Tuoreimmat viestit

1

Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista

« Uusin viesti kirjoittanut Tomin tänään kello 18:59 »

Onpa harvinaisen huonosti muotoiltu: Jussi Erosen kolumni: ”Homeinen” koodi ei haise nenään, mutta se mädättää ohjelmistot

On aika mahdotonta välttyä saamasta sitä käsitystä, että home tulee koodiin nimenomaan avoimen koodin käytön takia. Tarkoittaako Eronen todellakin juuuri sitä?

En tiedä tulkitsisinko tuota nyt ihan niinkään, mutta mielestäni tuohon lauseeseen liittyy toinen syvempi ongelma: siinä rinnastetaan avoin lähdekoodi vapaaehtoistyöhön. Sehän ei sitä läheskään aina ole. Monet komponentit ovat isompien tai pienempien ohjelmistoyritysten toteuttamia. Toki mukaan mahtuu harrastusprojektejakin ja niitä lienee syytä käyttää vain harkitusti.

Kukaan tuskin valmistaa harrastuksekseen betonielementtejä, mutta kaikki myytävät tietotekniikan ohjelmistot sisältävät sen sijaan runsaasti avointa lähdekoodia eli vapaaehtoistyönä kehitettyjä koodielementtejä.

2

Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista

« Uusin viesti kirjoittanut Jere Sumell tänään kello 13:31 »

Olen nyt lukenut myöskin Kyberturvallisuuskeskuksen sivun, johon Eronen viittaa ("Kyberkestävyyssäädös"). Erosen mukaan "säädös vaatii hyvää tietoturvan perustasoa kaikkiin myytyihin ohjelmistoihin", mutta todellisuudessa säädös on rajatumpi. Täytyyhän sen olla, että sen voisi ottaa vakavasti.

Ihan totta. Avoimen lähdekoodin ennen stable-julkaisua etuna on se, että riittävän moni (sisältäen myös huippuammattilaisia/koulutettuja omalla alallaan) ovat nähneet koodin ja yleinen hyväksyntä ennen julkaisuun päätyä vaatii tietyt ehdot ja mitä suurempi joukko oman alansa asiantuntijoita on mukana projektissa, "virheiden" todennäköisyys laskee, eikä käsittääkseni Suomessa ainakaan firmat kykenisi eikä koskaan varmaan kykenekään täysin 100-varmaa ohjelmistoa luomaan?

Jos nyt suljetut päivitykset yms. otetaan nimeltä mainitsematon MS, jonka käyttöehtoihin massa/peruskäyttäjät ovat osa ehkä tiedostettuaan myös riskin antaneet suostumuksensa "lakiteknisiin" kirjoituksiin jos aikovat käyttää ylipäätäänsä tietokonetta mihin tahansa, joista Eronenkin mainitsee tuon "lakitekninen", niin nyt ei ole mitään tutkimusaineistoa esittää mutta mututuntumalla vaikuttaa, että suljettujen tietoturvapäivitysten jakelu ihan riskitasoa hyökkäyksille ole ainakaan vähempää, mitä avoimuuden lähestymistavalla. Tämän voinee kaikki allekirjoittaa.

Ei tuo Erosen kolumni omasta mielestäni kovinkaan hyvä ole, vaikka ehkä johdanto-kappaleessa mainitsee avoimen lähdekoodin viritelläkseen lukijan mielenkiinnon ja varmaan jonkinlaista kokemuspohjaa on rakennusalalta kolumnin kirjoittalta, mitä viittaa perinteiseen rakennuselementtien valmistamiseen, niistä ja rakentamisesta en tiedä mitään mutta kait siellä pätee pääasiassa suljetut standardit yms. firmakohtaisesti myös, mitä avoimuus varmaan on altavastaajana osuudesta noiden elementtirakenteiden osalta. En tiedä, mutta vaikuttaa jotenkin huonolta vertauskohteelta onko siellä muuta yhteistä. muuta kuin "rakennuskomponentti" -termi kielessä, jos ei oteta huomioon että elementtien suunnittelijat käyttävät avoimia ohjelmistoja niiden rakennuselementtien suunnitteluun?

