Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - HifiTollo

Sivuja: [1] 2 3 ... 6
1
Chromebookin muokkaus ajamaan Ubuntua on perusteltua monestakin syystä:

1. Saa lisää käyttövuosia vanhaan Chromebookiin, minkä päivitykset ovat loppuneet.

2. Saa kevyen, helposti mukana kuljetettavan läppärin, millä linuxoituna kuitenkin tekee   enemmän kuin Chromebookilla.

3. Jos on vanhoja oheislaitteita, kuten minulla vanha Samsung-laserprintteri, mihin ei enää ollut tukea ChromeOS:llä, sain printtauksenkin toimimaan, koska LInux:illa on hyvä tuki vanhallekin raudalle.

4. Kaikella tällä säästää paljon rahaa. Olen jo vuosikaudet ostanut läppärit itselle, perheelle ja lapsenlapsille käytettyinä ja/tai rikkinäisinä, halvalla, ja pikku investoinneilla korjannut, tuunannut, modannut kaikille sopivat koneet: Windows, Linux, ChromeOS, Android...

5. Elektroniikkanörttinä viihdyn tuollaisissa harrasteluissa, rahan säästäminen on kiva bonus.

Samaten kierrätys on ympäristöystävällistä verrattuna aina uusien koneiden ostamiseen, mikä on OK ellei halua säätää tai jos hommien tehotarpeet vaativat uutta kovaa rautaa.

2
Chromebook - on halpa ja kevyt kantaa ja hyvä alusta Ubuntu:lle.

Chromebook:eja saa huokealla uutenakin ja puoli-ilmaisena jonkun vuoden käytettyinä. Ihmettelen, miten vähän tälläkään foorumilla on juttua niiden käyttämisestä Linux-koneina. Itse olen aina joskus tänne niistä kirjoitellut. Chromebookien hintaa pudottaa niiden lyhyt käyttöikä ChromeOS:n kanssa - sen päivitykset lakkaavat 6:ssa vuodessa, eli paljon nopeammin kuin laitteen mekaaninen/elektroninen käyttöikä, jos kohtelee yhtään tolkullisesti.

 Tässä oli nyt lipsahtanut pari vuotta siitä kun viimeksi muokkasin jostakin vanhasta Chromebook:ista jotakin Linux-versiota ajavan, ja ne koneet on myyty jo ajat sitten muiden käyttöön. Nyt piti taas aktivoitua siinä.

Yksi omassa käytössä aamiaispöytä-Chromebookina ollut toosa kertoi että Guggeliguu lopettaa siihen päivitykset kesän alussa. (ns. Chromebook AUE-ilmiö). Joten ajattelin saman tien muuttaa koneen linux-masiinaksi. Parissa vuodessa se asia oli hieman muuttunut entisestä.

Ajattelin ensin tehdä helpoimman kautta ja ottaa käyttöön ChromeOS Crosh-shell -menetelmän jolla pystyy ajamaan molempia käyttiksiä ja hyppäämään vauhdissa toisesta toiseen. Otin Linuxeista Xubuntun (xfce-UI Ubuntu), mutta se pyöri niin hitaasti että hermo meni. Ihmettelin kun koneeni oli sentään Braswell-arkkitehtuurin komponenteista kasattu laite, koodinimeltään “Edgar”: RAM 4GB ja eMMc 32GB, eli ei ihan minimopo.  Ongelma lienee Crosh, se generoi  ajettaessa koko ajan virhelokia vaikka kaikki sujuisi ok, senkun rähjää.

Päätin heittää Crosh:in ja koko ChromeOS:n jorpakkoon, ja putsata koneen tyhjäksi aina BIOS-Firmware:a myöten. Joten kellosepän meisselisetti esiin, ja koneen emolevy esille. Oli vielä niitä mokomia superohuita kuoria, joita pitää ohuella muoviplektralla suostutella aukeamaan, ennen kuin pääsee purkamaan emolevyn WriteProtect-ruuvit.

Sitten ajoin sellaiset scriptit Crosh-Shell:issä että asensin MrChromebox:in täyden UEFI-Boot-Firmware:n BIOS:iin. Byebye ChromeOS - paluuta ei ole!

