Viestit

1

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Olioiden tallennus vs tietokanta

« : 24.08.23 - klo:07.29 »

Mutta en ihan ymmärrätuota logiikkaa. Eikö oliot pidä olla kaikki luotuna käyttömuistiin, jotta niitä voi käyttää? Eli tällöin tuo tietokanta toimii ikään kuin monimutkainen tiedosto. Saman saisi aikaan vaikka json-tiedostolla. 

Vai onko tuossa idea, että noita olioita ladataan tarpeen mukaan, mitä käsiteellään? Eli tuollaisen laajemman ohjelman logiikkaa?

Yhden kortin tiedot pitää joka tapauksessa olla ladattu muistiin muodossa tai toisessa jotta sitä voi käsitellä tai näyttää ohjelmassa.

Se onko tieto oliossa vai tietueessa (struct tms mikä nyt onkaan python kielessä vasrtaava) ei ole oleellista.

2

Laitealue / Vs: Ram muistin nopeus

« : 12.07.23 - klo:19.50 »

Onko kyseessä tämä kone:

https://support.hp.com/sk-en/document/c03364089

3

Yleistä keskustelua / Vs: Omakohtaiset kokemukset verkkohuijauksien kohteena olemisesta?

« : 08.07.23 - klo:08.41 »

Vaikka kameran mustalistaa niin, ettei se käynnisty ollenkaan, niin silti täytyy erikseen pitää huoli siitä että myöskin mikrofoni pysyy pois käytöstä.

Sekin vielä. Mä en juuri välitä näistä, mitä ei ole takeita kun kotikitaristina soitan asteikkoja ja improan omaksi iloksi lähestulkoon päivittäin ja COVID-19 Lockdownin aikana erityisesti oli ihan henkireikä, niin ei ole mitään takeita, että naapurusto ei olisi nauhoittanut soittoani, varmaan onkin niin siinä määrin en välitä tästä tietokoneen mikrofonin sisäänsyöttö-portin tai kanavana audion maailmalle päätymistä.

Sama, mitä välillä on täältä kotilähiössäni hyvänpäiväntuttuni istuu viimeksi sunnuntaina alkuillasta pari tuntia istui tuossa ja kuunneltiin musiikkia Spotifystä, ja keskusteltiin niitä näitä ja otettiin pari rapakaljaa, niin mitään takeita, nauhoittaako tämä keskustelujani kännykällä ja mitä audio-tuotetta leikkaa niistä. Olen käsitellyt nämä, enkä välitä.

Missä kännykkämallissa pystyy nauhoittamaan? Ei kai ihan c-kasetille asti?

4

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Dockerin (Desktop) asennus

« : 04.07.23 - klo:09.30 »

Kiitos. Mä nyt rohkaistuin ensin yrittämään tuolla komentorivillä. Jos menee hermo, niin sitten pitää koittaa tuota Biosin säätöä ja Desktopin asennusta. 

BIOS säätö pitää joka tapauksessa tehdä ensiksi.

5

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: textarea -teksti diviin javascriptillä ja muokatun tekstin lähetys fetchillä

« : 11.06.23 - klo:19.38 »

Selvä, ehkä turhaan ajattelin välttää tiedonsiirtoa varsinkin, kun kyseessä on vain ihan pieni teksti ja mahdollista perillemeno- ja päivitysvirhettä en osannut ajatella ollenkaan. 

 

Eikö olisi helpompaa vaan käyttää wordpressiä jossa tämä toimii?

6

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Docker vs Bubblewrap - Sovellusten eristäminen

« : 29.05.23 - klo:10.18 »

Vähän aiheen vierestä, mutta miksi käytetään dockeria eikä lxd:tä.

Joskus olen vähän kokeillut lxd:tä, mutta en niin paljon, että olisi selvinnyt, mitä mahdollisia puutteita tai ongelmia siinä on vaikka dockeriin verrattuna.

IMO tässä hyvin selvitetty erot:

https://ubuntu.com/blog/lxd-vs-docker

7

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Nettisivun osoite raakamuotoisena, nslookup-komento

« : 28.05.23 - klo:11.04 »

"nslookup ei ole mitenkään sidoksissa selaimen hakukenttään vaan on ihan erillinen komentoriviohjelma."

