Kotisivujen rakentaminen Ubuntussa ??

[HannuTapio]

Moi!

Millä ohjelmalla onnistuisi kotisivujen rakentaminen parhaiten,
tarvitsis lähinnä ohjelman jossa kuvat pystyy sijoittamaan paikoilleensa hiiren avulla,
minulla on jo näitä "käsin" ohjelmoitavia HTML editoreita, mutta, jokin WIN WebDwarf tyylinen ohjelma Ubuntulle olisi tarpeen ??

onko sellaista ??

eli, hiirellä kuvat paikoilleen !!
ei jaksa enää vuonna 2008 kirjoitella näitä <div></div> sarakkeita käsin

//----

kiitos,,

[Tha-Fox]

Ihan satavarma en ole, vastaako tämä tarpeitasi, mutta katso pakettienhallinnasta WYSIWYG-tyyppistä editoria nimeltä Bluefish.

[janne]

Ihan satavarma en ole, vastaako tämä tarpeitasi, mutta katso pakettienhallinnasta WYSIWYG-tyyppistä editoria nimeltä Bluefish.

bluefis ei ole WYSIWYG-editori. kompozer on, mutta ei siinäkään noita layoutteja raahailemalla asetella.

[Tha-Fox]

Pardon, en ole itse ohjelmaa kuin kerran käyttänyt PHP-ohjelmointiin. Oletin silloin näköjään väärin, että kyseessä olisi "Dreamweaver-klooni".

[Asmo Koskinen]

ei jaksa enää vuonna 2008 kirjoitella näitä <div></div> sarakkeita käsin

En minäkään jaksa - siksi asennan aina WordpPressin, jos kotisivua pitää rakentaa. Tai sitten käytät jotain rankempaa järjestelmää.

Joomla, Mambo etc etc

http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?topic=14501.msg105612#msg105612

Jep, vuonna 2008 ei ole mitään järkeä rakentaa omaa kotisivua koodaamalla... aika ja tarmo kannattaa keskittää sisältöön...

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Klusi]

Moi!

Millä ohjelmalla onnistuisi kotisivujen rakentaminen parhaiten,
tarvitsis lähinnä ohjelman jossa kuvat pystyy sijoittamaan paikoilleensa hiiren avulla,
minulla on jo näitä "käsin" ohjelmoitavia HTML editoreita, mutta, jokin WIN WebDwarf tyylinen ohjelma Ubuntulle olisi tarpeen ??

onko sellaista ??

eli, hiirellä kuvat paikoilleen !!
ei jaksa enää vuonna 2008 kirjoitella näitä <div></div> sarakkeita käsin

//----

kiitos,,

Itse käytän Nvu ohjelmaa... Se on aika kätevä ja lisäksi siinä on mahdollisuus lähettää ne sivut omalle kotisivu palvelimelle. Ohjelma on englanninkielinen, mutta jos haluat suomen kielisen paketin niin lataa myös erikseen suomi paketti ja asenna NVU ohjelman avulla.

-klusi-

[mgronber]

Jep, vuonna 2008 ei ole mitään järkeä rakentaa omaa kotisivua koodaamalla... aika ja tarmo kannattaa keskittää sisältöön...

Sitten kun sitä aikaa ja tarmoa on käytetty suunnattomat määrät ja sivut on tehty jonkin julkaisujärjestelmän alle niin mitäs sitten tehdään jos kyseisen julkaisujärjestelmän kehitys lakkaa tai kehityssuunta muuttuu vääräksi? Entä jos omat tarpeet muuttuvat sellaisiksi ettei julkaisujärjelmä kykene niitä täyttämään? Kannattaa vähintään miettiä miten materiaalin saa valitusta järjestelmästä tarvittaessa siirrettyä johonkin muualle.

Itse tehdyissä tällaiset ongelmat on helpompi välttää ja tarvittaessa ratkaista.

[Asmo Koskinen]

Itse tehdyissä tällaiset ongelmat on helpompi välttää ja tarvittaessa ratkaista.

Ei kai nuo sadat webbifirmat Suomessakaan tabula rasasta aloita? Ottavat jonkun valmiin alustan, räatälöivät sen asiakkaalle ja laittavat hintalapun päälle? Asiakas tuskin on niin valveutunut, että edes tietää mikä on Mambo tai Joomla tai edes WordPress?

Ei nuo alustat ihan yhdessä yössä katoa...

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[mgronber]

Itse tehdyissä tällaiset ongelmat on helpompi välttää ja tarvittaessa ratkaista.