EIkun kasaamaan käyttistikkua: Downloadasin GalliumOS:n, mikä joskus aikoinaan oli osoittautunut tehokkaaksi linux-käyttikseksi Chromebookeissa. Vaikka sen ylläpito on kysymys ja ylläpitäjäkin vaihtunut/kadonnut/? Tein WIn10-koneessa ohjelmalla Etcher boottaavan GalliumOS ISO- USB-tikun ja eikun asentamaan. Sujui hyvin… aina kun n. 97% asennuksesta oli tehty, minkä jälkeen asennus crash:äsi. Yritin kolmasti, ei onnistunut.

Seuraavaksi latasin Lubuntu-koodin (Light-Ubuntu linux) Win10-koneelleni ja Rufus-ohjelmalla tein ISO-tikun. Asennusyritys jäi nyt jumiiin systeemi-eMMC:n partitioinnissa, ja kone ilmoitti, että pieleen mennyt Gallium-asennus oli tehnyt partition mitä ei voinut pienentää.

Kun yö pimeni iskin Edgariin kiinni vanhan perus-Ubuntu 20.04 LTS-ISO-USB-tikun ja yritin sillä. Ihme ja kumma: tämä iso ja joillekin Chromebook-taudoille raskas versio Ubuntu Linuxista asentui, päivittyi ja toimi ihan pirteästi pikku Chromebookissa, joka on nyt ylpeä Linux-läppäri. Sillä tätäkin nyt kirjoitan.


Olen kokeillut aikoinaan dual booteja vanhoissa Windows- ja Chromebook-Acer:eissa, ThinkPad:eissa, Toshiba- ja HP-koneissa, ajanut jotakin linux-versiota Crosh:in avulla ChromeOS:n kanssa samoissa koneissa  jne.

Lopputulema on että useimpaan rautaan löytyy aina joku tapa asentaa ja ajaa ja joku Linux-distro, mikä toimii riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Vanhoille PC-romuillekin, joihin ei enää saa uudempia Windows-jakeluita asennettua, tai Chromebookeille, joille käyttispäivitykset lakkaavat.

Itse teen nykyään koneista vain Linuxia tai vain Windowsia tai ChromeOS:ää ajavia, olen hylännyt dual-bootit (WIndows uudelleenasennus pyyhkii Ubuntu-partitiot), Croshin (hidastaa ja sotkee). Olen hylännyt myös ChrU-buntun ja chrx Gallium asennukset.

Vanhoja koneita saa sen verran edullisesti, vallankin nyt kun markkinoille tulvii Chromebookeja, joiden päivitykset ovat jo lakanneet tai päättymässä. Niinpä voi hankkia eri käyttötarkoituksiin eri koneet, simppeleillä asennuksilla ja helpommalla ylläpidolla. Esim minulla aina repussa kulkee kevyt 14"  Acer CB3-431, joka ajaa pirteästi Ubuntu 20.04-linuxia, ja boottaa vain sen. Akku kestää koko päivän, koko sopii reppuun mutta näyttö riittää työskentelyyn, painon jaksaa kantaa jne. Raskas ThinkPad W520 ajaa Windows 10 Pro:ta ja lepää kotona työpöydällä.

3
Hieman uudempaa kokemustietoa Lenovo G70-70 -koneesta ja Ubuntu Linux:ista nyt versiosta 20.04 LTS.

Ostin käytettynä em koneen, mihin oli asennettu Windows 10, ja yritin jossakin vaiheessa asentaa  Ubuntu 20.04:n, ei onnistunut, asennus kaatui alkuunsa. Yritin asennusta DVD:ltä, minkä olin muistaakseni kasannut Create bootable ISO-komennolla..

Nyt tein uuden asennuksen USB-tikulla, minkä olin kasannut Windows 10-koneella käyttäen Rufus-ohjelmaa.Linuxin asennus pääsi pidemmälle, mutta pysähtyi taas loppumetreillä johonkin virheilmoitukseen, mistä en tolkkua saanut. Ubuntu oli kuitenkin koneelle ilmaantunut, ja boottivalikko myös, jopa toimivana, eikä WIndowskaan vaurioitunut.

Kone tuntuu toimivan Ubuntulla paremmin kuin Windowsilla. Windows ei päivity vieläkään kympin 20H2 - versioon, vaikka jopa vanhat W500-ThinkPadini ovat päivittyneet siihen. Läppärin TouchPad toimii Windows 10:ssä myös jotenkin yllätyksellisen hysteerisesti, ja näyttö zoomaa ilman tilausta - kaikki tällainen taas toimii Linux-puolella moitteettomasti, ei yllätys-zoomauksia  eikä hypähtelyitä.

