Miten tämä voi olla mahdollista, II

[Sorkkarauta]

Siis miten tämä voi olla mahdollista? Teen Open Officella gradua ja se on ihan viimeistely vaiheessa. Ohjelma sotkee fontteja ja asetuksia VAIKKA TASAN TARKKAAN SAMALLA OHJELMALLA SAMASSA KONEESSA OLEN TALLENTANUT AIKAISEMMIN EHDAN VERSION???

Ei voi olla tosi että ohjelma sotkee ja tekee tasan mitä itse haluaa...  mä hajoan tämän kans. Aamulla jouduin kirjoittamaan asetuksen uusiksi ja päättelin että se johtui siitä kun tein toisella koneella. Nyt tämä perunan ohjelma sotkee koko dokumentin ja valmistuminen saattaa tämän takia viivästyä kuukausia. Ei hyvää päivää... eikö tätä voisi tehdä kunnolla ettei se ala säätämään turhia. Tähän on mennyt työtä useita tunteja, että alkaa tuntumaan siltä onko se vapaasofta niin halpaakaan enää.

Se ohjelmaversio on Open Office 2.2, joka tulee Feistyn mukana.

[Asmo Koskinen]

mä hajoan tämän kans.

Koska olen ollut ehkäpä ahkerin OOo:n evankelista Suomessa viime vuosina, niin otan joskus aika henkilökohtaisesti syytökset OOo:ta kohtaan.

Olen pahoillani OOo-yhteisön puolesta, että OOo ei ole vastannut odotuksiasi.

Toisaalta. Se dokumentti on XML-muotoista - se ei voi hajota minnekään bittiavaruuksiin, ellet sitten fyysisesti onnistu tuhoamaan dokumenttiasi remove- tai delete-käskyillä.

--
Vedetään syvään henkeä ja puhalletaa hitaasti ulos.

Mikä varsinaisesti on ongelmasi kyseisen dokumentin suhteen?

Uskallatko lähettää sen minulle sähköpostin liitetiedostona, niin korjaan sen kuntoon?

Teen tällaisen tarjouksen vain tämän kerran.

asmo.koskinen at arkki.info

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Sorkkarauta]

mä hajoan tämän kans.

Koska olen ollut ehkäpä ahkerin OOo:n evankelista Suomessa viime vuosina, niin otan joskus aika henkilökohtaisesti syytökset OOo:ta kohtaan.

Olen pahoillani OOo-yhteisön puolesta, että OOo ei ole vastannut odotuksiasi.

Toisaalta. Se dokumentti on XML-muotoista - se ei voi hajota minnekään bittiavaruuksiin, ellet sitten fyysisesti onnistu tuhoamaan dokumenttiasi remove- tai delete-käskyillä.

--
Vedetään syvään henkeä ja puhalletaa hitaasti ulos.

Mikä varsinaisesti on ongelmasi kyseisen dokumentin suhteen?

Uskallatko lähettää sen minulle sähköpostin liitetiedostona, niin korjaan sen kuntoon?

Teen tällaisen tarjouksen vain tämän kerran.

asmo.koskinen at arkki.info

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

Hei Asmo ja todella paljon kiitoksia, että kehtaat vaivata itseäsi. Olin tuossa lievässä tunnekiihkossa, koska tässä on selkeät deadlinet asian suhteen, jota ei parane ryssiä piloille. Sopiiko että palaan asiaan kun olen saanut tehtyä tämän homman pois käsistäni? Se lienee akateemisesti mielenkiintoista tutkia mistä vika johtuu. Ainakin yhden asian olen onnistunut ehkä paikallistamaan, joka koskee taulukkoluettelointia. Sitten toinen on tuo, että se pakottaa käyttämään joskus omaa oletusfonttia, vaikka dokumentti olisi kirjattu jollain muulla fontilla. Siitäkin huolimatta että kirjaisin löytyy molemmista tietokoneista ja niiden OO asennuksista.

