UBuntu ja Linux base standard

[Tomin]

mutta jos standardissa sanotaan että pulttiin menee 5mm mutteri niin sitten kaikki jotka noudattavat standardia tekevät siihen oikean kokoisia muttereita. sitten ne jotka ei noudata standardia koittavat winen kaltaisilla apuvälineillä survoa pulttia liian pieneen mutterin.

En nyt kyllä ymmärrä tätä vertausta sillä Winellä ei ajeta Linux-ohjelmia. Ehkä tuo toimisi paremmin, jos Linux-ohjelmat ovat millimetrimitoissa olevia muttereita ja Windows-ohjelmat sitten tuumamitoissa, mutta en tiedä mihin väliin Wine sopii tässä kuviossa.

Joskus kun yrittää ajaa jotain suljetun koodin ohjelmaa, niin voi tulla vastaan nuo jakelujen erot ja binääriyhteensopivuuden ongelmat. Esimerkiksi Fedorassa joudun välilä poistamaan joitain Steamin mukana tulevia kirjastoja, jotka ovat mukamas auttamassa pelien toimintaa, mutta oikeasti ne toimivat paljon paremmin ilman noita. Steam on yksi esimerkki siitä ettei käytännössä tuota LSB:tä noudateta vaan tehdään siten kuin itse ajatellaan olevan paras ja tässä tapauksessa Valve on päättänyt, että on tärkeää tukea Ubuntun yhtä versiota ja muut tulevat sitten perässä (Steam OS ei muuten perustu Ubuntuun vaan Debianiin). Pieniä hankaluuksiahan siitä tulee. Tietääkseni tuo LSB ei kuitenkaan ole koskaan toiminut kauhean täydellisesti vaikka onkin varmaan auttanut yhteensopivuutta.

Luin tuon LWN.netin artikkelin syistä miksi Debian hylkäsi LSB:n ja siellä kerrottiin sekin, että jos sille olisi ollut ylläpitäjiä, niin se olisi voitu pitää. Ketään ei kuitenkaan kiinnostanut, joten epäilen ettei sille olisi ollut käyttäjiäkään.

Nykyään meillä on työn alla parempia ratkaisuja kuten xdg-app, joka toivottavasti joku päivä mahdollistaa tuon ohjelmien levityksen eri jakeluihin ilman kummempia ongelmia.  https://en.wikipedia.org/wiki/Xdg-app https://wiki.gnome.org/Projects/SandboxedApps

Muokkaus: Pieni kirjoitusvirhe korjattu.

[kamara]

mutta jos standardissa sanotaan että pulttiin menee 5mm mutteri niin sitten kaikki jotka noudattavat standardia tekevät siihen oikean kokoisia muttereita. sitten ne jotka ei noudata standardia koittavat winen kaltaisilla apuvälineillä survoa pulttia liian pieneen mutterin.

En nyt kyllä ymmärrä tätä vertausta sillä Winellä ei ajeta Linux-ohjelmia. Ehkä tuo toimisi paremmin, jos Linux-ohjelmat ovat millimetrimitoissa olevia muttereita ja Windows-ohjelmat sitten tuumamitoissa, mutta en tiedä mihin väliin Wine sopii tässä kuviossa.

Wine on adapteri (siis ohjelmointikielenä rajapinta) tuumamitan ja millimetrimitoituksien välissä. 

[Postimies]

Merkittävät päähaarat ovat Debian, Red Hat ja Slackware (johon esim. SUSE alunperin pohjautui): http://futurist.se/gldt/wp-content/uploads/12.10/gldt1210.svg

Olipas tuossa haaroja. Suunilleen sama hakemistorakenne sentään on ollut joka jakelussa mitä olen käyttänyt. Asetukset löytyy suunnilleen samasta paikasta. Ärsyttävää jos samassakin jakelussa vaihtavat paikkaa, vaikka pitäähän sitä /etc kansiota joskus muutella. Se millä noita muutetaan vaihteleekin sitten paljon.

Se ärsyttää myös jos ohjelma pomppaa /bin hakemistosta vaikka /usr/bin. Tai /usr/bin kansiosta /opt/bin. Ärsyttävä muutos on myös /run/media/käyttäjä/levy/kansiot... verrattuna /media

[jekku]

tämä on siis syy siihen miksi aina pitää käyttää wineä eikä mikään ohjelma toimi kunnolla. jos kaikki ohjelmat tehtäisiin yhteen muottiin niin kaikki toimisi kunnolla ja olisi helpompi tehdä Linuxille ohjelmia.
............