Viesti on siirretty muilta alueilta, joissa käsiteltiin laitteen toimimista Ubuntu  14.04 -versiolla

4
Linux Lite on todella nimensä mukainen: kevyt.

Vanhempi ja heikompikin kone jaksaa pyörittääö sitä hyvin. Se on helppo asentaa ja käyttää, ja ohjelmia voi asentaa mistä vain Linux-lähteestä.

Minulla on ollut vanhoja DELL- HP- ja IBM-koneita, joita ei enää pysty päivittämään Windows 10:een, ja joissa jopa Ubuntu Linux pyörii liian hitaasti. Olen kokeillut niissä Lubuntua, Xubuntua ja Linux Mint:iä, mutta Linux Lite toimii niissä parhaiten. Jos vielä vaihtaa koneisiin SSD-levyn systeemilevyksi, saa niistä ihan pirteitä arkikoneita.

5
Laitealue / Vs: ThinkPad W520
« : 03.02.19 - klo:10.47 »
Minulla on Elisan Huawei Tukiasema/Reititin, joka toimii 2.5 alueella palvelu : "Wifi1"

Sen yhdessä Ethernet-portissa tuo Asus, mikä toimii kai näin kytkettynä kai ethernet-kytkimenä ja kaksitaajuus-Tukiasemana, palvelut: Wifi2_1" ja Wifi2_5".

Kaikki kolme palvelua näkyvät Ubuntun wifi-palvelulistalla: Wifi1, Wifi2_2 ja Wifi2_5.

W520 suostuu kytkeytymään vain tuohon Wifi1:een, siis Elisa reitittimen 2.5-palvelulla.

W520 siis tuntuu hylkivän Asus-tukiasemaa yleensä.

Moni muu kotini kone käyttää Asusta kyllä sujuvasti.

6
Laitealue / Vs: ThinkPad W520
« : 02.02.19 - klo:18.31 »
Noita kauhujuttuja löytyi aina googlelle, kun hain jonkun harkitsemani ostokohteen tyyppinumerolla ja sanalla linux. Joissakin kerrottiin jopa linuxin tappavan Thinkpadinkokonaan boottaamattomaksi ja korjaamattomaksi.
(En enää muista oliko se 16.04 vai 18.04 ja mikä malli TP?)

Noita puuttuvia drivereita tai sopimatonta firmwarea näin joissakin vanhoissa eksoottisissa koneissa aikanaan ubua asennellessani. Eka versio taisi olla 6.04, minkä asensin paleotsooisen aikakauden Aceriin. ::)

Miten saan selville wifi-kortin tyypin? Hardinfo kertoo:


Network controller      : Intel Corporation Centrino Ultimate-N 6300 (rev 3e)

-Network Interfaces-
wlp3s0   24,14MiB   5,60MiB   192.168.1.3   
lo   0,18MiB   0,18MiB   127.0.0.1   
enp0s25   0,00MiB   0,00MiB      
wwp0s29u1u4i6   0,00MiB   0,00MiB      

Wifi:stä se ei kerro mitään.

7
Laitealue / Vs: ThinkPad W520
« : 28.01.19 - klo:20.40 »
Jatketaan iloista yksinpuhelua. (Kirjoitan sillä nimenomaisella W520:llä). Ihmettelin ettei asennuksessa tullut mitään ilmoituksia puuttuvista drivereista tai sopimattomasta firmwaresta jne. Kaikki meni tässä asennuksessa ihan heittämällä.

Tosin koneessa oleva nVidia:n kortti oli BIOS-tasolta pantu kylmäksi jo Windows 10- asennuksessa, se kortti kun esti koko koneen bootin, eikä nVidia aiokaan toimittaa sille Win10:ssä toimivaa driveria. No 1600x900 formaatti toimii näytöllä ilmankin.

Wifissä ilmeni hassu yhteensopivuusongelma. Minulla on internet-liittymänä Mobiili-4G Huawei:n reitittimellä ja verkkoa olen laajentanut ASUS-reitittimellä, kotona näkyy siis kaksi wifi-palvelua. Tämä W520 toimii ihan sisäisellä wifi-kortillaan OK tuon Huawein kanssa, mutta ei suostu ottamaan yhteyttä millään tuohon ASUS-reitittimeen?

8
Laitealue / ThinkPad W520
« : 27.01.19 - klo:12.21 »
Pitkästä aikaa (siis 16.04 sta) ajattelin asentaa Ubuntun, nyt version 18.04.

