Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - tomageeni

Sivuja: [1]
1
Ubuntu tietokoneissa / Vs: Kone ei sammu normaalisti
« : 14.04.10 - klo:03.03 »
Mitä tapahtuu kun painat virtanapista tietokoneen jäätyä päälle, vaikka sen pitäisi sammua? Joudutko painamaan "pitkään" virtanappia tai katkaisemaan sähkönsyötön, että saat tietokoneen sammuksiin? Vai riittääkö lyhyt power-napin painallus?

Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto, niin siitä tuskin on mitään haittaa, että joudut nappia painamalla tietokoneen sammuttamaan. Toki tuo ongelma voi olla muuten vain häiritsevä.

Kaikkia tietokoneitahan ei edes voi sammuttaa ohjelmallisesti. Mutta jos tietokoneesi toisinaan kuitenkin sammuu normaalisti, niin tämä ei toki koske sinua.

2
Muista myös että sinulla pitää olla MySQL (mysql-server mysql-common) asennettuna ja sinne asetttu myös käyttäjät. Tämän voi tosiaan suorittaa phpmyadminilla. Huomaa myös että Apachessa DocumentRoot pitää olla asetettu "oletussijaintiin", jotta pääset phpmyadminiin käsiksi example.com/phpmyadmin -osoitteen kautta. Mikäli et ole itse konffannut Apachea, niin pitäisi onnistua suoraan näin.

3
Yleistä keskustelua / Vs: Hero vai N900?
« : 15.12.09 - klo:21.37 »
Jos joku aloittaa tuotekehityksensä jostain saamansa vinkin tai pienen alkutuuppauksen seurauksena, tehden ja liittäen siihin joskus jopa moninkertaisen määrän omia kehitelmiään/tuotteistuksiaan/innovaatioitaan, niin kenen se lopputulema silloin on? Sen aloitusoivalluksen/mahdollistajan vai jatkokehittäjän?
Itse näkisin homman aina siten, että kukin projekti on vain se mitä se on, eikä siihen sisälly se alusta minkä päälle se on rakennettu.

Esimerkiksi Maemo ei sinänsä ole käyttöjärjestelmä tai "Linux", vaan ainoastaan Linux -ytimen ja Debian -käyttöjärjestelmän päälle tehty mobiilialustalle suunnattu modifikaatio. Ja Maemohan on Nokian kehittämä, joten mielestäni kyllä "Nokia on tehnyt Maemon", vaikka täällä muuta on väitettykin. Mutta Maemo sinänsä ei kata esimerkiksi sitä Linux -ydintä joka alla pyörii, tai Debiania jonka päälle koko järjestelmä on rakennettu. Toisaalta Maemo kattaa ne _muutokset_, jotka Nokia on tehnyt Maemon mukana tulevaan Linux-ytimeen ja Debian -järjestelmään.

En myöskään esimerkiksi Debiania määrittelisi "Linuxiksi". Debian (ja sen johdannainen Ubuntu) ovat yleispäteviä GNU-yhteensopivia käyttöjärjestelmiä, joita _yleensä_ ajellaan Linux -kernelin päällä. Debianiahan (ja näin ollen myös Ubuntua) voi käyttää vaikka Hurd tai BSD -ytimellä, jolloin näillä ei ole enää mitään tekemistä Linuxin kanssa.
 
Otetaan esimerkki vielä pienemmässä mittakaavassa: jos oletetaan että teen vaikkapa Firefoxiin jonkin pienehkön muutoksen (patch) ja laitan sen julkiseen jakoon. Tällöin Firefox sinänsä on edelleen Mozilla Foundationin weppiselain, kun taas se muutos on minun. Eli näin ollen Firefox ja tämä pieni muutos ohjelmakoodissa ovat kaksi eri tuotetta, jotka voidaan yhdistämällä saadaan haluttu lopputulos jota ei voi erikseen spesifioida kenenkään määrätyn tahon tuotteeksi.
Sen sijaan jos Mozilla Foundation lisää tuon muutoksen viralliseen Firefox-jakeluun ja lisää minut Firefoxin kehittäjäryhmään, niin tuolloin tuosta muutoksesta tulee osa Firefoxia, eikä puhuta enää kahdesta eri tuotteesta, vaan puhutaan vain Firefoxista, jonka kehitykseen minä olisin tuollaisessa tapauksessa osallistunut. (Tämähän toki edellyttäisi minun suostumustani).

