Mikä backup-ohjelma Xubuntuun?

[igor_2]

Ittellä on pyörinyt jo toistakymmentä vuotta oma pieni backup.sh, joka ajaa rsyncillä backupin levyltä toiselle. backup.sh ajetaan anacronilla aina, kun kone on ensimmäistä kertaa päällä kyseisenä vuorokautena.

Backup -levy on sisäisenä asemana pöytäkoneessa, joka ei ole mountattuna normaalisti. Kun backup ajetaan, niin ensin levy mountataan, otetaan backup, jonka jälkeen se unmountataan.

Pari  kertaa vuodessa ajan käsin rsyncillä backup levyn sisällön USB levylle, joka säilytyksen ajan on toisessa osoitteessa.

Hyvin pelaa, eikä tarvitse miettiä miten palauttaa.

[jekku]

Toki varmistukset on testattava aika ajoin.

Ja joku mainitsi "skriptisähellyksen". Se on oman kokemukseni mukaan kuitenkin toimiva ja ymmärrettävä tapa

Eli lienen maininnutkin että rsync:in metkut kannattaa harjoitella ja opetella

[Snufkin]

Eli lienen maininnutkin että rsync:in metkut kannattaa harjoitella ja opetella

Mikä on tuo rsyncin hyöty tässä? Jos pelkällä cp-komennolla saa tehtyä kansion kopionnin/päivityksen, niin mihin tarvitaan erillistä ohjelmaa?

Tämän esittelyn mukaan tuo ei tuo kotikäyttäjälle oikeastaan mitään etua.
https://www.linux.fi/wiki/Varmuuskopiointi#Rsync

[igor_2]

Mikä on tuo rsyncin hyöty tässä? Jos pelkällä cp-komennolla saa tehtyä kansion kopionnin/päivityksen, niin mihin tarvitaan erillistä ohjelmaa?

Oma valinta on rsync siksi, että varmuuskopioin myös toisen koneen kotiverkon yli. Myös webbi-hotellista tulee kopioitua molempiin suuntiin. Tuntui helpommalta, kun voi käyttää samaa ohjelmaa.

Myös kopioinnin tekniikassa saattaa olla eroja, mutta niistä en tiedä tarkemmin.

[Snufkin]

FLOSS Manuals on myös julkaissut kattavan suomenkielisen oppaan komentorivin käyttöön ja shell-skripteihin: https://fi.flossmanuals.net/wp-content/uploads/2021/02/komentorivin-perusteet-1.pdf

Tuossa lähdetään ihan perusteista ja mennään lopulta aika pitkälle, kuten säännöllisten lausekkeiden syntaksiin ja hyödyntämiseen eri työkaluilla.

Kiitos, tuo vaikutti pikavilauksella kattavalta. Kerron mielipiteen, kun olen lukenut.

Luvut 1-9 luettu. Erittäin hyvin kirjoitettu. Suunnattu nimeomaan ihmisille, jolle koko tekstipohjainen tietokonemaailma on outo. Hienoinen lastentarhatyylittelykään ei haittaa, kun sen ohella kulkee kuitenkin painavaa asiaa siitä miten komentotulkkia käyetään ja miksi.

[nm]

Luvut 1-9 luettu. Erittäin hyvin kirjoitettu. Suunnattu nimeomaan ihmisille, jolle koko tekstipohjainen tietokonemaailma on outo. Hienoinen lastentarhatyylittelykään ei haittaa, kun sen ohella kulkee kuitenkin painavaa asiaa siitä miten komentotulkkia käyetään ja miksi.

Lastentarhatyyli johtunee pitkälti siitä, että opas on käännetty suoraan englanninkielisestä alkuperäistekstistä. 

http://write.flossmanuals.net/command-line/introduction/

[Hajakenttä]

Yksinkertainen on kaunista.

Minulle riittäisi pelkkä skripti varmuuskopiointiin. Alle 6 GB tällaisessa kotikoneessa kotihakemistossa mahtuu pienennkin talletusvälineeseen. Tein parin rivin tiedoston ihan vaan Xubuntun oletus tekstimuokkaimella Mousepad.

