Käyttäjäkokemus on sikäli kaksipiippuinen juttu, että kumpi tuottaa paremman käyttäjäkokemuksen, kevyempi sovellus vai suurempi määrä härpäkkeitä, kun sovellus kuitenkin suorittaa saman tehtävän. Sovelluskohtaisesti asia ei ehkä niin ongelmallinen ole, mutta suuremmalla määrällä sovelluksia alkaa koko jo tuntumaan.
Tämä on pitkälti kuten kirjoiti. Joillekin paremman käyttäjäkokemuksen tuottaa komentotulkin käyttö esimerkiksi imagen poltto cd-levylle. Kun taas toinen on valmis hukkaamaan hieman muistia ja tehoa siihen, että on näyttävä graafinen ulkoasu. Totta on varmasti se, että kummassakaan tapauksessa käyttäjältä ei tule kehuja mikäli operaatio hidastuu merkittävästi käyttöliittymä vuoksi.
Taitaa Macin käyttäjät olla melko tyytyväisiä koneisiinsa ja Applen ohjelmissapa on yksi jännä ero suureen osaan Windows ja Linuxin graafisiin sovelluksiin verrattuna. Ne ovat ulkoasultaan hyvin yksinkertaisia. Turhia härpäkkeitä ei näy. Osasta saa jopa työkalupalkin piiloon. Taas päästään mieltymyksiin. Kaipa sitä on tutkittu, että suurin osa web-selaimen käyttäjistä ei käytä juurikaan selaimen valikkoriviä. He keskittyvät websivuun eikä valikoissa surfaamiseen. No Apple on tajunnut sen jo aikaa sitten ja valikko on ylhäällä poissa viemästä tilaa varsinaiselta ohjelmalta. Samaa tekee nykyään Googlen Chrome ja Internet Explorer taitanee tehdä myös.
Vaan miten on Gnomen laita. Mikäli minulla on työpöydällä auki samaan aikaan firefoxi, Nautilus, ja Evolution. Vain yksi niistä voi olla aktiivisena, mutta kaikista kolmesta pitää näyttää se valikkopalkki. Taas tullaan käyttökokemukseen. Osa haluaa ettei sellaista turhaa mömmöä ole näytöllä, vaan esitetään ainoastaan oleellinen asia. Sitten taas Gnomen Develope Quideline documentissä vai mikä se oli, mainitaan, että valikkoriviä ei saa missään tapauksessa piilottaa koskaan. Osalle sen näkyminen on kai niin suuri käyttökokemuksellinen juttu, että asioita ei voi muuttaa.
Samalla esitän mielipiteeni Evolutionista sekä sen perikuvasta Outlookista. Kun me kaikki pidämme pienistä, kevyistä ohjelmista, niin miksi sähköpostiohjelmaan pitää ängetä, kalenteria, muistilappua jne... No osa ehkä pitää siitä, itse tykkään Applen Mail ohjelmasta joka toimii loistavasti ja on loistavan pelkistetty ja harvemmin käytetyt ominaisuudet löytyy valikosta. Samaan epäloogisuuden mailmaan törmäämme Nautiluksen oletusnäkymässä. Siinä on hienosti toimiva navigointipalkki josta pääsee nopeasti ylemmälle tasolle hakemistorakenteessa. Tästä huolimatta nautiluksen työkalupalkkiin on pitänyt vielä laittaa Up-buttoni erikseen. No taas voisi kiistellä, että käyttäjälle pitää tarjota vaihtoehtoja, mutta hämmentääkö liika vaihtoehtojen määrä kuitenkin tavallisia käyttäjiä joita suurin osa käyttäjistä on vai lisääkö se käyttökokemusta.
Taas minun mielipiteeni, tässä olisi Nautiluksellekin paljon miellyttävämpi ja käyttökokemustani lisäävä ulkoasu
http://gnome-look.org/content/preview.php?preview=1&id=120466&file1=120466-1.jpg&file2=&file3=&name=Nautilus+Mockup, ei turhia nappuloita joita en kuitenkaan koskaan painele jne...
Joten ei meidän ole varmaankaan järkevää keskustella siitä mikä tarjoaa parhaan käyttökokemuksen. Se kun riippuu käyttäjästä. Oleellisempaa lienee se, että mihin seikkoihin suurin osa ihmisistä jotka tietokonetta käyttää mieltyy.
