Typerä tohtori

[fossiili]

YLE Radio 1 lähettää yleensä hyvää ohjelmaa. Siksi sitä kuuntelen, ainakin puolella korvalla.

Satuin kuulemaan jonkun tietojenkäsittelytieteen tohtorin tai sellaiseksi pyrkivän haastattelun. Liekö ollut Teknisestä korkeakoulusta, tai mikä sen nimi nykyään lienee.

Kaveri väsäsi tai oli väsännyt väitöskirjan ohjelmistoetiikasta, tai siihen suuntaan nimi oli. Joskus toistakymmentä vuotta sitten kutsuimme samaa asiaa "ohjelmistohygieniaksi". Se tarkoitti, ettei lisenssiohjelmia kopioitu ihan noin vain minne vain.

Ohjelmistoetiikkaan kuuluu, ettei toisten työtä varasteta. Maksullisista ohjelmista ja järjestelmistä maksetaan ja sillä siisti. Toimittaja kyseli, eikö ilmaisia ohjelmia ole. Tohtorinplanttu tai siksi pyrkivä ei osannut kertoa yhtään. Ilmeisesti hän ei tuntenut esimerkiksi linuxia tai freeBSD:tä. Ei ollut myöskään kuullut Open Officesta ja vastaavista.

Raamattu kehottaa meitä tulkitsemaan lähimmäistemme toimet parhain päin. Niinpä, ehkä tietojenkäsittelytieteilijä ei ollutkaan tyhmä. Hänellä lienee sidosryhmiä, jotka eivät halua levittää tietoa muunlaisista lisensseistä kuin maksullisista

[moonstone]

Älä vaan puhu ilmaisista ohjelmista. Kohta saa kuulla selitystä kuinka Linux maksetaan lapsilisistä, alveista ja eläkkeiden verotuksista

[Nollapiste]

Joo, ei ole kannattavaa tällä aihealueella. Nimeltämainitsemattomat tyypit jaksavat spämmätä jokaisen aiheen täyteen hatepostia.

[Kullervo]

Taas tällänen trolliketju

[Senior]

Historiallisessa mielessä Linuxin toimintaperiaate ei ole mitenkään mullistava ja "uusi juttu". Koko Suomen koululaitoksen alku (runsas sata vuotta sitten) oli varsinaisen yhteisöllisyyden ja vapaaehtoisen talkootyön mestariesitys. Sama koski tietysti myös työväenliikettä, nuorisoseura-aatetta, suojeluskunta-aatetta ja kirkkojen rakentamista.  Martta-liikettä tietenkään unohtamatta. Ratkaisut olivat usein onnistuneita ja paikallisolosuhteisiin hyvin sopivia.

Vasta myöhemmin syntyi kummallinen käsite jonka mukaan markkinavetoisuus ratkaisee kaikki pulmat. Microsoftin esimerkki kertoo pikemminkin siitä, että tällainen markkinavetoisuus keskeisenä periaatteena saattaa pikemminkin sabotoida kehitystä kuin edistää sitä. Bill Gatesin todellinen saavutus lienee se, että hän ja hänen johtamansa yritys teki mikrotietokoneesta erittäin suositun kodinkoneen. Luulen että siihen Gatesin ansiot sitten rajoittuvatkin. Ohjelmistokehityksellisesti Microsoftin merkitys sen sijaan on lähinnä DDR-tasoa.

[fossiili]

Älä vaan puhu ilmaisista ohjelmista.

Totta: ilmaista on vain juusto hiirenloukussa ja energia Tsrenobylissä. "Ilmainen" oli ylen toimittajan ilmaisu, toki kyse on "Vapaasti levitettävästä" tai jonkun GPL-tms. lisenssin mukaisesta tai julkisesta lähdekoodista. Kuten Red Hat - linuxilla.

Täydentäkää, jos haluatte.

[eap]

Historiallisessa mielessä Linuxin toimintaperiaate ei ole mitenkään mullistava ja "uusi juttu". Koko Suomen koululaitoksen alku (runsas sata vuotta sitten) oli varsinaisen yhteisöllisyyden ja vapaaehtoisen talkootyön mestariesitys. Sama koski tietysti myös työväenliikettä, nuorisoseura-aatetta, suojeluskunta-aatetta ja kirkkojen rakentamista.  Martta-liikettä tietenkään unohtamatta.

