Viestit

1

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: GhostBSD ja asennusseikkailu

« : 28.01.26 - klo:09.20 »

ZFS:llä kyllä osioiden/datasettien siirto koneelta toiselle on vaivatonta.

1) luodaan snapshot joka halutaan siirtää
2) kone1 zfs send snapshot | zfs recieve  kone2

About tuohon tyyliin ja tieto siirtyy ssh:n yli raakadatana nopeasti eikä tiedosto kerrallaan kuten esm. rsync tapauksessa.

2

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Päivityksissä melkein aina samat uusittavina

« : 22.01.26 - klo:11.15 »

Kun valitsee graafisen Ohjelmistopäivitykset vasemmasta pystysarakkeesta u24.04-koneessa, lähes jokaisella kerralla pivitetään

Koodia: [Valitse]

Gnuplot-data
gnuplot++-x11
Libgraphicsimagemagic-g16-12t64

Miksi Gnuplot-data on sellainen tiedosto, jota pitää lähes joka päivä päivittää. Gnuplot-piirroksia ei ole vähään aikaan edes yritetty. Käyttävätkö jotkut muut ohmelmat gnuplot-dataa, vaikka gnuplot-kuvia ei yrittäisikään piirrellä.

https://packages.ubuntu.com/noble/gnuplot-data

Katso tuolta kohta "Ubuntu Changelog" missä kerrotaan versioden väliset muutokset ja kenties joskus syykin.

Sieltä löytyy vastaavat tiedot kaikille repositoryn paketeille

3

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Palvelimeen linux? =)

« : 15.01.26 - klo:17.19 »

Miten BSD:t muuten vertautuu esim. Debianiin? Vielä hitaammin revisioituva mitä esim. Debian? Ytimen uusia versioita siihen ei liene tulevan oikein nopeasti ainakaan?

https://en.wikipedia.org/wiki/FreeBSD_version_history

vs

https://en.wikipedia.org/wiki/Debian_release_version_history

4

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: AnythingLLM ja llama 3.2

« : 30.12.25 - klo:08.04 »

Olihan tuo kyllä jännä kokeilu. Turvaudun kyllä Chat GPT:hen tunnuksella ja Grokiin sekä Geminiin. Toin toki kokeilla jotain LLM-mallia, josko se antaisi omalla koneella parempia vastauksia.

Itse suosinut ollama ja sille on paljon erilaisia malleja: https://ollama.com/library

Bonuksena toimii suoraan komentoriviltä mutta tarvittaessa pystyy asentamaan samanlaisen selain UI:n joka on chatgpt:ssä.

5

Yleistä keskustelua / Vs: Ohjelmointikielien historiapuu

« : 12.10.25 - klo:12.24 »

Ovatko Azure SQL, MySQL, SQLite, PostgreSQL, Microsoft SQL johdannaisia SQL:n peruskielestä siinä mielessä, että niitä voisi kutsua omaksi kielekseen? Esimerkiksi rajoittunut tai laajennettu?

SQL kieli on standardoitu ja s siitä on eri standardi versiota vähän samaan tyylin kuin C ja C++.

Nuo luottelemasi on SQL serveri toteutuksia jotka toteuttavat SQL standardin kukin vähän eri tavalla.
PostgreSQL toteutus on joka yrittää lähiten seurata virallista SQL standardia. Osilla toteuttajilla on
omia laajennuksia SQL tai eivät toisaalta aina toteuta kaikkia SQL standardin määriteltyjä toimintoja.

6

Yleistä keskustelua / Vs: Ohjelmointikielien historiapuu

« : 09.10.25 - klo:13.01 »

Ihmisillä on jostain syystä aina hirveä hinku määritellä ja luokitella asioita. Erityisen voimakasta tämä on länsimaisessa kulttuurissa ja tieteen parissa. Ehkä tässä kulttuurissa eläneinä meillä on tarve saada sanoille joku eksakti merkitys, josta voi tehdä loogisia päätelmiä.

Mutta jos ajattelee asiaa laajasti, niin emme pysty edes määrittelemään mikä on ohjelmointikieli. Skaala lähtee ohjelman ideasta sen konekieliseen koodiin asti ja rajan voi vetää halutessaan mihin vain. Onko vuokaavio ohjelma? Entä onko UML ohjelmointikieli? Onko pseudokieli sellainen vai vasta joku, minkä voi jollain tavalla ajaa prosessorissa? Tuo rajanveto on liki mahdoton ja aina enemmän tai vähemmän subjektiivinen käsitys.

Ja kun itse perustermi on näin epämääräinen, niin miten sitä voisi sitten luokitella jotenkin hyödyllisesti? Mielestäni ei voi. Pitää puhua ohjelmoinnin evoluutiosta hieman vastaavasti kuin luonnollisten kielien parissa. Sieltä löytyy niin standardoidut kielet mutta myös lukuisa joukko murteita ja jatkuvaa uutta sanastoa ja ilmaisua.

