Kirjoittaja Aihe: Fedora 12  (Luettu 27003 kertaa)

kuutio

  • Vieras
Vs: Fedora 12
« Vastaus #60 : 22.11.09 - klo:00.29 »
Sudo on kuitenki peruskäytössäkin turvattomampi kuin root tili ...
Tämä on kyllä aika karkea yleistys (ei noilla käytännössä ole juuri eroa turvallisuudessa):

1. Kyllä sen sudonkin saa kysymään rootin salasanaa (siis eri salasanaa kuin käyttäjän), eli kyse on lähinnä siitä miten sudon haluaa toimivan ja miten se on konffattu...ei sudo noin yleisesti ole tässä mielessä mitenkään erillistä root-tiliä turvattomampi.

2. Sellainen käyttäjä, joka käyttää samaa salasanaa "kaikkialla", käyttää takuuvarmasti sitä samaa salasanaa erillisellä root-tililläkin, jos sellainen on. Ei erillinen root tili mitenkään takaa, että sille käytettäisiin eri salasanaa kuin muualle. Jos taas käyttäjä on sen verran fiksu, että osaa käyttää root-tilillä eri salasanaa, niin tuskin se mihinkään webbifoorumeille sudo-käyttäjänkään salasanaa laittaa.

3. Mitä useamman salasanan taviskäyttäjä joutuu tekemään koneen hallintaan, sitä todennäköisemmin salasanoiksi valikoituu "helppoja" salasanoja. Yksi vahva salasana on paljon turvallisempi kuin nippu helppoja. Mikään ei tietysti estä luomasta vahvoja salasanoja jokaiseen eri tehtävään, mutta tällä yleensä hankaloitetaan lähinnä omaa käyttöä...tietokonettaan voi suojata helpommillakin tavoilla.

4. Minkään etäyhteyksiä tarjoavan koneen tietoturva ei saisi nojata ainoastaan salasanoihin ja niiden salassa pysymiseen, oli sitten käytössä erillinen root-tili tai ei. Esim. yhteyksien rajoittaminen ja salasanakirjautumisen estäminen suojaa konetta paljon tehokkaammin kuin erillinen root-tili.

Blackheart

  • Vieras
Vs: Fedora 12
« Vastaus #61 : 22.11.09 - klo:00.53 »
Itse verestin muistoa .rpm pohjaisiin ja täytyy sanoa että paketin hallinta ei ole muuttunut sitte Fedora Core 3 jälkeen. No ehkä hakee riippuvuudet paremmin, mutta yhtä hidas on kuin ennenkin.
Graafiset ohjelmat on kuraa. Sekin jokin graafinen "ohjelmien asennus ohjelma" ei kerro missä mennään Odota ja jännitä se 30 min. niin asennetaan.... ehkä...  Siinä prestoa teille.

Jotain hyvää Fedora 12:sta... Huomattavasti vakaampi ja nopeampi, kuin Ubuntu 9.10. joka muuten on Alfa omasta mielestä.

Pakettin asennus ohjelmat kusee siinä vieläkin. FC5 oli itelle viimeinen tikki ja sen jälkeen vaihtui .deb pohjaiseen.
Ja se römpylän SELinux. Avidemuxia ei käynnisty, kun jotain epämääräistä SELinux kitisee. Onhan siihen poisto/sammutus ohjeita ympäri nettiä, mutta minkä se hyövää, kun koko vapaa-ajan joutuu viettämään hitaissa päivityksissä ja ohjelmien asennuksessa. Siinä teille Prestoa!

Lennyä teille!

Mutta on kyllä Fedora on huomattavasti nopeampi ja vakaampi, kuin vastaava Ubuntu.

Rauhaa kaikille.
« Viimeksi muokattu: 22.11.09 - klo:00.56 kirjoittanut Blackheart »

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #62 : 22.11.09 - klo:01.52 »
Ennen vanhaan Linuxin käyttäjät varmaan tiesivät tietokoneista aivan kaiken, kun ei ollut ketään auttamassa. Kun miettii Linus Thorvaldsiakin, niin täytyy vain todeta, että jotkut osaa.
Kaikkein pahimpana oma-aloitteisuuden tappajana voi pitää Windowsia, jossa kaikki (no lähes ainakin) hoidetaan graafisesti wizardeissa nappeja klikkaillen.

