Henkilökohtaisten tiedostojen sijoitus / varmistus

[jussi_+]

Mielestäni sekä linux (että MS:n) kotihakemisto/ ohjelma "politiikka" ei ole kovinkaan käyttäjäystävällinen silloin kun haluat eroittaa datan jota haluat varmistaa ja toisaalta sen mitä et halua (vaikkapa selain historian).
Eli monet ohjelmat sijoittelevat (ainakin oletuksena) varsinaisen käyttäjädatan ja toisaalta datan jota ei tarvita samoihin hakemistorakenteisiin.

Otetaampa oma kotihakemisto, haluasin varmistaa datani:
* Documents jonka alla on kaikenkarvaiset tekstini, taulukkoni
* Pictures jonka alla kuvat
* Desktop, pikakuvakkeet (ym? työpöydän asetukset)
* .mozilla, jotain tämän alta etten menetä talletettuja salasanoja, bookmarkkeja ..
* .mozilla-thunderbird, jotten menetä postejani ja kovalla työllä määriteltyjä postipalvelin asetuksia
* ..

Tämän kaiken jälkeen pitäisi vaikka vaihtaa työasema tai se hajoaa.

Toisaalta koko kotihakemiston varmistus ei tahdo onnistua kun alkaa tuota kokoa olla. Ja entä jos vaihdan hiukkasen erilaiseen distroon jolloin en voi kopioida koko hakemistoa yksiyhteen (?)

Minkälaisia ratkaisuja olette tehneet ko ongelman ratkaisemiseksi? Vai onko vaan niin että kantapäänkautta on opiskeltaja ja jokainen lisätty ohjelma on käsiteltävä omana ongelmanaan 

Toivottavasti joku ymmärsi 

[ooo]

Itse en voinut sietää M$:n "Omat tiedostot" ajatusta. Sehän oli vain linkki johonkin oikeaan olemassaolevaan kansioon. Ja pelkkä kyseisenkään kansion varmuuskopiointi ei riittänyt, koska ohjelmien asetustiedostot on ripoteltu ympäriinsä pitkin järjestälmää...

Linuxissa kotikansion varmuuskopioiminen on mitä helpoin asia, koska samalla varmuuskopioin sekä kaikki omat dokumenttini (=tekstit, kuvat, musiikin, videot, jne...) että myös piilokansioina olevat ohjelmien asetustiedostot. Itse en jätä varmuuskopioimatta mitään piilokansioita, koska niiden varmuuskopioiminen takaa sen, että mahdollisessa uudelleenasennuksessa saan työpöydän ja ohjelmat näyttämään heti samantien siltä kuin pitääkin.

Ja mitä tulee itse varmuuskopiointiratkaisuun niin se on tällainen:
Koneen kovalevy on 350 Gb (mistä vielä vapaana yli 100Gb). Ostin Lacien ulkoisen kovalevyn (myös 350 Gb) ja teen siihen ainakin kerran kuukaudessa täydellisen varmuuskopioin linuxin home-kansiostani, sekä joistakin järjestelmäkansioista, kuten var/www. Varmuuskopiointi tapahtuu yksinkertaisesti rsync-ohjelmalla komentoriviltä. Pidän ulkoista kovoa työpaikallani säilytyksessä. Näin ollen vaikka kotona olisi jokin hirveä vahinko (esim. tulipalo), niin varmuuskopiot säilyy tallessa ja turvassa koska ne sijaitsevat fyysisesti eri paikassa. Ja tänä päivänä Gb maksaa niin vähän, että ulkoisen kovalevyn voi vaihtaa parin vuoden välein tuplaten isompaan. Minusta ei ole mitään järkeä poltella DVD-levyille varmuuskopoita, koska silloin ei pian enää tiedä millä levyllä on mitäkin.

[SuperOscar]

Linuxissa kuitenkin paremmin kuin MS-järjestelmissä, vaikka Windowskin on kaiken aikaa asiassa edennyt: Unix-järjestelmissä idea kai kuitenkin on ollut, että kotihakemisto kokonaisuudessaan on käyttäjän omaa, ja pistealkuiset hakemistot kertovat kyseessä olevan konffeja eikä varsinaista dataa. Valitettavasti vain ideasta ei ole täysin pidetty kiinni: jotkin ohjelmat käyttävät pistealkuista hakemistoa dataankin, ja jotkin jakelut ovat lisäilleet MS-malliin noita tyhmiä Documents- yms. -hakemistoja.