Koodia: [Valitse]

#!/bin/sh
cp -u /home/timo/ /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/
Se toimii ihan hyvin kun annan jonkin muun option kuin -u. Vaikkapa -a tai -p tai -r käyvät hyvin ja skripti toteutuu. Jos on -ua niin toteutuu vain -a ja cp tekee koko revohkan entisen päälle, johon kuluu yli tunti, ei siis päivitä. Jos siinä on pelkkä -u niin tulee virheilmoitus:

Koodia: [Valitse]

timo@romupaja:~$ cp -u /home/timo/ /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/
cp: -r not specified; omitting directory '/home/timo/'
timo@romupaja:~$


(Tuo siis suoraan päätteessä ajettuna vaikka skriptin muuten kutsunkin pikakäynnistin painikkeella, jolloin toiminta on sama kuin kuvasin, mutta ei tietenkään anna tarvittavaa virheilmoitusta.)

Ihmetyttää tuo -r, kyllä siinä on selvä -u. Sitä paitsi – rekursiivinen -r toimii myös.

Ohje sanoo tuosta -u valitsimesta:

Koodia: [Valitse]

-u, --update
              copy only when the SOURCE file is  newer  than  the  destination
              file or when the destination file is missing

Kyllä sen siis pitäisi olla asiaan kuuluva valitsin, vai kui?

[nm]

Koodia: [Valitse]

#!/bin/sh
cp -u /home/timo/ /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/
Se toimii ihan hyvin kun annan jonkin muun option kuin -u. Vaikkapa -a tai -p tai -r käyvät hyvin ja skripti toteutuu. Jos on -ua niin toteutuu vain -a ja cp tekee koko revohkan entisen päälle, johon kuluu yli tunti, ei siis päivitä.

Varmista, että hakemisto /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/ on olemassa ennen kopiointia:

Koodia: [Valitse]

#!/bin/sh
mkdir -p /media/timo/29B4-A01C/Arkisto
cp -ua /home/timo/ /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/
Tuossa käy nimittäin cp:n toteutuksen vuoksi hassusti, jos Arkisto-hakemistoa ei ole ennen ensimmäistä kopiointikertaa. Silloin cp -ua kopioi lähdehakemiston /home/timo kohdehakemiston tilalle eikä sen sisälle, eli jos timon kotihakemistossa on vaikkapa alihakemisto Kuvat, se päätyy varmuuskopiossa polkuun /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/Kuvat

Sitten seuraavilla varmuuskopiointikerroilla, kun Arkisto on jo olemassa, cp -ua kopioikin timon kotihakemiston sijaintiin /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo
Sen vuoksi myöskään -u ei vaikuta mitenkään, koska cp tekee nyt uuden kopion eri paikkaan. Tätä seuraavilla kerroilla -u alkaa vaikuttaa, koska tiedostot päätyvät jatkossa samaan paikkaan eli Arkisto/timo-hakemistoon.


Voit myös kertoa cp:lle vivulla -t, että kohde on hakemisto, ja jos sitä ei ole olemassa, suoritus päättyy virheeseen:

Koodia: [Valitse]

cp -ua /home/timo/ -t /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/

Jos siinä on pelkkä -u niin tulee virheilmoitus:

Koodia: [Valitse]

timo@romupaja:~$ cp -u /home/timo/ /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/
cp: -r not specified; omitting directory '/home/timo/'
timo@romupaja:~$


(Tuo siis suoraan päätteessä ajettuna vaikka skriptin muuten kutsunkin pikakäynnistin painikkeella, jolloin toiminta on sama kuin kuvasin, mutta ei tietenkään anna tarvittavaa virheilmoitusta.)

Ihmetyttää tuo -r, kyllä siinä on selvä -u. Sitä paitsi – rekursiivinen -r toimii myös.

Tässä cp:n ilmoitus kertoo, että lähde /home/timo on hakemisto, joten sitä ei voida kopioida, ellet käytä valitsinta -r tai -a, joka myös kytkee rekursiivisen kopioinnin käyttöön. Virhe ei siis liity valitsimeen -u vaan komennostasi puuttuvaan -r:ään, kun lähde on hakemisto.

[Hajakenttä]

Taas vähän lisää tätä jo perinteeksi muodostunutta skriptisekoilua, jota olen näköjään taitamattomasti sotkenut.