Mitä johdanto-kappaleessa tuo avoin lähdekoodi on mainittu, niin varmaan normilukija YLE:n kohdeyleisön massasta mieltää tuon avoimeen koodiin koko tekstin viitaten myöhemmin noihin tietoturvapäivityksiin, jos viesti on tämä, mielestäni ei kovin hyvä kolumni tekstisisällöltään.

3

Pelit / Vs: RetroArch flatpak +näppäimistö ei enää toimi [RATKAISTU]

« Uusin viesti kirjoittanut qwertyy tänään kello 13:13 »

Niin no se vain joskus tosiaan pakollinen tuo flatseal ja monet sitä käyttää. Paketoijilla on kuitenkin monesti vaikea hahmottaa, että mitä käyttäjä X tarvii käyttöoikeuksien puolesta. Plus jos asennat Retroarchin jostain tyylliin deb paketista, niin sillä on jo enemmän oikeuksia oletuksena.

4

Pelit / Vs: RetroArch flatpak +näppäimistö ei enää toimi [RATKAISTU]

« Uusin viesti kirjoittanut Jere Sumell tänään kello 13:10 »

Tulipa mieleen, että olisikohan muuten Flatseal toiminut jos sillä olisi antanut lisää "rauta oikeuksia", eli näppäimistön vielä erikseen? Paha sanoa.

Itsekään en tiedä.

Ilman maalaisjärkeä "maallikkoajattelu":n päättelyllä aina tuntuu jotenkin vaaralliselta, että resurssien jakamista lähtee harjoittamaan niin ennen pitkää jokin kone/ohjelmisto tai ihminen haltuunottaa ei-toivotusti resursseja tyyliin "välistäveto".

En ole käyttänyt tuota ohjelmistoa enkä asenna sitä, minkä linkkasit. Tehojen puolesta tämä Linux-läppärini ei ole elinehtoni (videopelaamisen suhteen) saada 8BitDo Pro Controller 2:ta tällä hetkellä toimimaan, plussaa jos sen saisi jotenkin järkevästi firmiksen päivityksen suhteen myös mitä ohjain oli hyvä investointi kokemukseni mukaan. Winkkari-käyttäjät ovat netissä kirjoittaneet, että tuo ohjain tukee myös Switch 2 -konsolin osalta ketä sillä pelaa, mutta itse olen lähinnä retroasteella pelaamieni pelien ja konsolien suhteen-

5

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Viivakoodinlukijalla tilillepanomaksun viivakoodi numeroiksi tekstinkäsittelyyn

« Uusin viesti kirjoittanut mpiso tänään kello 13:06 »

Minulla on Kubuntu 24.04 ja viivakoodin luku onnistuu kaikissa tilanteissa missä numeroita voi kirjoittaa näppäimistöllä. Viivakoodissa saattaa olla jotain vikaa. Pystytkö kokeilemaan viivakoodilla mikä on varmasti toiminut, esimerkiksi maksettu lasku.

6

Ubuntu tietokoneissa / Viivakoodinlukijalla tilillepanomaksun viivakoodi numeroiksi tekstinkäsittelyyn

« Uusin viesti kirjoittanut teele tänään kello 11:09 »

Ennen geditissä tai tekstieditorissa oli mahdollista lukea viivakoodi tilillepanokaavakkeesta suoraan numerosarjaksi, mutta nyt se ei näyttänyt onnistuvan u24.04-koneessani.

Onko olemassa jokin niksi tai säätö tai valinta, jolla viivakoodin saa luettua viivakoodinlukijalla numerosarjaksi tekstinkäsittelyyn.  En muista, milloin viimeksi luku toimi tekstinkäsittelyssä, ehkä silloinkin oli joku 2:lla alkava ubuntu koneessa.

Selaimessa pankin sivun kautta viivakoodi tunnistetaan oikein numerosarjaksi eli se kyllä osataan lukea firefoxissa ja siis ubuntussa 24.04-versiossa.

Saisiko viivakoodin numerosarjaksi jollain muulla tavalla, vaikka päätteeseen, josta sen voisi kopioida minne haluaa.

