Ubuntu Suomen keskustelualueet
Muut alueet => Yleistä keskustelua => Aiheen aloitti: Pallomonsteri - 05.10.25 - klo:10.32
-
Iltalehden Timo Tamminen on tehnyt jutun Ubuntusta ja (ilmeisesti, ei ole lukuoikeutta) lytännyt sen täysin. Merkillepantavaa on, että tässä on käytetty betassa olevaa 25.10 versiota. Tietääkö joku onko tuossa jutussa jotain valideja pointteja, vai onko kyseessä perinteinen "en seurannut asennusivun ohjeita, kiukuttelen" -keissi?
Omasta mielestä aivan älytöntä vetää johtopäätöksiä BETAN perusteella jostain käyttiksestä ja sitten pelotella mahdollisia uusia käyttäjiä...
-
Ei ole minullakaan exraa, mutta Grok kaiveli tuommoisia esiin.
### Pääkritiikin syyt:
1. **Siirtymä Rust-pohjaisiin coreutils-työkaluihin (uutils)**:
Ubuntu 25.10 korvaa perinteiset GNU Coreutils (kirjoitettu C:llä) Rust-kielellä kirjoitetuilla versioilla (uutils) turvallisuuden parantamiseksi (esim. muistivuotojen estäminen). Tämä on kuitenkin johtanut suorituskykyongelmiin ja yhteensopivuusvirheisiin:
- Jotkut komennot (kuten `dd`) ovat jopa 17 kertaa hitaampia suurilla tiedostoilla verrattuna GNU-versioon.
- Ongelmia checksum-laskennassa (esim. `md5sum`), mikä rikkoo Makeself-arkistoja ja benchmark-työkaluja – tiedostot eivät käynnisty oikein.
- Ei vielä täysin ominaisuuksiltaan valmis drop-in-korvaaja, ja bugiraportteja on tullut jo betavaiheessa. Kritiikki keskittyy siihen, että vakaita, vuosikymmeniä testattuja työkaluja korvataan keskeneräisillä versioilla, mikä aiheuttaa tarpeettomia ongelmia loppukäyttäjille.
2. **Muut tekniset muutokset ja niiden sivuvaikutukset**:
- **Dracut initramfs:n korvaajana**: Korvaa vanhan initramfs-toolsin modulaarisuuden ja nopeamman kehityksen vuoksi, mutta voi aiheuttaa boot-ongelmia tietyillä laitteilla (esim. Raspberry Pi:n uusi boot-partitio tai RISC-V:n korotettu vaatimus RVA23:een).
- **Rust-pohjainen sudo (sudo-rs)**: Turvallisuusetu, mutta herättänyt väärinkäsityksiä lisenssistä (GPL vs. MIT) ja lisätyötä kehittäjille.
- **Poisto X11-sessiosta oletuksena**: Wayland on nyt ainoa sessio, mikä on parantanut turvallisuutta mutta rikkoo vanhoja sovelluksia tai laitteistoja, jotka tarvitsevat X11:ä. Kirjautumisnäytön "cog"-kuvake poistettu, mikä hämmentää joitain käyttäjiä.
- **Päivitys Update Managerin käyttäytymisessä**: Korjattu "focus stealing" -ongelma (ikkuna hyppää eteen), mutta muutos on tullut myöhään ja vaatii testausta.
3. **Yleinen Canonical/Ubuntu-kritiikki, joka heijastuu tähän versioon**:
Monet moitteet eivät liity suoraan 25.10:een, vaan Ubuntun laajempaan filosofiaan:
- **Yrityslähtöisyys**: Canonicalin päätökset (kuten Rust-siirtymä) nähdään "zealotrynä" (fanatismia), jossa vakaita työkaluja korvataan uusilla ilman riittävää testausta. Vertailua tehdään muihin distroihin kuten Fedoraan tai Debian:iin, jotka ovat "yhteisöllisempiä".
- **Snap-paketointi**: Vaikka ei uusi, se jatkuu 25.10:ssä ja aiheuttaa hitauksia (esim. Firefox-snapi). Monet suosittelevat vaihtoehtoja kuten Linux Mint.
- **Käyttäjäkokemuksen heikennykset**: Uudet oletussovellukset (GNOME 49:n myötä) ja tilastojen keruu (Ubuntu Report) herättävät yksityisyyshuolia, vaikka ne ovatkin opt-out.
-
Aivan järkeviä pointteja kaikki. Toki 25.10 on 9kk versio, jotka eivät ainakaan allekirjoittaneen kokemuksen mukaan koskaan ole olleet sieltä vakaimmasta ja hiotummasta päästä, tai ainakin näin oli aikaisemmin kun 9 kk julkaisuja käytin. Ehkä olisi kuitenkin ollut tarkoituksenmukaisempaa käyttää kokeilussa 24.04.3:sta, kun se kuitenkin on suurimmalle osalle se suositeltavin valinta.