Olen tässä välillä myynyt pois tai anatnut lapsilleni aiemmin asentamiani Ubuntu-läppäreitäni. Mutta nyt olin ostanut edullisesti kärsineen ThinkPad W520:n ja ajattelin, että silläpä testaan uusinta Ubuntua 18.10, vaikka maailman verkoissa paljon on kauhujuttuja ThinkPadien kuolemista tai sekoamisista Ubuntun kynsissä.

Tuo kone oli tosiaan kärsinyt. Joku oli poistanut DVD-aseman, eikä luukun kanttakaan ollut. konetta oli pudoteltu ja sen muovikuoressa oli halkeamia, ja jopa puuttuvia paloja. Koneeseen oli joskus kuitenkin päivitetty Windows 10, joten kuorta liimailtuani ja koneen puhdistettuani asensin siihen SSD-levyn ja muistia niin paljon, kuin kenkälaatikosta kortteja löysin. WInukka osoitti, että kone boottaa ja laitteet toimii. Hyvä, koska toimiva kone on tylsä, se on sekoitettava, asennetaan siis Ubintu.

Olihan elämäni helpoin käyttisasennus. Rufuksella tein boottaavan USB:n ja boottasin sillä Ubu 18.10:n kokeiluun, wifi ei toiminut sisäisellä piirillä, joten laitoin Buffalon USB wifi-tikun kylkeen ja kaikki tuntui olevan niin OK. Partitioin levyn puoliksi Ubuntulle ja asensin Ubuntu 18.10:n. Hyvin toimii boottivalikko, ja wifikin alkoi toimia sisäisellä kortilla, kun sain hieman päivityksiä ladattua.

9
No, enpä tiedä, kyse on lähinnä tarvittavasta valistuksesta ja liki monopoliasemaan ängenneen Windowsin massiivisesta mainonnasta. Suuret massat ei tiedä, että on vapaitakin vaihtoehtoja.

Jos tällainen toistaitoinen huru-ukko kömpelöine sormineenkin tuohon Chromebookista Linux-koneeseen muutokseen pystyy, niin mikä ettei valtaväestö. Vähän vain täytyy selata nettiä ja kerätä vinkkejä ja ohjeita.


10
Googlella on ikävä "pakotetun eläköitymisen" käytäntö Chromebookeille. Joillekin sangen yleisillekin Chromebook-laitteille on viiden vuoden kuluttua mallin ilmestymisestä markkinoille asetettu EOL (End-Of-Life), jolloin niile ei tehdä eikä jaeta päivityksiä. Googlen tuki tylysti loppuu.

Pitäisikö 5v ikäinen moitteettomassa kunnossa oleva kone kipata roskikseen ja ostaa uusi? Ei todellakaan, minun mielestäni sellainen olisi haaskausta: koko laajahko konekantani on yli 5v ikäistä. Sen sijaan tuollaisesta koneesta voi kipata koko Googlen ja ChromeOS:n roskikseen ja asentaa Linuxin.

Ostin kesällä yhden rikkinäisen vanhan Acer C7 -Chromebookin ilmas systeemilevyä. Asensin siihen SSD:n HD-paikkan ja tekemälläni Recovery USB:llä asensin koneeseen ChromeOS:n - ja törmäsin tuohon tylyyn ilmoitukseen, että päivityksiä ei tule.

Tongin hieman nettiä, ja löysin ohjeita, kuinka koneesta voi flash:äämallä uuden firmwaren&SEABIOS:in heittää kaiken googlen roskan ulos, niin ettei bootissakaan näkyisi ChromeOS vaihtoehtoa, ja asentaa haluamansa käyttis. Piti vain avata kone taas ja asentaa foliolla oikosulku firmiksen Write-protect piikkien väliin, ja sitten ladata John Lewis:n tekemä täysfirmis.

Olin valinnut koneeseen Xubuntu-pohjaisen GalliumOS:n (xfce-käyttöliittymä) ja ladannut sen ISO-filen ja tehnyt boottaavan asennustikun ohjelmalla Etcher.