Noin itsekin asian ymmärtäisin ja kun käytin nslookup-ohjelmaa selvittääkseni, mikä on sen palvelimen osoite, jossa sivu oikeasti on, suora osoite nettisivu.fi antoi eri osoitteen kuin nettisivu.dy.fi

nettisivu.fi antaa näköjään louhen osoitteen

http://77.240.23.85/

joka ilmoittaa, että verkkotunnus on varattu, niin kuin se tietysti onkin, koska nettisivu on varattu yhdistyksellemme.  nettisivu.dy.fi antaa oikean osoitteen, josta sivua voi mennä muokkaamaan. Selaimessa sivu näkyy kummallakin osoitteella, siis joko suoraan netisivu.fi  tai nettisivu.dy.fi

Kysymys siis olisi, miksi sivun todellinen osoite ei näy nslookupilla, vaikka selain näyttää kummallakin osoitteella saman sivun.

nslookup vois siis katso YHDEN osoitetta vastaavan IP-osoitteen. Tämä on siis aina 1:1 suhde eli yhdellä nimellä on yksi ip-osoite.

Sen takia netisivu.fi ja nettisivu.dy.fi voi palauttaa eri osoitteen. Riippuu täysin siitä miten niiden osoitteen on määritelty nimipalveluun.

Mitä tarkoitat sivun todellisella osoitteella? Jokaista hostnamea vastaa siis aina yksi ip4 osoite.

8

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: Nettisivun osoite raakamuotoisena, nslookup-komento

« : 28.05.23 - klo:09.20 »

Mitä osoitetta nslookup näyttää, jos sivun nimen kirjoittaa suoraan selaimen hakukenttään.

Olipa aika sekavaa tarinaa mutta:

nslookup ei ole mitenkään sidoksissa selaimen hakukenttään vaan on ihan erillinen komentoriviohjelma.

Mikä siis on ongelmasi kun ei oikein avautunut tuo selitys?

9

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: htmlkoodi, alkeiskysymys

« : 24.05.23 - klo:09.13 »

Jos esimerkillistetään
Kuvitellaan pätkä hakemistorakennetta, joka ei ala juuresta, vaan alempaa. eka, jolla alihakemistot toka1 ja toka2. Hakemistossa toka2 on alihakemisto koka.  Kokassa on file kuva.jpg.

Olen toka1 hakemistossa kirjoittamassa editorilla lista.html:llään riviä: <img src:="?/koka/kuva.jpg"> . Mitä kirjoitan ?:n tilalle.

Asia kiinnostaa edelleen, vaikka tässä välillä tulikin muuta ajankulua.

Tässä ei pidä ajatella ollenkaan sitä missä hakemistossa on editorilla kirjoittamssa.

HTML sivuta tarjoilee selaimelle www-palvelin ja HTML koodin suhteelliset viittaukset pitää olla tehtynä siihen hakemistoon joka on www-palvelimeen konffattu.

Esimerkkinä apache:n vakio konffi määritelmä:

DocumentRoot /var/www/html


tuolloin siis menee kyseisen apachen tarjoamalle sivuille vaikka http://localhost/foo.html

niin tiedosto on silloin /var/www/html/foo.html

10

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Vieläkö joukossa on Gentoo-harrastelijoita?

« : 10.05.23 - klo:08.19 »

Vieläkö gentoolla käännellän kerneleitä?

11

Yleistä keskustelua / Vs: Mistä avoimia csv-tiedostojen lähteitä ?

« : 07.04.23 - klo:08.32 »

Pistä koodit näkyviin niin tutkitaan missä mahdollisesti kestää ja miten voi parantaa..

En vielä ole keksinyt sopivaa lisenssiä, joten ennen sitä en lähetä ainakaan koko koodia. Lisäksi Tiedän, mikä ohjelmani tekee hitaaksi, ja jopa osaisin hivenen optimoidakin nopeuden ja muistinkäytön suhteen, mutta toistaiseksi keskityn ominaisuuksien tekemiseen, ja jätän optimoinnit myöhemmäksi.

Tosiaan Ryzenini kyykkää pahasti, koska konffi-tiedostoni aika on maksimissaan exponenttiaalista aikaluokkaa ja csv-tiedoston läpikäyminen on polynomi-luokkaa. Molempia saisi alaspäin, mutta ainakaan vielä ei ole sen aika.

Muistiakin ohjelmani kuluttaa useamman Gigan, vaikka pituutta ohjelmallani olekaan kovin paljoa.