Russutusta Waylandista en ihan ymmärrä, koska sehän kuitenkin sisältää xwaylandin. Toki tämä "iänikuinen" X11 vs Wayland vääntö on sellainen, mikä jakaa Linux -käyttäjäkuntaa aika pahasti.
-
Russutusta Waylandista en ihan ymmärrä, koska sehän kuitenkin sisältää xwaylandin.
xwaylandissä ajetaan vain yksittäisiä X-ohjelmia Waylandin alla. Ongelmana on se, että jos Wayland syystä tai toisesta (esim. näyttöajurien takia) ei toimi koneessa lainkaan kunnolla, vaihtoehtoa ei sitten ole, koska X:ään ei voi kirjautua.
-
Aivan! Olinpas tyhmä.
-
Lukasin myös MikroBittilehdestä tuon Ubuntu-arvostelun/Tamminen. Psykologisesti outo artikkeli, koska arvostelu kohdistui beta-versioon ja vielä ns. välikauden ( ei LTS ) versioon. Itse en jaksa paneutua noihin mainittuihin ongelmiin, menee tavallisen käyttäjän ymmärryksen yli ja siksi kysymys; esiintyykö tuollaisia ongelmia Linus Mintin kanssa?
-
Lukasin myös MikroBittilehdestä tuon Ubuntu-arvostelun/Tamminen. Psykologisesti outo artikkeli, koska arvostelu kohdistui beta-versioon ja vielä ns. välikauden ( ei LTS ) versioon. Itse en jaksa paneutua noihin mainittuihin ongelmiin, menee tavallisen käyttäjän ymmärryksen yli ja siksi kysymys; esiintyykö tuollaisia ongelmia Linus Mintin kanssa?
Linux Mint, Zorin OS ym. perustuu Ubuntuun, mutta käyttää omia työpöytävirityksiä ja on roppakaupalla mukautettu parempaan suuntaan. Noista ei väliversioita julkaista, joten nähtäväksi jää miten seuraavan LTS version kanssa toimivat.
Eiköhän tuollekin tuosta jutusta ole maksettu, ettei windows 10 käyttäjät siirtyisi pois microsoftin tuotteista.
-
Itse juttua ei pääse lukemaan, mutta sen alla on varsin kuvaava kommentti, mistä tässä lienee kyse.
https://www.mikrobitti.fi/testit/a/12c78a0a-450c-400a-9b00-866ab9d64751
-
Eiköhän tuollekin tuosta jutusta ole maksettu, ettei windows 10 käyttäjät siirtyisi pois microsoftin tuotteista.
Timohan on meidän moderaattoreita, että voinet häneltä kysyä suoraan? Noin yleisesti kovat väitteet vaativat aika kovia todisteita.
-
Lukasin myös MikroBittilehdestä tuon Ubuntu-arvostelun/Tamminen. Psykologisesti outo artikkeli, koska arvostelu kohdistui beta-versioon ja vielä ns. välikauden ( ei LTS ) versioon. Itse en jaksa paneutua noihin mainittuihin ongelmiin, menee tavallisen käyttäjän ymmärryksen yli ja siksi kysymys; esiintyykö tuollaisia ongelmia Linus Mintin kanssa?
No MB:n perusteella kritiikki näyttää osuvan Waylandiin ja X:n yleiseen puuttumiseen.
Mintistä löytyy vielä X ja taisi olla peräti oletuksena, vaikka Wayland on kyllä muistaakseni ollut jo viime versiossa valittavissa.
-
Näin yleisesti ottaen tämä X vastaan Wayland soppa on ollut surullista katseltavaa kun olen tässä vuoden-puolitoista käyttänyt pelkästään Linukkaa. En siis tiennyt koko jupakasta mitään ja täytyy sanoa, että ei kyllä tämmöistäkään riitaa tarvittaisi.
Oi mihin katosivat ajat kun tapeltiin vain eri jakelujen mahtavuudesta... ;)
-
...täytyy sanoa, että ei kyllä tämmöistäkään riitaa tarvittaisi.
Eikait tuosta nyt sinänsä mitään riitaa ole ollut? Minusta kaikki on sitä ollut sitä mieltä, että X on karannut käsistä jo vuosikymmeniä sitten ja täysi uudistus vain oli pakollinen. On siirtymässä omat ongelmansa ollut, sitä nyt tuskin kukaan kieltää.