Eihän Ubuntukaan kaiketi ole GNU:n eikä linux Torvaldsin - vaikka lienevät hyvin merkittäviä tekijöitä tuotteissa.
Nämä vertaukset ovat sikäli erilaisia lähtökohdiltaan, että GNU -järjestö ei itse ole mitenkään osallistunut Ubuntun kehittämiseen, vaan Canonical on kerännyt ison nipun GNU -softaa, sekä Linux -ytimen ja näistä koonnut käyttöjärjestelmän. Canonical Ltd. omistaa Ubuntun trademarkin, joten voidaan sanoa että "Ubuntu on Canonicalin". Mitä Ubuntu sitten itsessään on? No sehän on kokoelma eri ohjelmistoja jotka pyörivät Linux -ytimen päällä. Canonical ei omista mitään näistä, vaan ainoastaan hyödyntää niitä omassa Ubuntu-käyttöjärjestelmässään.

Linuxin ja Linus Torvaldsin side taas on melko erilainen, koska Torvalds itse kirjoitti ja julkaisi ensimmäisen Linux -ytimen. Torvaldsilla on siis tekijänoikeudet Linuxin alkuperäisiin versioihin ja Torvalds omistaa Linux-trademarkit. Mielestäni Linux on selvästi Linus Torvaldsin jos pitää jollain tapaa määritellä "kenen tuote" Linux on.

4
Debianissahan on olemassa noita netinstall- ja business-levyjä, jossa täytyy ladata vain 50-100MB kamaa ja sitten poltella niillä CD-levy, jolta suorittaa buuttaus ja ajaa asennusohjelma. Varsinainen järjestelmä asennetaan siis verkon yli juuri Frank Zappan kuvailemalla tavalla.

Ihan noin yksinkertaisesti kuin "apt-get install ubuntu /dev/sda3" homma ei voisi toimia, koska asennuksen yhteydessä asennusohjelman täytyy mm. osioida levyt (luoda tiedostojärjestelmät jne.), tunnistaa käytettävän tietokoneen hardwarea ja sen mukaan asentaa oikeat moduulit / konfiguroida asetuksia.

 Ja ylipäätään itse vähän vierastan ajatusta käyttöjärjestelmän asentamista toisesta järjestelmästä käsin. Jokin pienehkö käynnistyslevy tai boottaava usb-tikku, joka sisältää asennusohjelman ja suorittaa asennuksen verkon yli Debianin tyyliin on tietysti oikein kätevä, eikö Ubuntulla muka ole sellaista?

5
Ubuntu tietokoneissa / Vs: kotipalvelin
« : 20.11.09 - klo:00.32 »
Olen kyllä myös sitä mieltä että palvelimeen ihan turha laittaa graafista käyttöliittymää. Resurssien tuhlausta se on pienikin tuhalus. Erityisesti jos siinä jotain KDE:tä tai Gnomea pyörittää, niin kyllä se voi ihan oikeasti syödä keskusmuistia hyvän siivun.

Lisäksi etäkäyttö on mielestäni huomattavasti näppärämpää komentorivikäyttöliittymän yli. SSH-yhteyden saa mistä vaan ja milloin vaan, lähes millä tahansa laitteella ja se vie internet-kaistaa minimaalisesti. Ja komentorivillähän voi tietysti latailla torrentteja ihan normaalisti yms. kuten tässä ketjussa on jo käynyt ilmi. Lisäksi komentorivikäytön oppiminen/opetteleminen on aina hyödyllistä. Ymmärrys järjestelmän toiminnasta laajenee.

Toki n0gear tekee oman ratkaisunsa, palvelinversio X:llä vai työpöytäversio palvelinsoftalla? Tuskimpa on merkittävää eroa resurssien tarpeessa.

6
Komentorivillä menee suoraan näin:
Koodia: [Valitse]
for i in * ; do sed -e 's/GlobalBan/globalban/g' $i > `echo $i|sed -e 's/GlobalBan/globalban/g' `  ; done

Ko. komentosarjaskripti pitää siis suorittaa samassa hakemistossa missä tiedostot ovat. Huomaa että tämä komento käy läpi hakemiston jokaisen tiedoston, jos haluat tehdä muutoksen esimerkiksi vain kaikkiin .txt -tiedostoihin niin korvaa tuo alku muotoon
Koodia: [Valitse]
for i in *.txt ; ....

