Piratismi, Open Source, verotus jne..

[moonstone]

OpenOfficen oikoluku ei valitettavasti vedä vertoja Wordin grammar check -toiminnolle. Sekään ei ole täydellinen, mutta 129,- e säästyy helposti kielentarkastuskuluissa, jos joutuu kirjoittamaan vaikkapa pitkiä englannin- tai saksankielisiä tekstejä.

Tulisipa myös harjoiteltua Accessia ja Excelia, joiden hallintaa nyt sattumalta työmarkkinoilla arvostetaan toisin kuin OpenOfficen tuntemusta.

Niin eri asia maksaa kertamaksuna tuo 129€ kuin toteuttaa 5000 työaseman infra jossa jokaisessa on enterprise lisenssillä maksettu MS office (n. 700€)..
Kyllä siinä mielellään veroeurot (jos kyse yhteiskunnan julkisesta toimijasta)ohjaisi vaikka kaikkia hyödyttävään oikolukemisen kehittämiseen kuin lisensseihin...

[MikkoJP]

Jep. Mutta valtiovarainministeriö uskoo nykyään, että kilpailutus, markkinat, patentit, immateriaalioikeudet ja yksityiset yritykset tuottavat kustannustehokkaimmat ratkaisut 

Yksittäisen käyttäjän kannalta voi myös tehdä laskelman, jonka mukaan kotilisenssi tuo itsensä vuodessa takaisin säästöinä, jos esimerkiksi viikossa menee kymmenen minuuttia siihen, että joutuu siirtelemään tiedostoja openofficen ja ms officen välillä, tarkistamaan muunnokset ja tekemään korjaukset, ja huolehtimaan merkkikoodauksista eri järjestelmien välillä...

Kirjoitin viime vuonna yhden kirjan, ja viimeistelyvaiheessa meinasi mennä hermot, kun kotona ei ollut wordia -- jota työnantaja, asiakas ja graafikko käyttävät.

MS office on sentään suhteellisen yhteensopiva ms officen kanssa... 

Kyllähän Abiword, Kword ja LyX kaikki openofficen ohella ovat ihan käyttökelpoisia -- osin jopa erinomaisia ohjelmistoja, mutta yhteensopivuusrealiteetit tulevat vastaan kun kirjoittaa työkseen ja joutuu käyttämään eri käyttöjärjestelmiä.

[moonstone]

Jep. Mutta valtiovarainministeriö uskoo nykyään, että kilpailutus, markkinat, patentit, immateriaalioikeudet ja yksityiset yritykset tuottavat kustannustehokkaimmat ratkaisut 

Totta, mutta hoitavat kilpailutuksen vaan niin, että kuka tarjoaa sitä MS Officea halvemmalla . Periaatteessa kaikista paras ratkaisu olisi niin että asiasta päättävä ministeriö määräisi julkiset toimijat vaatimaan toimittajiltaan avoimia standardeja ja rajapintoja. Näin syntyisi sitä oikeaa kilpailua eikä mikään projekti jäisi epäonnistumatta teknisten yhteensopivuuksien takia (tietokone-lehti teki tästä jopa tutkimuksen).

Kyllähän Abiword, Kword ja LyX kaikki openofficen ohella ovat ihan käyttökelpoisia -- osin jopa erinomaisia ohjelmistoja, mutta yhteensopivuusrealiteetit tulevat vastaan kun kirjoittaa työkseen ja joutuu käyttämään eri käyttöjärjestelmiä.

Linux Abiwordilla tehty dokumentti aukeaa yhtä hyvin myös Windows Abiwordilla, mutta tarkoitit varmaan binääriformaattien toteutuksista eri sovelluksissa
Tältä osin ollaan saamassa huomattavaa helpotusta kun Microsoft lupasi toteuttaa ODF tuen Office 2007 tulevan Service Packin myötä. Tämän jälkeen voit kirjoittaa kirjasi OpenOfficella - tallentaa sen ODF muotoon ja vastaanottaja saa sen auki sellaisenaan omalla Office 2007 ohjelmallaan.

Oikoluku on kyllä erinomainen Office 2007 ohjelmassa, mutta tulevaisuudessa Voikko ottaa sen kiinni. Kysehän on vaan ajasta.

[MikkoJP]

Linux Abiwordilla tehty dokumentti aukeaa yhtä hyvin myös Windows Abiwordilla, mutta tarkoitit varmaan binääriformaattien toteutuksista eri sovelluksissa

Joo. Kun vaan saisi nuo MS Officea käyttävät bisnestyypit vaihtamaan OpenOfficeen ja Mäkkiä käyttävät graafikot sun muut Scribukseen, niin kaikki olisi helpompaa...

LyX / LaTeX <-> rtf -muunnoksissa oli totaalisesti mennä hermot. En suosittele. 

Oikoluku on kyllä erinomainen Office 2007 ohjelmassa, mutta tulevaisuudessa Voikko ottaa sen kiinni. Kysehän on vaan ajasta.

Toivottavasti Suomessa riittää kieliteknologian ammattilaisia opensource-puolelle.

Tätä voisikin joskus kokeilla englannin ja saksan osalta: http://extensions.services.openoffice.org/project/languagetool

Wordin oikoluku ymmärtää muuten usein huomauttaa väärää sukua tai sijaa olevasta artikkelista prepositio+artikkeli+substantiivi -yhdistelmissä. Tämä ei toimi aukotta, mutta varsin hyvin kuitenkin. Avoimet oikolukuohjelmistot eivät tietääkseni osaa tätä.