Kyllä se on ihan tarkasti määritelty mikä on ohjelmointikieli ja mikä ei näin kertoo: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjelmointikieli

Samaa asiaa mitä wikipediaan on koottu opetettiin yliopiston tietojenkäsittelytieteen opinnoissa 199x ja pitäähän asia olla oikeasti määritelty että sitä voidaan opettaa oikein kouluissa.

7

Yleistä keskustelua / Vs: Ohjelmointikielien historiapuu

« : 09.10.25 - klo:11.16 »

ChatGPT näkemys asiasta:

https://chatgpt.com/share/68e76f1e-a2f0-8002-9e8e-d53e34c1df05

8

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: [ ratkaistu ] c++ std::stringstream -ongelma

« : 08.10.25 - klo:08.49 »

Kannattaa tutustua miten käytetään debuggeria niin tällaisten asioiden selvittäminen  helpottuu.

Tässä yksi online versio:

https://www.onlinegdb.com/online_c++_debugger

Debuggerilla voi ajaa koodia rivi/statement kerrallaan ja joka askeleen jälkeen näkee muutujien arvot "livenä".

9

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Miten Samba-yhteyden voi rajata kotiin?

« : 21.09.25 - klo:08.33 »

Oletettavasti kotiverkossa on käytössä jokin LAN avaruus esm. 192.168.0.0 niin sallit samba yhteydet sisään vain tästä verkosta.

Mutta sehän on jokaisessa kotiverkossa sama se LAN-avaruus! Juuri siksi kysyin.

Mutta tajusin juuri, että voihan Samba vaatia kirjautumisen.

Jäljelle jää siis wsdd-kysymys. Ehkä sittenkin olisi pitänyt kysyä se erikseen.

Voithan sinä säätä sen mikä LAN-avaruus on käytössä ihan miten haluat ja sen mukaan myös firewall säännöt.

10

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Miten Samba-yhteyden voi rajata kotiin?

« : 20.09.25 - klo:19.39 »

Miten se rajaus tehdään niin, että se erottelee mikä on kotona ja mikä ei? Teoriassa voin päätyä liittämään koneen johonkin toiseen kotiverkkoon - miten palomuuri tietää kenen kotiverkossa ollaan?

Oletettavasti kotiverkossa on käytössä jokin LAN avaruus esm. 192.168.0.0 niin sallit samba yhteydet sisään vain tästä verkosta.

11

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Miten Samba-yhteyden voi rajata kotiin?

« : 20.09.25 - klo:18.32 »

Helpoiten rajauksen saa tehtyä firewall:lla. Sallit samba yhteyden vain LAN verkossasi ja muualta blokkaat sen.

12

Yleistä keskustelua / Vs: Paljonko on paljon (prosessorin tehossa)?

« : 20.09.25 - klo:18.29 »

Koodia: [Valitse]

$ fastfetch
           `.:/ossyyyysso/:.                petria@5900x
        .:oyyyyyyyyyyyyyyyyyyo:`            ------------
      -oyyyyyyyodMMyyyyyyyysyyyyo-          OS: Kubuntu x86_64
    -syyyyyyyyyydMMyoyyyydmMMyyyyys-        Kernel: Linux 6.14.0-29-generic
   oyyysdMysyyyydMMMMMMMMMMMMMyyyyyyyo      Uptime: 8 days, 20 mins
 `oyyyydMMMMysyysoooooodMMMMyyyyyyyyyo`     Packages: 2742 (dpkg), 24 (snap)
 oyyyyyydMMMMyyyyyyyyyyyysdMMysssssyyyo     Shell: bash 5.2.37
-yyyyyyyydMysyyyyyyyyyyyyyysdMMMMMysyyy-    Display (LEN T27p-10): 3840x2160 @ 60 Hz (as 2745x1544) in 27" [External]
oyyyysoodMyyyyyyyyyyyyyyyyyyydMMMMysyyyo    Display (LEN T27p-10): 3840x2160 @ 60 Hz (as 2745x1544) in 27" [External] *
yyysdMMMMMyyyyyyyyyyyyyyyyyyysosyyyyyyyy    DE: KDE Plasma 6.3.4
yyysdMMMMMyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy    WM: KWin (Wayland)
oyyyyysosdyyyyyyyyyyyyyyyyyyydMMMMysyyyo    WM Theme: Breeze
-yyyyyyyydMysyyyyyyyyyyyyyysdMMMMMysyyy-    Theme: Breeze (KubuntuLight) [Qt], Breeze [GTK2/3]
 oyyyyyydMMMysyyyyyyyyyyysdMMyoyyyoyyyo     Icons: breeze [Qt], breeze [GTK2/3/4]
 `oyyyydMMMysyyyoooooodMMMMyoyyyyyyyyo      Font: Noto Sans (10pt) [Qt], Noto Sans (10pt) [GTK2/3/4]
   oyyysyyoyyyysdMMMMMMMMMMMyyyyyyyyo       Cursor: breeze (24px)
    -syyyyyyyyydMMMysyyydMMMysyyyys-        Terminal: konsole 24.12.3
      -oyyyyyyydMMyyyyyyysosyyyyo-          Terminal Font: Hack (12pt)
        ./oyyyyyyyyyyyyyyyyyyo/.            CPU: AMD Ryzen 9 5900X (24) @ 4.95 GHz
           `.:/oosyyyysso/:.`               GPU: NVIDIA GeForce RTX 3090 [Discrete]
                                            Memory: 40.81 GiB / 125.70 GiB (32%)
                                            Swap: 0 B / 8.00 GiB (0%)
                                            Disk (/): 718.75 GiB / 914.78 GiB (79%) - ext4
                                            Disk (/zstore): 2.09 TiB / 2.50 TiB (84%) - zfs
                                            Local IP (enp6s0): 89.27.108.8/21
                                            Locale: en_US.UTF-8