Tässä ei myöskään korvata alkuperäisiä tiedostoja vaan tehdään uudet tiedostot uusilla tiedostonimillä.
Jos esimerkiksi hakemistossa on tiedostot GlobalBan1.txt, GlobalBan2.txt ... GlobalBan100.txt, näitä ei poisteta (eikä niihin kosketa) vaan tehdään kaveriksi tiedostot globalban1.txt, globalban2.txt.... joiden sisällössä on myös nuo GlobalBan-kohdat korvattu pienillä kirjaimilla.

edit. typofixejä

7
Yleistä keskustelua / Vs: Microsoftin konkurssi
« : 11.09.09 - klo:03.28 »
Aika absurdi ajatus tuo on, niin moni taho on riippuvainen Microsoftista. En suoraan sanoen tiedä miten Microsoftilla on nyt tämän laman kanssa kulkenut, mutta taustalla siellä on kuitenkin niin isoja rahoja ettei sieltä kovin nopeasti kaaduta. Vuonna 2007 nettotulos yli 14 miljardia dollaria (Lähde: Wikipedia) ja liikevaihto 52 miljardia dollaria - yhtä paljon kuin Suomen vuotuinen valtionbudjetti. Se on siis aivan sairaan paljon rahaa. Microsoftilla taustahenkilöineen ja tytäryhtiöineen lienee riittävästi varallisuutta pyörittää nykyisellä henkilöstömäärällä puljuaan tappiollisesti vaikka vuosikymmeniä.

Uskoakseni ainoa skenaario Microsoftin konkurssiin olisi Yhdysvaltain talousjärjestelmän totaalinen romahtaminen ja dollarin hyperinflaatio. Tätä ei tietenkään kukaan toivo, koska sillä olisi maailmanlaajuisesti hyvin kriittiset seuraukset.

8

Itse tein puhtaan asennuksen viikko sitten 9.10 ja salasin kotihakemiston.
Eipä ollut livelevyllä asiaa käpristelemään tiedostoja...
mutta se ei nyt takaa ettei asiantunteva henkilö sitä auki saisi...


Tehokkaalla salasanalla tuo salaus on ymmärtääkseni varsin tehokas. Kaikkihan on aina murrettavissa, mutta analyyttisesti tuon salauksen murtaminen on varsin haastavaa ja bruteforcella taas mahdollista, mutta hidasta (vaatii paljon laskentaa). Heikohko salasana on siis murrettavissa inhimillisessä ajassa, jos on riittävästi laskentatehoa käytössä. "Riittävästi laskentatehoa" tarkoittaa useaa tehokasta tietokonetta ja "inhimillinen aika" on tässä tapauksessa kertaluokkaa "n vuorokautta" missä n on alle 10.

Kiintolevyä salatessa kannattaa muuten muistaa että se on hyvä kirjoittaa ensiksi täyteen satunnaisdataa (esimerkiksi cattaa /dev/urandomista jokainen node täyteen), sillä analyyttinen murtaminen on helppoa jos murtaja voi olettaa että kiintolevy on alunperin ollut tyhjä.


9
Jos käytät jotain desktop enviromenttia (esim. KDE, Gnome) jossa on jokin verkonhallintatyökalu, kannattaa ensin katsoa sieltä löytyykö mitään relevantin näköistä nappulaa, kuten "disable this interface". En ole noihin graafisiin työkaluihin niin tutustunut, joten en nyt osaa lonkalta sanoa miten se tehdään tai onko se ylipäätään mahdollista.

Jos haluta ihan oikeasti "päästä eroon" koko laitteesta Ubuntussa, niin voit lisätä sen moduulin blacklistille. Eli tiedostoon /etc/modprobe.d/blacklist.conf rivi "blacklist xxx" ilman lainausmerkkejä, missä xxx on laitteen moduuli. Oikean moduulin voit selvittää Googlen avulla, kaikki käytössä olevat moduulit näet komennolla lsmod (listassa useita kymmeniä moduuleja) josta voinet myös arvailla oikeaa.
Huomaa että tämä on efektiivisesti sama asia (Ubuntun kannalta) kuin irrottaisit laitteen tietokoneestasi. Toki jos sinulla on samalla tietokoneella esim. Windows, se ei siihen vaikuta.
Moduulin voi aina poistaa blacklistilta poistamalla lisäämäsi rivin tuosta em. tiedostosta, jolloin ajuri ladataan taas normaalisti.