Kun Linux-asennustikun laittoin koneen kylkeen ja tämän uudella firmiksellä ladatun ent.Chromebookin käynnisti, Bios huomasi heti tikun, ja kun sen valitsi boottilaitteeksi, oli GalliumOS pian koneessa. Ja tuo vanha Intel  SandyBridge-prossulla varustettu mopo osoittautui sangen pirteäksi GalliumOS-Linux-koneeksi 120GB SSD:llä ja 4GB RAM:lla. Saatanpa vielä vaihtaa koneeseen 2x8GB RAM:in, vaikka se Chromebookina kuulemma tuki vain max 4GB RAM:ia.

Joten vanhasta Chromebookista kannattaa heittää pois Google, ei konetta.

11
Johan tässä olen vuosikausia ajanut Linux-pohjaista GalliumOS:ää dual-boottina Toshiba Chromebookissa.


Ja pikku Acer-Chromebookissa Crosh Shellin avulla Ubuntu 16.04:a xfce-käyttöliittymällä.

Mutta kivahan se olisi jos kaikkiin Chromebookeihin saataisiin natiivimpi Linux-käyttömahdollisuus.

12
(Mode siirtäköön asianmukaiseen ketjuun:
en ole varma liittyykö ongelma 18.04 BETA-versioon, vai logout-sovellukseen )

Asensin vaikeuksitta 18.04 BETA:n vanhaan Acer eMachines-koneeseen. Unity symboleineen oli ehtinyt tulla sen verran tutuksi, että GNOME-nappuloitten pienikokoisimmat symbolit eivät heti tihrusilmilläni löytyneet. Kun olin pari kertaa etsiskellyt Sign-Out-symbolia oikeasta yläkulmasta, kysyin koneelta kirjoittamalla tekstin "Logout".  Koneviisaus tarjosi asennettavaksi sovellusta "Logout", ja ajatteln, että voihan sitä silläkin uloskirjautua, jos saisi näkyvämmän nappulan ruudulle.

Kun seuraavan kerran yritin kirjautua koneeseen sisälle, siinä pääsee vain pieneen valintaikkunaan, joka kysyy minkä käyttöliittymän haluan. Ikkunassa ei ole sulku-X:ää, siihen ei tehoa mikään esc eikä muukaan, valintaikkuna ei kuitenkaan edes listaa käyttöliittymiä, joista voisi valita, ei edes Gnomea, mikä koneessa kyllä on.

Miten tästä eteenpäin? Voisiko tämän Logout-sovelluksen deinstalloida jotenkin komentorivitasolla ja miten Ubuntu käynnistetään tällaineen.




13
Olen aika vasta-alkaja laitepuolella. Nyt ei työasemani käynnisty lainkaan.
 (Acer Aspire M3201)

Tahtoisin testata yleismittarilla työasemani virtalähteen, liittimistä jännitteet mitaten, mutta luulen että koneessani on joku suojakytkin, mikä tekee koko vehkeestä jännitteettomän, kun sivupelti on avattu.

Miten saan virrat päälle poweriin sivupelti auki?

14
Jep, dataa ja tilaa toki tarpeen mukaan. Mutta kuten totesin, sen ei tarvitse löytyä koneen emolevyllä olevasta SD:stä tai SSD:stä.

 Laajennuskorttipaikka micro-SD-muistille on liki joka Chromebookissa, ja niitäkin muistikortteja löytyy aina 128GB asti, lisäksi on Chromebookeissa USB3-portteja, mihin voi kytkeä vaikka sitten ulkoisia monen Terabitin HD:eitä. Onneksi muistien hinnatkin ovat tippuneet, ostin esim 32GB microSD:n City
Marketin tarjouksesta hintaan 10eur. Vaihtoehtoisen käyttiksenkin voi bootata tuolta sivu-SD:ltä, ja kokeiltavia käyttisversioita voi asentaa kätevästi USB-tikuillekin.

Ubuntua ajavaksi muutettu Chromebook on kyllä mahtava teho/hintasuhteen kone. Uskomattoman nopea kun vertaa siihen, että samalla raudalla yrittäisi ajaa Windows 10:ä, taloudellisuutta!
(Esim oma 2GB keskusmuistia, 16GB pysyvää muistia ja Haswell-luokan Intel-prossu)

15
Unohdin mainita, että Chromebook-laitteiden soveltuvuudesta linuxin ajoon on mainiot yhteensopivuustaulukot eri valmistajien eri malleille. Näitä on jo sen verran kokeiltu ja käytetty jokunen vuosi.

Lähdin itse sokkona kokeilemaan Croutonia aikanaan periaatteella "Pää pystyssä kohti uusia epäonnistumisia!", mutta hyvin meni sekin aikansa.