7

Yleistä keskustelua / Vs: Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista

« Uusin viesti kirjoittanut AimoE tänään kello 09:19 »

Olen nyt lukenut myöskin Kyberturvallisuuskeskuksen sivun, johon Eronen viittaa ("Kyberkestävyyssäädös"). Erosen mukaan "säädös vaatii hyvää tietoturvan perustasoa kaikkiin myytyihin ohjelmistoihin", mutta todellisuudessa säädös on rajatumpi. Täytyyhän sen olla, että sen voisi ottaa vakavasti.

Ehkäpä Erosen mopo lähti lapasesta sen takia, että säädöstä ei voi kohdistaa avoimen koodin kehittäjäyhteisöön; se kohdistuu vain  yrityksiin. Mutta sekin on näkökohta, jonka Eronen onnistuu hämärtämään sekasotkuksi.

8

Yleistä keskustelua / Jussi Erosen kolumni homeisesta koodista

« Uusin viesti kirjoittanut AimoE tänään kello 08:27 »

Onpa harvinaisen huonosti muotoiltu: Jussi Erosen kolumni: ”Homeinen” koodi ei haise nenään, mutta se mädättää ohjelmistot

On aika mahdotonta välttyä saamasta sitä käsitystä, että home tulee koodiin nimenomaan avoimen koodin käytön takia. Tarkoittaako Eronen todellakin juuuri sitä?

9

Asentaminen ja käyttöönotto / Vs: Uusi cpu, gpu ja emo - näyttö vilkkuu, hieman glitchiä ja alaviiva vilkkuu

« Uusin viesti kirjoittanut nm 17.01.26 - klo:18.48 »

Ai sekö onkin jo wanha  jotenki kuvittelin, että olis ihan tavallaan ajankohtainen

On se aika vanha tuolle kokoonpanolle ja itse välttäisin jos tippuu mm. nouveaun varaan, niin tulisi aika helpolla ärsyttäviä ongelmia.

Alkuperäinen ongelma johtui varmaan jotenkin Nvidian ajurista, mutta sinänsä 24.04:ssä on kyllä riittävän uusi ajuriversio GeForce 5060:lle. Sama ajuri on siis muissakin tuetuissa Ubuntuissa. Myös seuraava vakaa Nvidian ajuri tulee 24.04:lle, ja kerneli päivittyy vielä pari kertaa siten, että elokuussa 24.04:ään tulee 26.04:n kerneli, jota ylläpidetään sitten vuoteen 2029 asti (tai Ubuntu Pro:ssa vuoteen 2034).

Mielestäni LTS ei ole mitenkään huono uusien laitteiden tuen kannalta, kun HWE-päivitykset ovat käytössä. Se seuraa muutaman kuukauden viiveellä väliversioiden kernelipäivityksiä, ja seuraavan LTS:n julkaisun jälkeisenä syksynä voikin päivittää siihen suoraan.

10

Yleistä keskustelua / Vs: Linux ja ChatGPT

« Uusin viesti kirjoittanut ilkant 17.01.26 - klo:15.18 »

Venäjän presidentti Putin totesi vuosia ennen Ukrainan erikoisoperaatiota, että se kenellä on paras tekoäly, voittaa. Onko Venäjällä käytetty tekoälyä Ukrainan hyökkäystä suunniteltaessa?

Lyhennetyssä muodossa: kyllä, Venäjä on kehittänyt ja ottanut käyttöön tekoälyä sodankäynnissä ja joissakin osa‑alueissa myös Ukrainan hyökkäyksessä, mutta se ei ole ollut “täydellinen, itsenäisesti suunnitteleva tekoälystrategia” sellaisessa laajuudessa kuin usein mediassa kaiutetaan tai kuten Putinin legendaarisesti lainattu ajatus “se, kenellä on paras tekoäly, voittaa” saattaa antaa ymmärtää.

