Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
1
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe - Venäjälläkin osataan
« Uusin viesti kirjoittanut elohope tänään kello 10:49 »
Irti päässeet tekoälyagentit voivat olla yksi mahdollinen tekoälyn haitta. Tai sitten agentit, jotka päästetään verkkoon tekemään tuhojaan kohdeyrityksissä tai -maissa. Kiinassa ja USA:ssa liikkeelle lasketut 'vapaiden painojen' (open weights) mallit nopeuttavat tekoälyn käyttöönottoa epämääräisiin tarkoituksiin.

Ohessa tiedonhaku, joka koski Venäjän AI-osaamista.
2
Yleistä keskustelua / Identiteetin suojaus (kerro miten väärässä olen)
« Uusin viesti kirjoittanut AimoE tänään kello 10:02 »
Ensin oli "Sign in with Google" -tyyppinen kirjautuminen, jonka avulla IT-jäteille kertyy arvokasta tietoa asiakkaidensa yhteysverkostoista. Vältin sitä niin paljon kuin pystyin.

Sitten tuli passkey, jonka markkinoinnissa jotkut IT-jätit kehuvat, että salasanoja ei enää tarvita. Todellisuudessa passkey tekee salasanan tarpeettomaksi vain silloin, kun sen ottaa käyttöön korporaatio tms. iso asiakas, jolla on keino käyttäjien vahvaan tunnistamiseen.

Yksityiset Internet-käyttäjät eivät suostu tunnistautumaan vahvasti missään missä laki ei sitä vaadi, joten yleisessä käytössä IT-jätit vaativat, että tilillä täytyy kaappausten varalta olla salasanan lisäksi vaihtoehtoisia tunnistautumistapoja kuten toinen sähköpostiosoite, puhelinnumero, tai fyysinen avainlaite ennen kuin passkeyn voi ottaa käyttöön. Kaikilla näillä vaihtoehdoillakin on vahvistuksenaan salasana, PIN-koodi, tms. tunnistautumistapa.

Passkeyn infrastruktuuri perustuu arkkitehtuuriin, jossa käyttäjien ja verkkopalveluiden välissä on välityspalvelu, joka rekisteröi verkkopalveluiden ja niiden käyttäjien väliset yhteydet eri tunnistautumistapojen tarkkuudella. Eri IT-jäteillä on eri välityspalvelut, mutta niitä ei ole monta, ja ne ovat kaikki amerikkalaisia.

Ainoa tapa, jolla yksityinen henkilö voi rajoittaa sitä, miten kattavasti jokin IT-jätti näkee hänen yhteysverkostonsa, on jättää ottamatta käyttöön vaihtoehtoisia tunnistautumistapoja. Käytännössä niitä on kuitenkin pakko olla, joten seuraava yritys on jakaa verkosto osiin, joilla ei ole yhteyksiä keskenään. Jokainen osaverkko kuitenkin täytyy ankkuroida eri joukkoon tunnistautumistekijöitä. Vaikka yksityinen henkilö onnistuisikin hankkimaan tarpeeksi monta puhelinta, SIM-korttia, avainlaitetta tai IT-jäteille tuntematonta sähköpostiosoitetta, niin osaverkkojen täysi eristäminen toisistaan käy aika ylivoimaiseksi kaikessa skitsoudessaan.

Käytännössä olemme IT-jättien armoilla. Amerikkaan kertyy koko ajan enemmän tietoa, jonka avulla verkkopalveluiden käyttäjiä voidaan yksilöidä tarkkuudella, joka lähestyy vahvaa tunnistusta sitä lähemmäksi mitä enemmän verkkoa käytämme.
3
Luulisin, että tuo vielä pöytäkoneessa menee.

Nämä on tietysti varsin subjektiivisia kun käyttökokemuksesta puhuu, mutta juuri parhaillaan kirjoitan Lenovon x250:llä, johon pimppasin FullHD näytön joskus. i5-5300u, 8gigaa muistia. Debian ja KDE. Sanoisin, että tämä on järkevä minimivaatimus nykyajanperuskäyttöön, eli ts. webselailuun, musiiin kuunteluun, Libreofficea yms. kunhan ei mennä minnekään videoeditointiin, mikä ei minusta koskaan ole ollutkaan peruskäyttöä. Eli sanotaan jos esim. pitäisi lähteä johonkin rajumpaan reissuun, missä tarvisi koneen, jolla pärjää, mutta ei harmittaisi koneen rikkoutuminen, niin tämä varmaan olisi aika ideaalinen.