Tarkoitukseni ei siis ollut arvostella mainitsemiani ohjelmia huonoiksi, vaan tuoda esiin vain, että Linux maailmassa kompastutaan samoihin ongelmiin mitä Windowsissa. Ei siis kannata tuomita kilpailevaa tuotetta jos oman leirin tuotteet syylistyy samoihin asioihin.
Ja kyllä - Windows pitäisi suunnitella uudestaan. Tämä on joskus jo tapahtunutkin. DOS -pohjalta NT -pohjaiseksi ja niin edelleen. Tarve uudelleensuunnitteluun löytyy esimerkiksi haittaohjelmien määrästä ja DLL-helvetistä.
Jos tarkoitit, että Windowsia ei tarvitse suunnitella uudelleen, teit mielenkiintoisen väitteen ottaen huomioon, että pidit samassa viestissä käyttäjäkokemusta tärkeänä.
Totta Windows NT on tosiaan uudelleen suunniteltu ja siinä emuloitiin 16 bittisiä windows ohjelmia aikoinaan. Saman teki Apple kun se siirtyi PowerPC arkkitehtuurista Inteliin, Mac OS X:n tuli Rosetta jolla pystyttiin emuloimaan PowerPC prosessoria, vai miten se nyt toimikaan. Kantaahan Mac OS X edelleenkin Carbon API:n kilkkeitä mukanaan jotta jonkin tason yhteensopivuus säilyisi Mac OS 9:lle tehtyjen ohjelmien kanssa. KDE on myös rikkonut binääriyhteensopivuuden kun se siirtyu 4 sarjaan. Saas nähdä mitä käy kun GTK 3 tulee ulos. Taisi siinäkin binääriyhteensopivuus hajota vanhempien ohjelmien kanssa. Kaikkihan me ymmärrämme, että tuo ei ole kevyt tie kulkea. Microsoftin .NET arkkitehtuuri on hyvin vähän kytköksissä Win32.apiin. Mistä sitä tietäisi vaikka Microsoft olisi tekemässä kokonaan uutta .NET ohjelmille perustuvaa käyttöjärjestelmää joka julkistetaan vasta kun suurin osa käytössä olevista ohjelmista on kirjoitettu .NET arkkitehtuurille. Tällöin siirtyminen olisi helpompaa ja vanhoille ohjelmille saattaisi riittää pelkkä vanhan Windowsin emulointi.
Käsittääkseni DLL:t ovat moduuleittain jaettuja, jolloin jokainen ohjelma kuitenkin varaa itselleen moduuleita muistiin. Oman lukunsa tähän soppaan sitten lisää nämä purkkapaikkaukset DLL-helvettiin, jotka toiset estävät jakamisen kokonaan.
Periaatteessa tuo Windowsin systeemi kyllä johtaa parempaan suorituskykyyn jos vain muisti riittää - lähteehän uunituore Vistakin käyntiin kuin palmun alta, mutta hyytyy varsin nopeasti - ja tässähän vain tasapainotellaan kahden vaihtoehdon välillä.
Niin siis DLL-kirjastoista ladataan vain yhteen kertaan se toiminnallinen osa, käsittääkseni aivan kuin linuxissakin. Jokainen ohjelma joka sitten sattuu käyttämään tätä ladattua DLL-kirjastoa saa siitä oman dataosansa johon tallennetaan ohjelmakohtaista dataa. Ei se oikein sovi, että esimerkiksi taulukkolaskimen ja webbiselaimen datat olisivat yhteisessä paikassa jonne kaikilla ohjelmilla olisi pääsy. Tämä selviää siitä linkistä jonka laitoin aiemmassa postauksessani.
En tiedä mitä tarkoitat DLL helvetillä. Ennen Windows 2000:n julkaisua sellainen oli todella olemassa, eli asennettavat ohjelmat pystyivät kirjoittamaan olemassa olevien DLL-tiedostojen päälle. Se saattoi joskus rikkoa jotain kun saatettiin asentaa vanha versio uudemman päälle. Windows 2000:ssa tuli Windows File Protection järjestelmä joka esti tämän. Tuon jälkeen ei järjestelmän DLL-voitu ylikirjoittaa...
