kuuluu tähän ohjeeseen mitenkään, niin oikeampi tapa olisi ollut kirjoittaa jotakin esim. "Mac-järjestelmän kokonaiskustannus on korkeampi, koska ..." . Tämä pitäisi myös sitten perustella jotenkin luotettavasti, koska tämä on opinnäyte - se ei voi sisältää perustelemattomia väitteitä oli oppilaitos mikä hyvänsä.

Ohjeessa on muitakin kyseenalaisia kommentteja. Nämä kommentit kuuluvat osin edellä esitettyyn tyyliin B.


5.
Formaatti ja asenteellisuus

Maininnat suljetun Word ja Powerpoint -formaattien käytöstä on paha tyylivirhe Linux-ohjeessa. Samoin ensimmäinen lause  "Linux kehittyy ja alkaa olla helppokäyttöisyydessään jo lähes Microsoftin Windowsien tasolla".

Mitä helppokäyttöistä on Windowsin palomuureissa, virustorjunnassa ja erittäin sekavassa menusysteemissä, ajureiden hakemisessa ympäri nettiä latausvaiheessa ... ennenkuin järjestelmää voi edes käyttää jne?

Tämä on täysin perustelematon väite ja viittaa kirjoittajan asenteellisuuteen ... opinnäyteessä pitäisi puhua faktoista.

Esim. voi sanoa, että "Linux on nykyään helppo käyttää joten Windows-käyttäjäkin sen voi oppia" ... tms ...

Pointtini ei ole se mitä Linux/Windows-suhteesta sanotaan, vaan se, että mitä sitten sanotaankin sen pitää olla tosiasioihin perustuvaa eikä yleistä harhaluuloa ruokkivaa mielipidekirjoittelua - tämähän oli ohje ja opinnäyte - oli oppilaitos sitten mikä hyvänsä.

6.
Tämän ohjeen suhdetta opinnäytetyön vaatimuksiin kyseisessä oppilaitoksessa - sitä en osaa kommentoida ollenkaan.

[Ilokaasu]

En kuitenkaan pyri amk:hon, koska tradenomeja on koulutettu/koulutetaan liikaa.

Itse juuri Turun AMKsta tietojenkäsittelyn tradenomiksi valmistuneena voin kuitenkin todeta, että AMK koulutus != tradenomi

Ja kyllä, tiedän että työllistyminen tällä tutkinnolla on erittäin vaikeaa, palkka heikko ja tradenomiksi ei kannata kouluttautua, koska niitä on ihan liikaa.

Mutta ei kannata kuitenkaan ottaa tuollaista asennetta. Mikäli olet osaava kaveri ja jaksat opiskella omatoimisesti/koulussa lisää niin ei sillä koulutuksella välttämättä ole enää väliä.

Vaillinaista wikiä en tarkoita

Kaikki ovat tervetulleita tekemään siitä parempaa...

[X-1985]

Mielestäni tämä on sinänsä hyvä. Varmaan joku jatko-osa olisi tarpeen, esim. "Käyttöönotto", jossa olisi perusjutut, eihän niitä montaa ole, kuten "ubuntu-restricted-extras".

Tämä on ihan valtavan hyvä tuossa jutussa. Tästä opin perusjutut.
http://www.johannes-eva.net/2009-10-useful-ubuntu-guide-karmic

Mitäs mieltä itse olette?
Yleensäkin suomenkielisten ohjeiden tekohaluja vähentää se, että hyvät englanninkieliset ohjeet on, ja usein vapaalla lisenssillä. Ne vain pitäisi suomentaa ja tehdä pari lokalisointia.

Tässä on hieman sotkettu käsitettä "ohje" ja "mielipidekirjoittelu", jopa provakatiivinen sellainen. Ei tarvitse olla "rikas" ostaakseen Macin - tämä on provosoiva mielipide.