-
Aina kun jotain perustavanlaatuista järjestelmää korvataan niin tuloksena on yleensä kiukkua. Ja kaikenlaista hankausta. Se vähän mitä itse Waylandia testasin ei vakuuttanut, ainakin siinä versiossa graafinen suorituskyky otti lujasti osumaa, ja boonuksena osa x;stä riippuvaisia ohjelmia näytti suorastaan susirumilta. Mutta en usko asioiden tulevan olemaan aivan niin huonosti siinä vaiheessa kun siirtymä tulee käytännössä pakolliseksi.
-
...siinä vaiheessa kun siirtymä tulee käytännössä pakolliseksi.
Onko tällaisen ajankohdasta mitään arvauksia (tai tietoa)?
Itse olen kovin tyytyväinen tähän X11-maailmaan (Xubuntulla) ja en haluaisi vaihtaa. En tee mitään graafisesti korkeatasoista, joten perusnäyttö riittää. Onko uudemmissakin versioissa sitten mahdollisuus käyttää X11:ta, vai tuleeko se olemaan käytännössä mahdotonta?
-
Oi mihin katosivat ajat kun tapeltiin vain eri jakelujen mahtavuudesta... ;)
Onneksi tuo tuttu ja turvallinen "nasta- vs kitkarengas" -vääntö on yhä voimissaan. Siihen voi aina palata yhä uudelleen. :)
-
Itse olen kovin tyytyväinen tähän X11-maailmaan (Xubuntulla) ja en haluaisi vaihtaa. En tee mitään graafisesti korkeatasoista, joten perusnäyttö riittää. Onko uudemmissakin versioissa sitten mahdollisuus käyttää X11:ta, vai tuleeko se olemaan käytännössä mahdotonta?
Ubuntu 25.10:stä lähtien GNOME-työpöydästä poistuu X11-tuki, ja siksi vakio-Ubuntun kirjautumisnäytössä ei voi valita X.org-vaihtoehtoa. Sinänsä X.orgia ei vielä poisteta jakelusta, vaan sitä tukevat tai vaativat työpöydät ja ikkunamanagerit toimivat kuten ennenkin. Oletettavasti tämä on tilanne myös 26.04 LTS:ssä, eli X.org tulee pysymään mukana kuvioissa ainakin sen elinkaaren ajan, vuoteen 2031 asti. Näillä näkymin voit siis jatkaa X.orgin käyttämistä Xubuntussa vielä monta vuotta.
-
Ubuntu 25.10:stä lähtien GNOME-työpöydästä poistuu X11-tuki, ja siksi vakio-Ubuntun kirjautumisnäytössä ei voi valita X.org-vaihtoehtoa. Sinänsä X.orgia ei vielä poisteta jakelusta, vaan sitä tukevat tai vaativat työpöydät ja ikkunamanagerit toimivat kuten ennenkin. Oletettavasti tämä on tilanne myös 26.04 LTS:ssä, eli X.org tulee pysymään mukana kuvioissa ainakin sen elinkaaren ajan, vuoteen 2031 asti. Näillä näkymin voit siis jatkaa X.orgin käyttämistä Xubuntussa vielä monta vuotta.
Onko mitään tietoa, mikä on tilanne tuo xfce:n kohdalla? Ilmeisesti versio 4.20 tulee jo Waylandia jotenkin, mutta X11 on yhä se oletusarvo. Ja tämä 4.20 ehkä se version 26.04 LTS työpöytä.
Tällaisen kommentin löysin, kun yritin asiaa tutkia. Mutta osaamiseni tässä on niin hataraa, että joku tietävämpi voisi kyllä auttaa.
Näitä jakeluja kun on tolkuton määrä, niin joku voisi säilyä hieman enemmän old-schoolina. Ei siinä ole oikein järkeä, että kaikki pyrkivät samaan pelikonemaailmaan, vaan joku voisi säilyä yhä kevyenä vaihtoehtona vanhoille koneille. Liekö tuo Lubuntu sitten yhä sellainen?
---
Long Term Goals
It is not clear yet which Xfce release will target a complete Xfce Wayland transition (or if such a transition will happen at all). Below is a list of larger tasks which would need to be done in some way for such a transition to occur.
https://wiki.xfce.org/releng/wayland_roadmap
-
Näitä jakeluja kun on tolkuton määrä, niin joku voisi säilyä hieman enemmän old-schoolina.
No Debian Gnome työpöydällä ja X11:sta on varmaan ihan hyvää old schoolia. Itsellä toiminut vuodesta toiseen. Ei ongelmia.
