OpenXML, toisin kuin ODF, ei ole läpinäkyvä ja avoin formaatti sitä sovellettavaksi. OpenXML:n dokumentaatio on jo itsessään erittäin vaikeaselkoinen eikä sen perusteella pystytä tekemään standardin mukaisia tiedostoja Microsoftia lukuunottamatta. Näkemykseni mukaan standardisoinnin tarkoituksena on luoda malleja, yhteensopivuutta ja pelisääntöjä jonkin asian toteuttamiseksi niin, että sitä voidaan vapaasti ja rajoituksetta soveltaa. OpenXML:n hyväksyminen standardiksi ei tue standardisoinnin periaatteita jo siitä syystä, että on valmiiksi kehitetty ODF -standardi, jonka soveltamiseen ei ole rajoituksia.
Useamman standardin olemassaolo vaikeuttaa julkisen hallinnon kilpailutusta ohjelmistopuolella. Hankinta-ilmoituksia on laadittava siten, että ne ovat kilpailijoiden välillä tasapuolisia ja syrjimättömiä. Hyväksymällä OpenXML -standardin, julkisen hallinnon hankintakriteerit eivät silloin täyty hankintalain mukaisesti, vaan se antaa etulyöntiaseman tarjouskilpailussa yksittäiselle toimijalle.
Yksittäisen toimittajan muodostamalla standardisoidulla formaatilla pyritään hakemaan kilpailuetua markkinoilla. Omien formaattien ja niissä ISO-standardin käyttäminen markkinoinnilisena kilpailukeinona ei liene ISO -standardien tarkoitus. Koska OpenXML on yhden toimittajan laatima formaattimuoto, voidaan otaksua että formaatin soveltaminen ja edes sen käyttäminen tulevaisuudessa ei ole taattua, mikäli se on ristiriidassa yhtiön liiketoiminnallisia tavoitteita vastaan. Tämänkään vuoksi OpenXML -formaatti ei sovellu standardisoitavaksi, koska yksittäinen toimija ohjelmistomarkkinoilla saa siitä kohtuutonta hyötyä. Sen sijaan, että luotaisiin uusia päällekkäisiä standardeja, lienee parasta keskittyä yhden standardin kehittämiseen ja sen laajaan käyttöönottoon. Siitä hyötyvät niin yksittäiset ohjelmistojen käyttäjät kuin koko ohjelmistoteollisuus parantuneiden yhteensopivuusmenetelmien ansiosta.
Eri mieltäkin saa olla...
terv. Sorkkarauta