Totta. Eikä ollut vahinko. Meillä vaan ei olla "turhan" tarkkoja. Tosiasiassa olenkin vaan kateellinen, kun ei ole käytössä macciä! Joo. Pitänee vähän muokata noita siihen englanninkieliseen.

Maininnat suljetun Word ja Powerpoint -formaattien käytöstä on paha tyylivirhe Linux-ohjeessa. Samoin ensimmäinen lause  "Linux kehittyy ja alkaa olla helppokäyttöisyydessään jo lähes Microsoftin Windowsien tasolla".

Mitä helppokäyttöistä on Windowsin palomuureissa, virustorjunnassa ja erittäin sekavassa menusysteemissä, ajureiden hakemisessa ympäri nettiä latausvaiheessa ... ennenkuin järjestelmää voi edes käyttää jne?

Tämä on täysin perustelematon väite ja viittaa kirjoittajan asenteellisuuteen ... opinnäyteessä pitäisi puhua faktoista.

Tuo oli asenteellinen, ja se perustuu ajatteluun siitä, mikä on ohjeen kohderyhmä ja miten se ajattelee. Minulla on sellainen kuva, että noin ajatellaan ja tuota ajattelua ei voi faktoilla korjata. Mutta toisalta on kyllä ihan fakta, että useampi vuosi sitten Linux-jakelut olivat vaikeakäyttöisiä, ajureiden asentelu oli hirveää ja ntsf-tukikin piti itse erikseen asentaa. Sekä uusimmat Windowsit että Ubuntut ovat aivan eri tasolla kuin joskus ennen.

Melkeinpä toivon, että Ubuntusta ei tulisi täysin peruskäyttäjien käyttistä, koska nykyään vähemmistöosuus suojaa monilta haittaohjelmilta.

Vaillinaista wikiä en tarkoita
Kaikki ovat tervetulleita tekemään siitä parempaa...

Totta. Kuinkakohan paljon saisi aikaan, jos joku vain suomentaisi sitä hirviästi, mikä englanninkielinen on. Minä tosin en ole mikään suomentaja.

Tämän ohjeen suhdetta opinnäytetyön vaatimuksiin kyseisessä oppilaitoksessa - sitä en osaa kommentoida ollenkaan.

Sanoisin että opinäytetyöt olisivat sielläkin hyviä, jos oppilaat panostaisivat enemmän. Tosiasiassa lähes kaikki tehtiin käytännössä kahdessa viikossa kiireessä ja se näkyi viimeistelyssä sekä laajuudessa.

Itse mm. luin opinnäytetyön Microsoft publicerista, joka oli lähes suoraan Microsoftin mainostekstiä (netistä) sivukaupalla ja ilman mitään sisältöä tai omaa pohdintaa. Meni kuitenkin läpi.

En sitten tiedä kuinka paljon opinnäytetöillä on oikeasti merkitystä.

[Ganymedes]

Vielä havainnollistamaan tuota mitä tarkoitin asenteellisuudesta, faktoista ja mielipiteistä ... otetaan vaikkapa lauseet:

a.
Rikas käyttää Macia.

b.
Mac-järjestelmä on kalliimpi kuin Ubuntu-järjestelmä.

c.
Toimitetut Mac-järjestelmät maksavat keskimäärin enemmän kuin Ubuntu-käytössä olevat järjestelmät.


Nuo kaikki pyörivät sen populistisen mutun ympärillä, että Mac tulee kalliimmaksi kuin Ubuntun käyttö, joten siinä mielessä ovat mutu-mielessä vaihtoehtoja.

Kuitenkin pitäisi miettiä tarkkaan, että mitä oikeastaan tarkoittaa ja mitä on sanomassa.

Nämä lauseet tarkoittavat aivan eri asioita teknisessä kontekstissa, ne johtavat lukijaa ajattelemaan aivan eri asioita (kuten henkilökohtaista varallisuutta), osa näistä ON jonkun aihepiirin kirjoitukseen liittyvää, osa ei ole ja jotkut näistä pystyy perustelemaan, joitakin voi olla varsin vaikeaa perustella, jotkut eivät tarkkaan ottaen edes pidä paikkansa yleislauseina.