Oma pöytäkone, sopiva peruskäyttöön. Devaushommeleissa pyörittelee useasti paljon virtuaalikoneita niin muistia hyvä olla paljon. Myös LLM malleja tulee ajeltua lokaalisti ollama:lla.

13

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: sftp alias

« : 22.08.25 - klo:12.15 »

sshfs voisi olla hyvä vaihto-ehto...

14

Ubuntu tietokoneissa / Vs: Levykopioinnin hitaus

« : 20.08.25 - klo:08.57 »

Jeps. Itsellä on 24/7 päällä oleva pieni 1L Proxmox serveri, jossa on sitten myös tiedostopalvelin. Tuon tiedostot on nyt sitten tarkoitus puolen vuoden välein synkronoida vastaavalle kryptatulle Seagate USB asemalle, joka on töissä pukukaapissa jemiksessä.

Proxmox palvelin on kyllä varmuuskopioitu PSB-palvelimelle, mutta se ei taas paljoa hyödytä kun kyseinen kone on käytännössä samassa tilassa. Pitäisi kyllä tehdä palvelimen varmuuskopioista myös joku vastaava USB-varmuuskopio. On sen konfaamiseen kuitenkin sen verran aikaa mennyt. No onpa ainakin ne tärkeimmät kuitenkin nyt muualla jemiksessä. Serverin nyt saa aina tehtyä uudelleen. Toki nyt kun tuli puheeksi, niin pitääkin tässä välissä ottaa heti paikalliset Trilium muistiinpanot talteen. Niitä en kyllä halua hukata.

Itsellä myös Proxmox tutkinta ja kokeilut alkusuoralla. Mikä on tuo PSB-palvelin jonka mainitsit? Miten olet toteuttanut tiedostonjaon proxmox kanssa? Sellainen olisi myös itselle tarkoitus saada mutta en vielä päässyt selvyytteen mikä on paras tapa: truenas tms vai suoraan proxmox hostissa vai jotain muuta?

15

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Taustaohjelman käynnistäminen pilvikoneessa, yhteyden katkaisun vaikutus

« : 11.04.25 - klo:09.31 »

Kaksi tapaa:

1) screen/tmux
 - näillä manuaalisesti

2) teet sille systemd conffin ja laitat käynnistymään sen kautta.
- näillä automaattisesti

Lisäksi ehkä 3) tapa on käynnistää ohjelma
nohup <ohjelma> &

jolloin se jää tausta-ajoon ja siitä huolimatta vaikka etäyhteys katkaistaan <ohjelmaa> ei tapeta. Tässä tavassa aina tapa pysäyttää se myöhemmin on katsoa <ohjelma>:n PID numero ja lähettää sille sopiva signaali kill komennolla.

16

Laitealue / Vs: Suorittimien lukumäärä

« : 13.01.25 - klo:12.57 »

Jotkut suorittimet tukevat HyperThreading ominaisuutta joka tarkoittaa että yksi ydin pystyy suoittamaan samaan aikaan kahta säiettä.

Käytännössä se näkyy käyttöjärjestelmällä niin että ytimiä näkyy olevan tupla määrä mitä niitä fyysiesti oikeasti on. Näin on myös sinun
koneesi tapauksessa.

17

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Versiopäivitys ssh:n kautta

« : 04.01.25 - klo:10.39 »

Toinen tapa on kirjautua pilvikoneen konsoliin ja tehdä päivitys sitä kautta ilman ssh:ta.

18

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: c++ luokat ja luokkien ristiviittaukset

« : 26.08.24 - klo:15.01 »

Varmaankin olet .h filessä määritellyt luokat oikein ja sitten siellä missä yrität luokkia käyttää includoinut .h fileet jossa on määrittelyt?

19

Yleistä keskustelua / Vs: Puhelinterrorismi ja siltä suojautuminen

« : 19.07.24 - klo:00.54 »

Helpointa on olla vastaamatta kokonaan tuntemattomiin numeeroihin.

20

Laitealue / Vs: Ääni stereoihin pönttökoneesta, jossa Ubuntu 24.04 LTS.

« : 02.07.24 - klo:09.33 »

Tosin ääni tuskin on HiFi-tasoa kahdesta syystä:
1. Kysein äänikortti sijaitsee äänelle väkivaltaisessa ympäristössä eli koneen sisällä.

Mikä tällainen väkivaltainen ympäristö koneen sisällä on ?