Oma ratkaisuni on yksinkertaisesti se, että käyttäjän kotihakemistoon tulee hakemisto Tiedostot tms., jonka alle tulee kaikki data. Nuo Documents-, Pictures- ym. valmiit hakemistopaikat poistan.

Niin ja Desktop-hakemiston olen nimennyt uudelleen .desktop-nimelle (KDE:ssä kun se käy kätevästi).

Linuxissa kotikansion varmuuskopioiminen on mitä helpoin asia, koska samalla varmuuskopioin sekä kaikki omat dokumenttini (=tekstit, kuvat, musiikin, videot, jne...) että myös piilokansioina olevat ohjelmien asetustiedostot. Itse en jätä varmuuskopioimatta mitään piilokansioita, koska niiden varmuuskopioiminen takaa sen, että mahdollisessa uudelleenasennuksessa saan työpöydän ja ohjelmat näyttämään heti samantien siltä kuin pitääkin.

Tuo on muuten ihan hyvä idea, mutta sitä sotkee pahan kerran se, että jokin Firefox sijoittaa myös cachensa sinne .mozilla-hakemistoon. Itse olen yleensä yrittänyt muistaa siirtää sen /tmp- tai /var/tmp-hakemistoon, mutta usein se unohtuu.

[jussi_+]

Juu, lähinnä ihmettelin miksi oletuksena vaikka thunderbird laittaa postit ./-hakemistoon.
Luulisi olevan helppoa sopia minne data, määritykset, väliaikaistiedotot sijoitetaan kotihakemistossa.

Oletteko muuten tehneet ratkasuja jossa data on palvelimella ja hakemistot kotihakemistosta on linkitetty sinne?

[SuperOscar]

Juu, lähinnä ihmettelin miksi oletuksena vaikka thunderbird laittaa postit ./-hakemistoon.

No, jos käytössä on IMAP (niin kuin kaikilla nykyään jo on, eikö? eikö?!), niin postit ovat ja pysyvät palvelimella eikö kotihakemistoon tule suotta mitään ryönää.

[mgronber]

No, jos käytössä on IMAP (niin kuin kaikilla nykyään jo on, eikö? eikö?!), niin postit ovat ja pysyvät palvelimella eikö kotihakemistoon tule suotta mitään ryönää.

Puhtaan IMAP:n kanssa on tuskastuttavan hidasta lukea viestejä jos postissa tupsahtaa jotain isoja liitetiedostoja. Itselleni tämä ei ole ongelma koska minä en tuollaisia saa, mutta perheestä löytyy muita joille tuollaisia liitteitä tulee. Siksi olenkin yleensä käyttänyt KMailissa yhteydetöntä IMAPia (Disconnected IMAP) joka lataa viesteistä kopion myös paikalliselle koneelle.

[SuperOscar]

Puhtaan IMAP:n kanssa on tuskastuttavan hidasta lukea viestejä jos postissa tupsahtaa jotain isoja liitetiedostoja. Itselleni tämä ei ole ongelma koska minä en tuollaisia saa, mutta perheestä löytyy muita joille tuollaisia liitteitä tulee. Siksi olenkin yleensä käyttänyt KMailissa yhteydetöntä IMAPia (Disconnected IMAP) joka lataa viesteistä kopion myös paikalliselle koneelle.

Minusta tuntuu, että hitaus on enemmän KMailin kuin IMAPin ongelma. KMail on järjettömän hidas myös suodattamaan posteja. Jollei KNode olisi uutistenlukijana niin paljon parempi, vaihtaisin takaisin Thunderbirdiin: siinä ei koskaan ollut mitään ongelmaa näin ”puhtaankaan IMAPin” käyttäjän näkökulmasta.

[mgronber]

Minusta tuntuu, että hitaus on enemmän KMailin kuin IMAPin ongelma.

Jos viesti haetaan siinä vaiheessa kun käyttäjä klikkaa sitä niin kerropa kuinka nopeasti aukeaa kuormittamattomalla 1024/512-liittymällä viesti jonka koko on yksi megatavu? Kyllä siinä pitäisi mennä kymmenkunta sekuntia puhumattakaan tilanteesta jossa liittymässä kulkee muutakin liikennettä. Megan viesti on sitäpaitsi melko pieni.

[...] vaihtaisin takaisin Thunderbirdiin: siinä ei koskaan ollut mitään ongelmaa näin ”puhtaankaan IMAPin” käyttäjän näkökulmasta.