Ihan samat lainalaisuudet koskevat tätä helppokäyttöisyysaihetta - pitäisi miettiä mitä oikeastaan haluaa sanoa, mikä on faktaa ja mikä kuuluu Ubuntu-ohjeeseen ja mikä ei.

En sitten tiedä kuinka paljon opinnäytetöillä on oikeasti merkitystä.

Onhan niillä merkitystä. Päätellen kirjoituksistasi, sinulle tällaisen tekeminen oli helppoa. Et ehkä ole vielä havainnut, että kaikki eivät pysty tuollaista sujuvaa ohjetta tekemään ollenkaan - oppilaitoksesta riippumatta. Ehkä jotkut kopioivat valmista tekstiä siksi, että eivät ihan oikeasti pystyisi sitä itse luomaankaan ...

[X-1985]

Nuo kaikki pyörivät sen populistisen mutun ympärillä, että Mac tulee kalliimmaksi kuin Ubuntun käyttö, joten siinä mielessä ovat mutu-mielessä vaihtoehtoja

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että mac on huomattavasti kalliimpi kuin Ubuntu. Mutta kyse onkin henkilökohtaisesta tilanteesta. Teoriassa mikäli ostaa yli tuhannen euron keskusyksikön ja laskee kulutetulle ajalle hinnan, mac voi olla halvempi.

Toimivan, hyvän käytetyn ubuntu-koneen saa 100-200 eurolla mikäli osaa laittaa sen itse kuntoon. Halvimmankin uuden macin hinta alkaa reilusta 800 eurosta.

Suoraan ja rehellisesti sanottuna tuossa kommentissa näkyi turhautuminen henkilökohtaiseen köyhyyteen, sitä tarkemmin erittelemättä. Suomen tukijärjestelmä on kuitenkin niin hyvä, että saan kaiken tarvittavan, vaikka taloudenpito vaatiikiin kuria ja huomattavaa pitkäjänteisyyttä. Ihmiset eivät kuitenkaan köyhää arvosta, ja oikeasti järkevien päätösten tekeminen sulkee monen tuotteen ostaminen pois, muissakin kuin tietotekniikkahankinnoissa.

Luulisin, etten ole kirjoittanut mitään joka ei ole faktaa, ts. en pystyisi perustelemaan. Mutta mikäli tämä tai jokin tämän ohjeen versio saisi laajemman lukijakunnan, siitä pitäisi tehdä mahdollisimman neutraali. Uskon pystyväni halutessani tekemään sen.

"Rikas käyttää Macia."

Tuon voisi laittaa vaikka muotoon.. mietitäänpäs. Mac-tietokoneiden hinnat ovat huomattavasti korkeammat niin lähtöhinnaltaan kuin rahalla saavutettuun tehoon nähden. Mac-koneet ovat kuitenkin suljettuja: komponenttien ja käyttöjärjestämän yhteenliittäminen on huomattavan tiukasti tehty. Niille saa parhaana pidettyjä kaupallisia ammattilaisohjelmia graafiseen ja audiovisuaaliseen työhön ja tukipalveluita on paremmin tarjolla.

Et ehkä ole vielä havainnut, että kaikki eivät pysty tuollaista sujuvaa ohjetta tekemään ollenkaan - oppilaitoksesta riippumatta.

Tuo saattaa osaltaan olla totta. Mutta kun näkee tosiasiassa kuinka ihmiset jättävät hommat tekemättä ja tekevät vain sen mikä on pakko, en siitä erityisemmin pidä. Meillä oli koulussa osaltaan huono työilmapiiri, jossa oppilaat eivät tee hommia ja opettajatkin tekevät vain sen, mikä on pakko.