Tosin se aiheutti ongelmia mikäli joku ohjelma oli linkitetty vanhemmalle DLL-tiedostolle. Sen vuoksi ohjelmien sallittiin ladata käyttöönsä DLL:stä eri versioita tietyn edellytyksin.
Tosin sama ongelma koskee nykyisin about kaikkia järjestelmiä. Voisin veikata, että 10.04 Ubuntu menee pahasti rikki jos siihen asentaa force lippu päällä jonkun libin esimerkiksi 8.04:sta. Linuxissa voidaan tehdä staattinen linkitys ohjelmaa kääntäessä jolloin 8.04 aikaan käännetty ohjelma toimii myös 10.04:ssa. Tällöin tarvittava kirjasto käännettään ohjelmaan mukaan ja se ladataan sitä kautta muistiin vaikka käytössä olisi vaaditusta kirjastosta dynaamisesti ladattava uudempi versio. Ero on siinä, että Microsoft sallii tämän eri kirjastoversioiden dynaamisen lataamisen tietyssä määrin. Se helpottaa ohjelmien tekemistä ja levittämistä merkittävästi. Juuri yhtenä kaupallisten sovellusten tekemisen esteenä Linuxille on käsittääkseni ollut juuri tuo vahva kirjastoriippuvuus. Eli joka kerran kun joku julkaisee uuden distron, pitäisi sille kääntää oma versio. Voisin veikata, että softantekijät ja käyttäjät repisivät pelipaitansa ihan saman tien ja välittömästi mikäli heidän pitäisi tehdä ohjelmastaan versio Windows XP:lle, XP SP2 ja SP3 sekä Vistalle ja Vista SP2lle ja Windows 7:lle kaikille erikseen. Nykyisin muisti on niin halpaa, että se koetaan pienemmäksi murheeksi jos joissain tapauksissa joistain DLL:stä joudutaan lataamaan eri versiot muistiin.
Eiköhän suurin osa Linux-käyttäjistä suhtaudu ihan suopeasti Windows-käyttäjiin. Tuleehan suurin osa Linux-käyttäjistä Windowsmaailmasta, joka puolestaan tuo näkemystä molemmilta puolin. Ja tämä sitten onkin perusteellinen ero "tyypillisen Linux-käyttäjän ja tyypillisen Windows-käyttäjän" välillä.
Luonnollisesti jokainen käyttää itselleen sopivimmaksi näkemäänsä käyttöjärjestelmää.
Linuxin yleistymistä tuskin Linux-käyttäjien asenteet estävät, vaan syyt tähän löytynevät aivan muualta.
Tämä on aivan totta. Tuskin niitä käyttäjiä Apple leiristä siirtyy läheskään niin paljoa kuin Windows puolelta. Tämäkin on ihan ymmärrettävää. Varmaan yleisin tilanne on se, että käyttäjällä on Windows kone johon on tullut virus tms. tuholaisia ja kone on hidastunut lakannut toimimasta hyvin tms. sen vuoksi. Käyttäjä on hermostunut siihen ja haluaa kokeilla jotain muuta vaihtohtoa. Tuohan sopii. Mutta se mikä hieman risoo, on se että jos käyttäjä on omilla toimillaan saanut windowsin vaihtokuntoon, niin siitä sitten haukutaan järjestelmää. Ei se ole kovin vaikeaa surffailla netissä päivittämättömällä koneella joka on herkkä hyökkäyksille ja sitten vielä ilman virustorjuntaa jne. Mikäli Adobe tekee reikäisen Acrobat Readerin jota kautta koneeseen hyökätään, Niin oliko se nyt sitten Windowsin syy, että käyttäjä meni lataamaan saastuneen tiedoston jota ei tarkistettu ja avasi sen vielä ohjelmalla jota ei oltu päivitetty vuoteen. Tai toinen vaihtoehto voi olla se, että käyttäjä eksyy sivulle jossa tarjotaan Kate Berryn ja Rihannan yhteistä seksivideota, mutta sen katseluun tarvitaan kodekki jota tarjotaan asennettavaksi. Käyttäjä asentaa sen vaikka Windowsin UCA varoittaa sen asentamisesta eikä oikein suostuisi siihen, mutta antaa mennä vaan.
