niin siis perinteisestihän UNIX™-maailmassa ideana on ollut tehdä työkaluja jotka hoitavat vain yhden homman, mutta tekevät sen hyvin. tämä mm. siksi, että pienissä ohjelmissa on vähemmän monimutkaisuutta ja bugeja on helpompi vältellä. myös ylläpito helpottuu, kun koodia ei ole järkyttäviä määriä hallittavana. pieniä työkaluja yhdistellen monimutkaistenkin tehtävien suorittaminen on kuitenkin mahdollista.
Tämä on mielestäni hyvä suunta, koska vihaan myös bloatwarea.
Paras esimerkki joka tulee nopeasti mieleen oli HP:n digikamera, joka asensi 1.2 gigaa turhaa roskaa koneelle.
Tietty jos on ihan aloittelija, niin softan paljous voi hieman ahdistaa, varsinkin kun mikään softista ei ole ennestään tuttu.
Juuri siitä tämä ahdistus tulee.
Yleistä tietotekniikka ja softakehitys kokemusta on kyllä omalta osalta kertynyt todella paljon tai suomeksi sanottuna jopa liikaa. Se verottaa muita elämän osa-alueita todella raskaasti. Kun on tottunut siihen että osaa jonkun systeemin viimeistä detailia myöten, alkaa helposti ahdistamaan kun on uusi systeemi jossa on hirveästi nippeleitä, säätöjä jne joista osa pitää oikeasti tehdä. Yleiskuvan hahmottaminen on ajoittain vähän vaikeaa.
Muutama säätö jotka oli oikeasti pakko tehdä, fstabin mountit, nvidia:n vblank käyttöön, dpms näytönsäästö, grubin muokkaaminen mukavaksi multibootilla. Hiiren sivunapit toimimaa. Jne.
Aloittelijana toisaalta toivoo, että kaikki nuo asiat sujuisivat mahdollisimman helposti. Eikä tarvitsisi lähteä muokkaamaan esim Xorg.confia. Onneksi tietoa on ollut aika hyvin saatavilla forumeista ja googlella. Eikä configuraatio tiedostot pelota, kun koneiden kanssa on räplätty vähintään 4 tuntia päivässä vuodesta 1986 alkaen.
Tässä siis yksi vinkki joka olisi aloittelijoille vielä tärkeä.
Nvidian uusilla korteilla video toisto menee Xvideolla pois synkistä jos ei suorita komentoa 'nvidia-settings --load-config-only'
Tuollaisten asioiden toivoisi olevan kunnossa, ilman että tarvitsee säätää. Tietysti kun nämä perusjutut oppii muutaman asennuksen jälkeen, niin sitten ne käy hujauksessa. Muistaa ulkoa miten ne 20 pikku säätöä pitää tehdä mitkä tarvitsee tehdä että systeemi on oikeasti käyttökunnossa.
Windowssille on ihan vastaava lista. Esimerkiksi, kuuluisa IE6:n cache oli mahtava isommilla levyillä kun browserin välimuistiksi oli varattu esim 25 gigatavua tilaa.
Sekä kasa säätöjä regeditillä ja tweakui:lla, turhat softat pois startupista tms.
Vielä jatketaan tuosta säätämisestä. En sanoisi että se on lainkaan turhaa. Edellisen koneen suorituskyky kasvoi Windowssin kanssa oikeasti testien mukaan 30% kun säädin siinä kaiken kuntoon. Ensin biossista kaikki kuntoon, ajurit kuntoon, ajureiden asetukset kuntoon jne. Herää kysymys, että miksi maksaa koneesta jos sen suorituskyvystä jää käyttämättä kolmannes? Tuossa vaiheessa olin oikeasti hämmästynyt ja myös närkästynyt. Miksi koneet myydään todella huonossa iskussa ihmisille? Uudelleen asentaessani XP:n huomasin, että näytönohjaimen ja varsinkin SCSI ohjaimen ja emon ajureiden kanssa piti olla tarkkana. Jos oli hiemankin pielessä asetukset, suorituskyky oli suomeksi sanottuna surkea.
Tosin uuden koneen ja Linuxin myötä lähdinkin siitä liikenteeseen, että en olettanut kaiken olevan kunnossa alle kahden kuukauden säätämisellä. Nyt on kuukausi mennyt. Varasin siis jo lähtökohdissa noin 200 tuntia uuden koneen säätämiseen ja käyttiksen opiskeluun. Kunhan kaikki säätäminen on tehty, niin siirryn taas muutamaksi vuodeksi käyttäjäksi joka ei (toivottavasti) joudu säätämään ihan hirveästi. Harrastus ja duuni kun on samat, niin alkaa tulemaan välillä korvista.
Lisätään vielä että tuo 30% ei tullut siis ylikellottamalla, vaan kaikkia ohjearvoja noudatettiin edelleen.
P.S. Olihan tuolla bootchart ketjussa maininta: "mm. tästä syystä tämä ketju on ohjelmointialueella 'edistyneeseen käyttöön' ...", koska vinkeillä voi oikeasti sotkea systeemin kun kokeilee kaikkea.