Nopeutta helpoiten saisi kasvatettua säikeistämällä lisää, mutta niistähän ei irtoa kuin muutaman kertaluokkaa, mutta kyllähän 12h:n putoaminen 4h:n olisi ihan merkittävä pudotus. Sen saattaisin saada tehdyksi pelkällä säikeistämällä, jos sen onnistuisi tekemään optimaaliisesti.

Toisaalta nopeutta saa helpoiten lisättyä aineistoa pienentämällä, mutta pitäähän sitä saada koodi toimimaan suurellakin aineistolla.

Mielenkiintoista. Mitä siis tehdään yhdelle CSV riville kun käsittely kestää noinkin kauan?

12

Yleistä keskustelua / Vs: Mistä avoimia csv-tiedostojen lähteitä ?

« : 06.04.23 - klo:07.29 »

Tartteisin suurehkoja csv-tiedostoja.

Tällä hetkellä omani csv-tiedoston maksimikoko on n. 1 Gt ja vajaa 6000000-riviä, mutta haluaisin testata suuremmalla tiedostolla. Mistähän sellaisia löytäisi ?

En haluaisin teennäisesti kasvattaa tiedoston kokoa kopioimalla tiedostoja yhteen, jolloin siis tiedoston kooksi saisin kaksinkertaisen.

Mitä tarkalleen ottaen ole testaamassa? Eikö sillä siis ole mitän merkitystä montako kenttää per rivi on tieto CSV rivissä ?

No, jos kenttien määrä alkaa ylitellä yli 50:n, niin ohjelmani alkaa olla ongelmissa. Sen lisäksi toivoisin, että jokaisessa rivissä olisi sama määrä delimetereitä (erottimia/sarkaimia).

Tosin nyt näyttää siltä, että koodini on varsin etana, kun tuota 1 Gt:n csv-tiedostoa on rouskuttanut yli 1000 minuuttia, joten en taida viitsiä laittaa rouskuttamaan tämän suuremmilla tiedostoilla eli optimointia tarvitaan.

Pistä koodit näkyviin niin tutkitaan missä mahdollisesti kestää ja miten voi parantaa..

13

Yleistä keskustelua / Vs: Mistä avoimia csv-tiedostojen lähteitä ?

« : 05.04.23 - klo:08.31 »

Tartteisin suurehkoja csv-tiedostoja.

Tällä hetkellä omani csv-tiedoston maksimikoko on n. 1 Gt ja vajaa 6000000-riviä, mutta haluaisin testata suuremmalla tiedostolla. Mistähän sellaisia löytäisi ?

En haluaisin teennäisesti kasvattaa tiedoston kokoa kopioimalla tiedostoja yhteen, jolloin siis tiedoston kooksi saisin kaksinkertaisen.

Mitä tarkalleen ottaen ole testaamassa? Eikö sillä siis ole mitän merkitystä montako kenttää per rivi on tieto CSV rivissä ?

14

Yleistä keskustelua / Vs: Kokemuksia kevytyrittäjänä ohjelmistokonsulttina rekrytoivista firmoista?

« : 30.03.23 - klo:07.52 »

Ohjelmistoprojekteissa on yleistä että isommat kokonaisuudet kilpailutetaan ja puitesopimus "myydään" parhaan
tarjouksen tekijälle. Näiden sopimusten arvot voivat olla useita miljoonia euroja ja projekteissa voidaan hakea
kokonaisia tiimejä toteuttamaan useiden vuosien ajan jaksolle isoja kokonaisuuksia.

Koska yhden miehen firmoilla ei useinkaan ole resursseja tarjota ja ostaa miljoonien (tai kymmienien miljoonien)
arvoisia projekteja itselleen käy niin että isot toimijat (Tieto, Digia, jne..) voittavat nämä kilpailutukset.

Nämä isot toimijat käyttävät sitten joko omia varsinaisia palkkalistoillaa olevia työntekijöitä projektien toteutukseen.
Jos resursseja ei omasta talosta löydy käytetään ulkoista työvoimaa eli noita konsultteja joista Jere mainitsi.

Kun tällaista ulkoistusta käytetään niin luonnollisesti tehdään toimeksiantosopimus konsultin ja konsultin työtä käyttävän
firman välille. Tämä vastaa pääsääntöisesti "normaalia" työsopimusta ja tällainen sopimus luonnollisestikkin pitää aina olla.
Jos ei ole niin tekee ns. pimeää työtä.