Lainaus
No tarkalleeha sanottuna se ei ole linuxin tapa vaa se on distron tapa ja riippuu just käytetystä distrosta mikä pakettihallinta siinä on käytössä ja miten paljo jakelija paketoi softia distroonsa. Linux ydin on pelkkä käyttis eikä sen tehtävä ole mitää muuta kuin mahollistaa kaikkien muiden softien toiminta tietokoneel. Sille se on iha sama klikkaako hiirellä softan asentumaa vai kääntääkö sen ite lähdekoodista.


Ya know what I mean. No parempi olisi, etten sekoittaisi termejä, mutta kaikilla ne on mennynnä ihan yhtä sulosesti sekaisin.
Korjataan; Pidän distrojen tapaa asentaa ohjelmia nerokkaana. Kuka olikaan alunperin niin viisas, että päätti laittaa paketteja palvelimelle ja kasata repoja, joista ne sitten helposti voi yhdellä komennolla hakea? Me like it.

Lainaus
Onnistuu. Sun pitää vaa säätää systeemi käynnistymään init 3 tasolle eikä init 5. Init 3 ja init 5 tasojen ero on pelkästää et init 5 tasolla käynnistetää X palvelin ja sillo käynnistyy GDM tai vastaava. Sitte kun haluu Xän käyntii nii käskyttää sen.

Eli jos käskytän järjestelmän käynnistymään init 3 tasolle, ei minun tarvitse tehdä muuta kuin kirjautua sisälle ja käynnistää X? Vai täytyykö sen lisäksi huolehtia jostain muustakin?

Lainaus
Itse verestin muistoa .rpm pohjaisiin ja täytyy sanoa että paketin hallinta ei ole muuttunut sitte Fedora Core 3 jälkeen. No ehkä hakee riippuvuudet paremmin, mutta yhtä hidas on kuin ennenkin.
Graafiset ohjelmat on kuraa. Sekin jokin graafinen "ohjelmien asennus ohjelma" ei kerro missä mennään Odota ja jännitä se 30 min. niin asennetaan.... ehkä...  Siinä prestoa teille.

Kyllä sitä itsekin huomaa, että Apt hoitaa homman vähän jouheammin, mutta kyllä olen Yumiinkin täysin tyytyväinen. PackageKit-kikkare ei sitten olekaan niin paljoa mieleeni... Mieluummin konsolin kautta hoidan.

Lainaus
Ja se römpylän SELinux. Avidemuxia ei käynnisty, kun jotain epämääräistä SELinux kitisee. Onhan siihen poisto/sammutus ohjeita ympäri nettiä, mutta minkä se hyövää, kun koko vapaa-ajan joutuu viettämään hitaissa päivityksissä ja ohjelmien asennuksessa. Siinä teille Prestoa!

Miten sattuikin! Juuri eilen asensin Avidemuxin ja ihmettelin, miksi SELinux herjaa siitä, eikä suostu avaamaan. Pistin sen bugin piikkiin....
"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

Fri13

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 465
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #63 : 22.11.09 - klo:16.05 »
Tämä on kyllä aika karkea yleistys (ei noilla käytännössä ole juuri eroa turvallisuudessa):
Jos katsotaa mahollisuuksia nii ei ole suurta merkitystä. Mutta jos katotaa tarkoituksia ja toteutustapoja nii on suuri merkitys.

Lainaus
1. Kyllä sen sudonkin saa kysymään rootin salasanaa (siis eri salasanaa kuin käyttäjän), eli kyse on lähinnä siitä miten sudon haluaa toimivan ja miten se on konffattu...ei sudo noin yleisesti ole tässä mielessä mitenkään erillistä root-tiliä turvattomampi.

