Salasana "ubuntusuomi". Tietysti silloin jos halutaan toimia turvallisemmin, salasana välitetään vähintään "outofband" tekniikalla. Esim kirjeellä ei kriittisen datan osalta ja sen jälkeen salataan kaikki viestintä tuolla nettisivulla.
Huomattavasti luotettavamman salauksen saa käyttämällä avainpareja esim. GPG:llä, Thunderbirdille löytyy sitä varten mainittu Enigmail-laajennus. Lisätieoja Linux.fissä: GPG, Enigmail.
Joo. Ja tuon asettaa helposti käyttöön 5 minuutissa esim 5 ihmislle jotka ovat tietokonetaidoiltaan huonoja miten?
Siinä se ongelma juuri onkin. Salausta tarvitaan yleensä harvoin ja sen takia sitä ei käytetä. Mutta sitten kun sitä tarvittaisiin, ei systeemit ole valmiina ja taas on ongelma.
Miksi esim. zip paketit on yleisempi kryptausmuoto kuin GPG koska se on turvallisempi? Vai, olisikohan sittenkin helppo käytettävyys ja levinneisyys ne ratkaisevat tekijät.
Miksei kaikissa luottamuksellista dataa sisältävissä koneissa ole levynsalaus käytössä? Hmm, näitä kysymyksiä voisikin sitten jatkaa loputtomiin.
Juuri siis tuosta syystä totesin että tuo javascript pohjainen salausratkaisu on joissakin käyttötilanteissa aivan loistava.
Out of band salasanan välitys kuitenkin tarkoittaa sitä, että tiedustelijalla pitää olla merkittävä tiedustelukapasiteetti. Näitä organisaatioitahan on, mutta se karsii kyllä suurimman osan varmasti pois.
Ratkaisu ei ole täydellinen, mutta turkasesti parempi kuin ei mitään. Juuri tilapäiskäyttöön.
Kiinaan kirjoitellessa tosin onneksi riittää ROT13 salaus.
ns. obfuscation.
P.S. Tuo on AES256 salaus, mikäli tuon kanssa käyttää kunnollista salausavainta sen pitäisi teoriassa ainakin olla aivan yhtä turvallinen kuin GPG:n tai minkä tahansa muunkin työkalun joka käyttää vastaavan tasoista chipheriä. Vaikka henkilökohtaisesti tuenkin foliohattumaisesti twofishiä juuri siksi että aes on standardi ja sen murtamiseen on todennäköisesti hyvät valmiit työkalut joillain tahoilla. Toisaalta, todnäk nuo tahot eivät halua minulta mitään.