Tään haluan sanoa, että käytännöllisesti katsottuna olen kaiken tehnyt Linux/OO -yhdistelmällä, joka on toiminut vallan mainiosti tähän saakka. Tosin pientä ongelmaa on ollut koneiden välillä, joissa toisessa on U6.10 ja toisessa 7.04 oletus office -paketteineen. Ristiintoimivuus lienee suurin ongelmakohta, johon voidaan palata tämän hässäkän päätyttyä. Mitään syytä en näe käyttää edelleenkään MS Officea enkä sitä tekisi, koska siinäkin on ollut ongelmia isojen dokumenttien käsittelyssä (minulla noin 120s.)

[Ubuntuu]

Tämä ei nyt varsinaisesti auto säikeen aloittajaa, mutta suosittelen tuleville Gradun kirjoittajille LaTeXia. Itsekkin aikani hajoilin noiden toimisto-ohjelmien kanssa, kunnes päätin opetella LaTeXin. Sen oppii päivässä ja sen jälkeen ei tarvitse enää miettiä muotoilua vaan saa keskittyä täysin sisällön tuottamiseen.

Toivottavasti saat gradusi ajallaan valmiiksi!

[Toni Alenius]

Tämä ei nyt varsinaisesti auto säikeen aloittajaa, mutta suosittelen tuleville Gradun kirjoittajille LaTeXia. Itsekkin aikani hajoilin noiden toimisto-ohjelmien kanssa, kunnes päätin opetella LaTeXin. Sen oppii päivässä ja sen jälkeen ei tarvitse enää miettiä muotoilua vaan saa keskittyä täysin sisällön tuottamiseen.

Toivottavasti saat gradusi ajallaan valmiiksi!

LaTeXista en olekaan kuullut aikoihin

[Asmo Koskinen]

LaTeXista en olekaan kuullut aikoihin

Tämä voisi olla kokeilemisen väärtti:

"AmyEdit is a LaTeX editor written to allow users to easily create LaTeX documents in a simple, user friendly enviroment. Its main requirement is that it remains lightweight whilst still having a large number of useful features."

http://amyedit.sourceforge.net/

Ei näköjään löydy Feistyn paketeista.

Kile löytyy Feistystä, se osaa myös Voikon (tmispell).

"Kile is a user-friendly LaTeX source editor and TeX shell for KDE."

Mutta joo, tosimiehethän latovat tekstinsä CLI 

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[Vapaan koodin kananmuna]

Mutta joo, tosimiehethän latovat tekstinsä CLI 

Tosimiehet latovat tekstinsä itse valamillaan kirjasimilla ja painavat paperille lihasvoimaa käyttävällä painokoneella...

[Toni Alenius]

Mutta joo, tosimiehethän latovat tekstinsä CLI 

Tosimiehet latovat tekstinsä itse valamillaan kirjasimilla ja painavat paperille lihasvoimaa käyttävällä painokoneella...

ja koodaavat helmitaululla

[peran]

Tämä ei nyt varsinaisesti auto säikeen aloittajaa, mutta suosittelen tuleville Gradun kirjoittajille LaTeXia. Itsekkin aikani hajoilin noiden toimisto-ohjelmien kanssa, kunnes päätin opetella LaTeXin. Sen oppii päivässä ja sen jälkeen ei tarvitse enää miettiä muotoilua vaan saa keskittyä täysin sisällön tuottamiseen.

Pari päivää meni, kun yrittelin LaTeXia käyttää, enkä vielä senkään jälkeen saanut ladottua kuvia haluamilleni paikoille. Olen sen jälkeen jättänyt LaTeX:n, mutta toi suoraan content.xml-tiedoston muokkaaminen vaikuttaa lupaavalta.

[muusikko]

Oletko aloittanut ns. puhtaalta pöydältä vai käyttänyt jotain mallia?? Vaimoni kirjoitti juuri opinnäytetyötä valmiin word-mallin päälle ja fontit, kirjainkoot ja kappalemäärittelyt vaihtuivat usein. Vaikka tallennus oli ihan odt-muodossa. Yhteensopivuus ei vieläkään ole ilmeisesti aivan luotettavalla tasolla.
Lopulta määrittelin täysin uudet kappale- ja sivutyylit, eikä käytetty enää alkuperäisessä mallissa olleita. Sen jälkeen ulkoasu on pysynyt muuttumattomana.

