CNR oletuksena Ubuntuun!?

[erggi]

Beginning with Ubuntu's 7.04 release in April of this year, Ubuntu users will be able to use the CNR client to download and install commercial programs and proprietary media drivers with one click of the mouse. In the future, Canonical plans to integrate aspects of the CNR technology so the purchase of commercial software is straightforward for desktop users.

http://www.linuxtoday.com/infrastructure/2007020801926NWDBDT

Ilmeisesti siis CNR:n (http://www.cnr.com)voi asentaa ubuntu feistyyn, mutta olisi tulossa oletuksena jatkossa..

[Ville Pöntinen]

Ja jos ei pää taivu englanniksi, on Risto H. Kurppa kirjoittanut aiheesta blogiin tänne: http://ubuntu-fi.org/blog/2007/ubuntu-ja-linspire-aloittavat-yhteistyon/

[moonstone]

Vai niin. Varmaan helpompaa niille jotka haluavat suljettuja ajureita ja muita turvattomia kikkareita asentaa koneelleen.
Enkä muutenkaan innostu ajatuksesta jossa suljettuja ajureita voitaisiin asentaa "helposti", koska sitten ne on sidottu vaan tiettyyn kerneliversioon.
Noh, kenties oppivat kantapään kautta, että Vapaa ja avoin käyttis käy huonosti yksiin suljettujen ajureiden kanssa.

Eikä kannattaisi laittaa "munia samaan koriin" sillä mahdollinen vakava haavoittuvuus CNR:ssä vaikuttaa sitten kahteen distroon.

[Risto H. Kurppa]

Vai niin. Varmaan helpompaa niille jotka haluavat suljettuja ajureita ja muita turvattomia kikkareita asentaa koneelleen.

No, niinpä - näytönohjainajurit ovat vielä monilla suljettua koodia, dvd, mp3, flash jne. tuki lienee palikoita jotka useimmat haluavat kuitenkin..

Enkä muutenkaan innostu ajatuksesta jossa suljettuja ajureita voitaisiin asentaa "helposti", koska sitten ne on sidottu vaan tiettyyn kerneliversioon.

??

Mihin tämä perustuu? Onko repoista asennettavat em. multimediapalikat sidottu tiettyyn kerneliversioon? Ja vaikka olisikin, luulisi että ubuntu-käyttäjäyhteisön pystyy kattamaan noin 99-prosenttisesti kolmella kernelin versiolla, esim. tällä hetkellä dapperin, edgyn ja feistyn tuoreimmat, rautana lähinnä 386 (no, toisiakin toki on käytössä.. mutta esim. flashin asentaminen 64-bittiselle ei taida oikein muutenkaan onnistua..)

Eikä kannattaisi laittaa "munia samaan koriin" sillä mahdollinen vakava haavoittuvuus CNR:ssä vaikuttaa sitten kahteen distroon.

Ja vakava haavoittuvuus Debianissa vaikuttaa sitten... ?
Tai vakava haavoittuvuus Firefoxissa vaikuttaa.. ?

Elämä on.

r

[tmp]

Vai niin. Varmaan helpompaa niille jotka haluavat suljettuja ajureita ja muita turvattomia kikkareita asentaa koneelleen.

Tämä suunta on ollut nähtävissä Ubuntun kehityksessä jo jonkin aikaa. Suljetut ohjelmistot tuntuvat olevan erittäin suosittuja myös Linuxin käyttäjien keskuudessa ja siksi näille uusille proprietary-ominaisuuksille on varmastikin kysyntää. Jos kokeilet soittaa Feistyssä esimerkiksi MP3 tai WMV tiedostoja, niin paketin asentamista ehdotetaan suoraan. Ilmeisesti lopulliseen versioon olisi tarkoitus jonkinlaista avoimuusvalistusta tulla(?). Fedora 7:n on valitettavasti tulossa ilmeisesti jotain samanlaista, mutta toivon ettei mitään pakettia tarjota automaattisesti, vaan ennemminkin valistusta.

Uskon tämän uudistuksen auttavan Ubuntua yleistymään, vaikka itse henkilökohtaisesti en ole Ubuntun proprietary-tukemisiin tyytyväinen.