Ei kai nuo sadat webbifirmat Suomessakaan tabula rasasta aloita?

Osa niistäkin tekee omat pohjansa sen sijaan että käyttäisi kolmannen osapuolen tuotteita. Erityisesti jos ylläpitosopimus on jatkuva niin kolmannen osapuolen tuote sisältää suuremmat riskit kuin talon sisällä kehitetty järjestelmä.

Ottavat jonkun valmiin alustan, räatälöivät sen asiakkaalle ja laittavat hintalapun päälle? Asiakas tuskin on niin valveutunut, että edes tietää mikä on Mambo tai Joomla tai edes WordPress?

Ottaen huomioon asiakkaiden ostaman tuotteen "laadun" niin suurin osa heistä ei todellakaan ole millään tavalla valveutuneita.

Jos minä tilaisin www-sivuston toteutuksen niin ensimmäinen vaatimus olisi validaattorin hyväksyntä sekä html-merkkaukselle että css-kuvaukselle. Toinen vaatimus olisi esteettömyys. Kolmantena vasta tulisivat itse sisältöön liittyvät vaatimukset, jotka luonnollisesti nekin olisivat hyvin tärkeitä.

Varmaan suurimmalla osalla webbifirmoista ovat jo omat kotisivut sellaisia etteivät ne läpäisisi kahta ensimmäistä vaatimustani. Ei kovin hyvää kuvaa anna heidän ammattitaidostaan.

Ei nuo alustat ihan yhdessä yössä katoa...

Ei se lohduta jos materiaalia on paljon. Jos järjestelmän tuki lakkaa esimerkiksi kolmessa vuodessa niin ongelmaan reagoidaan neljän vuoden päästä kun järjestelmässä on useampia tunnettuja tietoturva-aukkoja ja yhteensopivuus palvelinalustojen kanssa alkaa käytä heikoksi.

Toki tuotakin ongelmaa voi ennakoida arvioimalla eri alustojen elinvoimaisuutta.

[Tuplanolla]

Itse käytän Nvu ohjelmaa... Se on aika kätevä ja lisäksi siinä on mahdollisuus lähettää ne sivut omalle kotisivu palvelimelle. Ohjelma on englanninkielinen, mutta jos haluat suomen kielisen paketin niin lataa myös erikseen suomi paketti ja asenna NVU ohjelman avulla.

Nvu on nykyään Kompozer, ehdotettiin tuolla jo aiemmin.

[Asmo Koskinen]

Toki tuotakin ongelmaa voi ennakoida arvioimalla eri alustojen elinvoimaisuutta.

Tätä minä vähän ajoin takaa...

Näistä voisi olla hyötyä, jos joku suunnittelee ostavansa tai myyvänsä softaa/palvelua muullakin kuin koulumaailmassa....

Hankintaopas - Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot kouluissa, Tekninen opas (.pdf, 369 KB)
Hankintaopas - Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot kouluissa, Pedagoginen opas (.pdf, 751 KB)
Ville Oksanen: Avoin lähdekoodi ohjelmisto ja palvelusopimuksissa (pdf, 8 MB)

http://www.coss.fi/web/coss/research/materials

Tuolla COSSin sivulla on monenlaista hyödyllistä luettavaa.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Topiax]

Itse käytän Nvu ohjelmaa...

Nvu on nykyään Kompozer, ehdotettiin tuolla jo aiemmin.

Kompozerhan se on nykyisin. Kompostorissa on myös varsin helppotoiminen sisäänrakennettu CSS-editori ja helppokäyttöinen julkaisutoiminne. Työkaluista löytyy myös koodin validointi, sikäli kun webmasteri sattuu olemaan kiinnostunut tuottamansa koodin laadusta.

Topiax

[Ilokaasu]

Koodia: [Valitse]

bluefis ei ole WYSIWYG-editori. Tein kotisivukurssin harjoitustyön kyseisellä editorilla. Työssä ei saanut käyttää wysiwyg editoria mutta rupesi jopa hieman ihmetyttämään palautushetkellä kun jokin googletettu sivusto väitti sinistä kalaa wysiwyg editoriksi! Menin kaikki valikot läpi mutta ei sieltä mitään erityisiä raahaustoimintoja tuntunut löytyvän.

tämä olkoon todistus siitä että...GOOGLE ON EREHTYNYT

[mgronber]

Koodia: [Valitse]

bluefis ei ole WYSIWYG-editori. Tein kotisivukurssin harjoitustyön kyseisellä editorilla. Työssä ei saanut käyttää wysiwyg editoria mutta rupesi jopa hieman ihmetyttämään palautushetkellä kun jokin googletettu sivusto väitti sinistä kalaa wysiwyg editoriksi!

tämä olkoon todistus siitä että...GOOGLE ON EREHTYNYT

Höpö, höpö. Ei Google erehdy. Hakusanoilla 'bluefish wysiwyg' tulee lähinnä osumia joissa selvästi sanotaan ettei Bluefish ole WYSIWYG-editori.