Se miten tällaiseen sopimukseen pääsee yksittäinen ohjelmistokehittäjä. Siihen pätee samat säännöt kuin hakisi normaalia
ohjelmistoalan työpaikkaa. Loppu asiakas jolle projektia tehdään on luonnollisesti kiinnostunut siitä että projektiin haettu
konsultti on pätevä siihen rooliin johon häntä ollaan hakemassa. Tämän varmistamiseksi lähes aina järjestetään konsultille
haastattelu jossa "tarkistetaan" esim. tekninen osaaminen tietyn kooditekniikan hallitsemiseen jota tarvitaan projektin suorittamiseen.

Oleellista siis projektiin pääsemisellä on se että hakija osaa sen mitä haetussa roolissa vaaditaan ja tämä asia ei mitenkään eroa
onko rooliin hakemassa kevyt yrittäjänä/yrittäjänä tai varsinaiseksi työntekijäksi projektin omistavaan firmaan.

On myös olemassa junior/harjottelija rooleja projekteihin joissa nimensä mukaisesti haetut vaatimukset kandidaateilta ei ole niin kovat
kuin jos haetaan senior osaajan tittelillä.

15

Muut käyttöjärjestelmät ja Linux-jakelut / Vs: Raspberry Pi 3 + Serveri OS? ja -yrityskäyttö -soveltuvuus?

« : 11.03.23 - klo:07.02 »

Tämä nyt oma liikeideani ei ole verkkoisäntäpalvelut, eikä affimainontaan perustuva verkkosivu, vaan päivänvalon kestävällä ansaintalogiikalla oleva korkean moraalin televiestintä/Internet - palvelut -kategoriaan kaupparekisterissä menevä, eikä liity kävijälaskurin eikä tuohon varashälyttimeen mitenkään.

Tämä kuulostaa jo niin vakuuttavalta kun oikein päivänvalonkin kestää että taatusti tulisi siitä Leijonan luola ohjelmasta varmat sijoitusrahat 

16

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: php scriptin kutsuminen Androidista Ajaxilla

« : 10.02.23 - klo:08.14 »

Katso sen android kielen/frameworkin ohjeista miten kuuluu tehdä http-request.

17

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Komentorivi-linux

« : 09.02.23 - klo:07.31 »

Joitain kuitenkin on olemassa, kuten perinteiset Lynx, (E)Links ja w3m. Useimmat niistä eivät tosin osaa JavaScriptiä, joka on lähes välttämätön nykyisessä webissä. Browsh pystyy siihenkin, koska se toimii tekstikäyttöliittymänä Firefoxille. Resurssivaatimukset ovat toki sitten eri tasolla kuin vaikkapa Lynxissä, ja vanhasta koneesta voi loppua muisti kesken samaan tapaan kuin graafista Firefoxia käyttäessä.

Juuri julkaistiin uusi Chromium engineä käyttävä tekstipohjainen selain:

https://github.com/fathyb/carbonyl

18

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Komentorivi-linux

« : 08.02.23 - klo:21.58 »

Enemmänkin haluan koneen, jossa komentoriviä ei voi kiertää millään graafisella ohjelmalla. Ikään kuin vaihtoehto itsekurille.

Kuten sanottu, saman tuloksen saa aikaiseksi kun asettaa niin että graafinen käyttöliittymä ei käynnisty bootissa ollenkaan.

19

Vaihtoehtoiset työpöytäympäristöt / Vs: Komentorivi-linux

« : 08.02.23 - klo:14.55 »

Eikö riitä että säädät sen niin että graafinen käyttöliittymä ei käynnisty ollenkaan?

20

Ohjelmointi, palvelimet ja muu edistyneempi käyttö / Vs: dy.fi -palvelun käyttö

« : 06.02.23 - klo:09.02 »

Mutta miksi päivitykseen tarvitaan soketteja, kun päivitystahdin on kuitenkin oltava vuorokautta hitaampi ja viikko on ihan sopiva sekin. Mitä haittapuolia olisi, jos päivityspyyntö lähetettäisiin vain tavallisen html-sivun kautta.

Johtunee siitä että kaikki nettiliikenne kulkee sokettien kautta linuxissa.