[moonstone]

Mihin tämä perustuu? Onko repoista asennettavat em. multimediapalikat sidottu tiettyyn kerneliversioon? Ja vaikka olisikin, luulisi että ubuntu-käyttäjäyhteisön pystyy kattamaan noin 99-prosenttisesti kolmella kernelin versiolla, esim. tällä hetkellä dapperin, edgyn ja feistyn tuoreimmat, rautana lähinnä 386 (no, toisiakin toki on käytössä.. mutta esim. flashin asentaminen 64-bittiselle ei taida oikein muutenkaan onnistua..)

No, multimediapalikat ei ole ajureita. Vaan jos itse käännät kernelin tai muokkaat sitä itse ei ubuntun paketoimat nvidia, ati ja muut vastaavat laiteajurit toimi, vaan joudut nekin kääntämään itse. Linux kerneli on tehty niin, jotta se rikkoo binääriajurit (ja niin kuuluukin olla)

Enkä kyllä multimediassakaan lähde ikinä liputtamaan suljettujen ja proprietary kodeekkien puolesta. Nekin ovat oikea päänvaiva. Onneksi kuitenkin tänä päivänä pystyy jo HD materiaalin toistamaan mplayerilla ilman mitään warez w32codecs pakettia.

Ja vakava haavoittuvuus Debianissa vaikuttaa sitten... ?
Tai vakava haavoittuvuus Firefoxissa vaikuttaa.. ?

En varsinaisesti tarkoittanut CNR:ää softana vaan jakelukanavana, jos samasta jakelukanavasta työnnetään identtiset softat kymmenelle eri distrolle mihin tarvitaan enää kymmentä eri distroa? Yksi "mainstream" linux jakelu voi olla jonkun unelma, mutta oikeasti se olisi painajainen.

[erggi]

Linux -piireissä tuntuu virallinen tuki suljetuille kodekeille olevan jonkin sortin tabu. Kaikki niitä käyttää, mutta kukaan muu ei saisi niitä asentaa saatikka vieläpä helposti.

Feistyssä on juuri oikea balanssi - ei asenneta oletuksena, mutta ei tarpeettomasti vaikeuteta käyttöönottoa. Hyvä!

Nyt vaan mietityttää tämä uusi tilanne. Miten CNR integroidaan järkevästi? Meillä on nyt peruskäyttäjälle graafisesti käytettävissä Synaptic, Lisää/poista ohjelmia valikko, feistyn kodeekkiasennus (gnome-app-install) sekä nyt CNR joka vieläpä sisältää osin täysin samaa softaa kuin edelliset. Kyllä tässä menee jo täysin pyörälle peruskäyttäjä.

CNR ja Lisää/poista ohjelmia pitäisi ainakin integroida ja tehdä kaikki siten, että käyttäjä tietää voivansa käyttää konetta vapailla ohjelmistoilla. Ensin tarjotaan avoimen ohjelman käyttömahdollisuus ensin esim. videoeditointiin (kino, cinelerra tms.) ja optiona halukkaalle maksullista/epävapaata kamaa kuten Mainactor -videoeditori. Mainactorin saa CNR:n kautta.

Jos tässä nyt pidetään vain pää kylmänä niin ainekset killerdistroon ovat kasassa! Toistaiseksi Mark Shuttleworth on mielestäni osoittanut olevansa oikealla paikalla, koska kaikki valinnat ovat olleet perusteltuja ja sopivan itsepäisiä niin ei ole pakka hajonnut.

[lunatiC]

Suljetut ohjelmistot tuntuvat olevan erittäin suosittuja myös Linuxin käyttäjien keskuudessa ja siksi näille uusille proprietary-ominaisuuksille on varmastikin kysyntää.

Jep. Käyttäjiä kiinnostaa softa joka toimii parhaiten ja joka pystyy tarjoamaan parhaimmat ominaisuudet. Olipa se sitten suljettua tai avointa. Ja Shuttleworth on näköjään huomannut tuon saman. Tosin avoimen softan kehityksen kannaltahan tuo ei ole välttämättä kovinkaan hyvä juttu.

Jos kokeilet soittaa Feistyssä esimerkiksi MP3 tai WMV tiedostoja, niin paketin asentamista ehdotetaan suoraan. Ilmeisesti lopulliseen versioon olisi tarkoitus jonkinlaista avoimuusvalistusta tulla(?).