Yleistys. Root on kaikkivaltias systeemissä. On vain yks salasana. Tätä ei ole viisasta levittää edes tunnetuille admineille koska se lipsuu jonkun tietoon joka ei sitä kuulu tietää. Sitä varte kehitettii sudo joka toimii rootille kuin kenraali. root salasana tietävä IT-johtaja luo muutamat adminit jotka lisätää sudoon. Jokaine sudo admin saa tehä vaa muutamat komennot josta ovat vastuussa. Kukaa sudo admin ei voi tehä samoja asioita mitä muut sudo adminit eikä voi mitenkää vaikuttaa kokonaisesti systeemii. Vaikka su vastaa sudoa su -c käskyl nii se käyttää edellee yhtä samaa root salasanaa mikä ei oo hyvä. Koskaa ei oo hyvä että salasana admin tehtävii onpi sama kui käyttäjän päivittäine salasana.

Lainaus
2. Sellainen käyttäjä, joka käyttää samaa salasanaa "kaikkialla", käyttää takuuvarmasti sitä samaa salasanaa erillisellä root-tililläkin, jos sellainen on. Ei erillinen root tili mitenkään takaa, että sille käytettäisiin eri salasanaa kuin muualle. Jos taas käyttäjä on sen verran fiksu, että osaa käyttää root-tilillä eri salasanaa, niin tuskin se mihinkään webbifoorumeille sudo-käyttäjänkään salasanaa laittaa.

Kyllä root tili takaa sen melkei kunnolla kun se vaaditaa useimmissa distroissa oleva 14 merkkiä joista 2 oltava erikoismerkkejä, kaksi oltava erikoismerkkejä ja kahde numeroita. Tavalline käyttäjä vetää samaa yksinkertasta salasanaa kute syntymäpäivää, koiran nimee, vaimon nimeä tai muuta. Tällästä ei rootille sallita vaa se onpi erikoispitkä. Teet olettamukse että käyttäjät onpi nii viisaita että käyttää aina eri salasanoi joka paikassa (kymmeniä sivustoi, ohjelmia ynnä muut). Statistiikat taas kertoo iha toista ja siihe ei voi luottaa. Ihmine on hassu eläi että se haluaa yksinkertasuutta. Se että pieni osa osaavista käyttäjistä ymmärtää asia ja luo eri tili rootille ja päivittisee käyttöö ei tarkota että ubuntun tapa käyttää sudoo ei opettas väärille tavoille.

Lainaus
3. Mitä useamman salasanan taviskäyttäjä joutuu tekemään koneen hallintaan, sitä todennäköisemmin salasanoiksi valikoituu "helppoja" salasanoja. Yksi vahva salasana on paljon turvallisempi kuin nippu helppoja. Mikään ei tietysti estä luomasta vahvoja salasanoja jokaiseen eri tehtävään, mutta tällä yleensä hankaloitetaan lähinnä omaa käyttöä...tietokonettaan voi suojata helpommillakin tavoilla.

Yksi salasana ei oo turvallisempi. Sitä käytetää joka paikassa ja senki voi joka paikast sitte urkkia ja kun se paljastuu onpi pääsy joka paikkaa. erilline salasana joka eri paikassa - olkoot vaikka helppo, tuottaa hankaluutta ja estää pääsy valtaosalt rikollisist ja hidastaa touhua reippaasti kun useimmite sosiaaline hakkerointi on mite salasanat hankitaa. Ja kun systeemeissä on salasanoje laittamisessa vielä se että ei voi olla sanakirjaa pohjautuva ja sen pitää sisältää erikoismerkkejä, numeroita nii vaikka salasana olis vai 8 merkkii pitkä nii sitä ei murreta iha heti jos ei rooti salasana paljastu. Ja jokaine voi tehä USB tikust tunnistuksee käytettävän laittee joka salataa ja vahvistetaa vielä.