Kunpa joku jaksaisi vääntää esim. Turun AMK:n opinnäytetyömallin puhtaasti odt-muotoon. Eri asia on sitten saako sitä koulun sivulle näkyviin, muisitin mukaan juuri uutisoitiin Turun AMK:n ja m-softin erittäin läheisestä yhteistyöstä..

[Ubuntuu]

En ymmärrä miks LaTeXilla on Tosimies(tm) maine kun se on helpoin tapa. Ainakin jos käyttää valmista pohjaa. Esim. täällä on eräs pohja joka sopi lähes suoraan itselleni.

Ja mitä kuvien sijaintii tulee, niin LaTeXissa tosiaan ei määritellä kuvan sijaintia tarkkaan vaan se menee oikealle kohdalle sen mukaan miten ladonta muuten menee. Kuvan sijainnille voi antaa vinkkejä kuten "sivun yläreunaan", "tähän", "erilliselle sivulle" jne.

[peran]

Ja mitä kuvien sijaintii tulee, niin LaTeXissa tosiaan ei määritellä kuvan sijaintia tarkkaan vaan se menee oikealle kohdalle sen mukaan miten ladonta muuten menee. Kuvan sijainnille voi antaa vinkkejä kuten "sivun yläreunaan", "tähän", "erilliselle sivulle" jne.

Ts. LaTeX roiskii kuvat vähän minne sattuu, no kukin tallaa tavallaan.

[Asmo Koskinen]

En ymmärrä miks LaTeXilla on Tosimies(tm) maine kun se on helpoin tapa.

CLI versus GUI, vim versus gedit, LaTeX versus OpenOffice?

Luulen, että osaltaan se johtuu siitä, että tuon tyyppisissä ohjelmissa joutuu itse muistamaan käskyt tai näppäinyhdistelmät, joita käyttää. Toki ohjelmaa paljon käyttävä omaksuu ne ajan kanssa, mutta se kynnys sille tasolle voi olla aika korkea - etenkin jos ohjelmaa käyttää satunnaisesti ja harvoin.

Näennäinen käytön helppous ohjelman käytössä tulee siitä, että ruudulla on jonkinlainen ohjeistus koko ajan näkyvissä.

Ubuntussa ei asenneta vimiä oletuksena, mutta kylläkin nano. Nano ohjaa käyttää alareunan palkilla, vaikka onkin CLI-ohjelma, vai SCREEN-ohjelma, tai jotain sinne päin.

Oikeassa olet siinä, että pelkällä hiirellä sohiminen on toivottoman hidasta ajanhukkaa. Näppäinyhdistelmillä asiat tekee huomattavasti paremmin myös OOo:ssa. WordPerfect oli ennen 5.0-versiota loistava ohjelma (WP 4.1/4.2), koska kaikki tehtiin funktio/näppäinyhdistelmillä - sitten tuli Windows 3.0 ja Word 1.0...

Jep, minä värkkäsin graduni wp 4.1/4.2:lla PC:llä, jossa oli kaksi lerppu-asemaa...
Ensin ladattiin dos ja sitten samassa lerppuasemassa wp...
Toisessa lerppuasemassa oli gradu...

Noista ajoista ei olla paljoa menty eteenpäin, mitä tulee tekstinkäsittelyyn...

http://en.wikipedia.org/wiki/Wordperfect

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[UbunTux]

Miten olisi Lyx?
Sita naemma vaivaa ääkkösongelma siis suomenkielisena ne valikot ovat vaaranlaisella merkistokoodauksella varmaan. Aivan kauhaeta luettavaa. Kokeilin editoida katella po tiedostoa ja korjata katella pikavauhtiin ääkköset. Eipa onnistunut (korvaus systeemilla) ja muutin ä:ät: a:aksi. No nyt sita jo voikin kayttaa. 

Tassa pienen kokeilun tuloksena tama tuntuisi viela helpommalta lahestymistavalta kuin aito LaTex

[Tuxer]

Miten olisi Lyx?

Juuri kokeilin samaa ohjelmaa. Tuntuu tosi näppärältä. Oikeastaan on kuin käyttäisi OpenOfficea mutta käytössä pelkät tyylit.