Varmista, että hakemisto /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/ on olemassa ennen kopiointia:

Joo – kyllä oli tarvittava hakemisto paikoillaan, ei ollut siitä kyse. Uskoakseni ei ole eroa sillä, tehdäänkö hakemisto graafisella työkalulla Thunar tiedostonhallinnassa 'tiedosto > luo kansio' ollen sijainnissa  /media/timo/29B4-A01C/, vai tehdäänkö se komennolla:

Koodia: [Valitse]

mkdir -p /media/timo/29B4-A01C/Arkisto
Laiskuuttani kopioin/liitin tuon kohdeosoitteen tiedostonhallinnan osoitekentästä cp käskyn kohteksi, jotta tulee oikein.

Onko tarpeellista, että tuo mkdir on joka kerta tuossa skriptin mukana?

Koodia: [Valitse]

#!/bin/sh
mkdir -p /media/timo/29B4-A01C/Arkisto
cp -ua /home/timo/ -t /media/timo/29B4-A01C/Arkisto/
Ei tuosta näy haittaakaan olevan, jos ei aikaleimoihin tule ristiriitaisuutta kun hakemisto tehdään uusiksi joka kerta. Voisihan sen kommentoida # esimmäisen alkukopioinnin jälkeen.

Tuo -t saatta olla hyvä keksintö. Olisikohan siitä silloin hyötyä jos varmuuskopio tehdään systemaattisesti aina muistitikulle, joka on väliajat piirongin laatikossa, eikä voi törröttää läppärin kyljessä ja sitten se unohtuu laittaa paikoilleen kun kopiointi käynnistetään?

Mutta, mutta... Mitä pitäisi tehdä noille symbolisille linkeille? Niiden johdosta tulee satoja virheilmoituksia, tähän tyyliin:

Koodia: [Valitse]

cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/snap/stellarium-daily/580/.local/share/glib-2.0/schemas/org.gnome.desktop.wm.preferences.gschema.xml' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu
Näitä on n. 200 riviä. Niille kaikille on yhteisenä, tuon symbolisen linkin lisäksi, /snap/stellarium.
Snap on myös yhteisenä tekijänä kaikkiin Teams sovellusta koskeviin, joita on myös pari sataa riviä, tähän tapaan:

Koodia: [Valitse]

cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/snap/teams-insiders/4/.local/share/icons/ubuntu-mono-light/actions' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu

Koodia: [Valitse]

cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/snap/snap-store/518/.local/share/glib-2.0/schemas/org.gnome.system.locale.gschema.xml' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu
Näitäkin on pari sataa riviä.

Ihan ensin tulee nämä kolme riviä:

Koodia: [Valitse]

timo@romupaja:~$ ./tbackup.sh
cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/.config/xfce4/desktop/icons.screen.latest.rc' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu
cp: symbolisen linkin '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/.config/menus/gnome-applications-merged' luominen ei onnistu: Toiminto ei ole sallittu
cp: hakemiston '/media/timo/29B4-A01C/Arkisto/timo/.cache/sessions/thumbs-romupaja:0' luominen ei onnistu: Virheellinen argumentti

Sitten kestää 20 minuuttia hiljaisuutta ja nuo edellä mainitut muutama sata riviä tulevat sitten peräkkäin.

Oma moka oli kun en malttanut aluksi katsoa päätteellä kuinka kopiointi onnistuu, jotta olisi huomannut virheilmoitukset. Oletin kopoinnin tapahtuvan kokonaisena -u vipusesta huolimatta, ilman päivitysominaisuutta, koska se kesti niin kauan. Vain pienten kotikansioiden muutosten jälkeen olisi uudet päivytkset pitänyt tapahtua sekunneissa, tai niin oletin. Kai ne tapahtusivatkin, mutta kun oli nuo ristiriidat, symboliset linkit, niin systeemi takoi niitä, kuinkahan monta yritystä kustakin mahtoi tehdä? Siinä se aika taisi suttaantua. Eikä sitä mennyt samaa ensimmäisen varmuuskopion siirron 1½ tuntia vaan "vain" 25 minuuttia.