-
Näitä jakeluja kun on tolkuton määrä, niin joku voisi säilyä hieman enemmän old-schoolina. Ei siinä ole oikein järkeä, että kaikki pyrkivät samaan pelikonemaailmaan, vaan joku voisi säilyä yhä kevyenä vaihtoehtona vanhoille koneille. Liekö tuo Lubuntu sitten yhä sellainen?
Xfce, MATE ja LXQt ovat kaikki kevyitä työpöytiä, jotka toimivat hyvin 20-vuotta vanhalla raudalla, kunhan muistia on n. 2 Gt. (Nettiselain tosin vaatii jonkin verran enemmän riippuen käyttötottumuksista.) Wayland ei sinänsä juuri kasvata laitteistovaatimuksia silloin, kun käytettävät sovellukset tukevat sitä.
Ikkunointijärjestelmänä X11 on melkein 40 vuotta vanhaa teknologiaa. Waylandin ideat ovat hieman tuoreempia ja paremmin yhteensopivia 2000-luvun laitteiston kanssa. Waylandin kehitys on aloitettu 17 vuotta sitten, ja vastaava kompositointiin perustuva "pelikonemaailman" ikkunointi on ollut Applen macOS:ssä alkuperäisestä OS X:stä lähtien, eli nyt jo yli 24 vuotta. Kompositointi ei vaadi raudalta kovin paljon, kun näytönohjaimen ajuri vain tukee sovittuja rajapintoja.
Long Term Goals
It is not clear yet which Xfce release will target a complete Xfce Wayland transition (or if such a transition will happen at all). Below is a list of larger tasks which would need to be done in some way for such a transition to occur.
https://wiki.xfce.org/releng/wayland_roadmap
Xfce:llä ei ole vielä kiirettä siirtyä kokonaan Waylandiin. Uskoisin, että kehitys vie kuitenkin vähitellen siihen suuntaan. Siirtymän paine kasvaa, kun GNOME ja lähitulevaisuudessa myös KDE pudottavat X11-tuen pois.
-
Aina kun jotain perustavanlaatuista järjestelmää korvataan niin tuloksena on yleensä kiukkua. Ja kaikenlaista hankausta. Se vähän mitä itse Waylandia testasin ei vakuuttanut, ainakin siinä versiossa graafinen suorituskyky otti lujasti osumaa, ja boonuksena osa x;stä riippuvaisia ohjelmia näytti suorastaan susirumilta. Mutta en usko asioiden tulevan olemaan aivan niin huonosti siinä vaiheessa kun siirtymä tulee käytännössä pakolliseksi.
Itsellä on ollut taas oikeastaan täysin päinvastaisia kokemuksia. Jotenkin tuntunut, että 60Hz poikkeavat virkistystaajudet yms. on toimineet nykyään paljon paremmin.
Mutta todella pahana negatiivisena pidän Waylandissa tuota kosketusnäyttötukea. Varsin ikävä kun tuleekin "sudo" elevaatio ja kosketusnäyttö ei enää reagoi mihinkään. Tuntuu todella typerältä laittaa näppäimistö promptia varten kiinni, syöttää salasana ja taas voi käyttää kosketusta. Nämä on varmaan monille niitä pahimpia jos on tottunut kosketusnäyttöihin. Mutta juu, rampauttaa aika tehokkaasti tablet-laitteet. Joku toinen aika satunnainen juttu oli kun ihmettelin, että miksi ihmeessä yhtäkkiä KDE alkoi näyttämään todella sumealta. Sitten huomasin, että skaalaus muuttui aina joskus itsestään oliko 105%:n lukemaan ja taisi yleensä tapahtua jostain fullscreen ohjelmasta vaihtaessa toiseen. Tuohonkaan en ole kyllä enää hetkeen törmännyt. Ilmeisesti monenlaista muutakin ns. esteettömyys toimintoa on ilmeisesti ainakin ollut rikki vielä hetki sitten.
-
Itsellä on ollut taas oikeastaan täysin päinvastaisia kokemuksia. Jotenkin tuntunut, että 60Hz poikkeavat virkistystaajudet yms. on toimineet nykyään paljon paremmin.
Mutta todella pahana negatiivisena pidän Waylandissa tuota kosketusnäyttötukea. Varsin ikävä kun tuleekin "sudo" elevaatio ja kosketusnäyttö ei enää reagoi mihinkään. Tuntuu todella typerältä laittaa näppäimistö promptia varten kiinni, syöttää salasana ja taas voi käyttää kosketusta. Nämä on varmaan monille niitä pahimpia jos on tottunut kosketusnäyttöihin. Mutta juu, rampauttaa aika tehokkaasti tablet-laitteet. Joku toinen aika satunnainen juttu oli kun ihmettelin, että miksi ihmeessä yhtäkkiä KDE alkoi näyttämään todella sumealta. Sitten huomasin, että skaalaus muuttui aina joskus itsestään oliko 105%:n lukemaan ja taisi yleensä tapahtua jostain fullscreen ohjelmasta vaihtaessa toiseen. Tuohonkaan en ole kyllä enää hetkeen törmännyt. Ilmeisesti monenlaista muutakin ns. esteettömyys toimintoa on ilmeisesti ainakin ollut rikki vielä hetki sitten.