Mutta siis tuo x250 käsittelee esim. perus FullHD 30fps videot YouTubessa juuri ja juuri niin, että käyttökokemuksessa ei huomaa mitään, mutta jos katsoo tekniset tiedot, niin kun UI tulee läpinäkyvine elementteineen esille, niin dropped frames arvo kasvaa noin viidellä, eli käytännössä mitään ei toistossa kuitenkaan kerkeä huomata. Peruspäivitys n.500Mt paketteja, sisältäen uuden ytimen, kesti juuri äsken noin 5min, poislukien datan lataaminen. Selailu onnistuu ihan ok, mutta pienen eron kuitenkin huomaa moderniin koneeseen jos ne on vierekkäin.

Browserbenchmark 3.1 speedometer testissä tulos 5.54 (Chrome)
https://browserbench.org/Speedometer3.1/
Itsellä antoi pöytäkoneessa 24.8. Toivoin kyllä parempaa. Win11
4
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut HannuK 01.09.26 - klo:23.18 »
Mielenkiintoinen tuo keskustelu datakeskusten koosta ja Megawateista. Joskushan datankäsittelyn tehoa ilmaistiin esim. kuinka moni bittinen jokin härpäke on, 4 bittinen, 8 bittinen  jne. Kun nyt on menty mahtaviin tehoihin, niin koko lienee pakko ilmaista suuntaa-antavana. Ei ihmistenkään älyä voi määritellä kuin suuntaa antavasti (älykkyysosamäärä keroo jotain suunnasta ).  Mutta sähkö tekee homman datakeskuksessa ja ilmeisesti nuo keskuksesta ulos lähteävt kaapelit eivät kovinkaan paljoa kuumene, jolloin tuo megavattien synnyttämä energia muuttunee lähes kokonaan lämmöksi ja siitä osa otetaan Suomessa kaukolämpöveteen ja osa puhalletaan taivaalle. On siis aika vaikeaa määritellä hyötysyhdetta datalle. Uuusi HP:n läppäri ilmeisesti vääntää paljon asiaa eli kestää pitkään, ennenkuin akku tyhjenee. Mutta tosiasia on se, että paljon ilmeisesti sähköä tarvitsevat nuo datakeskukset ja kerääkö jokainen firma samoja empiirisiä asioita ihmisten elämästä omiin datakeskuksiin, eli samaa asiaa keräätään päällekkäin, onko siinä järkeä? Tällä hetkellä käsittääkseni nuo suurimmat yksittäiset tuulivoimalat ovat kooltaan noin 4-5 MW:n kokoisia ja tuollainen teho tulee niistä silloin kun tuulee kunnolla. Gigavattihan on tuhat megavattia, eli paljon energiaa tyhjään vai tyhmään? Aika näyttää.
PS. Omalla kohdallani t-äly on hauska värkki omien runojen, musiikin ja kuvien tekoon ( kun omat lahjakkuudet ovat rajalliset ), mutta niillä en olekkaan pyrkimässä mihinkään kaupallisuuteen.
5
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut AimoE 01.09.26 - klo:16.25 »
Niin pitkään kuin datakeskuksia yleensä on ollut olemassa. Rakennuksen pinta-ala ei ole vertailukelpoinen datakeskusten koosta.

Lonkalta voi vastata kuka vain, joten siirryin etsimään vastausta englanniksi, ja huomasin etten ollut ainoa. Quoran kysyjälle vastattiin (muiden vastausten lomassa) että MW otettiin mitaksi silloin, kun energiansaannista tuli rajoittava tekijä. Aloin sitten hakea lisää tietoa tästä näkökulmasta.

Ihan ensin etsin kuitenkin tietoa siitä, mistä alkaen datakeskuksista ylipäätään voi puhua. Kävin läpi useamman historiikin, ja totesin että varsinaisten datakeskusten rakentamisen vyöry alkoi 90-luvulla, jolloin hallinto, yliopistot ja yksityiset korporaatiot pääsivät merkittävässä mittakaavassa ulkoistamaan operoinnin pois omista palvelinsaleistaan.

Kalifornian sähkökriisi 2001 herätti ymmärtämään sähkönsaannin tärkeyden datakeskuksille. Ensimmäinen analyysi datakeskusten energiatarpeista kuitenkin julkaistiin jo vuoden 2001 alussa. Itse tutkimusartikkeliin en päässyt käsiksi, mutta siihen viitataan monessa paikassa.

Tutkimuksessa todettiin, että rakennushankkeiden tapa ilmoittaa datakeskusten koko megawatteina ei tarkoita sitä, että datakeskus todellisuudessa käyttää juuri kerrotun MW-määrän. Se kertoo vain sen rajan, johon asti rakennettava datakeskus kykenee toimimaan. Tästä voi päätellä, että MW oli silloin jo otettu suuruusluokan mittariksi, ja samalla vahvistaa että syy sen käyttöön todellakin on se, että sähkönsaanti on kasvua rajoittava tekijä.