Jotain on keksittävä... Näin ei saa cp komennolla kuunnon varmuuskopiointia tehdyksi. Luullakseni nuo symboliset linkit tulevat asetustiedostoista, jotka tietysti kuuluvat myös varmuuskopioinnin toimenkuvaan. Mainittakoon, että sovellus Kbackup tekee kyllä koko kotihakemiston kopioinnin suosiolla ja ilman virheilmoituksia. Kun se kerran on tehty ja pienten muutosten takia tehdään uusi kopointi, se tapahtuu sekunneissa inkrementaalisesti.



E: Typo.

[Tomin]

mkdir -p nimenomaan tarkistaa, että luodaan se määritelty polku, jos sitä ei ole jo olemassa. Se ei luo uudestaan hakemistoa, jos se on jo olemassa.

Onko siinä levyllä tai muistitikulla käytössä fat-tiedostojärjestelmä? Ainakin levyn sarjanumerosta voisin näin päätellä. Fat ei tue symbolisia linkkejä.

Voisit lisätä siihen skriptin alkuun tarkastuksen, joka katsoo, että haluttu laite on liitettynä ja antaa virheilmoituksen, jos se ei ole. Vaikka jotain tämmöistä:

Koodia: [Valitse]

if ! mount | grep -qE '^/dev/[^ ]+ on /media/timo/29B4-A01C '
then
    echo "Levyä ei löytynyt. Muistitko laittaa muistitikun kiinni?"
    exit 1
fi


[nm]

Vain pienten kotikansioiden muutosten jälkeen olisi uudet päivytkset pitänyt tapahtua sekunneissa, tai niin oletin. Kai ne tapahtusivatkin, mutta kun oli nuo ristiriidat, symboliset linkit, niin systeemi takoi niitä, kuinkahan monta yritystä kustakin mahtoi tehdä? Siinä se aika taisi suttaantua. Eikä sitä mennyt samaa ensimmäisen varmuuskopion siirron 1½ tuntia vaan "vain" 25 minuuttia.

Jos kohteena on hidas USB2-muistitikku ja tiedostoja on paljon, voi olla, että paljon aikaa kuluu jo kohdetiedostojen listaamiseen ja aikaleimojen tarkistamiseen. Myös FAT-tiedostojärjestelmä saattaa vaikuttaa asiaan, enkä olisi erityisen yllättynyt, jos se sekoittaisi aikaleimoja sen verran, ettei cp tunnista tiedostoja samoiksi.

Sinänsä cp ei yritä kopiointia uudelleen useaan kertaan, vaan siirtyy muitta mutkitta seuraavaan tiedostoon, jos kopiointi epäonnistuu. Jos kuitenkin meinaat säilyttää varmuuskopiossa symboliset linkit, joudut vaihtamaan kohdetaltion tiedostojärjestelmän. Ext4 tai xfs sopii parhaiten, koska silloin saat sekä linkit että tiedostojen muutkin attribuutit varmasti talteen.

[Hajakenttä]

Nyt toimii mainiosti!

Kiitos tukiopetuksesta. Muutin sd-kortin alustuksen GPartEd sovelluksella muotoon ext4 ja annoin myös uuden nimen, jotta myöhemminkin näen heti tiedostonhallinnassa, että tämä on juuri se oikea muistiväline.

Onneksi oli tuo -t vipu kun sattui tunarille tietenkin kirjoitusvirhe cp:n  kohteen osoitteeseen ja virheilmoitus tuli, eikä alkanut syntyä epätoivottua hakemistoa väärään paikkaan.

Nyt siinä on myös Tominin ehdottama alkutarkistus ja sekin toimii. Teksti echo-huomautuksen mukaiseti tulee jos jätän sd-kortin irti, ei muuten.

 

^/dev/[^ ]+

Tätä kohtaa en siitä oikein ymmärrä, etenkin nuo hakasulut ja +. Luin vain tuon pdf oppikirjan ja on siinäkin jotain näistä, mutta...

Kuten ennemmin kerroin, tämän kotitarveläppärin kotihakemisto on vain 5,5 GiB ja se mahtuu hyvin sd-kortille tai usb-tikulle. Ensimmäinen varmuuskopiointi otti aikaa vain ½ tuntia, siis tunnin nopeammin kuin fat alustetulle. Uusi päivitys kun on tehty vain pieniä muutoksia, pari riviä olemassa olevaan asiakirjaan ja yksi valokuva, meni ohi sekunneissa.