Ihmisten kokemukset ja tarpeet vaihtelevat, siksi en tässä vaiheessa lähde itse Waylandia lyttäämään, aika näyttää onko siihen aihetta :)
-
Kipuilin läppärin kanssa kun en saanut näyttöä jaettua Ubuntu 24.04:llä televisioon hdmi:llä. Käsitin syyksi, ettei Wayland tue jakoa. X11 auttoi tilanteeseeni. Mikä on tällä hetkellä Waylandin tilanne tässä asiassa?
-
Kipuilin läppärin kanssa kun en saanut näyttöä jaettua Ubuntu 24.04:llä televisioon hdmi:llä. Käsitin syyksi, ettei Wayland tue jakoa. X11 auttoi tilanteeseeni. Mikä on tällä hetkellä Waylandin tilanne tässä asiassa?
Wayland ei sinänsä rajoita näyttöjen määrää. Jos läppärissä on erillinen näytönohjain prosessoriin integroidun näytönohjaimen lisäksi, ongelma johtunee näiden näytönohjainten yhteistoiminnasta ja ajuri- ja ohjelmistopuolen yksityiskohdista. Ajuritasolla konfigurointi riippuu teknisestä toteutuksesta, eli ohjaavatko näytönohjaimet suoraan eri näyttöjä, vai siirretäänkö kuva jomman kumman näytönohjaimen kautta ulos. Erilaisia vaihtoehtoja on useita, ja asiaan vaikuttaa erillisen näytönohjaimen malli ja käytettävät apuohjelmat, joilla ulostuloja hallitaan. Hybridigrafiikan ongelmia on ratkottu Linuxissa ajan saatossa useilla eri tavoilla, ja voi olla että Wayland tukee vain jotain tiettyä mekanismia.
-
Kipuilin läppärin kanssa kun en saanut näyttöä jaettua Ubuntu 24.04:llä televisioon hdmi:llä. Käsitin syyksi, ettei Wayland tue jakoa. X11 auttoi tilanteeseeni. Mikä on tällä hetkellä Waylandin tilanne tässä asiassa?
Ei ole mitään ongelmia ainakaan minulla (Debian 13, Plasma 6.3.6, Wayland): tälläkin hetkellä on kannettava kiinni isommassa näytössä, ja Windowsistakin tutulla Win+P-yhdistelmällä voi sujuvasti vaihtaa eri näyttötilojen välillä.
-
Kipuilin läppärin kanssa kun en saanut näyttöä jaettua Ubuntu 24.04:llä televisioon hdmi:llä. Käsitin syyksi, ettei Wayland tue jakoa. X11 auttoi tilanteeseeni. Mikä on tällä hetkellä Waylandin tilanne tässä asiassa?
Ei mitään heikkoa ole kyllä Waylandin suhteen. Jopa USB-C, eli Thunderbolt telakan kautta on onnistunut viedä HDMI signaali läpi monitoriin äänen kera.
-
Copilotin ilmaisella versiolla sain selvitystä kompositoinnin syvemmästä olemuksesta ja asemasta käyttöjärjestelmien toiminnassa:
Kompositointi on keskeinen osa modernia graafista käyttöliittymää, ja sen rooli vaihtelee hieman eri käyttöjärjestelmissä. Tässä selitys Waylandin kompositoinnista ja vertailu Windows 11:een ja macOS:ään:
---
## 🖼️ Mitä kompositointi tarkoittaa?
Kompositointi tarkoittaa prosessia, jossa eri sovellusten piirtämät graafiset elementit yhdistetään (”kompiloidaan”) yhdeksi lopulliseksi kuvaksi, joka näytetään käyttäjälle. Tämä mahdollistaa esimerkiksi:
- Läpinäkyvät ikkunat
- Animaatiot ja siirtymät
- Varjot ja visuaaliset efektit
- Sujuvan päivityksen ilman vilkkumista
---
## 🧩 Kompositointi Waylandissa
Wayland on moderni näyttöpalvelinarkkitehtuuri Linuxissa, joka eroaa vanhasta X11:stä merkittävästi:
- **Waylandissa kompositointi on sisäänrakennettu**: Jokainen Wayland-komposiittori (esim. Mutter GNOME:ssa, KWin KDE:ssä, Sway tiling-ikkunamanagerissa) toimii sekä näyttöpalvelimena että komposiittorina.
