Ubuntu 24.04.2 LTS | Lataa ja asenna | Tutustu yhteisöön | Blogi | Yritysten tarjoamat palvelut
Uusimmat julkaisut: 24.04.2 LTS (suositeltu, 20.2.2025) ja 25.04 (17.4.2025).
Näytä kirjoitukset
Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mutta miksi päivitykseen tarvitaan soketteja, kun päivitystahdin on kuitenkin oltava vuorokautta hitaampi ja viikko on ihan sopiva sekin. Mitä haittapuolia olisi, jos päivityspyyntö lähetettäisiin vain tavallisen html-sivun kautta.
Missä olisi harrastelijatasoiselle käyttäjälle sopiva opas dy.fi -palvelun käyttämiseen. En koskaan ole ymmärtänyt, mitä koneella pitää suorittaa, että dy.fi -domainit pysyvät käytössä. Mitä se noin viikon välein ajettava ohjelma tekee ja voiko sen toteuttaa millä kielellä vain.
dy.fi -sivulla voi ilmeisesti varata haluamiaan domainnimiä ja siitä ehkä selviää yrityksen ja voinee selvitä erehdyksen kautta.
Sivujen uudelleenohjauksen voi tehdä html/javascriptillä tai php:llä, mutta miten se tehdäään dy.fi-palvelun kaltaisissa paikoissa. Oletus on, että siellä se tehdään tehokkaammin ja näppärämmin.
GIT tuntui turhan massiiviselta ratkaisulta omaan käyttööni, joten kirjoitin oman scriptin, jolla saan vanhat versiot talteen.
Täyttää minun tarpeeni.
Tuota versionhallintaa tässä koitan kovasti opiskella, mutta huonolla menestyksellä. Aivoni on säädetty eri logiikkaan. Mutta siitä huolimatta joku git:n perustaito pitää tässä hankkia.
Miten te käytätte gittiä tai githubia? Mikä on tuossa helpoin? Asentaa joku plugin IDE:lle, graafinen git-ohjelma vai ihan komentoriviltä?
Erityisen ilahduttavaa olisi, jos joku osaisi suositella hyvää tapaa/pluginia Gitin käyttöön Geanyn kanssa. Tarve toistaiseksi enemmän paikallinen (itsenäinen ohjelmointi) kuin githubin käyttö.
Hyvä että onnistui.
Mutta kannattaa muistaa, että kun kyse on vain tulosten järjestämisestä, ei sillä ole suurta merkitystä tekeekö sen haussa vai koodissa. Likimain sama määrä dataa liikkuu tietokannan ja ohjelman välillä.
Tässä yhden avoimen lähdekoodin ohjelman kehittäjäyhteisö alkanut miettiä ohjelmankehittämisen tehostamista. Ohjelmisto on koodattu C++:lla ja siinä käytetään aika paljon Qt::tä. Ohjelman käyttämä omaperäinen tietokantamuotokin on ollut keskustelun alla. On ollut tarpeita tehdä siitä loogisempi ja helpommin hallittava. Ohjelmointikieliä on ollut esillä Java, Python, Ruby, Go ja sitten on voinut ehdottaa itse jotain kieltä.
Onko vinkkejä, miten avoimen lähdekoodin projektin voisi portata C++:sta Pythoniin? Ohjelma on monikielinen, joten ensimmäisenä on tullut kysymys, miten Pythonilla voi koodata monikielisyyden (Internationalization, Localization). Pythonilla tietääkseni voi kutsua myös C++ -moduuleita, jos on jotain kriittisiä koodinpätkiä.
Ongelma on serverillä jolla dynaaminen ip-osoite. Normaalikäytössä homma toimii mutta sähkökatkon jälkeen noip2 ei käynnistykään.
Käsittääkseni ongelma on siinä että routeri nousee sähkökatkon jälkeen takaisin ylös hitaammin kuin serveri joten noip2 ei saa osoitetta bootissa ja jää sen takia käynnistymättä.
Jonkunlainen kilke crontabiin joka tarkistaa jos noip2 ei ole käynnissä niin käynnistää sen? Jotain muuta? Kiitollisena otertaan vastaan ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi?
Tarkoitan sitä verkkoa jonka kautta internet sinulle ryömii. Tuleeko se TV-kaapelista vai phelinkaapelista vai mikä on se teknologia jota varten signaalin muunnos tarvitaan?
Yhteys on langaton modeemi. Eli kotimokkula/matkamokkula tai mikä lie virallinen nimike. Ylempänä kerrottu merkki ja asetukset.
http://localhost/~haapakorpi/index.php --->
Forbidden
You don't have permission to access this resource.
...?