10
Tämä on nyt reilun kuukauden vanha aihe, mutta kommentoinpa nyt kuitenkin lyhyesti.

Jos haluatte opetella "Linux-asiantuntijaksi" tai "koodaajaksi" - olkaa kärsivällisiä. Käytännössä nämä asiat oppii parhaiten sillä itsellään, eli koodaamalla, käyttämällä Linuxia (jos haluat "asiantuntijaksi" - kokeile muitakin kuin Ubuntua), ratkaisemalla ongelmia, joita tulee vastaan. Kahden vuoden kokemuksella voi olla jo ihan hyvä, mutta kymmenenkin vuoden kokemuksenkin jälkeen on paljon opeteltavia asioita.

Itse olen käyttänyt, säätänyt, virittänyt ja koodaillut Linux-ympäristössä noin seitsemän-kahdeksan vuotta, enkä vieläkään kyllä ole mielestäni mikään "asiantuntija". Kyllähän tuossa oppii paljon asioita, mutta mielestäni tärkein ominaisuus "Linux-asiantuntijalle" on oppia etsimään tietoa oikeista paikoista. Hyvä yleisnäkemys POSIX-yhteensopivista järjestelmistä on toki välttämätön, mutta Googlen käytön osaaminen on jo erittäin hyvä juttu.
Sama juttu ohjelmoinnin kanssa, olen noin kymmenen vuotta harrastanut omalla ajalla koodailua lukuisilla eri kielillä ja eri ympäristöissä. Nyt olen myös pari vuotta opiskellut yliopistossa tietotekniikkaa sekä ohjelmoinut työkseni. En minä kyllä vieläkään katso olevani mikään ohjelmoinnin "asiantuntija" tai "huippuosaaja". Jos haluaa "hyväksi", pitää olla kärsivällisyyttä, aikaa ja mielenkiintoa.
Linuxista ja ohjelmoinnista on olemassa niin valtavasti tietoa, ettei kukaan pysty hallitsemaan sitä päässään. Täytyy oppia suodattamaan relevantti data ja muodostaa itselleen kuva kokonaisuuksista. Siten on valmiudet ratkaista Googlen, dokumentaatioiden ja manuaalien avulla mikä tahansa ongelma.

Ne kirjat "opeta itsellesi C++ 7 päivässä" ovat muuten ihan humpuukkia. Ohjelmoijan ei ole olennaista muistaa ulkoa kaikkien kielien syntaksit ja standardikirjastot. Olennaista on osata ohjelmoida ja etsiä tietoa.

11
Yleistä keskustelua / Vs: wine + haitta ohjelmat
« : 20.01.08 - klo:03.29 »
Linux ja Windows ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia. Niin erilaisia, ettei Windowsille tehty virus voi aiheuttaa käytännössä yhtään mitään vahinkoa Linuxissa vaikka sitä sitten ajettaisiin Winellä.
Käytännössä jos viruksen tehtävä on vaikkapa Windowsissa sörkkiä rekisteriin omia merkintöjään, ei se Linuxissa vaikuta yhtään mitenkään, koska Linuxissa ei ole olemassakaan Windowsin rekisteriä vastaavaa järjestelmää/tietokantaa. Wine ei vaikuta tähän mitenkään.

Ja vaikka peruskäyttäjällä on oikeus ajaa winen avulla windowsin ajettavia "exe" -tiedostoja, ei tällä ohjelmalla ole ajonaikana oikeuksia sen enempää kuin normaalistikaan Linuxissa ohjelmilla, eli teoriassakaan Winellä ajettava virus ei pystyisi koskemaan mihinkään muualle kuin käyttäjän kotihakemistoon. Paitsi tietysti jos se hyödyntäisi jotain tietoturva-aukkoa ja hankkisi itselleen rootin oikeudet. Täytyy kuitenkin huomioida, että tällainen virus olisi jo nimenomaan Linuxille suunniteltu, eikä siten kuulu tähän aihealueeseen.

Ja Ubuntuun/Linuxiin yleisesti ei tiettävästi ole mitään merkittäviä haittaohjelmia, mutta ei ole mikään kirkossa kuulutettu sääntö etteikö sellaista voisi joku tehdä. Tätä varten pidetään softa ajan tasalla ja paikataan löydetyt aukot.

Sivuja: [1]