Vertailuja ???

[Jula]

Moro !!!

Harkitsen tässä wintoosan poistamista kokonaan koneeltani, jolloin minulle jäisi yksi 40 gt kovalevy ns kokeilualustaksi... Nyt kun Linux maailmaan on hieman tutustunut, haluaisin avartaa näkemystäni ensin Ubuntun rinnakkaisversioilla, mutta haluaisin hieman tietoa ensin. Koetin hakukonetta, mutta joko en osaa käyttää (hyvin todennäköistä) tai sitten en vain jaksa selata tarpeeksi osumia (sekin todennäköistä).
Kysymys on siis, onko kukaan tehnyt selkeää vertailua Kubuntun ja Ubuntun ja Xubuntun eroista, eli sen teidän, että Kubuntussa on eri työpöytä, KDE, kuin Ubuntussa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä Eli onko syvällisempää dokumentaatiota olemassa jossain olemassa ?? Tarkoitukseni on pidemmän päälle rakentaa seuraavanlainen verkko kotiin:
2 kannettavaa (kouluikäisille pojille) + 1 työkannettavaa itselleni (joka pyörii peruna winXP:ssä
1 pöytäkone itselle + vaimolle kotikäyttöön.
1 vanha pöytäkone nettiserveriksi.
Kannettavat haluan tietenkin langatomasti yhteiseen nettipiuhaan, joten eiköhän kaikki pyöri ilman piuhoja sitten lopullisessa versiossa. En ole vielä lähelläkään tuota kokoonpanoa, joten haluaisin alkaa lukemaan aiheesta oppaita, jotta voisin alkaa suunnittelua.. Eli Oppaita, muitakin kuin Ubuntu tutuksi.. Sen olen kahlannut läpi..
Kiitos vinkeistä jo etukäteen...

[_Pete_]

Moro !!!

Kysymys on siis, onko kukaan tehnyt selkeää vertailua Kubuntun ja Ubuntun ja Xubuntun eroista, eli sen teidän, että Kubuntussa on eri työpöytä, KDE, kuin Ubuntussa.

Koska ero tosiaankin syntyy vain käytettävästä työpöytäympäristöstä, lukemalla jokaisen selostuksen

http://www.kde.org/
http://www.gnome.org/
http://www.xfce.org/

varmaankin pystyy itse hyvin pitkälti muodostamaan kun mikä on erilaista ja mikä ei, Tosin mikään ei estä asentamasta kaikkia saman ubuntu-linuxin päälle ja vuoron perään kokeilemaan.

[SuperOscar]

eli sen teidän, että Kubuntussa on eri työpöytä, KDE, kuin Ubuntussa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä Eli onko syvällisempää dokumentaatiota olemassa jossain olemassa ??

Tuskin kukaan todellakaan on mitään ”syvällistä” dokumenttia työpöytäympäristöjen välisistä eroista kirjoittanut. Oikeastaan ainoa tapa saada tietää mistä pitää, on kokeilla itse.

(Jos muilta mielipiteitä tivaat, saat aikaan vain fleimisodan Mutta kerrotaan nyt, että minusta Gnome on joustamaton ja jäykkä mutta vähemmän buginen kuin KDE, jota käytän ihan vain sen takia, ettei Gnomen pakkopaita miellytä. Plus että Gnomen tiedostonhallinta ja tiedostodialogit ovat p*eestä.)

[Jula]

Tuo tiedostonhallinta entisenä windows käyttäjänä onkin ehkä eniten häirinnyt.. Kiitos vinkeistä..

[JTap]

Itse käytän gnomea syystä että miellyttää enemmän. Löysin vanhahkon linkin jossa pohditaan eroja
http://www.psychocats.net/essays/kdevsgnome  enklannin kielellä.

[UbunTux]

Löysin vanhahkon linkin jossa pohditaan eroja
http://www.psychocats.net/essays/kdevsgnome  enklannin kielellä.