Lainaus
4. Minkään etäyhteyksiä tarjoavan koneen tietoturva ei saisi nojata ainoastaan salasanoihin ja niiden salassa pysymiseen, oli sitten käytössä erillinen root-tili tai ei. Esim. yhteyksien rajoittaminen ja salasanakirjautumisen estäminen suojaa konetta paljon tehokkaammin kuin erillinen root-tili.

yrität jotenki todistaa että yksi käyttäjätili onpi parempi kuin kaksi koska otetaa toisenlaisii suojausmenetelmiä sen mukaa lisäksi. Ainoo turvalline tapa saada kone turvalliseksi verkossa on repii verkkokortti irti. Mutta nytpä ei ole ongelma vaa se tietoturva siellä verkossa vaa se ihmine joka onpi se riski ja sen lällyn otuksen käyttöä helpotetaa sudolla nii että se oppii väärille tavoille käyttämää yhtä salasanaa omalle tilille, admin tehtävii ja sitte vielä mitä todennäköisemmi (sääntö kuin poikkeus) jokaisee softaa joka pyytää salasanaa ja nettisivuille. Sudoa ei edes turvallisissa ympäristöis anneta tavalliselle käyttäjälle vaa adminit joille root onpi antanu sudo oikeudet, omistaa vielä oman normaali käyttäjätunnukse eivätkä koskaa käytä sitä sudo käyttäjää kui ylläpitotehtävissä. Tietokonee käyttämine turvallisesti on tosi helppoo useilla eri salasanoilla jotka onpi turvallisia mutta sen tajuamine ja siihen tottumine taas vie viikon. Mutta se opettaa käyttäjät viisaammiksi ja tajuamaa sitä tietoturvaa verkossaki että jokaisee eri systeemii eri salasana jos nyt vielä väkisi samaa tunnusta haluaa käyttää.
Tietoturva koostuu aina useammasta eri tasosta ja portista jotka jokaine suojataa eri tavoi. Fedora luottaa SElinuxii käyttiksenä joka estää oikei säädettynä sudonki väärikäyttämise mutta sen selinuxi säädetty oikei onki sitte se veripisara joka putoaa adminin nenästä jos ensikertaa sitä tekee.

kysymys edellee seisoo et miksi ubuntulaiste mielestä yksi salasana ja käyttäjätunnus onpi parempi kuis kaksi eri salasanoilla ( ja eri suojaukset mitä ne mahollistaa vielä kaupapäälle). KÄyttäjä tulee aina olee se heikoi lenkki ja sen käyttäytymistä täytyy suojata pakottamalla se käyttää turvallisia salasanoja ja eri salasanoja eri paikassa. Sille ei pidä antaa helppoa yksinkertast tapaa riskeerata omat tiedostot ja kaikkie muide ihmiste elämä kun sen korkattu kone alkaa suoltamaa spammia verkkoon koska käytti yhtä salasanaa ylläpitoo ja normaalii käyttöö.

vpv

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 185
  • 3 * Fedora + OpenWRT
    • Profiili
    • Fedora-sivuni
Vs: Fedora 12
« Vastaus #64 : 22.11.09 - klo:16.41 »
Sekä Constantine, että Koala jättävät xorg.confi:n luomatta koneellani. Mistäköhän johtuu?

Johtuu siitä, että nykyisin on tarkoitus tunnistaa kaikki tarvittava automaattisesti, jolloin asetustiedostolle ei jää mitään virkaa. Udevin kautta taitaa mennä nuo näppisten ja hiirten tunnistukset, lukisikohan X näytöltä sen tukemia resoluutiota ihan itse sitten. Tai no, oikeastaan ideaalitilanteessa ainakin Fedorassa jo kerneli asettaa oikean resoluution heti käynnistyksen alussa.

kuutio

  • Vieras
Vs: Fedora 12
« Vastaus #65 : 22.11.09 - klo:19.17 »
Yleistys. Root on kaikkivaltias systeemissä. On vain yks salasana. Tätä ei ole viisasta levittää edes tunnetuille admineille koska se lipsuu jonkun tietoon joka ei sitä kuulu tietää. Sitä varte kehitettii sudo joka toimii rootille kuin kenraali. root salasana tietävä IT-johtaja luo muutamat adminit jotka lisätää sudoon. Jokaine sudo admin saa tehä vaa muutamat komennot josta ovat vastuussa. Kukaa sudo admin ei voi tehä samoja asioita mitä muut sudo adminit eikä voi mitenkää vaikuttaa kokonaisesti systeemii. Vaikka su vastaa sudoa su -c käskyl nii se käyttää edellee yhtä samaa root salasanaa mikä ei oo hyvä. Koskaa ei oo hyvä että salasana admin tehtävii onpi sama kui käyttäjän päivittäine salasana.
Käsittääkseni puhuit aiemmin turvallisuudesta "peruskäytössä". Veikkaisin, ettei kovinkaan monella peruskäyttäjällä ole kotonaan IT-johtajaa saati admin-ryhmää. Organisaatioiden tietoturva on ihan toinen juttu, tällöin se on hallinnon tehtävä suojata järjestelmä niinkuin se parhaaksi katsoo, siinä ei minkään distron oletukset paljon merkitse.