Nyt ainakin minä putosin kyydistä.

Ei tule mieleeni yhtään tapausta jossa "pitää käyttää wineä" ?

Aamulla viimeksi ajoin paria skriptiä jotka kutsuvat useita ohjelmia. Ainakin lopputulos oli odotuksen mukainen - eli jokainen noista ohjelmista toimi mielestäni "kunnolla"?

[Heikki Ketoharju]

En ole Linux-standardoinnin asiantuntija, mutta ainoa osa LSB:tä jonka tunnen, on FHS, eli Filesystem Hierarchy Standard. En ole kertaakaan kymmenen vuoden aikana Linuxia käyttäessäni törmännyt LSB-asioihin millään tasolla. Uskallan siis epäillä, että kyseinen standardi ei ole kovin vaikutusvaltainen, eikä siitä ole hirveän paljon hyötyä.

Mieleen tulee tietotekniikan alalta useita kertoja, kun standardi on jäänyt käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi. Se, milloin standardit ovat oikeasti hyödyllisiä ja milloin eivät, on kimurantimpi kysymys. Standardeja pitää noudattaa riittävän monen, että niistä on hyötyä. Ja toisaalta standardin pitää sisältää hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita, jotta sitä kannattaisi noudattaa. Kyllähän esim. Linux-työpöydälle kehitetyt muutamat standardit ja de facto -standardit, kuten työpöytäilmoitukset ja paneeli-indikaattorit tai vaikkapa XDG-kansionimet ovat oikein hyödyllisiä ja näpsäköitä olleet ainakin minulle. Niinkään ei siis voi sanoa, että Linux-maailmassa ei noudatettaisi standardeja.

Tämä järjestelmä ja maailma vain on erilainen: standardia voi ehdottaa kuka vain, ja se voi vakiintua erilaisilla tavoilla. Jossain Applen tai myös Microsoftin ekosysteemissä on jollakin keskitetyllä taholla valta sanoa, miten mennään. Linux-järjestelmässä taas joku tekee ehdotuksen tavasta toimia, ja jos se on muiden mielestä hyvä, se voi vakiintua standardiksi.

[DDR55]

tarkoitin että jos kaikki linuxit olisivat samanlaisia ja noudattaisivat virallista lsb standardia niin olisi helpompi tehdä ohjelmia ja ehkä pelien tekijät tekisivät sitten pelejä linuxille eikä tarvitsisi wineä

[SuperOscar]

tarkoitin että jos kaikki linuxit olisivat samanlaisia ja noudattaisivat virallista lsb standardia niin olisi helpompi tehdä ohjelmia ja ehkä pelien tekijät tekisivät sitten pelejä linuxille eikä tarvitsisi wineä

Ei LSB:n noudattaminen siihen vielä riittäisi. Luulen, että parempia ratkaisuja on tulossa, sellaisia jotka ohittavat koko nykyisenlaisen paketinhallintajärjestelmän ja ajavat ohjelmia omissa hiekkalaatikoissaan.

[matsukan]

tarkoitin että jos kaikki linuxit olisivat samanlaisia ja noudattaisivat virallista lsb standardia niin olisi helpompi tehdä ohjelmia ja ehkä pelien tekijät tekisivät sitten pelejä linuxille eikä tarvitsisi wineä

pelaamiseen käytetään tällä hetkellä Ubuntua, taikka Minttiä. Tai sitten SteamOS jos se joskus tulee markkinoille. Ja mitä pelien saatavuuteen niin tässä merkittävää osaa näyttelee pelimoottorit kuten Unreal taikka Unity. Näiden tuki on ensisijaista siihen että pelejä yleensä käännetään myös Linux:lle, ilman näitä ei olisi mahdollista järkevällä kapasiteetilla saada pelejä tehtyä ainakaan Indie talojen toimesta. Sitten tähän liittyy vielä taikasanat kuten OpenGL plus muut ja ennenkaikkia Vulkan.  Kun Vulkan tulee ja työntää OpenGL vanhanaikaiset extensionit kuuseen niin nekin helpottaa pelien tekmistä ja miksei muutakin grafiikan ohjelmointiin Linux:n puolella.