[jubuntu]

Nvu on nykyään Kompozer, ehdotettiin tuolla jo aiemmin.

Tätä Kompostia ei kai saa ymmärtämään äitini opettamaa kieltä ja hän ei ollut engelsmanni

Jukka

[Topiax]

Tätä Kompostia ei kai saa ymmärtämään äitini opettamaa kieltä ja hän ei ollut engelsmanni

Jukka

Eipä taida ainakaan vielä saada. Itse en tosin aikaisemmin  edes huomannut,  että se on englanninkielinen. 

Topiax

[samja]

Itse kun koodaa, niin aina on tilanne hallussa. Alkuun voi mennä vähän funtsaillessa kuvioita. Minä tosin en edes tiedä, että millä keinolla validaattoreista pääsee läpitte. Ulkonäkö on kuitenkin sitä, mitä haluan.

Se huolestuttas, että jos kieli muuttuu ei-koodattavaksi ja dokumenttien rakentaminen muuttuu liian vaikeaksi ilman työkaluja. Ehkä turha pelko?

[mgronber]

Minä tosin en edes tiedä, että millä keinolla validaattoreista pääsee läpitte.

Kirjoittamalla määritysten mukaista html- ja css-kuvausta. Mielestäni validaattorit kertovat useimmiten varsin selkeästi mitä puutteita dokumentissa on.

Ulkonäkö on kuitenkin sitä, mitä haluan.

Jos haluat määrätä ulkonäön niin html ja css ovat lähtökohtaisesti vääriä työkaluja, koska niillä voit ainoastaan kertoa oman suosituksesi sivun esitystavasta. Jos haluat määrätä ulkonäön niin sinun pitää tehdä esimerkiksi pdf-dokumentti tai kuvatiedosto.

Se huolestuttas, että jos kieli muuttuu ei-koodattavaksi ja dokumenttien rakentaminen muuttuu liian vaikeaksi ilman työkaluja. Ehkä turha pelko?

Vaikea sanoa kun en itse ole WYSIWYG-editoreihin koskenut. Jos kuitenkin käyttäisin sellaista niin ensimmäiseksi varmistaisin että sen tuottama kuvaus on sellaista että sitä on mielekästä muokata tarvittaessa myös käsin.

[Toni Alenius]

Jep, vuonna 2008 ei ole mitään järkeä rakentaa omaa kotisivua koodaamalla... aika ja tarmo kannattaa keskittää sisältöön...

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

itse, jos teen sivut dreamweaverilla, yleensä avaan valmiin tiedoston vielä editorissa ja siivoan koodista roskat pois.

[samja]

mgronber: Mielestäni validaattorit kertovat useimmiten varsin selkeästi mitä puutteita dokumentissa on.

Ehkäpä. Itse käyttelen lähinnä perustägejä, jotka ovat äärisimppeleitä (tyylisivuineen).


Kyllä siitä ulkonäöstä suurinpiirtein saa mitä haluaa. Joka selain näyttää tietty dokumentit eri lailla ja hankalaa kai jos haluaa ihan viimeisen päälle tietynlaista.


Jos kuitenkin käyttäisin sellaista niin ensimmäiseksi varmistaisin että sen tuottama kuvaus on sellaista että sitä on mielekästä muokata tarvittaessa myös käsin.

Sellanen pelko, että wysiwyg-ohjelmilla voi saada aikamoista koodipuppua. Taloudellinen koodaaja ei genoroi muutenkaan turhia ihan periaatteesta


Tärkein juttu itse koodaamisessa on siinä, että usein dokumenttejä rakennetaan itse tehdyillä automaateilla, jolloin on pakko tietä mitä generoi. PHP on näppärä tai perl, shell-skriptit... Minusta linuxin yksi vahvuus on se, että dataan on hyvä ohjelmointiliittymä. Yleensä kantsii automatisoida kaikki rutiineilta haiskahtava. Säästää paljon vaivaa ja asiat saa jopa tehtyä. Ei-automaatio on näpräilyä, jota tietysti joskus tarvitaan. Aina kun mahdollista, niin kannattaa orjuuttaa konetta eikä itseä.