Lainaus
Kyllä root tili takaa sen melkei kunnolla kun se vaaditaa useimmissa distroissa oleva 14 merkkiä joista 2 oltava erikoismerkkejä, kaksi oltava erikoismerkkejä ja kahde numeroita. Tavalline käyttäjä vetää samaa yksinkertasta salasanaa kute syntymäpäivää, koiran nimee, vaimon nimeä tai muuta. Tällästä ei rootille sallita vaa se onpi erikoispitkä. Teet olettamukse että käyttäjät onpi nii viisaita että käyttää aina eri salasanoi joka paikassa (kymmeniä sivustoi, ohjelmia ynnä muut). Statistiikat taas kertoo iha toista ja siihe ei voi luottaa. Ihmine on hassu eläi että se haluaa yksinkertasuutta. Se että pieni osa osaavista käyttäjistä ymmärtää asia ja luo eri tili rootille ja päivittisee käyttöö ei tarkota että ubuntun tapa käyttää sudoo ei opettas väärille tavoille.
En minä mitään oletuksia käyttäjien viisaudesta tehnyt. Totesin ainoastaan, että "tyhmä" käyttäjä käyttää sitä yhtä ja samaa salasanaa myös root-tilille (kyllä nuo salasanan pituuden yms. rajoitukset pystyy kiertämään), ja fiksu käyttäjä ei käytä admin (sudo-käyttäjänkään) salasanaa muualla. Haluaisin kyllä nähdä ne "statistiikat", joiden mukaan taviskäyttäjät käyttävät admin-tilin salasanaa joka paikassa, mutta erillisen root-tilin salasanaa eivät missään.

Lainaus
Yksi salasana ei oo turvallisempi. Sitä käytetää joka paikassa ja senki voi joka paikast sitte urkkia ja kun se paljastuu onpi pääsy joka paikkaa. erilline salasana joka eri paikassa - olkoot vaikka helppo, tuottaa hankaluutta ja estää pääsy valtaosalt rikollisist ja hidastaa touhua reippaasti kun useimmite sosiaaline hakkerointi on mite salasanat hankitaa. Ja kun systeemeissä on salasanoje laittamisessa vielä se että ei voi olla sanakirjaa pohjautuva ja sen pitää sisältää erikoismerkkejä, numeroita nii vaikka salasana olis vai 8 merkkii pitkä nii sitä ei murreta iha heti jos ei rooti salasana paljastu. Ja jokaine voi tehä USB tikust tunnistuksee käytettävän laittee joka salataa ja vahvistetaa vielä.
Yksi vahva salasana koneen hallintaan on turvallisempi kuin useampi heikko. En sanonut, että sitä yhtä admin salasanaa käytettäisiin joka paikassa.

Lainaus
yrität jotenki todistaa että yksi käyttäjätili onpi parempi kuin kaksi koska otetaa toisenlaisii suojausmenetelmiä sen mukaa lisäksi.
Enpä ole mitään tällaista sanonut. Sanoin, ettei järjestelmän turvallisuutta voi rakentaa pelkästään salasanoille (oli niitä miten monta tahansa), juuri sen takia että ne ihmiset/käyttäjät on se heikoin lenkki ja salasanoja (myös rootin salasanoja) paljastuu.

Lainaus
Sudoa ei edes turvallisissa ympäristöis anneta tavalliselle käyttäjälle vaa adminit joille root onpi antanu sudo oikeudet, omistaa vielä oman normaali käyttäjätunnukse eivätkä koskaa käytä sitä sudo käyttäjää kui ylläpitotehtävissä.
Edelleenkin oli puhetta "peruskäytöstä" eikä organisaatiojärjestelmistä. Suurissa ammattiverkoissa tietoturvakäytäntöjä voidaan kontrolloida ja valvoa, lisäksi tietoturvan tarve ja vaatimukset ovat peruskotikäyttöä suuremmat.