Jotkut koneet käyvät sellaisenaan, joihinkin pitää päivittää firmware (siihenkin on hyvät ohjeet), 

Muistia ei paljoa tarvitse. Koneessani on keskusmusitia 2GB ja sisäistä (SSD?) vain 16GB, mihin tein 8GB partition Linuxille, ChromeOS vie osansa, mutta vielä on 4GB vapaana. Lisämuistipaikkaan laitoin 32GB microSD-levyn datoja varten. Jos sisäistä muistia on 32GB, kuten ketjun aloittajalla, sehän on Chromebookeille paljon!




16
Ostin joku vuosi sitten jonkun esittelykappaleen Chromebookin (Toshiba) kodinkonekaupan poistolaarista kun halvalla sain.

Siit' tuli sellainen nopeasti starttaava aamulehtien korvaaja, kompakti, kevyt, akku kesti varmaan 10h.

Mutta onhan ChromeOS armottoman rajoittunut, jos jotain haluaisi kokeilla.

Ajoin jonkin aikaa Ubuntu 14.04 Crouton integraatiolla. 16.04 tuli ongelmia joita en jaksanut korjata, ja palasin ChromeOS ajamiseen.

Nyt minulla on chrx dual bootilla GalliumOS ja xfce. Johan nousi vanha kurppa lentoon! Kone starttaa heti, softat starttaa suhauksessa. Huomaa ett' GalliumOS on kehitetty erityisesti Chromebook/arkkitehtuurille ja raudalle. Bootatessa voi valita ottaako GalliumOS vai ChromeOS systeemin.

Asensin Ubuntun ohjelmistovaraston koska se on minulle tuttu, ja Ubuntun kaltaisen teeman xfce:hen.

Gallium:iin on tukea ja updateja ja foorumit ja tuntuu parhaimmalta Chromebookissa.
Gallium kai pohjautuu Xubuntuun, sinne voi asentaa ainakin Debianin ja Ubuntun ohjelmistovarastoista ja asensin  Chromen linux/version suoraan Googlen sivuilta, koska Chromium ei skulannut GoogleCast/tikun kanssa.

17
Multimedia ja grafiikka / Vs: Chromecast ei enää toimi
« : 31.12.16 - klo:23.58 »
Muistaakseni minullakin lakkasi Chromium:in Chromecast toimimasta jossakin vaiheessa.

Ratkaisu löytyi siitä, että asensin koneeseeni Chromiumin rinnalle Chromen. Se ei löytynyt Ubuntun sovellusvalikoimista, vaan jostakin ihan muualta netistä. Paikka löytyy Googlaamalla.

esim:
http://www.howtogeek.com/203768/beginner-how-to-install-google-chrome-in-ubuntu-14.04/

18
Googlen tukisaitilla neuvottiin asentamaan Ubuntuun Chromium-selaimen sijasta Chrome (for Debian), ja edelleen asentamaan siihen Google Cast-extensio.

Ainakin sillä minun Ubuntu-koneeni löysi jälleen telkkarin wifi-avaruudesta..
 

https://www.linuxbabe.com/ubuntu/install-google-chrome-ubuntu-16-04-lts

https://productforums.google.com/forum/#!topic/chromecast/OjIk-WweayY

19
Vanhan toimimattoman toppyn saa uudenveroiseksi, kun vaihtaa powerin elkot.

Ostin itse elkot parilla kympillä YE:stä, ja tinailin ne yksi aamupäivä powerin painokytkentälevylle. Toimii kuin junan vessa. Samassa yhteydessä voi vaikka vaihtaa isompikapasiteettisen kovalevyn, jos moinen nurkissa pyörii. Mahtuu enemmän tallenteita.

Vanhat toppyt on uusia parempia sikäli, että tallenteet eivät ole kryptattuja, vaan niitä tosiaan katselee vaikka VLC:llä.

Toppystä irrotetun kovalevyn tallenteita voi katsoa vaikka (myös YE:stä halvalla saatavalla) SATA-USB-liitäntävekottimella läppäriin kytkien.

20
Onko kukaan kokeillut? Mitäs pidätte?

Ainakin helppo asentaa, ja konfiguroi itse itsensä. Tor selain on mainio, ei tavallisen ympäristön selaimia saa edes Adblock jne -laajennuksilla niin mainoksettomiksi.

https://tails.boum.org/download/index.en.html

Sivuja: [1] 2 3 ... 6