Pari kommenttia tuosta omaa näkemystäni. Tuo on jo jonkin verran vanha.
KDE:n jäätyminen johtui minulla siitä, että äänten esikuuntelut olivat päällä. Olisikohan kiinni tuosta artsista. Nyt, kun ne eivät ole päällä ei graafinen puoli enää lopeta toimintaansa. Tosin artsia saa aina välillä käynnistellä uudelleen asian huomaa jos sotain huomautusääniä on käytössä varsinaiseen multimedian käyttöön sillä ei kai ole vaikutusta ellei niitä kuuntele artsplay toiminnolla (ja kuka kuuntelee )

Kubuntussa toimii nykyisin näppäimistön erikoisnäppäimet, jos niille on tuki.  Teemojen asentaminen kannattaa vain opetella. Pakettihallinnalla löytyy jo paljon vaihtoehtoja.

Ketjun aloittajalle päätä itse jos et halua säätää työpöytääsi yhtään tuskin KDE sopii, mutta muuten kannattaa tutustua.

[fossiili]

Tämäntapaisen aiheen vakiovastaus on "Makuasia, kokeile ...". Myös saa kuulla mielipiteitä, että distrojenkaan välillä ei ole oikeita eroja. Kyllä ja ei, ks. http://forum.ubuntu-fi.org/index.php?board=18.0

Sinun tapauksesssasi suosittelen ehdottomasti vilkaisemaan mitä sanotaan Zenwalkista  tässäkin foorumissa. Kirjoita "haku/search"-kenttään "zenwalk". Nyt minulla on Linux Mint, mikä on Ubuntupohjainen. Toimii paremmin kuin varsinaiset Ubuntut. Siis minulla.

Olen kokeillut runsaasti eri distroja ja puheet siitä, että kaikki ovat samanlaisia on puppua. Myöskään ei kannata luottaa maineiseen. Esimerkiksi minun vakiokoneessani uusin Ubuntu sekoaa pian. Silti Linux Mint toistaiseksi toimii loistavasti. Kirjoitan lähiaikoina kollellon perustuvan vertailun muutaman erikoisen distron välillä.

[SuperOscar]

Olen kokeillut runsaasti eri distroja ja puheet siitä, että kaikki ovat samanlaisia on puppua. Myöskään ei kannata luottaa maineiseen. Esimerkiksi minun vakiokoneessani uusin Ubuntu sekoaa pian. Silti Linux Mint toistaiseksi toimii loistavasti.

Noin kun väittää, pitäisi kyllä selventää, mitä tarkoittaa ”sekoamisella”, ja mielellään selvittää myös, mistä se oikeasti johtuu. Kaikissa distroissa on käytännössä samat työkalut tai ainakin samat työkalut saa niihin optiona. Eroa on vain siinä, millainen kokoonpano niistä on valittu.

Minullakin *ubuntut ovat aiheuttaneet ongelmia läppärissä, joka ei ole suostunut käynnistymään ainoallakaan 7.04:n aikaiselle kernelillä; oletan kuitenkin, että sama ongelma vaivaisi Linux Mintiä ja kaikkia muitakin Ubuntu-pohjaisia distroja juuri kernelin takia. Onnekseni asensin läppärin jo 6.10:n aikaan, joten voin muuten 7.04-sarjaa olevassa koneessa edelleen käyttää vanhaa, 6.10:n aikaista kerneliä...

[juyli]

Olen kokeillut runsaasti eri distroja ja puheet siitä, että kaikki ovat samanlaisia on puppua. Myöskään ei kannata luottaa maineiseen. Esimerkiksi minun vakiokoneessani uusin Ubuntu sekoaa pian.

Mielipide. Juuri sinun tapauksessasi olisi hyödyksi keskittyä jo johonkin noista mainioista jakeluista, joita olet läjäpäin kokeillut.
Vaihtamalla jatkuvasti jakelua, et perehdy yhteenkään kunnolla, ja uusin Ubuntu sekoaa pian ja pääset taas kertomaan, kuinka vakaa ja toimiva Ubuntusikin sekoilee - ja nimenomaan Ubuntu-palstalla.

Kun opettelet kunnolla jonkin jakelun, ymmärrät nopeasti myös eri jakelujen pienet erot ja erityisesti niiden samankaltaisuuden. Lähtökohdiltaan kaikki Linux-jakelut ovat vain kernelin ympärille koottuja vapaan lähdekoodin ohjelmistoja.

Tähän on vielä pakko lisätä perusohje: tee varmuuskopio toimivasta systeemistä. Kun saat systeemisi jälleen sekaisin, palauta järjestelmä varmuuskopiolta.