[OT] Oli ihan pakko ottaa ot kommentti tähän. Sukututkimuksen ja paikallishistorian harrastajana esitän aika voimakkaan varauksen tuon kirkkojen rakentamisen vapaaehtoisuuden suhteen ja aika vastahankaan oli melkoinen osa ukkovaareja myös koululaitoksen suhteen täällä periferiassa.  [/OT]

[jake]

mitä sitten? Eihän kukaan väittänyt, että vapaaehtoinen yhteisöllisyys olisi aina kaikkien kannattamaa... niinkuin yhä nykyäänkin on huomattu näissä linuxin- ja avointen ohjelmistojen 'talkoissa'...
ehkä kirkkojen (Porvoo ja Vammala esim) Uuudelleen)rakentaminenkin on käypänen esimerkki yhteisöllisyydestä nykyaikaan(KIN), mutta ei tarkoita, että kaikki tai aina

[mikko_h]

Bill Gatesin todellinen saavutus lienee se, että hän ja hänen johtamansa yritys teki mikrotietokoneesta erittäin suositun kodinkoneen. Luulen että siihen Gatesin ansiot sitten rajoittuvatkin.

Tuokin minusta kyllä perustuu lähinnä siihen olettamukseen, että jos Microsoftia ei olisi, niin kukaan ei olisi tajunnut myydä kotikoneisiin kohtuuhintaista käyttöjärjestelmää eikä laitestandardia olisi muodostunut. Tätä on hieman vaikea niellä, kun yrittäjiä oli tyrkyllä pilvin pimein. Microsoft jatkuvasti mainostaa olleensa alkutaipaleellaan edullisempi kuin isot ja kankeat kilpailijansa (lue: IBM), mutta maalaisjärjen mukaan kunnollinen kilpailu olisi tuonut hinnat alas ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa, ja myös ohjelmistojen eikä vain laitteiden osalta. Nythän tämäkin on lopulta tapahtumassa Linuxin ansiosta, kun Microsoft joutuu ainakin jossain tilanteissa kilpailemaan ilmaista tuotetta vastaan.

Gatesilla on tietysti legendaarinen pelisilmä bisneksen suhteen, mutta silti Microsoftin koko aseman takana on IBM:n sokea hetki (jota taisi kyllä jatkua aika monta vuotta), jolloin he eivät tajunneet PC:n merkitystä vaan ojensivat monopoliaseman liki ohimennen Microsoftille. Tai mahdollisesti jokunen IBM:llä tajusi, mutta isojen koneiden osasto huusi heidän kumoon. Gatesin ja kumppanien ansioksi laskettakoon, että he ovat onnistuneesti käyttöjärjestelmämonopolin avulla kammenneet itsensä monopoliasemaan myös monen sovellusohjelman suhteen. Tämä on vaatinut osaamista ja sitkeää markkinointia, mutta luvalla sanoen Microsoftin kilpailijat (IBM (OS/2), Lotus, WordPerfect, Apple) ryssivät ihan itsekseen aika ankarasti yhtä ja toista pitkin 90-lukua.

[mikko_h]

Mahtoikohan tuo väikkäritekele olla oikeasti tietojenkäsittelyn alalla? Tiedän, että 'computer science' -termin nimellä kulkee kaikenlaista puuhastelua, mutta silti tuo lisenssien tutkailu vaikuttaa enemmän tietojärjestelmätieteeltä tai joltain liiketalouteen viittaavalta kuin varsinaisesti tietojenkäsittelyltä.

[rhino]

Niin, tästä nykyisestä ja vain vähän aikaa täällä Suomenniemellä vallalla olleesta nykyisestä valtauskonnosta ei oltu kyllä kuultukaan täällä vielä tuhatkunta vuotta sitten, vaikka oli kymmeniä tuhansia vuosia jo uskottu. Ja miekalla ja oveluudella se taisi tännekin sitten marssia. Joten se siitä.

Ja se joka väittää esim. linuxia tai avoimen lähdekoodin sovelluksia ilmaiseksi, kykenee varmaankin sitten osoittamaan että ne tehdään ilmaiseksi - vai kykeneekö?
Tämä ilmaisuuden ajatus on jotenkin vallalla erityisesti Ubuntu-piireissä, jolla ei jostain syystä niinkään ole niitä maksavia asiakkaita tai sponsoroijia Mark Shutleworthin miljoonien lisäksi, kuten esim. RedHatilla, Novell/SUSElla tai Mandrivalla on - ja jotka tätä linuxin ja avoimen lähdekoodin tekemistä maksavat. Firefoxia tehdään Googlen rahoilla, OpenOfficea SUNin ja IBMn rahoilla jne.