Huomaatko ? Kukaan ja mikään pelialan engine puolen toimija ei edes ajattele LSB:n perään koska se ei näyttele tässä kuviossa yhtään mitään osaa.

Winen aika alkaa olemaan ohi, toki sitä tullaan käyttämään vielä aikansa mutta tämä ei ole muuta kuin haittatekijä sille että pelejä olisi saatavilla natiivisti myös Linux:lle.

lisäys,
Jos ei muuta sanota, esim Unity3d engine tukee virallisesti Ubuntua 12.4 tai sitä jälkeen tehtyä versiota. Muut ovat DIY moodissa.

<caps>
KULUTTAJAMARKKINOILLA UBUNTU ON SE JAKELU JOHON LUVATAAN TOIMIVUUS. PISTE.
</caps>

edit3.
Jos näin ei olisi joutuisi softan tekijä joutuisi myös käymään kaikki 999 jakelua lävitse ja testaamaan ohjelman toimivuus 100 prosenttisesti käyden kaikki testitapaukset  lävitse. Tämä on mission impossible. Näin vain toimitaan ohjelmistoteollisuudessa.

[SuperOscar]

<caps>
KULUTTAJAMARKKINOILLA UBUNTU ON SE JAKELU JOHON LUVATAAN TOIMIVUUS. PISTE.
</caps>

edit3.
Jos näin ei olisi joutuisi softan tekijä joutuisi myös käymään kaikki 999 jakelua lävitse ja testaamaan ohjelman toimivuus 100 prosenttisesti käyden kaikki testitapaukset  lävitse. Tämä on mission impossible.

Ei tuokaan täysin totta ole.  Kaikki käyttämäni kaupalliset ohjelmat ovat tarjolla kahtena Linux-versiona: RPM-pakettina, jonka luvataan toimivan ja joka on testattu Fedorassa, ja Deb-pakettina, jonka luvataan toimivan ja joka luultavasti on testattu sekä Ubuntussa että Debianissa. Tietysti jos kaikki käyttäisivät LSB:tä, joka määrää RPM-paketinhallinnan, ohjelmantekijän tarvitsisi tehdä vain yksi paketti – joka ei sitten välttämättä kuitenkaan kaikissa distroissa toimisi.

Mutta esimerkiksi Docker tai vastaava saattaa lopulta korvata perinteisen paketinhallinnan ainakin kaupallisten ohjelmien levityksessä.

[DDR55]

jos oikein ymmärsin niin tuo lsb sisältää muutakin kuin pelkästään "pakettihallinnan"? miksi ubuntu ei sitten voi noudattaa sitä standardia muulta osalta?

[nm]

jos oikein ymmärsin niin tuo lsb sisältää muutakin kuin pelkästään "pakettihallinnan"? miksi ubuntu ei sitten voi noudattaa sitä standardia muulta osalta?

LSB ei ole osoittautunut käytännössä hyödylliseksi olemassaolonsa aikana. Kaupalliset ohjelmatkaan eivät pääsääntöisesti edellytä LSB-yhteensopivuutta, vaan niistä julkaistaan binäärit sekä Debian- että Red Hat / Fedora -pohjaisille jakeluille. LSB-yhteensopivuuden takaaminen vaatii kuitenkin huomattavasti kehittäjäresursseja, ja kiinnostuksen puuttuessa Debian-projekti päätti luopua leikistä. Nähtävästi Canonical ei myöskään katsonut tarpeelliseksi jatkaa LSB-tuen ylläpitämistä.

Tavallisten työpöytäsovellusten osalta järjestelmän tiukalla LSB-yhteensopivuudella ei oikeastaan edes ole merkitystä. Riittävä binääriyhteensopivuus voidaan taata pelkästään sillä, että alla on Linux, X.org ja tietyt peruskirjastot, jotka ovat muutenkin mukana kaikissa nykyisissä työpöytäjakeluissa.

Kaupallisten pelien ja ohjelmien niukkuus johtuu Linuxin markkinaosuudesta, joka on kotityöpöydillä ja -läppäreissä 1 %:n tienoilla. Useimpien sovellusten porttaamisessa ei siis vain ole kaupallisesti mitään järkeä, ja siksi sitä ei tehdä.