[Toni Alenius]

Jos on tottunut Windowsiin eikä halua heti vaihtaa Automaatti-Mersua Manuaali-Audiin, niin koita KDE:tä, se on lähempänä winua, mutta voi olla hiukan hankalampi, itse olen vannoutunut KDE käyttäjä, joten perusteluni eivät välttämättä ole asiallisia, siksi en edes aloita perustelua.

[Tomin]

Jaa olen vähän eri mieltä vai käsitinkö väärin. Laitoin veljelleni Kubuntun (hän itse halusi sen) ja itselläni on Ubuntu ja Ubuntuun (7.04) sain automaattisesti (pari klikkausta) näytönohjaimen ajurit (molemmissa nvidia), mutta Kubuntussa (7.04) tarvitsi kirjoitella päätteeseen. Sama Beryllin kanssa.

[SuperOscar]

Luultavasti, Internet-guru Jukka Korpelaa lainatakseni, ”et vain osannut”

[fossiili]

Olen kokeillut runsaasti eri distroja ja puheet siitä, että kaikki ovat samanlaisia on puppua. Myöskään ei kannata luottaa maineiseen. Esimerkiksi minun vakiokoneessani uusin Ubuntu sekoaa pian.

Juuri sinun tapauksessasi olisi hyödyksi keskittyä jo johonkin noista mainioista jakeluista, joita olet läjäpäin kokeillut.

Olet tietenkin oikeassa. Olenkin aloittanut linuxin opiskelun. Kun ehdin, jatkan Gentoon asennusta. Kunnollinen opiskelu tosin edellyttäisi ainakin 1/2 vuoden ohjattua harjoittelua jonkun systeemin parissa. Pitäisi olla ohjaaja, sillä ihan vain itseopiskelulla harva kunnolla oppii. Pitäisi olla kirjallisuutta, mitä lukea opiskelun tueksi. Vasta tämän tai vastaavan koulutuksen jälkeen olisi alustavia mahdollisuuksia selvittää ongelmia. Niitä syntyy kirjavan laitekannan ja jokaisen vaikkakin samanlaisen mutta kuitenkin kriittisissä kohdissa eroavien linuxien yhteydessä.

Nyt rakentelen ja virittelen mikroa 8-12 vuotiaille lapsille ja heidän äidilleen. Äidille se on onneksi varakone, mutta siksi siinä pitää olla WindowsXP. Ihan vain idealistisesta syystä yritän rakentaa linux-mikroa enkä tyydy ostamaan Windowssiin nettiturvaa. Tästä syystä ja ehkä muutenkin kokeilen ja arvioin linuxia tavallisen kuluttajan kannalta. Sillä perusteella, neuvoisinko henkilöä X asentamaan linuxin Y koneeseen, jota käytetään tarkoitukseen Z. Ubuntusta sanoisin: "Aivan erinomainen ja monipuolinen linux, mutta kokeile ensin huolellisesti koneessasi. Siitä huolimatta, että sillä on erinomainen tuki suomenkielisen foorumin ansiosta."

Eka linuxini taisi olla Fedora Core 3. Sen asennusohjelma (kehuttu Anaconda) johti minut sotkemaan täydellisesti tietokoneeni. Seuraava kokeilu taisi olla jokin Ubuntu. Se onnistui jumittumaan, kukaan ei osannut sanoa miksi. Seuraava oli kai jo ostettu eli "boxed" Suse 10.0. Se oli erinomainen Linux. Silloinen kirjoittimeni toimi, ATI 7100 näytönohjain pelasi hyvin, pingviini laski mäkeä lujaa eli PPracer peli toimi. Täydellinen linux.