Missä on sitä puhuttua ilmaisuutta siis oikeasti? Kuka kertoo oikean varteenotettavan esimerkin siitä?

Vai olisiko kuitenkin niin että tämä tohtori oli radio-ohjelmassa oikeasti sittenkin fiksu.

[qwertyy]

Eikait kukaan ole väittänyt, etteikö isot puljut olisi edistäneet / auttaneet kehityksessä, kerro missä sellaisia väitöksiä olet nähnyt?

[masa]

Niin, tästä nykyisestä ja vain vähän aikaa täällä Suomenniemellä vallalla olleesta nykyisestä valtauskonnosta ei oltu kyllä kuultukaan täällä vielä tuhatkunta vuotta sitten, vaikka oli kymmeniä tuhansia vuosia jo uskottu. Ja miekalla ja oveluudella se taisi tännekin sitten marssia. Joten se siitä.

Ja se joka väittää esim. linuxia tai avoimen lähdekoodin sovelluksia ilmaiseksi, kykenee varmaankin sitten osoittamaan että ne tehdään ilmaiseksi - vai kykeneekö?
Tämä ilmaisuuden ajatus on jotenkin vallalla erityisesti Ubuntu-piireissä, jolla ei jostain syystä niinkään ole niitä maksavia asiakkaita tai sponsoroijia Mark Shutleworthin miljoonien lisäksi, kuten esim. RedHatilla, Novell/SUSElla tai Mandrivalla on - ja jotka tätä linuxin ja avoimen lähdekoodin tekemistä maksavat. Firefoxia tehdään Googlen rahoilla, OpenOfficea SUNin ja IBMn rahoilla jne.

Missä on sitä puhuttua ilmaisuutta siis oikeasti? Kuka kertoo oikean varteenotettavan esimerkin siitä?

Vai olisiko kuitenkin niin että tämä tohtori oli radio-ohjelmassa oikeasti sittenkin fiksu.

Mä en ole maksanut linuxin käytöstä mitään muuta ku cd- ja dvd-kulut. Netissä on kiinteä hinta joten linuxin lataaminen ei maksa mitään ekstraa.

Voitko osoittaa ettei linux ole ollut ilmainen henkilölle X, joka asentaa linuxin kirjastosta lataamallaan USB-installerilla USB-tikulla, joka hänellä olisi muutenkin ollut (ei siis hankittu linuxin asentamista varten). Mikäli aiot alkaa vääntämään siitä, että kirjasto tarvitsee enemmän tietokoneita koska henkilö X varaa konetta, olet väärässä. Kirjasto ei hanki lisää koneita yhden nettivuoron takia vaan jono pitenee. Kirjastoilla on myös kiinteä hinta netissä (laajakaista), joten linuxin lataamisen aiheuttama lisääntynyt liikenne ei aiheuta kuluja kirjastolle (eli sitä ylläpitävälle yhteisölle).

[Pellervo Kässi]

Muistaisikohan fossiili, mistä ohjelmasta oli kyse, jotta voisimme muutkin käydä sen Ylen sivuilta kuuntelemassa? Muuten näyttää siltä, että tämäkin keskustelu kääntyy hedelmättömäksi (ja käyttäjän kannalta vähämerkityksiseksi) ilmainen vs. maksuton termejä koskevaksi väittelyksi.

[fossiili]

Vai olisiko kuitenkin niin että tämä tohtori oli radio-ohjelmassa oikeasti sittenkin fiksu.

Kyllä hänen oli fiksua jättää mainitsematta yrittäjille, julkishallinnolle ja tavalliselle kuluttajalle ilmaisista linuxista, unixista, Open Officesta, Gimpistä yms., koska jannu todennäköisesti on itse mukana tai kohta mukana maksullisten softien teossa tai kaupassa tai mainonnassa. Tietenkin softakustannus on vain osa yritysten tai julkishallinnon järjestelmien kuluista - kertokaa te jotka osaatte miten suurta osaa esimerkiksi Microsoftille maksettavat lisenssimaksut merkitsevät.

Totisesti erityisesti julkishallinnon tietohallinnon tyhmyys maksaa meille veronmaksajille tosi paljon. Ja erityisesti se, että asiaan ei saa muutosta, ennenkuin yliopistojätkät ja koulujen atk-opet, muka asiantuntijoina, viitsivät vaikka aluksi asentaa kotimikroonsa linuxin ja todeta, että sillä ja sen ohjelmavarustuksella tekee kaikki asialliset hommat. Ja että linux sopii XP:tä ja Vistaa paremmin aloitelevalle mikroilijalle.