Mm. minua suuttutti erittäin paljon erään opettajan jatkuva poissaolo jaksomme lopussa, hän jätti meidät itse tekemään hommia yksin, kun meni kokouksiin opetusaikana ja sen jälkeen vielä kehtasi tiukata ketkä olivat paikalla. Lopulta minulle selvisi, että hän teki tuntiemme aikana erästä koulussa olevaa tapahtumaa (järjestelyjä), joka ei taatusti kuulunut mihinkään opetussuunnitelmaan. Mutta eiköhän vastaavaa työpaikoiltakin löydy.

Myönnän olevani taipuvainen perfektionismiin, siitäkin huolimatta että olen kyvyiltäni vain hyvää keskitasoa ja rajallinen budjetti asettaa omat rajoitteensa. Haluaisin myös hallita ja muistaa kaikki yksityiskohdat. Omassa elinpiirissäni tapaavani ihmiset sen sijaan suhtautuvat asioihin aivan toisin. Tuo opinnäytetyn kirjoittaminen sujui ilman isompia ongelmia, mutta ei se hirvittävän helppoa ollut, tai ennenminkin nopeaa.

Sivustolla on käynyt 28 javascriptiä käyttävää kävijää, kiitos siitä.

Englanninkielinen käännös on tekeillä, pitänee tarkistaa se ennen julkaisua.

[Ganymedes]

Kommentoin ohjetta lähinnä siitä lähtökohdasta, että se olisi tekniikkaa käsittelevä objektiivinen luomus. Tämä on nähdäkseni yleensä ohjeiden/käyttöohjeiden tekemisen perusta.

Muitakin vaihtoehtoja on - lähinnä englanninkielisessä lehdistössä käytetään muitakin tyylilajeja - kylläkin lähinnä esittelyissä ja arvosteluissa, mutta miksei ohjeissakin.

Tarkoitan tässä tyyliä jossa käytetään huumoria värittämään kirjoitusta. Parhaimmillaan tämä on tietysti hienoa luettavaa - toisaalta näin tehdään lähinnä julkaisujen myymiseksi. Nimittäin jos ohje on kuiva, "kuivat insinöörit", jotka ostavat lehden ainoastaan asiallisten artikkelin vuoksi, eivät muodosta merkittävää kassavirtaa yksinään, vaan tarvitaan muitakin lukijoita. Joten lopulta syyt tällaisten värikkäiden kirjoitusten esittämiseen ovat aika raadolliset.

Pahimmillaan näissä arvosteluissa pystytään epäasiallisesti haukkumaan tuotetta ilman että ivaa ja ironiaa vastaan pystyy puolustautumaan. Nimittäin ivaanhan on huonoa vastata asiallisesti, koska se johtaa vain entistä suurempaan ivaan.

Esimerkki:
Tämä Windows / Ubuntu helppokäyttöisyyskeskustelu. Mainitsit, että halusit kirjoittaa Ubuntu-käyttäjille - ehkä seuraava tyylilaji sopisi:

"Kun pohditaan Ubuntu-ympäristö käytettävyyttä suhteessa Windows työpöytään, niin pitää huomata, että Windowsin työpöytää on kehitetty voimakkaasti viimeiset 15-vuotta lähtien Windows 95 versiosta. Niinpä siihen on aktiivisen kehityksen tuloksena saatu jopa "ohita" -toiminta tuhotessa ryvästä tiedostoja, joita kaikkia ei voi esim. lukituksen vuoksi heti tuhota - tämä on tietysti Gnome-työpöydällä ollut olemassa "aina". Muutoin Windows-käyttäjä on etulyöntiasemassa, koska 15-vuoden käytön jälkeenkin hän voi luottaa toimintaan. Ubuntun tiedostoselaimessa herättää ihmetystä mm. seuraavat asiat:

a) Sen jälkeen kun käy alahakemistossa paikka säilyy päähakemistossa (Windowsissa listaus siirtyy alkuun, mukava oletus, ainahan on hyvä aloittaa kaikki alusta).

b) Uudelleen nimetty tai kansioon kopioitu tiedosto säilyy näkyvillä (Windowsissa se kätevästi siirtyy jonnekin).

c) Kun tiedostoja katselee aakkosjärjestyksessä, ne todella pysyvät aakkosjärjestyksessä (Windowsissa on kivasti muitakin mahdollisuuksia mitä saattaa tapahtua, se pitää mielen virkeänä).