Kai lähinnä uteliaisuudesta ja seikkailunhalusta kokeilin muita ah niin hienoiksi kehuttuja. Yhtä hyvä kuin Suse 10.0 tulikin lopulta vastaan: Fedora Core 6. Siihenkin olisin voinut lopettaa. Mutta minkä sitä levottomalle luonnolleen voi    Kaksi asiaa jäi Fedora 6:sta mieleen: Vaikutelma hiotusta ja varman tuntuisesta distrosta ja englanninkieliseltä foorumilta saadut nopeat ja tarkat vastaukset muutamaan kysymykseen.  Red Hat Linux ei suotta liene menestynein  bisneslinux. Fedorahan on sen kokeiluversio. Red Hatin ohjelmakoodi on avointa ja mm. Start Com 5 on yksi siihen perustuva linux. Sekin teki kokeiltaessa vakuuttavan joskin keskeneräisen vaikutuksen. Aionkin jatkossa keskittää Gentoon ohella "kokeiluni" RH-tyypin linuxiin. Sain hankittua yli 1000 sivua "A Practical Guide  to Fedora Core and RH Enterprice Linux" by Mark G. Sobell. Kirjan ainoa vika että se ei ole "Paasikiven linjalla". Edesmennyt pressa edellytti, että kirja oli niin kevyt, että sitä viitsi lukea sängyssä selällään maaten.

 

[fossiili]

Nyt olen päätynyt siihen, että tyttösten mikroon tulee joko
Linux Mint http://linuxmint.com/
tai
SimplyMepis 6.5 http://www.mepis.org/
tai
StartCom 5 ML http://linux.startcom.org/?lang=en&app=13.

Linux Mint on tosi  . SimplyMepis sisältää valmiiksi suosikkipelin PPracer. StartCom - sitä en ole saanut vielä asentumaan muiden seuraksi hankalalle vanhalle kovalevylle, mutta ehkäpä onnistuu. "ML" on RH 5:n alkukieliseen koodiin pohjautuva (kuten PCLinuxOS) ja multimedia-edition. StartComin yritysversio oli minulla asennettuna ja toimi hyvin.

Tämän kolmikon selviäminen lopulliseen haastatteluun johtuu vain siitä, että niissä pitäisi oleman valmiina se kaupallisuuden myrkyttämä tauhka, mitä Netissä surfaileva ja musaa paukuttava nuoriso kaipaa. Minua ei yhtään kiinnostaisi räpeltää sen asentamista itse, koska en edes tiedä, mitä tarvitaan. Lisäksi ainakin kahdessa ensimmäisessä pyörii haluttaessa työpöytäkuutio ja sadetta, liekkejä ja muuta omituista saa työpöydälle sitä halutessaan. Vosivat hämmästyttää kavereitaan - jos ne hämmästyisivät.

Vakavasti puhuen: Mikä on videokoodekkien, mp3:n kaupallisuuden yms. ongelmien kannalta linuxtelijoiden tilanne nykyään?

[SuperOscar]

Nyt olen päätynyt siihen, että tyttösten mikroon tulee joko
Linux Mint http://linuxmint.com/
tai
SimplyMepis 6.5 http://www.mepis.org/
tai
StartCom 5 ML http://linux.startcom.org/?lang=en&app=13.

Mitenkäs on noiden suomenkielisyyden laita? Suomenkielisimmiksi saanee Ubuntun, openSUSEn ja Fedoran, ja vaikka Mint ja Mepis ovat kumpikin Ubuntu-pohjaisia, se ei kai välttämättä takaa kotoistuksen tason olevan niissä sama.

[fossiili]

Mitenkäs on noiden suomenkielisyyden laita?

Asensin molemmat asiaa erityisemmin miettimättä. Muistaakseni asennusohjelman käynnistin kummassakin suomeksi. Tuloksena Linux Mintissä KDE:n valikkotekstit ovat osaksi suomea, mutta ainakin Firefox on englanninkielinen. Mepis taitaa olla kokonaan englanninkielinen.

Olen sitä mieltä, että käyttöjärjestelmien suomentaminen on turhaa ja vahingollista. Teknisen termin suomentaminen sotkee enemmän kuin selventää - tästä voisi toki olla oma keskustelunsa.

Nuorisolle opetetaan englantia peruskoulussa. Internet on toinen koulu. Poikani oppi melkoisesti Commodore 64:n pelien ja DX-harrastuksen avulla. Kuuntelemalla radiota hän seurasi basebal-otteluita Yhdysvaltain länsirannikolta.

Varsinainen ongelma on kirjoittaminen. Nytkin Firefox alleviivaa punaisella sanat. Toki tiedän, että sen saa pois ja päälle takaisin englanninkielisiä foorumeita varten - jos viitsii valita Edit > Preferences ja sieltä eteenpäin ja raksi pois. Kaippa suomenkielinen Firefox sisältää suomenkielisen oikoluvun?