Käyttöliittymä:



Ja pdf-tulostus:


Edit: ei tämäkään kyllä auta säikeen aloittajaa mutta kun jo lipsahti hieman sivuun

[Asmo Koskinen]

Oikeastaan on kuin käyttäisi OpenOfficea mutta käytössä pelkät tyylit.

Mutta kun OOo:n oikeaoppinen käyttö on juuri samojen tyylien käyttöä. OOo on XML-editori! 

"Marko Grönroos 2007

Edistyneelle käyttäjälle tarkoitettu asiakirjamallien ja lomakkeiden suunnitteluopas. Sisältää ohjeita erityisesti SFS 2487 -oletusasettelua noudattavien mallipohjien suunnitteluun."

http://iki.fi/magi/oss/openoffice/files/malliopas.pdf

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[mgronber]

Oikeastaan on kuin käyttäisi OpenOfficea mutta käytössä pelkät tyylit.

Mutta kun OOo:n oikeaoppinen käyttö on juuri samojen tyylien käyttöä. OOo on XML-editori! 

Ongelma on siinä että OOo ei ohjaa kirjoittajaa tyylien käyttöön vaan pikemminkin niistä pois. Käyttöliittymästä tulisi piilottaa kaikki ulkoasuun liittyvät toimenpiteet tyylejä lukuunottamatta. Muistaakseni näin oli tehty jossakin KWord:n versiossa ja pidin sitä erittäin positiivisena asiana. En tosin tiedä nykytilanteesta kun en liiemmin noista graafisista ohjelmista välitä. Tehtävästä riippuen käytän mieluummin esimerkiksi LaTeX:ia, Lout:ia tai enscript:iä.

[Asmo Koskinen]

Ongelma on siinä että OOo ei ohjaa kirjoittajaa tyylien käyttöön vaan pikemminkin niistä pois. Käyttöliittymästä tulisi piilottaa kaikki ulkoasuun liittyvät toimenpiteet tyylejä lukuunottamatta.

Kaikki OOo:n dokumentaatio ohjaa käyttämään tyylejä Helpeistä (F1) alkaen.

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[mgronber]

Ongelma on siinä että OOo ei ohjaa kirjoittajaa tyylien käyttöön vaan pikemminkin niistä pois. Käyttöliittymästä tulisi piilottaa kaikki ulkoasuun liittyvät toimenpiteet tyylejä lukuunottamatta.

Kaikki OOo:n dokumentaatio ohjaa käyttämään tyylejä Helpeistä (F1) alkaen.

Kuinka moni ihminen lukee dokumentaatiota? Aivan, sitähän minäkin.

Jos OOo oikeasti ohjaisi tyylien käyttöön niin käyttöliittymää ei olisi täytetty tyyleihin täysin liittymättömillä asioilla. Vai miten perustelet että fontin valinta, lihavointi, kursivointi, alleviivaus, tasauksen säädöt, sisennykset ja monet muut asiat ovat näkyvissä keskeisellä paikalla editori-ikkunassa?

Niiden tarpeellisuus on samaa luokkaa CapsLock-näppäimen kanssa: Joskus äärimmäisen harvoin sitä voi tarvita mutta suurimman osan ajasta se on vain tiellä ja aiheuttaa tahattomia virheitä.<sup>1


1</sup> CapsLock-näppäimen toiminnallisuus kannattaa korvata Ctrl-näppäimellä jolloin tahattomilta virheiltä vältytään ja huomattavasti tärkeämmän Ctrl-näppäimen käytöstä tulee helpompaa. Linuxissa tuon pystyy onneksi tekemään helposti. "Helppokäyttöisessä" Windowsissakin se onnistuu tietyin rajoituksin rekisteriä muokkaamalla.

[Asmo Koskinen]

Kuinka moni ihminen lukee dokumentaatiota? Aivan, sitähän minäkin.

Miksi tuhlataan suunnattomasti turhaa työtä ohjeisiin?
Lähdekoodistahan jokainen voi lukea, mitä ohjelman pitäisi tehdä.

Mitkä ovat kaksi ensimmäistä nappia vasemmalta lukien sillä rivillä, jossa tekstiä voi muokata?
Ettei vain olisi tyylityökaluja?

Ystävällisin terveisin Asmo Koskinen.

[ylläpito on poistanut liitteen]