Lainaus
kysymys edellee seisoo et miksi ubuntulaiste mielestä yksi salasana ja käyttäjätunnus onpi parempi kuis kaksi eri salasanoilla ( ja eri suojaukset mitä ne mahollistaa vielä kaupapäälle). KÄyttäjä tulee aina olee se heikoi lenkki ja sen käyttäytymistä täytyy suojata pakottamalla se käyttää turvallisia salasanoja ja eri salasanoja eri paikassa.
Distroilla ei ole mitään keinoa "pakottaa" käyttämään turvallisia salasanoja ja eri salasanoja eri paikassa. Se loppuperuskäyttäjä on kuitenkin aina omalla koneellaan se root käyttäjä, joka viime kädessä määrää miten koneen salasanat ja muut asetukset on tehty. Ja mitä enemmän koneen helppokäyttöisyyttä haitataan ylimitoitetuilla turvatoimilla, sitä varmemmin ne kotikäyttäjät kiertävät niitä rajoituksia (esim. pysyvät koko ajan kirjautuneena roottina). Kotikoneisiin tarkoitetuissa jakeluissa on aina parasta tehdä järkevä kompromissi riittävän helppokäyttöisyyden ja riittävän tietoturvan välillä, kummankaan maksimointi (mikä on aina pois toisesta) ei ole järkevää, eikä johda haluttuun tulokseen.

Lainaus
Sille ei pidä antaa helppoa yksinkertast tapaa riskeerata omat tiedostot ja kaikkie muide ihmiste elämä kun sen korkattu kone alkaa suoltamaa spammia verkkoon koska käytti yhtä salasanaa ylläpitoo ja normaalii käyttöö.
Riski on äärimmäisen pieni peruskäyttäjän koneella (aika harva tavis edes sallii etäyhteyksiä koneelleen). En ole ikinä kuullut yhdestäkään kotikoneesta, joka olisi murrettu ainoastaan sen takia, että käytössä oli sudo erillisen root-tilin sijasta. Fiksu kotikäyttäjä on sudonkin kanssa turvassa, ja hölmöä käyttäjää taas ei loppupeleissä suojaa mitkään jakelun oletusasetukset. Siis puhe edelleen normaalista peruskotikäytöstä, suurien järjestelmien tietoturva on taas ihan toinen juttu (eihän siellä peruskäyttäjille mitään oikeuksia anneta ja salasana- sekä muiden turva-asetuksien noudattamista voidaan valvoa ja kontrolloida), mutta nämä suurten järjestelmien turvakäytännöt ei vaan skaalaudu yhden tai muutaman käyttäjän kotikoneisiin.

---
Tämän sudo-tietoturvakeskustelun voisi joku mode rikkoa omaan ketjuunsa, ei varsinaisesti liity aiheeseen

 



Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #66 : 22.11.09 - klo:20.01 »
Lainaus
Tämän sudo-tietoturvakeskustelun voisi joku mode rikkoa omaan ketjuunsa, ei varsinaisesti liity aiheeseen

Aivan. Nyt ollaan vähän aiheesta eksytty, mutta sen verran minäkin vielä sanon, että tavalliselle koneen käyttäjälle ei ole suurta käytännön eroa käyttääkö järjestelmä sudoa vai erillistä root-tiliä. Kumpaakin olen käyttänyt ja tuntenut järjestelmän turvalliseksi.

Muutenkin Linux-käyttäjien tietoturva on aivan eri tasoa kuin perus Windows-käyttäjän. Windowsissa suurin osa on aina pääkäyttäjänä sisällä ja antaa ajo-oikeudet vaikka mille ohjelmille, että silleen....
Parempi sudo ja su, kun ei mitään.
"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16245
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #67 : 23.11.09 - klo:02.04 »
Lainaus
Määrittele haluamasi näyttötila xorg.confin Screen-osassa

Sekä Constantine, että Koala jättävät xorg.confi:n luomatta koneellani. Mistäköhän johtuu?
No kuitenkin. Jauntyssä tein juuri näin, eli pistin oikeat resoluutiot xorg.conf-tiedostoon tapaan:

[...]