Open Office - Abiworld? Muistelen että niihin saa erikseen suomen oikoluvun. Kerran yrirtin asentaa, mutta silloin siinä vielä oli mutkikkaita ongelmia. Ehkä ne ovat nyt ratkenneet?

Kun minä 60 vuotta sitten opiskelin oppikoulussa, olisin ollut todella iloinen engalanninkielen ja suomenkielen oikolukuohjelmasta. Mieluiten kännykässä.  Mutta mitä nykykouluissa puuhataan

[SuperOscar]

Olen sitä mieltä, että käyttöjärjestelmien suomentaminen on turhaa ja vahingollista. Teknisen termin suomentaminen sotkee enemmän kuin selventää

Juuri tuolla perusteella ruotsinkieliset valtaapitävät rajoittivat suomen kielen käyttöä 1800-luvulla... Kannattaa ajatella, ennen kuin menee tieten tahtoen rajoittamaan äidinkielensä käyttöalaa.

Puhumattakaan siitä, että useimpien suomalaisten englannin taito on paljon heikompi, kuin he kuvittelevat. Jos asiat kerrottaisiin suomeksi, ne voisivat yllättäen olla paljon selvempiä.

Mutta joo, OT...

[fossiili]

Olen sitä mieltä, että käyttöjärjestelmien suomentaminen on turhaa ja vahingollista. Teknisen termin suomentaminen sotkee enemmän kuin selventää

tuolla perusteella ruotsinkieliset valtaapitävät rajoittivat suomen kielen käyttöä 1800-luvulla...

En tiennyt, että jo silloin oli tietokoneita
Mikäli olen ymmärtänyt Snellmannia ja muita kansallisen kulttuurimme isähahmoja oikein, he halusivat luoda suomalaisen kulttuurin osaksi Eurooppaa ja koko sivistynyttä maailmaa. He eivät vastustaneet maailmankielten opiskelua.

Tunnen fennomaanit, ainakin heidän myöhäiset jälkeläisensä hyvin. He halusivat ennen muuta  karsia suoria ruotsin lainasanoja suomesta. Heitä tarvittaisiin kovasti nytkin. Jostain typerästä syystä "satsataan" (po. panostetaan, sijoitetaan) tai huolehditaan "kropasta" (po. kehosta). Miksi?

Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät ovat tekniikkaa, johon kuuluu tekninen kieli. Suomennoksia saa toki tehdä. Miksi väen väkisin puhutaan linuxista kun suomeen luontuva muoto olisi linuksesta? Miksi live-cd kun voisi olla elo-cd?

Tämä kaikki edelleen O.T. (=aiheen vierestä, miksi ei  A.V.?)

[MikkoJP]

Miksi väen väkisin puhutaan linuxista kun suomeen luontuva muoto olisi linuksesta? Miksi live-cd kun voisi olla elo-cd?

Tuo elo-cd on aika hyvä :-)

Mun kielikorvaani linuksesta puhuminen kuulostaa oudolta. Emme me puhu uniksista tai uniksestakaan.

[RistoH]

Voiko Ubuntu Feistyssä valita jotenkin kumman voi käynnistää? Vai onko sitä varten erikseen asennettava Kubuntu?
Tyhmä kyselee enemmän, kuin monta viisasta ehtii vastaamaan!

Ainakin tässä on jotain osuuksia KDE:ä, koska mulla on käytössä myös KDE-pohjaisia ohjelmia, kuten amaroK ja jotain muitakin. Toisaalta taas en haluaisi  työpöydän näyttävän Windowsille.

Tuskin kukaan todellakaan on mitään ”syvällistä” dokumenttia työpöytäympäristöjen välisistä eroista kirjoittanut. Oikeastaan ainoa tapa saada tietää mistä pitää, on kokeilla itse.

(Jos muilta mielipiteitä tivaat, saat aikaan vain fleimisodan Mutta kerrotaan nyt, että minusta Gnome on joustamaton ja jäykkä mutta vähemmän buginen kuin KDE, jota käytän ihan vain sen takia, ettei Gnomen pakkopaita miellytä. Plus että Gnomen tiedostonhallinta ja tiedostodialogit ovat p*eestä.)