Minulla on kokemusta tavallisena käyttäjänä ja aloittelijoiden ohjaajana, voin puhua asiantuntijana. Vaikka en huippuguru olekaan enkä edes tohtori.

[serola]

@ Fossiili - Oli miten oli, niin tietämättömyys ei tee kenestäkään tyhmää. Vaikkakin kuulostaa aika oudolta, että joku on onnistunut pysymään autuaan tietämättömänä GNU-projektista ja ilmaisista ohjelmista, joita löytyy myös Windowsin puolelta.

@ Rhino - Tervetuloa takaisin foorumille, moderaattoreitten panna on näköjään päättynyt. Julistuksesi ilmaisten ohjelmien mahdottomuudesta on varmaan iskostunut suurimman osan foorumilaisten tietoisuuteen. Tästä voidaan kuitenkin olla edelleenkin eri mieltä. Perusinfrastruktuurin toki maksaa aina joku välillisesti, mutta kyllä ohjelmistopuolelta löytyy varmastikin esimerkkejä, missä joku tekee, sanotaan nyt vaikka työttömyyspäivärahalla tai iltapuhteiksi ilmaisia ohjelmia kaikkien iloksi. Esimerkkeinä mainittakoon IrfanView ja Adamin kernel Eee PC koneille.

Edit: Lisäsin linkit mainitsemiini esimerkkeihin.

Edit: Olisikohon kyseessä ollut YLE Radio 1:n
Tietoturvallisuus uhattuna
9.2.2009 klo 12:15
Professori Mikko Siponen kertoo, mikä uhkaa tietoturvaa organisaatiossa ja kotona. Toimittaja Anna-Liisa Haavikko.

No, "tietotekniikan etiikka" tulee haastattelussa esiin n. 15min kohdalla enkä minä kyllä kuullut Haavikon kysyvän Siposelta missään vaiheessa: "Eikö ilmaisia ohjelmia ole?" Jos kyse oli tuosta haastattelusta, niin suosittelen kuuntelemaan sen uudelleen ja harkitsemaan vähemmän provosoivia aiheenaloituksia.

-FT Serola

[Tha-Fox]

Ehkä tohtori tosiaan on käynyt kouluja, joissa ohjelmien tekeminen on aloitettu suunnittelemalla puoli vuotta lisenssitekstejä ja käyttömaksuja.

Sivuhuomautus: Tein kurssityönä ohjelman. Jos julkaisen sen sorsineen ilmaisena ja vapain muutosoikeuksin, onko kyseessä ilmainen ohjelma? Toisaalta sain opintotukea ja veronmaksajat maksoivat koulutukseni, mutta nuo kustannukset olisivat tulleet joka tapauksessa, vaikka olisin istunut kryptologian kursseilla.

[serola]

Missä on sitä puhuttua ilmaisuutta siis oikeasti? Kuka kertoo oikean varteenotettavan esimerkin siitä?

Edellä mainitsin pari pienenmpimuotoista esimerkkiä, mutta pääsi vapaan ohjelmiston Debian unohtumaan tykkänään: http://www.debian.org/intro/about.fi.html#who

Debiania tuottaa lähes tuhat aktiivista, vapaa-aikanaan vapaaehtoisesti auttavaa kehittäjää maailman eri kolkissa.

Voidaan tietysti taas halkoa hiuksia ja väittää, että tietty nuo on jossain hyväpalkkaisessa ohjelmistotalossa työskenteleviä, joilla on aikaa ja varaa tuohon vapaa-aikaan.

[Jallu59]

Ehkä tohtori tosiaan on käynyt kouluja, joissa ohjelmien tekeminen on aloitettu suunnittelemalla puoli vuotta lisenssitekstejä ja käyttömaksuja.

Sivuhuomautus: Tein kurssityönä ohjelman. Jos julkaisen sen sorsineen ilmaisena ja vapain muutosoikeuksin, onko kyseessä ilmainen ohjelma? Toisaalta sain opintotukea ja veronmaksajat maksoivat koulutukseni, mutta nuo kustannukset olisivat tulleet joka tapauksessa, vaikka olisin istunut kryptologian kursseilla.

Eikö olisi jopa kohtuullista, että julkisin varoin tuotetut ohjelmat olisivat kaikkien käytettävissä, sotilasteknologiaa lukuunottamatta.

T:Jallu59

[Sahtor]

http://areena.yle.fi/toista?id=1834294

Edit: Ei ollut tämä "9.2.2009 Tietoturvallisuus uhattuna" kyseinen ohjelma.