Tiedä sitten kuinka moneen tuo valistus tehoaa. Jos vaikkapa ogg:ista aiotaan tehdä suositumpi ja tarjota sitä tavallisille käyttäjille, niin ensimmäiseksi siihen pitäisi lisätä ominaisuuksia joita mp3 ja wmv ei pysty tarjoamaan. Mitä nuo ominaisuudet sitten ovat? Jaa-a.. korkeampi bitrate? .flac pakkaa muistaakseni jollain >1000 bitratella mutta eipä tuokaan ole juurikaan ihmeemmin yleistynyt..

[moonstone]

Ja Shuttleworth on näköjään huomannut tuon saman.

Shuttleworth näyttää eniten olevan kiinnostunut erään bugin korjaamisesta. Siihen suuntaan menee kehitys. Tietysti monille ihan sama mitä softaa ne käyttää onko se avointa ja vapaata vaiko proprietary softaa kunhan se toimii.

Kuitenkin nykyään onneksi näyttää siltä, että proprietary ajureita ja softaa käytetään vaan silloin kun avointa vastinetta ei ole saatavalla.

[janne]

Tietysti monille ihan sama mitä softaa ne käyttää onko se avointa ja vapaata vaiko proprietary softaa kunhan se toimii.

monille varmaan on, kun eivät ajattele asiaa, ainakaan pitkällä tähtäimellä.

itseäni tuossa CNR:ssä huolettaa lähinnä se, että kun perinteiset softatalot haluavat luonnollisesti jakaa sitä binary-only tavaraansa ja mielellään vielä niin, että ensin pitää kliksutella jotain lisenssien hyväksymisiä ym.  ja CNR nimenomaan rohkaisee tähän. käytännössä se tarjoaa softataloille mahdollisuuden tarjota erillisiä installereita omilla kotisivuillaan tavanomaisen kliksuttelu/rekisteröitymis/hyväksymis-rumban takana, ilman mahdollisuutta automaattisiin tietoturvapäivityksiin tai muuhun mahdollisesti kiinnostavaan. samalla se tietysti heikentää linux-jakeluiden mahdollisuutta painostaa vendoreita julkaisemaan tavaraansa sellaisin jakeluehdoin, että niitä on mahdollista jaella paketinhallinnankautta ja softan asentamisesta tulee samanlaista metsästystä kuin windowsin kanssa.

[peran]

Kuitenkin nykyään onneksi näyttää siltä, että proprietary ajureita ja softaa käytetään vaan silloin kun avointa vastinetta ei ole saatavalla.

Ei se nyt niinkään ole. Ainakin itse käytän mieluummin nvidian ajuria kuin nv:tä, koska koen nvidian ajurin olevan paremman. Tosin osittain olet oikeassa, jos olisi avoin ajuri samoilla ominaisuuksilla ja tehoilla, käyttäisin sitä olettaen käyttöön oton olevan samaa tasoa nvidian ajureiden kanssa..

[moonstone]

Tosin osittain olet oikeassa, jos olisi avoin ajuri samoilla ominaisuuksilla ja tehoilla, käyttäisin sitä olettaen käyttöön oton olevan samaa tasoa nvidian ajureiden kanssa..

Käyttöönottohan olisi helpompaa. Ei tarvitsi edes asentaa mitään kun se ajuri löytyisi jo kernelistä.

Omalla kohdalla ainut käyttämäni proprietary kikkare on flash 9 (youtuben takia), mutta heti kun gnash avaa youtuben videot niin lähtee sekin pois. Sitten on käytössä täysin (100%) vapaa käyttis

[Timo Jyrinki]

Omalla kohdalla ainut käyttämäni proprietary kikkare on flash 9 (youtuben takia), mutta heti kun gnash avaa youtuben videot niin lähtee sekin pois. Sitten on käytössä täysin (100%) vapaa käyttis

Youtube-ym. videot saa ladattaviksi ilman Flashia asentamalla GreaseMonkey-laajennoksen Firefoxiin ja käyttämällä tuolta löytyvä All-In-One -skriptiä siinä. Lisäksi tuolta saa erityisesti Youtubea varten tehdyn skriptin joka näyttää videot suoraan selaimessa mplayerplug-in:iä käyttäen, edelleenkin kokonaan ilman Flashia. Ja kohtahan se Gnashikin ne soittaa...