Tämä kuitenkin sai näytön sekoamaan tasaisin väliajoin, joten palautin alkuperäisen xorg.conf:n ja asetin GDM:n näyttäytymään pienenä ikkunana.
Uudessa GDM:ssä tämä ei taida onnistua.

Kolmas vaihtoehto, jos myöskään kernel modesetting ei toimi näytönohjaimellasi, on asettaa oikea näyttötila xrandr:lla sopivassa GDM:n skriptissä (/etc/gdm/PreSession/Default).
« Viimeksi muokattu: 23.11.09 - klo:18.18 kirjoittanut nm »

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #68 : 23.11.09 - klo:16.22 »
Lainaus
Kolmas vaihtoehto on asettaa oikea näyttötila xrandr:lla sopivassa GDM:n skriptissä (/etc/gdm/Presession/Default).

Kerro ihmeessä lisää.
Tarkoittaako tämä sitä, että GDM jotenkin lukisi Xrandrille asetetut resoluutiot?
Tiedosto sisälsi ainoastaan seuraavan rivin:
Koodia: [Valitse]
PATH="/usr/bin:$PATH:/bin:/usr/bin"
Nyt olen asettanut Fedoran käynnistymään ajotasolle kolme (liekö oikea termi? Joka tapauksessa init 3), eli kirjaudun tekstitilassa ja käynnistän X:n sieltä käsin. Ihan toimiva tsydeemi. Tosin X avautuu seitsemänteen konsoliin ensimmäisen sijasta, mutta tuolla ei käytännön merkitystä taida olla.
"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16245
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #69 : 23.11.09 - klo:18.17 »
Lainaus
Kolmas vaihtoehto on asettaa oikea näyttötila xrandr:lla sopivassa GDM:n skriptissä (/etc/gdm/Presession/Default).

Kerro ihmeessä lisää.
Tarkoittaako tämä sitä, että GDM jotenkin lukisi Xrandrille asetetut resoluutiot?

Ei vaan GDM ajaa /etc/gdm/PreSession/Default -skriptin käynnistyessään. Siten myös sinne laitettu xrandr-komento ajetaan.

Kokeile lisätä tiedostoon vaikkapa rivi:

Koodia: [Valitse]
/usr/bin/xrandr -s 1024x768
Ja käynnistä GDM pääkäyttäjänä (/etc/init.d/gdm start) (init 5)

« Viimeksi muokattu: 24.11.09 - klo:04.19 kirjoittanut nm »

vpv

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 185
  • 3 * Fedora + OpenWRT
    • Profiili
    • Fedora-sivuni
Vs: Fedora 12
« Vastaus #70 : 24.11.09 - klo:00.46 »
Ja käynnistä GDM pääkäyttäjänä (/etc/init.d/gdm start)

Tämä ei tule toimimaan Fedorassa, koska siinä ei ole init-skriptiä GDM:lle. Mutta toimisikohan joku "telinit 5" tai vastaava, jolla pääsisi ajotasolle 5. Tai sitten muuttaa asetustiedostoa ja buuttaa koneen.

crope

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 817
  • Fedora 12
    • Profiili
    • http://palosaari.fi/
Vs: Fedora 12
« Vastaus #71 : 24.11.09 - klo:03.55 »
Ja käynnistä GDM pääkäyttäjänä (/etc/init.d/gdm start)

Tämä ei tule toimimaan Fedorassa, koska siinä ei ole init-skriptiä GDM:lle. Mutta toimisikohan joku "telinit 5" tai vastaava, jolla pääsisi ajotasolle 5. Tai sitten muuttaa asetustiedostoa ja buuttaa koneen.

Fedora ja RedHat yms. tottelevat init N komentoa, jossa N haluttu runlevel.