Olisiko mahdollista että Thunderbird lataisi taustalla palvelimella olevat viestit kotikoneelle? Tällöin se olisi toteutustavasta riippuen joko KMail:n IMAP-protokollien välimuoto tai sitten se vastaisi yhteydetöntä IMAP:ia.

[SuperOscar]

Megan viesti on sitäpaitsi melko pieni.

Okei, puhumme hyvin erikokoisista liitteistä Minulle tulee kyllä paljon liitteitä, mutta yleensä ne ovat korkeintaan muutamia satoja kilotavuja, äärimmäisen harvoin megaa.

[mgronber]

Megan viesti on sitäpaitsi melko pieni.

Okei, puhumme hyvin erikokoisista liitteistä Minulle tulee kyllä paljon liitteitä, mutta yleensä ne ovat korkeintaan muutamia satoja kilotavuja, äärimmäisen harvoin megaa.

Onneksi minullekaan ei tule tuollaisia mutta "tavallisille ihmisille" tulee koska heille sähköpostia lähettävät toiset tavikset, jotka eivät ymmärrä että sähköpostia ei oikeasti ole tarkoitettu tuollaiseen.

Tuossa ei puskuroimattomat IMAP-toteutukset ole kovinkaan käteviä kun aikaa palaa valtavasti odotteluun.

[Ux64]

Eipä tuo viestien aukeaminen yleensä ole ongelma. Vaikka olisi kymmeniäkin megatavuja tavaraa, niin hyvin ne sieltä valuu.

En ainakaan itse ole mieltänyt sitä ongelmaksi vaikka tulisi 20-50 megakin liitteitä. Palvelimella on nyt 200 meganen pop3 lodju, joka tyhjenee joka poppauksella.

100 megan laatikon tyhjentäminen tuleminen tällä 24 megasella liittymällä kestää noin minuutin. Jos on paljon pieniä viestejä tulee hitaammin, koska mailiserveri kyllä tuuppaa viestiä linjan täydeltä mutta pikkuviestien poiminta tuntuu olevan hitaampaa. Tyyliin joku laite on lähettänyt vaikka logeja 5 minuutin välein ja niitä on kertynyt pitkän viikonlopun aikana joku 1000 kpl. Tuo siis tulee paljon hitaammin kuin yksi - kaksi 50-100 megan liitettä.

Koskahan poppiin toteutetaan pipelining.

Sitten takaisin asiaan, tiedostojen sijainnin suhteen.

Olen pitänyt kotihakemisto käytännössä linuxissa. Toisaalta backuppien kannalta pitäisi tietää myös mitä kotihakemiston ulkopuolella olevaa dataa pitää backupata. Tuo ei ole minulle vielä kunnolla selvinnyt. Mutta ainakin Xorgia tms fileitä on hyvä pistää ajoittain talteen.

Onhan tuota tiedostojen sijoittamista käyttäjähakemistoihin koitettu kovasti korjata Vistan myötä. Vanhemmat softat vaan ei toimi ihan oikein.

Pahimmillaan softat tunkee asetustiedostoja windows hakemsistoon tms. Eli siinä onkin sitten poimimista mitä pitää kopioida talteen että toimii toisessa koneessa / backupilta palauttamisen jälkeen.

[SuperOscar]

Eipä tuo viestien aukeaminen yleensä ole ongelma. Vaikka olisi kymmeniäkin megatavuja tavaraa, niin hyvin ne sieltä valuu.

Eipä ei minullekaan: tärkeämpää sen sijaan on, että samat postit on luettavissa vähintäänkin niiltä kolmelta eri koneelta, joita kaiken aikaa käytän. Siksi valintani on IMAP. (Tässä kohtaa voisi kuvaan leikata pari hymyilevää nuorta naista laulamassa IMAPin mainoslaulua )

Sitten takaisin asiaan, tiedostojen sijainnin suhteen.

Olen pitänyt kotihakemisto käytännössä linuxissa. Toisaalta backuppien kannalta pitäisi tietää myös mitä kotihakemiston ulkopuolella olevaa dataa pitää backupata.

/etc olisi luonteva valinta seuraavaksi tärkeimmäksi paikaksi: siellähän on järjestelmänlaajuinen konffi, kotihakemistossa käyttäjäkohtainen. /usr ja /lib pitäisi saada takaisin helposti paketeista, ja Linuxhan ilmeisesti osaa pitää kirjastojen eri versioitakin yhtä aikaa järjestelmän käytössä.