Onneksi Linux käyttäjät saavat elää vielä turvassa tuolta. Melko suoralta kädeltä sitä antaa Ubuntussakin rootin salasanan kun ohjelmia asentelee koneeseen ja kone sitä pyytää. On helppoa kuvitella mitä siitä seuraisi kun Windowsin ja Ubuntun käyttömäärät kääntyisi päinvastaisiksi mutta Ubuntulla ei olisi niitä viiruksia yhtään ja käyttäjät tottuisivat asentaamaan ohjelmia siten, että rootin tunnusta aina vaan kehiin kun sitä pyydettäisiin ja samalla on totuttu että ei sitä virustorjuntaa tarvi.... Ei siinä paljoa käyttis enää suojelisikaan jos alkaisi leviämään joku pöpö jota lahopäät innoissaan asentelisivat...
Näin omiin kokemuksiini perustuen, tuo kaverisi häslääminen vanhojen pommien parissa muistuttaa ajasta jolloin vielä käytin Windowsia, ja uudella autolla ajaminen siitä miksi olen tyytyväinen Linuxiin. Onhan uuden auton hankinnassa suurempi vaiva kuin käytetyn, mutta pidemmällä tähtäimellä pääsee vähemmällä vaivalla. Kyllähän tuokin on tietysti omasta näkökulmasta kiinni, että kumpaa sitä oikein kuvittelee ajavansa.
Niin, olihan se kivaa tuolla vanhalla läppärillä ennen testailla kaikkia 3D tehosteita kun ne vielä toimi hienosti. Sitten meni ajurit rikki kun ei uudessa X:ssä toiminut enää fglrx ajuri tuolla Mobility Radeon 1300X:llä. Piti käyttää avointa ajuria ja hubailu loppui siihen.
Yhden illan yritin etsiä keskusteluryhmistä apua, että miksi ei Skype saa mikrofoonia toimimaan. Käänsin jopa itse ajureita kernelille. Mutta kun ei vaan auttanut.
9.10 ubuntussa en saanut tuota läppärin webbikameraa toimimaan en sitten millään. No nyt se toimii välttävästi 10.04:lla.
No, onhan se selvää, että Windows XP:llä kaiken tuon saa toimimaan ja asennettua muutamassa tunnissa ja käyttösujuu. Ubuntua kun ei saanut tässä yleisessä Acerin Aspire 5100 mallissa toimimaan viikossakaan siten kuin Windowsin muutamassa tunnissa. No ei sen niin väliä. Mulla on onneks Mäcci kun en jaksa tapella Windowsin ja Linuxin kanssa...
PS. Niin siitä käyttökokemuksesta. Tein yhtä tulostettavaa dokumenttiä toissa päivänä Wordillä. Mulla oli kuvankäsittelyohjelmassa kuva käsittelyssä ja halusin siitä osan tuohon dokumenttiin. No mites se nyt mäcissä tai Windowsissa tehdäänkään. Rajataan se haluttu alue suoraan kuvankäsittelyssä ja kopiodaan rajaus leikepöydälle ja liitetään se Wordiin. Viimeksi kun kokeilin tätä Ubuntussa, niin kaikki mitä rajailin gimpissä ja kopion leikepöydälle ei siirtynytkään openofficeen... Tästä se jäikin oikein käyttökokemus taas. Piti luoda gimpissä uusi kuva leikatusta alueesta tallentaa se ja lisätä Openofficeen importilla... Hitto miten kätevää....
Kaikesta huolimatta, Ubuntu 10.04 tuntuu muuten niin hyvältä ja nopealta, että jollei minulla olisi mäcciä kotona, niin hyvin suurella todennäköisyydellä käyttäisin sitä tuossa vanhassa Acerissa puutteistaan huolimatta ja opettelisin elämään sen mukaan.Ubuntukin tarjoaa kuitenkin niin mahdottoman paljon ominaisuuksia joiden kanssa Windows ei pysty oikein mitenkään kilpailemaan tällä hetkellä, kuten mahdottoman hienon ohjelmien lataus komponentin, ilmaiset päivitykset tulevaisuudessa ja alustan joka ei hidastu käytönmyötä kuten Windowsit tuppaa tekemään. Toistan itseäni kun taas totean, että mikään alusta kun ei ole täydellinen. Ei edes Ubuntu, joka on sekin melkoinen kasa viritelmiä jotka on saatu joissain tapauksissa toimimaan melko hyvin yhteen...
--
Timo
Aihe: Mikä windowssissa vikana? (Luettu 10553 kertaa)