Tämä on minulle riittävä backup-ohjelma. Kiitos avusta!

Koodia: [Valitse]

#!/bin/sh
if ! mount | grep -qE '^/dev/[^ ]+ on /media/timo/backupkortti '
then
    echo "Kohdetta bacupkortti ei löytynyt. Laita muistikortti kiinni."
    exit 1
fi
mkdir -p /media/timo/backupkortti/Arkisto
cp -ua /home/timo/ -t /media/timo/backupkortti/Arkisto/
# Tämä tekee kotihakemiston varmuuskopion sd-kortille
# inkrementaalisesti.
# kortin on oltava nimeltään backupkortti ja ext4 formatoitu.
# Käynnistä tämä päätteessä komennolla:
# ./tbackup.sh
# Tämä kylläkin kannattaa siirtää sudona rootin hakemistoon:
# /usr/bin
# Silloin se käynnistyy komennolla:
# tbackup.sh
# Muista ajaa komento: chmod a+x tbackup.sh ensin, jotta tulee käyttöoikeus.



Edit: Kirjoitusvirheitä korjattu.

[nm]

Nyt siinä on myös Tominin ehdottama alkutarkistus ja sekin toimii. Teksti echo-huomautuksen mukaiseti tulee jos jätän sd-kortin irti, ei muuten.

 

^/dev/[^ ]+

Tätä kohtaa en siitä oikein ymmärrä, etenkin nuo hakasulut ja +. Luin vain tuon pdf oppikirjan ja on siinäkin jotain näistä, mutta...

Kyseessä on tosiaan säännöllinen lauseke (regular expression), joka täsmää tutkittavaan merkkijonoon seuraavasti:

^ = merkkijonon alku

/dev/ = /dev/, eli tässä ei ole mitään säännöllisten lausekkeiden operaattoreita tai erikoismerkkejä, joten merkkijono täsmätään sellaisenaan.

[^ ] = mikä tahansa merkki, joka ei ole välilyönti. Huomaa, että tässä ^:n jälkeen hakasulkujen sisällä on tosiaan se välilyönti. Hakasuluilla voidaan siis normaalisti täsmätä mihin tahansa hakasulkujen sisällä annettuun merkkiin, mutta ^ kääntää ehdon toisin päin, eli mikä tahansa muu kuin hakasuluissa määritelty merkki täsmää.

+ = yksi tai useampi edellä määritelty merkki tai ryhmä. + vaatii grepin vivun -E (--extended-regexp), koska se ei sisälly grepin oletussyntaksiin (POSIX Basic Regular Expressions eli BRE). BRE:llä pitäisi käyttää *-kvanttoria, jolloin vastaava ehto saataisiin lausekkeella [^ ][^ ]*

Eli auki luettuna lauseke täsmää mihin tahansa merkkijonoon, joka alkaa /dev/ ja sen jälkeen tulee vähintään yksi merkki, joka ei ole välilyönti.


Tätä käytettiin siis tarkistuksessa, jossa mount-komennon listauksesta etsitään riveittäin grepillä kohdetaltion liitosta.

[Postimies]

Pari pientä huomiota. cp -a on hyvä kopiointiin. Rootin oikeuksilla sillä kopioi vaikka koko systeemin toiselle levylle. Muuttuneiden tiedostojen kopiointiin rsync yleensä näppärämpi eli tlanteessa jolloin osa tiedostoista on jo kohdelevyllä. Vikatilanteissa rsync osaa jatkaa myös keskeytyneestä kohdasta eikä kopiointia aloiteta alusta. Kätevää verkon yli.

Jos kohdelevynä on tikku tai usblevy joka on vfat formaatissa on hyvä käyttää jotain pakkaavaa ohjelmaa. Tar on joka systeemissä. Sitä hieman edistyneempi on dar. Sillä tekee hekposti vaikka koko systeemistä paketin ulkoiselle levylle ja vaikka 2G kokoisina paloina. Ensiksi kopiodaan kaikki mikä vie aikaa. Seuraavilla kerroilla muuttuneet omaan pakettiin mikä on nopeaa. Varmistus voi olla jopa useammilla tikuilla jos tila loppuu kesken.