[mgronber]

LyX / LaTeX <-> rtf -muunnoksissa oli totaalisesti mennä hermot. En suosittele. 

Uskon. En äkkiseltään keksi mitään typerämpää kuin LaTeXin konvertoimisen johonkin muuhun formaattiin puhumattakaan siitä että se konvertoitaisiin vielä takaisinkin!

[MikkoJP]

Uskon. En äkkiseltään keksi mitään typerämpää kuin LaTeXin konvertoimisen johonkin muuhun formaattiin - -

LaTeXilla on hankala taittaa kuvitettuja kirjoja, joissa on oikein valokuvia - ei matemaattisia kaavoja ja koordinaatistoja. LaTeX on mainio ladontaohjelmisto, mutta ei sovellu sivuntaittoon.

[Petri Y]

jos cd-levy maksaa kaupassa 9,95€ niin veikkaisin että levyn kauppias saa about 4-6€ sisään. aihio mitä lie 0,70€. uskoisinkin että kauppias on se mikä sen katteen ottaa noissa hintaluokissa. Jos levy olisi 16€ niin se on varmaan kauppiaalle 9 - 12 €... joten suurimman yksittäisen katteen saa kauppias.

Katteesta maksetaan vielä kiinteät kulut: tilavuokra, henkilökunnan palkat, sosiaaliturvamaksut... Kauppiaalle jää voittoa ehkä 0,05-0,10 e?

höpö höpö.

ehkä olet oikeassa mutta jos levystä jää noin 9€ katetta niin kyllä se kannattavaa on.
Tietenkin pitää kaikkien asioiden olla sopusoinnussa.. mm. mainitsemasi asiat, ne jos eivät ole järkevässä suhteessa voi kate pyöriäkin tossa suhteessa mitä sanoit.. mutta silloin on todellakin jossain jotain vikaa... varsinkin jos tuotekierto on heikko.

Mainitsemasi kate on kyllä niin pieni että jos sillä oikeasti menee on aika laittaa lippu luukulle.

[Ryppy]

Päivittäis puolella pienet katteet tulevat joskus kysymykseen, mutta kierto onkin aivan eri luokkaa kuin kulutustavaroilla.
Sanoisin musan suhteen kaupan osuudeksi min. 15% ja silloinkin kaupan on käytävä vilkkaasti.
Kyllä ne suurimmat katteet kerää kustantaja 
Hyvän tekeväisyyttä harjoittavat ovat asia erikseen.

[Petri Y]

ps2. Kehoittaisin kaikkia kokeilemaan kauanko pystyy olemaan ilman telkkua, niin näkee itsensä peilistä ja huomaa kuinka elämä menee vilisten ohitse tv:tä tuijottaessa. -mitä olemme tänne maanpäälle tulleet tekemään?-

Me TV-luvan maksajat maksetaan teidän radio (tai no ainakin YLE:n kanavat). Ihan vaan vinkiksi, että verorahoista rahoitetaan paljon turheempaakin toimintaa. Vähemmistöihin vetoaminen on huono  veto (mielestäni usein halpamaista tunteisiin vetoavaa syrjintää). Itse en edes ajattele harrastavani kaikkea mitä verorahoilla tuetaan.

Vastahan tuota on 4 vuotta mennyt ilman telkkaria, ja radiostakin kuuntelen ainoastaan kaupallisia asemia.

Terveydeksi.

[MikkoJP]

Päivittäis puolella pienet katteet tulevat joskus kysymykseen, mutta kierto onkin aivan eri luokkaa kuin kulutustavaroilla.
Sanoisin musan suhteen kaupan osuudeksi min. 15% ja silloinkin kaupan on käytävä vilkkaasti.
Kyllä ne suurimmat katteet kerää kustantaja 
Hyvän tekeväisyyttä harjoittavat ovat asia erikseen.

Muistutan nyt tässä vielä siitä, että kate ei ole sama asia kuin voitto. Kate on myyntihinnan ja sisäänostohinnan erotus. Kun katteesta vähennetään kiinteät kulut, saadaan voitto eli se, mitä kaupalle jää. Vuokrakulut esimerkiksi Helsingin keskustassa ovat aika paljon neliömetriä kohden...

Jos kierto on pientä, tarkoittaa se sitä, että rahaa sitoutuu paljon myyntivarastoon. Tuo raha voitaisiin sijoittaa riskittömästi tällä hetkellä viiden prosentin korolla.

[Ryppy]

Päivittäis puolella pienet katteet tulevat joskus kysymykseen, mutta kierto onkin aivan eri luokkaa kuin kulutustavaroilla.
Sanoisin musan suhteen kaupan osuudeksi min. 15% ja silloinkin kaupan on käytävä vilkkaasti.
Kyllä ne suurimmat katteet kerää kustantaja 
Hyvän tekeväisyyttä harjoittavat ovat asia erikseen.

Muistutan nyt tässä vielä siitä, että kate ei ole sama asia kuin voitto. Kate on myyntihinnan ja sisäänostohinnan erotus. Kun katteesta vähennetään kiinteät kulut, saadaan voitto eli se, mitä kaupalle jää. Vuokrakulut esimerkiksi Helsingin keskustassa ovat aika paljon neliömetriä kohden...



Juuri näin tarkoitin.  Kiitos tarkennuksesta.

Jos kierto on pientä, tarkoittaa se sitä, että rahaa sitoutuu paljon myyntivarastoon. Tuo raha voitaisiin sijoittaa riskittömästi tällä hetkellä viiden prosentin korolla.