- Sovellukset piirtävät suoraan puskureihin, jotka komposiittori yhdistää ja esittää näytöllä.
- Tämä vähentää välikerroksia ja parantaa suorituskykyä, turvallisuutta ja visuaalista johdonmukaisuutta.
Waylandissa ei ole erillistä "kompositointi päällä/pois" -asetusta kuten X11:ssä – se on aina käytössä.
---
## 🪟 Windows 11 ja kompositointi
Windows 11 käyttää **Desktop Window Manageria (DWM)**, joka on komposiittori:
- DWM yhdistää kaikkien ikkunoiden sisällön yhdeksi kuvaksi ja piirtää sen näytölle.
- Se mahdollistaa visuaaliset efektit kuten läpinäkyvyyden, varjot ja sujuvat siirtymät.
- Kompositointi on aina käytössä, eikä sitä voi poistaa käytöstä ilman vakavia järjestelmämuutoksia.
---
## 🍎 macOS ja kompositointi
macOS on käyttänyt kompositointia jo pitkään:
- **Quartz Compositor** hoitaa kompositoinnin.
- Se yhdistää sovellusten näkymät ja hallinnoi visuaalisia efektejä kuten Mission Control, Exposé ja läpinäkyvyys.
- Kompositointi on olennainen osa macOS:n graafista arkkitehtuuria, eikä sitä voi poistaa käytöstä.
---
## 🔍 Yhteenveto
| Käyttöjärjestelmä | Kompositointi käytössä | Komposiittori |
|------------------|------------------------|----------------|
| **Wayland (Linux)** | ✅ Aina käytössä | Mutter, KWin, Sway jne. |
| **Windows 11** | ✅ Aina käytössä | Desktop Window Manager (DWM) |
| **macOS** | ✅ Aina käytössä | Quartz Compositor |
-
Kompositointi tarkoittaa prosessia, jossa eri sovellusten piirtämät graafiset elementit yhdistetään (”kompiloidaan”) yhdeksi lopulliseksi kuvaksi, joka näytetään käyttäjälle. Tämä mahdollistaa esimerkiksi:
- Läpinäkyvät ikkunat
- Animaatiot ja siirtymät
- Varjot ja visuaaliset efektit
- Sujuvan päivityksen ilman vilkkumista
Kuulostaa hieman samalta kuin nykyinen mobiiliittymien kauppa. 20M liittymällä pärjää varsin hyvin ns. tavallisessa käytössä, mutta sitten pusketaan väkisin jotain 300M tai 600M liittymiä, jotka mahdollistavat "kaikkea kivaa".
Tiedän olevani näissä hieman perässähiihtelijä, mutta yksikään tuon listan kohdista ei esim. parantaisi omaa tietokoneen käyttöäni (X11 ei mitenkään vilku) Teknologisesta kehityksestä on tullut eräänlainen itsetarkoitus.
-
Teknologisesta kehityksestä on tullut eräänlainen itsetarkoitus.
Saa sitä käyttää vaikka C64:sta jos haluaa. Tuolla mentaliteetilla niitä käytettäisiin edelleen.
-
Teknologisesta kehityksestä on tullut eräänlainen itsetarkoitus.
Saa sitä käyttää vaikka C64:sta jos haluaa. Tuolla mentaliteetilla niitä käytettäisiin edelleen.
Ei kyse ole siitä, vaan että teknologia ei ole itsetarkoitus, vaan se mitä sillä tehdään. Kynä ja paperi yhä varsin näppäriä työkaluja, vaikka tunnettu sellaisenaan jo jonkun tuhat vuotta. Sama tietokoneen tai minkä vaan koneen kanssa - liika teknisyys vain heikentää käytettävyyttä ja erityisesti luotettavuutta.
-
Teknologisesta kehityksestä on tullut eräänlainen itsetarkoitus.
Ei kyse ole siitä, vaan että teknologia ei ole itsetarkoitus, vaan se mitä sillä tehdään.
Meni kyllä ohi, mutta sinua lainaten "Liika teknisyys vain heikentää käytettävyyttä ja erityisesti luotettavuutta". Tuota minusta tietokoneet ja niiden käytettävyys ja erityisesti luotettavuus on vain parantunut ja esteettisesti ja ergonomisesti laitteet on paljon parempia kuin vain pari vuosikymmentä sitten. En vain sulata tuota argumenttiasi millään tasolla. Erityisesti koska noista itse mm. olen jo vuosikausia laittanut päätteen taustan hiukan läpinäkyväksi, niin jos luen jotain komentoja jostain, niin voin silti laittaa päätteen osittain kyseisen materiaalin päälle isommin häiritsemättä, eikä minun sitten tarvitse jatkuvasti vaihtaa sovelluksien fokusta jos näyttötilaa on nihkeästi.