Polku on yleensä PATH=/home/user/bin:/home/user/.local/bin:/usr/local/sbin:/usr/local/bin:/usr/  Joten käyttäjä voi pistää ajettavia ohjelmia omaan /bin kansioon. Kaikille käyttäjille sopiva paikka on /usr/local/bin.

Tärkeää myös harjoitella sitä palautusta. Hyvin pakatulla ja salatulla varmistuksella ei arvoa jos systeemin rikkouduttua sitä ei saa auki. Itsellä löytyy varmaan vielä dos-koneesta tehty varmistus jota nykyisellä koneella en saa auki. Kun aikaa kuluu jokunen 10 v. tietovälineiden sisältöä ei niin vaan avata. Tulosteita voi lukea vielä helposti kymmenien vousien päästä.

[qwertyy]

Tulen tähän väliin kommentoimaan, että taisin löytää itselleni aivan täydellisen varmuuskopiointisoftan, joka toimii kaikilla käyttämilläni alustoilla.

Duplicati
https://www.duplicati.com/

Tämä vaikuttaa toimivan aivan täydellisesti ja hyvin helppo ottaa käyttöön. Samoin tällä voi tehdä helposti esim. inkrementaalisia kopioita tietyistä kohteista ja laukaista varmuuskopiointi manuaalisesti vaikka USB-asemalle tai toki vaikka kryptattuna pilvipalveluihin tietyin aikavälein.

Ohjelma myös toimii todella näppärästi palveluna ja hallinta tapahtuu sama millä webbiselaimella kotikoneella. Vaikuttaisi olevan myös helposti laitettava etähallittavaksi muilta koneilta.

[Hajakenttä]

Hyvin on skripti toiminut ja varmuuskopiointi on pysynyt kohtuullisesti kunnossa.

Eräs puute kuitenkin vielä on. Jos läppäri on ollut sammutettuna ja käynnistetään sd-kortti ei mounttaannu systeemiin vaikka onkin paikallaan. Ensimmäinen rivi skriptissä kyllä tarkistaa, että se on olemassa ja huomauttaa, jos ei ole. Jos kortti laitetaan koneen käydessä koloonsa se kyllä tekee liitoksen, mutta jos se on jo valmiina bootin aikana ei liitosta tule. Jos korttia kutsuu jollain sovelluksella, vaikka tiedostoselaimella, se heti tekee liitoksen ja sitten varmuuskopiointi toimii taas.

Pitäisikö tuon ensimmäisen rivin mount komennon tehdä myös liitos? Olisiko oltava erillinen mount komento fi komennon jälkeen, enne mkdir komentoa. Helppo olisi sinne lisätä, mutta minkä osoitteen laittaisin? Dynaaminen /dev/sdx muuttuu numeroltaan jos laitan usb-tikun tai puhelimen johdon läppäriin.

#!/bin/sh
if ! mount | grep -qE '^/dev/[^ ]+ on /media/timo/backupkortti '
then
    echo "Kohdetta bacupkortti ei löytynyt, tai se ei ole mountattu. Laita muistikortti kiinni, tai mounttaa se."
    exit 1
fi
# Pitäisiköhän tässä olla mount /dev/jotain, jotta bootin jälkeen tulisi sd-kortin liittäminen?
# Vai pitäisikö ekan rivin mount komentoa jotenkin parantaa?
mkdir -p /media/timo/backupkortti/Arkisto
if
cp -ua /home/timo/ -t /media/timo/backupkortti/Arkisto/ | echo "Tehdään varmuuskopiota, odota!"
then
echo "Tehty!"
else
echo "Hups. Jotain meni väärin."
fi
# Tämä tekee kotihakemiston varmuuskopion sd-kortille
# inkrementaalisesti.
# kortin on oltava nimeltään backupkortti ja ext4 formatoitu.
# Jos backupkortti on formatoitu johonkin muuhun tiedostojärjestelmään, vaikka
# fat32, niin kopiointi kestää kauan ja tulee paljon virheilmoituksia.
# Käynnistä tämä päätteessä komennolla:
# ./tbackup.sh
# Tämä kylläkin kannattaa siirtää sudona rootin hakemistoon:
# /usr/bin
# Silloin se käynnistyy komennolla:
# tbackup.sh
# Muista ajaa komento: chmod a+x tbackup.sh ensin, jotta tulee käyttöoikeus.

E: Typo