🧠 1. Tekoälyn rooli ennen ja jälkeen hyökkäyksen

Putin ja Venäjän johto ovat korostaneet tekoälyn merkitystä ja halunneet integroida sitä asevoimiin jo vuosien ajan. Tällaisia keskusteluja sodan edellä käytiin esimerkiksi Venäjän puolustusministeriössä ja tiedustelupiireissä pitkään, ja siihen liittyviä suunnitelmia ja strategisia linjauksia on julkaistu Venäjän omissa sotilasjulkaisuissa sekä foorumeilla.

Kuitenkin ennen 24.2.2022 hyökkäystä tekoälyä ei ole julkisesti vahvistetusti käytetty hyökkäyksen suunnitteluvaiheessa itsenäisesti tai johtavana suunnittelutyökaluna — eli ei sellaista kokonaisvaltaista AI‑suunnitteluohjelmaa, joka olisi korvannut inhimillistä strategia‑ tai taktista suunnittelua. Käytössä oli pikemminkin pitkän ajan kehitykseen liittyvää tutkimusta ja prototyyppejä.

📡 2. Tekoäly käytössä sotatoimissa

Nykyisessä sodassa tekoälyä ja automaatiota kyllä käytetään operatiivisilla tasoilla, mutta suhteellisesti verrattuna länsimaiden käyttöön ja propagandakuviin sen rooli on rajallinen:

Ilmatorjunta‑ ja automaattiset puolustusjärjestelmät: Joissakin povatun mukaan Venäjän S‑350 tai Pantsir‑järjestelmissä on toiminut automaattisia tunnistus‑ ja ohjausalgoritmeja, jotka tekevät tiettyjä tehtäviä ilman jatkuvaa ihmiskomentoa.

Dronet ja autonomiset järjestelmät: Venäjä on kehittänyt droneja ja robottijärjestelmiä, joihin on lisätty tekoälyn kaltaisia kuvantunnistus‑ ja navigointikomponentteja. Nämä eivät kuitenkaan ole täysin itsenäisiä päätöksentekojärjestelmiä, vaan ne toimivat usein rajoitetuissa tilanteissa tai ihmisen valvonnan alaisina.

Tiedustelu ja data‑analyysi: Tekoälyä hyödynnetään sotatoimien tiedustelussa ja datan analysoinnissa, mutta suurelta osin tämä liittyy enemmän perinteiseen signaalien ja kuvamateriaalin analysointiin kuin “strategian automatisointiin”.

⚖️ 3. Käyttö ei ole “rautaisen AI‑strategian” kaltainen

Vaikka Venäjä on pitkään puhunut tekoälyn vallankumouksellisesta merkityksestä, nykyiset toimet ovat varsin samankaltaisia kuin useimmissa suurissa armeijoissa: tekoäly on apuväline, ei itsenäinen sotapäällikkö.

Todennäköisesti Venäjän tekoälyjärjestelmät ovat kehittyneet sodan aikana nopeammin kuin ennen — sillä sodan realiteetit ovat pakottaneet kehitystä — mutta ei ole luotettavaa näyttöä siitä, että hyökkäyksen alkuvaiheen suunnittelu sinänsä olisi tapahtunut tekoälyn avulla tai sen “johtamana”. Tämä koskee erityisesti strategista suunnittelua, kuten laajamittaista hyökkäyssuunnitelman mallintamista tai päätöksentekoa konepohjaisesti.

🧠 4. Vertailu Ukrainan tekoälyn käyttöön

Sekä Ukraina että Venäjä ovat käyttäneet tekoälyä ja automaattisia järjestelmiä taistelussa eri tavoin (esimerkiksi droneissa), mutta ei voida sanoa, että toinen osapuoli olisi selvästi “automaattisen tekoälyn avulla suunnitellut” koko sodan operaation.

Yhteenvetona: kyllä — tekoälyä on integroitu Venäjän sotilasjärjestelmiin ja sitä on käytetty taisteluteknologioissa ja analytiikassa, mutta ei ole luotettavaa näyttöä siitä, että tekoäly olisi ollut keskeinen tekijä hyökkäyksen alkuperäisen sotasuunnitelman laatimisessa tai että se olisi itsenäisesti “päätöksentekijänä” ohjannut operaatiota.