Järkevä osointi

[tp]

Vihdoinkin hankin uuden koneen ja ainakin aluksi olisi tarkoitus asentaa ainostaan Ubuntu käyttöjärjestelmäksi.

Jos joka päiväinen käyttö sujuu ongelmitta en hanki ollenkaan Windows 7 toiseksi käyttöjärjestelmäksi, mutta pidetään mielessä, että näin voi käydä.

Koneeseen tulee 500 gt kiintolevy.

Miten kannattaa osioida, että helposti päivitettävissä myöhemin ja että mahdollisesti media tiedostot ovat käytössä molemmista järjestelmistä?

Omat  osiot varmaankin kannattaa luoda

/
/home
/media
/tmp

vai kannattako tuolle homelle luoda omaa osiota?

Mitä tiedostojärjestelmää millekin osiolle suosittelisitte ja miksi?

Koneelle tullaan asentamaan ainakin Oracle XE ja java kehitystyökaluja.

Kannataako nuo java kehityskalut asennella home vai opt hakemistoon? Näihin en tule käyttämään pakettien hallintaa vaan asentelen ne käsin.

[CO2]

/boot Käynnistin 1024
/        10-20 GB
/swap väliaikaistiedosto järjestelmän ja homen väliin suuruus RAM X 2
/home
/media

[SuperOscar]

Omat  osiot varmaankin kannattaa luoda

/
/home
/media
/tmp

vai kannattako tuolle homelle luoda omaa osiota?

Ilman muuta /home kannattaa pitää omalla osiollaan, siitä on hyötyä lähes joka tilanteessa. En käyttäisi nimeä ”/media” tallennustilasta, koska /media on jo olemassa siirrettävien levyjen liitospisteenä. Itse olen käyttänyt nimeä /local (NFS:n yli liitettynä sitten /ext).

Olen viime ajat suosinut itse tällaista osiojakoa:

• / ext3 tai ext4 10–20 Gt
• /home xfs 20 Gt
• /local xfs loppu tila

Tuo on pätenyt ja riittänyt hyvin niin pienimmälle eli kannettavan 160-gigaiselle kuin isoimmille 1,5-teraisillekin levyille. XFS:n voisi kai jo korvata ext4:lla useimmissa tilanteissa: alkuaan valitsin sen, koska ext3:lla on tapana yrittää levyntarkistuksiaan aina kiusallisimmissa tilanteissa. XFS:llä on kuitenkin sekin etu, että sitä voi helposti kasvattaa xfs_growfs-työkalulla. Etenkin taltioryhmän (volume group) osana se on ehdoton ykkösvalinta.

[veekoo]

/swap väliaikaistiedosto järjestelmän ja homen väliin suuruus RAM X 2

Jos keskusmuistia on 1G tai yli on swapin sopiva koko RAM x 1.  Varsinaista sivutustilaa et tarvitse edes noin paljon, mutta tuolla toimii lepotila.

[tjka]

Jos haluat mahdollisuuden myös Windows 7 käyttöön myöhemmin niin asenna koneeseen ensin mikä tahansa vanhempi Windows (2000, XP, Visva), eli koneeseen ensimmäiseksi osioksi tulee siis NTFS. Tämä siksi ettei Windows ymmärrä eikä näe Linuxin käyttämiä osioita ja ymmärtääkseni se ei asennu levyn viimeiselle tyhjälle osioille jos Linux on jo asennettuna. Vaikka ei käyttäisi tätä ensimmäistä asennusta mihinkään se tarvitaan että Windows 7:n voisi antaa formatoida tuon osion asennusvaiheessa (ja että asennus ylipäätään onnistuisi). Jos et sitten koskaan asennakaan Windows 7:ää niin pienennä tuo osio jollain partitiotyökalulla minimiin. Koneeseen jää kuitenkin tuplaboot valinta mutta "so what".

Windowsin jälkeen asenna Ubuntu:

/boot       ext2 (250MB riittää)
SWAP    (koko = RAM+vähän päälle)
/             ext4 (10-20GB)
/home     ext4

Tuo mainitsemasi /tmp osioidaan erikseen lähinnä palvelinkäytössä.

Linux osaa lukea NTFS osioita ilman mitään temppuja mutta sen saa helposti myös kirjoittamaan sinne, joten yhteiskäytön voit toteuttaa joko em. tavalla (eli kaikki yhteisdata NTFS:lle) tai sitten tekemällä koneeseen ison FAT32 osion johon kumpikin käyttöjärjestelmä pystyy kirjoittamaan. Tosin siellä ei sitten ole mitään käyttäjäoikeuksia. Huom! Linux ei paljon piittaa NTFS:n käyttäjäoikeuksista, eli näyttää kaikkien Windows käyttäjien kotikansiot sekä kaikki järjestelmätiedostot. Ihan vaan vinkkinä jos kotikoneella on useita käyttäjiä kummassakin käyttöjärjestelmässä...


-tjka-

[Immo]

Eikös Seiskan asennuksessa voi valita mille osiolle asentaa? Ainakin RC:ssä pystyi niin tehdä.
Silloin ei tarvitsisi turhaan vanhoja windowseja levylle asentaa.    Jos Seiskan sitten haluaa joskus asentaa, niin osioi vaikkapas Gpartedilla sopivan tilan Windowsille, jonka jälkeen asennetaan se sinne.
Ja sitten tietysti GRUB:n uudelleenasennus.