Eroja voisi luetella monta muutakin, mutta paatuneelle Windows-käyttäjälle voi olla vaikeata seurata Gnome työpöydän ja Nautilus tiedostoselaimen logiikkaa, tai siis yleensäkään logiikkaa, koska Windowsissa on voinut luottaa tiettyyn abstraktiin toimintaan kaikki nämä vuodet. Ubuntun logiikka voi olla käytössä haaste, koska Windows on uutterasta 15 vuoden kehityksestä huolimatta pystynyt säilyttävään kiitettävällä tavalla epämääräisen käytöksen, joka suoraan tukee abstraktia ajattelua. "

Pointtini on vain se, että tällä tyylilajilla, suunnattuna Ubuntu-ihmisille, tästä helppokäyttöisyyden vertailusta voisi tulla jotakin muutakin  

[X-1985]

Opinnäytetyö ja multimediatyö on yhdessä arvioitu parhaalla numerolla, 3:lla (kiitettävä) kokonaisarvosanaltaan ja jokaiselta osa-alueeltaan.

Minulla on tarkistusta ja korjailua vailla oleva englanninkielinenkin versio.

Ainoa ongelma on, että ohje on Ubuntun uusien versioiden myötä vanhentunut.

Harkitsen tekstien julkaisua creative commons-lisenssillä huhtikuussa.

Mietin vain viitsinkö tehdä niin, koska koko juttu tuskin kiinnostaa ketään...

[elohope]

Onnea hyvästä arvosanasta! Julkaise toki laatimasi ohjeet. Ohjeiden laatimisessa olisi työsarkaa enemmänkin, joten toivottavasti kiinnostuksesi säilyy ja laajenee. Itse käyttöjärjestelmänkin ohjeissa tulee suomentamattomia osuuksia, kun käännöksiä ei ole tehty. Jo terminologiankin kannalta ohjeesi ovat kiinnostavat ja auttavat myös uudempien versioiden asentamisessa.

[Ubumpi]

ajattelua ei voi faktoilla korjata.

Liittänet tuon jossain vaiheessa vakiokaneetiksi teksteihisi  



Järjestelmien helppokäyttöisyyksien vertailuista voi todeta ehkä oleellisimman näin:

Avoimien ohjelmien yhä paremman saatavuuden myötä Ubuntussa on kaikki oleellinen. Sen myötä ohjelmien käyttöönotto turvallisista pakettivarastoista, niiden automaattiset päivitykset sekä ryhmittely ovat sellaista  helppokäyttöisyyttä, jota suljetun koodin ympäristössä - kuten Windowsissa - ei tule koskaan olemaan.

Kyse on siis aivan eri filosofioiden pohjalta mahdollistuvista ratkaisuista, ei niinkään siitä missä jokin nappula on W- tai U-järjestelmissä sillä sellaiset erot ovat vain teknisiä ja yleensä kohtuuhelposti muutettavia. Avoimen koodin sovelluksilla on myös tekninen etu puolellansa, joka on kutakuinkin samanlainen kuin eksponenttifunktiolla on 'ylitse' muiden. Sekä avoin koodi että eksponenttifunktio hyödyntävät jo kerrytettyä pääomaa. Suljetussa koodissa sitä voi harjoittaa vain talon sisällä, mutta avoin yhteisö pystyy hyödyntämään vapaasti saatavilla olevaa koodia.