Sujuva päivitys lisää aika paljonkin käyttömukavuutta mielestäni ja antaa vaikutelman laadukkaasta ja nopeasta laitteesta ja jos selaan vaikkapa monisata sivuista PDF:ää nopeasti, niin kyllä se vain on mukava erottaa sivut paremmin. Edes visuaalisia efektejä en sulje tuolta pois jos ne eivät ammu yli. Nimittäin sovelluksen pienennyksessä tapahtuva lyhyt animaatio paneeliin kertoo nopeasti, että sovellus tuli oikeasti pienennettyä, eikä suljettua ja mistä sen saa helposti palautettua. Varjot ominaisuutena on ehkä sellainen mistä en itse varmaankaan hyödy, mutta ei se minua myöskään haittaa.
Eli ei. Ei teknologinen kehitys mikään itsetarkoitus kyllä ole. Kyllä siellä on ihan aitoja ja oikeita käytettävyysjuttuja taustalla. Jos ajatellaan ihan UI-kehitystä. Meneppäs katsomaan jotain 1990-luvun prosessinohjausta. Onko niissä ajateltu yhtään vaikkapa värisokeita? No ei ole kun päälle/pois toiminto on käytännössä kaikissa softissa vihreä/punainen ja tuo on se kaikista yleisin värisokeus. Jos katsotaan nykypäivän suosituksia, niin noita värejä ei saisi käyttää enää lainkaan. Siinä vain yksi esimerkki käytettävyydestä.
-
Olen minäkin
vuosikausia laittanut päätteen taustan hiukan läpinäkyväksi, niin jos luen jotain komentoja jostain, niin voin silti laittaa päätteen osittain kyseisen materiaalin päälle isommin häiritsemättä, eikä minun sitten tarvitse jatkuvasti vaihtaa sovelluksien fokusta jos näyttötilaa on nihkeästi.
Mutta onko kenelläkään kokemusta uudesta macos 26:sta? Siinä on ilmeisesti pyritty viemään visuaalinen esteettisyys äärimmäisyyksiin asti, joidenkin mielestä jopa häiritsevästi. Itselleni on jäänyt vaikutelma, että kun Applella ei ole ollut erityistä menestystä tekoälyn hyödyntämisessä, on tehty jotain joka ainakin näyttää (joidenkin mielestä) hienolta. Voi kysyä, onko se teknisen suorituskyvyn käyttämistä kauniiseen ja kalliiseen turhuuteen.
Tosin pyöreäkulmaisten ikkunoidenkin käyttöönotto Maceissa vaati aikanaan myös matemaattista kekseliäisyyttä.
-
Tässä maailmassa on hieman sama kaupallinen ongelma kuin autojen kanssa. Markkinat on jo kyllästetty ja autoja on kaikilla, joilla sellaiseen on varaa. Se vaikeuttaa uusien myyntiä, joten ratkaisu on tehdä autoista huonompia. Ennen 20v kestänyt auto vanhenee nykyään 10 vuodessa, jotta uusien kauppa kävisi.
Tietotekniikassa on hieman sama homma. Jos kehitys ei pysähdy, niin uusien laitteiden (ja ohjelmien) myynti sakkaa. Tämä toki paljon monimuotoisemi, kun toimijoita on paljon.
Molemmissa on sitten toki mukana nippu hyviä perusteluita (tehokkuus, turvallisuus, yms) mutta todellinen taustasyy on kuitenkin tuo kaupallinen. Pitää luoda uusia markkinoita koko ajan ja tehokkaita tapoja on tehdä jo olemassa olevista tavalla tai toisella vanhentuneita.
-
Tässä maailmassa on hieman sama kaupallinen ongelma kuin autojen kanssa. Markkinat on jo kyllästetty ja autoja on kaikilla, joilla sellaiseen on varaa. Se vaikeuttaa uusien myyntiä, joten ratkaisu on tehdä autoista huonompia. Ennen 20v kestänyt auto vanhenee nykyään 10 vuodessa, jotta uusien kauppa kävisi.
Ei autoista tehdä huonompia. Se on ilmastopolitiikka joka on pakottanut autot nielemään omat ulosteensa moneen kertaan ja mosat kerää karstaa ja paukahtaa. Puhumattakaan sitten Adblue ongelmista pohjoismaisissa talvissa. 20v vanha auto on suoranainen kuolemanloukku vrt. tämän päivän autoon mm. kolariturvallisuuden osalta. Ajat 90-luvun Corollalla nokkakolarin sama mihin tämän päivän kotteroon, niin siellä Corollassa on ruumis käytännössä varmasti ja todennäköisesti nykyautosta kuski nousee itse ylös.