Ennen 90-lukua MW:n käyttöön mittana ei vielä ollut tarvetta.
6
Yleistä keskustelua / Vs: Mielipiteitä tästä(Ratkaistu
« Uusin viesti kirjoittanut Leko 01.09.26 - klo:15.26 »
Kiitos!
7
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut Jtkone 01.09.26 - klo:14.01 »
Edelleen. Jonkinlainen sähkökapasiteetti on vertailuarvo erilaisten datakeskusten ja niiden koon välillä. Esimerkiksi pinta-ala tai edes palvelimien määrällä ei voitasi sanoa onko keskus iso vai pieni. Rauta muuttuu ja esim. AI-palvelimet vievät suhteessa enemmän kuin joku sähköpostipalvelin. Tämä on yksi syy miksi puhutaan Megawateista.
Huomattava on myös mihin tehoa pystytään käyttämään niin se sisältää myös esimerkiksi jäädytystarpeen ja oheislaitteet.
Tällä ei ole mitään tekemistä hyötysuhteiden kanssa. Se on sitten eri asia onko datakeskukset hyvä tai paha asia, johon en tässä puutu.
8
Yleistä keskustelua / Vs: Mielipiteitä tästä
« Uusin viesti kirjoittanut qwertyy 01.09.26 - klo:13.27 »
Noin yleisesti ottaen itseäni kuvottaa se, miten paljon luonnonvaroja maailmassa käytetään suoraan sanottuna jo uutena roskan valmistamiseen. Vaikkapa tuollainen kökkötabletti vaatii jokseenkin saman määrän materiaaleja ja ihmistyötä kuin ihan oikeasti käyttökelpoinen laite. Nämä laitteet on suunniteltu vetämään hyvin lyhyt rahat pois kuvio ja päätymään sitten romukierrätykseen tai monessa paikkaa maailmaa edelleen kaatopaikalle.
Komppaan ihan satasella tätä.

Se on oikeasti kuvottava ajatus, että joku +10v palvellut tietokone voidaan laittaa kierrätykseen, joka sekin monesti kyseenalainen hyötysuhteeltaan, siis tämä kierrätys prosessi. Mutta varsinkin tosiaan se, että sitten tehdään laitteita, jotka on oikeasti heti suoraan lähdöstä SER-jätettä ja tyyliin 1% paukkuja lisää valmistukseen, niin ulos olisi tullut taas sen mahdollisesti taas 10v palveleva laite. Samaan aikaan kuten juuri luin uutisista, niin pienkauppojen kylmälaitteet menee EU:n takia ehkä väkisin vaihtoon ja jos on yhtään perillä asiasta, niin nämä käytössä olevat kylmälaitteet on oikeasti hyviä, eikä mitään vanhoja huonon hyötysuhteen freonikoneita.

Mutta ei. Tosiaan ihan ok, että maailmaan pumpataan kansalaisille kaikkea turhaa paskaa, kun suoraan sanoo. Tähän oikeasti tärvätään kyllä ihan naurettavat määrät luonnonvaroja ja se on "ihan ok"  :(
9
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut qwertyy 01.09.26 - klo:13.15 »
Mistä alkaen datakeskusten kokoa on mitattu megawatteina?
Itsekin hiukan hämmästellyt samaa. Tulin siihen johtopäätökseen, että rauta vaihtuu niin nopeasti, että laitoksen teho ilmoitetaan sähkötehona? Silti sekin tuntuu oudolta, että ei ilmoiteta edes minkäänlaista hyötysuhdetta. Ilmeisesti kauppojen kylmälaitteet on äärimmäinen paha ja datakeskuksiin saa tunkea energiaa ilmoitetulla lukemalla 24/7 365  ::)
10
Yleistä keskustelua / Vs: Tekoälyn uusi vaihe
« Uusin viesti kirjoittanut JaniAlander 01.09.26 - klo:12.00 »
Ilmainen ChatGPT pohti tekoälyagenttien karkaamista monelta kiinnostavalta kannalta (liite).
Nyt liite myös pdf-muodossa.

Lisäys agenttien yhteistyökyvyistä: https://www.politico.com/news/2026/08/26/hundreds-of-ai-agents-went-rogue-in-openais-hugging-face-hack-01052139
2. lisäys agenttien yhteistyöstä: https://www.axios.com/2026/08/29/openai-huggingface-hack-investigation-highlights

Ihan kiintoisaa tekstiä
Sivuja: [1] 2 3 ... 10