Pärjää toki, jos on erillinen näytönohjain, jolle on kunnolliset ajurit. Minun tapauksessani ajurit ovat huonontuneet koko ajan, ja siksi uudet karkkityöpöydät kaatavat äksän. Kuten edellä sanoin, TuxRacer toimi aikanaan, mutta ei nykyään. Se hajosi jonkun päivityksen myötä, eikä ole pariin vuoteen toiminut.
Myönnän, että käytän vuosituhannen vaihteen emolle integroitua näytönohjainta. Tätä nykyä distro pitääkin valita osaksi sen takia, miten se osaa tukea VIA:n grafiikkapiiriä. Dorkaa. Esimerkiksi Ubuntu ei osaa asiaa kovin hyvin, openSUSE vielä huonommin. Aikoinaan kaikki toimi hyvin, käsittääkseni valmistajan omilla ajureilla.
Oletko varma, ettei näytönohjaimesi ole vain vanhuuttaan osittain hajonnut?
Itse en ole kuullutkaan että Linux osaisi VIAn integroiduilla näytönohjaimilla paljoa tehdä. Omassakin läppärissäni sellainen on.
Fedora osaa jopa tehdä ikkunoista läpinäkyviä samalla raudalla, tosin en ymmärrä oikein toiminnon hyödyllisyyttä, joten en käytä sitä.
Jos Ubuntu ei tue rautaasi kunnolla muiden jakeluiden tukiessa, etkö voi käyttää eri jakelua? Esimerkiksi Debian on Ubuntuun nähden hyvin samankaltainen hallita, ja Gnomekin asentuu ihan oletuksena, jos työpöytäympäristön laittaa. Ohjelmista mukana on hieman vanhemmat versiot, mutta varsinkaan vanhalla raudalla se ei yleensä haittaa.
Myös Fedoraa voit toki käyttää, mikäli se tuntuisi näytönohjaimesi kanssa hyvin toimivan. Fedoralle tosin on tyypillistä joidenkin asioiden särkyminen ja jatkuva muutostila, jota välttämättä et kaipaa.
Tehoja koneessa riittäisi vaikka mihin, mutta eipä näköjään Ubuntun kehittäjiäkään kiinnosta korjata raportoituja ja toistettavissa olevia bugeja, jos ne liittyvät vähän vanhempaan rautaan. Me kun olemme vain kehityksen esteenä?!
Kehittäjiä on rajallinen määrä, ja bugeja varmasti niin paljon kuin niitä vain jaksaa etsiä. Jos vika on esimerkiksi siinä, että Xorg:n toimittama ajuri ei toimi yhtä hyvin kuin ennen, ei Ubuntun kehittäjillä välttämättä ole mahdollisuuksia sitä korjata. Näytönohjaimen aiempi toiminta voi myös olla jonkin suljetun, nykyään hylätyksi tulleen ajurin ansiota. Tällaista ajuria ei edes voi kunnolla siirtää uudempiin X:n versioihin.
Ubuntu on tällä hetkellä oletuksena säädetty ihan kohtuutehokasta tietokonetta silmälläpitäen. Ei mitään megamyllyä, mutta jollain 10 vuotta vanhalla kalustolla se toki on liian raskas. Jakelusta voi karsia halutessaan palveluita pois tai siirtyä käyttämään jotain toista jakelua. Oletusasetukset on varmasti tehty sitä silmälläpitäen, että mahdollisimman monelle ne olisivat mahdollisimman hyvät.
Työpöytäympäristöjen raskaudesta... Minusta Gnome on ainakin pysynyt likimain yhtä raskaana sen 4 vuotta, jonka olen Linuxia käyttänyt. Ohjelmia siihen on tullut lisää, mutta ei niitä uutuuksia ole pakko käyttää, tai edes tietääkseni asentaa. KDE:n tilanne on tietääkseni melkolailla sama. KDE 4:sta en osaa vielä sanoa, mutta ei se virtuaalikoneessa hitaalta ole tuntunut.
Itse käytin 128 megatavun muisteilla kannettavassa tietokoneessa Gnomen 2.14 -versiota, jonka Debianin vakaa versio tällä hetkellä tarjoaa. Vasta vaihdoin siihen KDE 3:n tilalle. Molemmat ovat olleet minusta ihan käytettäviä, vaikkakin hieman kärsivällisyyttä niiden käyttö vaatii. 256 megatavun muisti helpottaisi varmasti paljon. Uskoakseni myös Ubuntun saisi samoilla resursseilla pyörimään samankaltaisesti karsimalla palvelut ja käynnissä olevat ohjelmat samalle tasolle.