...mutta todellinen taustasyy on kuitenkin tuo kaupallinen
Ei ole. Se on laiskuus. Se on maailman paras motivaattori. Se sinun kynäkin on keksitty sitä varten, että joku on saanut kirjoittaa jotain ylös ja sanoa toiselle, että lue tuosta. En minä jaksa selittää sadatta kertaa.
-
Mutta onko kenelläkään kokemusta uudesta macos 26:sta? Siinä on ilmeisesti pyritty viemään visuaalinen esteettisyys äärimmäisyyksiin asti, joidenkin mielestä jopa häiritsevästi.
Itse asiassa pitäisikin tutkia miksi kannettava ei ole tuota vielä tarjonnut, mutta iPad sen tarjosi ja kokeilin asentaa. Siinä en ainakaan järin pidä selkeänä kaikissa sitä "glass" tyyliä kun suoraan sanon. En ole vielä paljoa käyttänyt ja ei sitä nyt ihan joka paikkaan ole tungettu, mutta esim. aloitusnäytössä on kellonaika tuolla lasityylillä ja no en tiedä onko se häiritsevä, mutta oikeastaan aika ruma. Jossain oli aiemmin juttua, että olisi kopio Vistan Aero tyylistä, mutta en kyllä itse allekirjoita sitä väitettä. Ihan erinäköinen ja suoraan sanottuna minusta Vista on edelleen ehkä kaunein käyttöliittymä koskaan, joka oli kuitenkin myös todella selkeä. Tämä Glass taas ainakin ipadissa, ehkä sanoisin, että se yrittää kyllä liikaa tuohon estetiikkaan.
Yksi asia pisti huvittamaan muuten tuossa iPad:ssa. Selasin ohjelmia ja katsoin, että miksi ihmeessä sinne on ilmestynyt MS:n CoPilot. Mutta logo onkin Applen oma uusi "Päiväkirja" sovellus, eli tuon osalta suunnittelu on ainakin mennyt täysillä metsään ;D
-
Lukasin myös MikroBittilehdestä tuon Ubuntu-arvostelun/Tamminen. Psykologisesti outo artikkeli, koska arvostelu kohdistui beta-versioon ja vielä ns. välikauden ( ei LTS ) versioon. Itse en jaksa paneutua noihin mainittuihin ongelmiin, menee tavallisen käyttäjän ymmärryksen yli ja siksi kysymys; esiintyykö tuollaisia ongelmia Linus Mintin kanssa?
Linux Mint, Zorin OS ym. perustuu Ubuntuun, mutta käyttää omia työpöytävirityksiä ja on roppakaupalla mukautettu parempaan suuntaan. Noista ei väliversioita julkaista, joten nähtäväksi jää miten seuraavan LTS version kanssa toimivat.
Eiköhän tuollekin tuosta jutusta ole maksettu, ettei windows 10 käyttäjät siirtyisi pois microsoftin tuotteista.
Olet ihan oikeassa, minulle tosiaan maksettiin tuon artikkelin kirjoittamisesta. :)
Ja vaikka miten kyseessä olisi beeta, se EI SAA päätyä mustaan ruutuun. Eikä se päätyisikään ilman Waylandia. Kubuntu 25.10 muuten toimii ongelmitta tuolta osin.
-
Otsikointi sai itsenikin guuglettamaan mikä siinä on vikana. Ja eksyin tänne pitkästä aikaa.
Wayland ongelmat osaavat olla toki ärsyttäviä. Omassa siviili läppärissä wayland ei toimi, koska kone on vain niin ikivanha. Taas tässä työläppärissä näyttää ainakin 24.04 wayland toimivan aivan ok. Läppärin ruudulla sekä kahdella näytöllä usb-c telakan läpi. Toki näytönohjain on vanhempi Quadro M2200.
Muut tässä keskustelussa mainitut ongelmat toki ovat tuleet esille muissakin arvosteluissa. Ja Snapiä on koko olemassa olonsa ajan haukuttu. Itsekin olen sitä mieltä, että Ubuntun ei pitäisi käyttää snap paketointia ihan kaikkeen mihin sitä käytetään. Taas sitten työssä siitä on muutaman kerran ollut isosti hyötyä.
No jospa isoimmat särmät on hiottu ennen 26.04 julkaisua. Hiukan kyllä odotan seuraavaa lts versiota lähinnä TMP siruun pohjautuvan levyn salauksen takia, joka esiteltiin tässä 25.10:ssä.