Antti

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #72 : 25.11.09 - klo:15.50 »
Lainaus
Kokeile lisätä tiedostoon vaikkapa rivi:

Koodia:

/usr/bin/xrandr -s 1024x768

Jaa a. Mitenkäs tuon saisi toimimaan. Suoraan länttäämällä ei onnistu. Aikaisemman rivin kommentointi ei muuta asiaa. Rivin muuttaminen ylemmän kaltaiseksi ei muuta asiaa.

Koodia: [Valitse]
PATH="/usr/bin:$PATH:/bin:/usr/bin"
PATH="/usr/bin/xrandr -s 1280x800:$PATH:/bin:/usr/bin/xrandr -s 1280x800"

Ylempi rivi on siis muokkaamaton ja alempi itse lisätty.

BTW, onkos Fedorassa gksudolle mitään vastinetta?
"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

nm

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 16245
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #73 : 25.11.09 - klo:16.54 »
Jaa a. Mitenkäs tuon saisi toimimaan. Suoraan länttäämällä ei onnistu. Aikaisemman rivin kommentointi ei muuta asiaa. Rivin muuttaminen ylemmän kaltaiseksi ei muuta asiaa.

Koodia: [Valitse]
PATH="/usr/bin:$PATH:/bin:/usr/bin"
PATH="/usr/bin/xrandr -s 1280x800:$PATH:/bin:/usr/bin/xrandr -s 1280x800"

Sis näin:

Koodia: [Valitse]
PATH="/usr/bin:$PATH:/bin:/usr/bin"
/usr/bin/xrandr -s 1280x800

Jos ei toimi, Fedoran GDM ei ilmeisesti aja kyseistä tiedostoa lainkaan. Sitten pitää etsiä jokin toinen paikka.

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #74 : 25.11.09 - klo:17.08 »
Tuota kokeilinkin aivan ensimmäiseksi. Ei vaikuttanut mitenkään, paitsi söi fonttien koosta puolet pois. Tai näin ainakin tapahtui, kun tiedostoa muokkasin ja käynnistin uudelleen. En tiedä liittyvätkö toisiinsa.
"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

Immo

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 776
  • Ammuin sheriffin.
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #75 : 25.11.09 - klo:17.12 »
Varmastikin liittyvät toisiinsa kuitenkin, koska aina kun init 5 ajaa fontit tippuvat. Tavallisesti init 3 käynnistettäessä ja sieltä kautta työpöydälle ei tapahdu mitään erikoista fonteissa.
"there's two types of people. Those who are very good. And those who are dead. I'm very good"

kuje

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 69
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #76 : 26.11.09 - klo:00.57 »
Saako Fedoran filemanageriin samat ominaisuudet kuin Ubuntussa ja OpenSusessa?
Ainakaan suoraan asetuksista ei sivupalkkia saanut. Kansiot myöskin avautuvat uusiin ikkunoihin.
Nautilushan noissa kaikissa on takana jos Gnomea käyttää, eikö?

crope

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 817
  • Fedora 12
    • Profiili
    • http://palosaari.fi/
Vs: Fedora 12
« Vastaus #77 : 26.11.09 - klo:01.04 »
Saako Fedoran filemanageriin samat ominaisuudet kuin Ubuntussa ja OpenSusessa?
Ainakaan suoraan asetuksista ei sivupalkkia saanut. Kansiot myöskin avautuvat uusiin ikkunoihin.
Nautilushan noissa kaikissa on takana jos Gnomea käyttää, eikö?

No aika kummalta kuulostaa jos nuo on muuttuneet F12. Eikö sulla ole View->Side Pane / F9 ? Mulla on F11 vielä ajossa mutta noin se on ollut. Lisää säätöjä on Edit -> Preferences.

Antti

kuje

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 69
    • Profiili
Vs: Fedora 12
« Vastaus #78 : 26.11.09 - klo:01.17 »
Kyllä mä olin kattovinani View-valikosta, mutta en näköjään.
Edit -> Preferences-valikon kävin kyllä läpi.
Pitää näemmä kattoa tarkemmin.

vpv

  • Käyttäjä
  • Viestejä: 185
  • 3 * Fedora + OpenWRT
    • Profiili
    • Fedora-sivuni
Vs: Fedora 12
« Vastaus #79 : 26.11.09 - klo:01.38 »