Ja tosiaan yleisesti aiheesta, ei kannata sekoittaa ei-vapaita tai laittomia softia (nvidia/ati-binääriajurit, w32codecs) vapaisiin ohjelmistoihin jotka ovat osassa maailmaa patenttiasioiden takia epäselvässä asemassa laillisuuden suhteen (kaikki gstreamerin "ugly" pluginnit, ffmpeg, mplayer). Softapatentit ja interoperabilityn nimessä puhtaalta pöydältä tehtävien avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kieltäminen ovat yleisesti ottaen oman oikeustajuni vastaisia ja toimin sen mukaan, eli käytän välillä esim. mplayeria Flash-videoiden katsomiseen. Sinänsä toki vastustan kaikkia proprietary-formaatteja ja tuen että kaikki siirtyisivät käyttämään tulevaisuudessa vaikka Vorbista ja Diracia (Theorasta ei kehittyne HD-materiaalille riittävää koodekkia vähään aikaan).

CNR ei siinä mielessä ole mitenkään huono juttu, koska jos sieltä nyt tarjotaan sitten DVD-salauksen purkulisenssejä ym., niin luulisi siinäkin oppivan arvostamaan myös avoimia formaatteja (jos olen jo ostanut tietokoneen DVD-asemalla, DVD-leffoja ja minulla on avoimen lähdekoodin DVD-soitto-ohjelma, miksi joudun maksamaan jollekin taholle tyhjästä ja vielä asentamaan "mustan laatikon" tietokoneelleni?). Ihmettelen kyllä myös miten CNR:n saa Synapticin ja gnome-app-install:n sekaan, mutta kaipa siitä jokin idea on olemassa.

NVIDIAn ja ATIn ajuriden asentamiseen ei CNR:ää tarvita. Ubuntu on ilmeisesti uudemmille NVIDIA-korteille 7.04:ssä asentamassa oletuksena suljettua ajuria, ja mahdollisesti myös X1000-sarjan korteille joille AMD/ATI ei ole antanut lupaa julkaista edes avoimen lähdekoodin 2D-tukea (sellainen on jo kirjoitettu kuukausia sitten NDA:n alaisuudessa). Ubuntu 7.10:ssä kaikki NVIDIAt siirretään luultavasti takaisin uuden avoimen lähdekoodin nouveau-ajurin pariin, jos se vain on vakaa ja perus-3D toimii.

[Krister]

Mun mielestä tämä on hyvä juttu.

Kattokaapa tästä linkistä kuinka paljon erilaisia pelejä saa asennettua tuon kautta helposti (peleistähän aina kaikki valittavat Linuxiin siirryttäessä)!

Ja mikä parasta, niin noille kaupallisille peleille saa näköjään aika hyviä alennuksia (tämä myös pakottaa pelinkehitystä siirtymään myös Linuxille, koska tuossa alkaa olla aika paljon distroja ja siten käyttäjiä mukana = $€£$€£$€£).
http://www.linspire.com/lindows_products_categories.php

[mgronber]

Jos vaikkapa ogg:ista aiotaan tehdä suositumpi ja tarjota sitä tavallisille käyttäjille, niin ensimmäiseksi siihen pitäisi lisätä ominaisuuksia joita mp3 ja wmv ei pysty tarjoamaan. Mitä nuo ominaisuudet sitten ovat?

Eikö periaatteessa pitäisi riittää että tarjotaan vähintään samat ominaisuudet ja vapaampi lisenssi? Ogg Vorbisin äänenlaatu pärjää sekä mp3- että wma-formaateille ja lisenssiongelmat puuttuvat. Minä näkisin että tarvitaan lähinnä valistusta.

Jaa-a.. korkeampi bitrate? .flac pakkaa muistaakseni jollain >1000 bitratella mutta eipä tuokaan ole juurikaan ihmeemmin yleistynyt..

Nyt verrataan omenoita porkkanoihin. FLAC on häviötön äänikoodekki samaan tapaan kuin esimerkiksi Monkey's Audio (.ape) ja wav-tiedostot, kun taas Ogg Vorbis, mp3 ja wma ovat häviöllisiä formaatteja.

[Mikko Leho]

Eikö periaatteessa pitäisi riittää että tarjotaan vähintään samat ominaisuudet ja vapaampi lisenssi? Ogg Vorbisin äänenlaatu pärjää sekä mp3- että wma-formaateille ja lisenssiongelmat puuttuvat. Minä näkisin että tarvitaan lähinnä valistusta.

Ei riitä, tarvitaan paljon formaattia tukevia soittimia (kannettavat soittimet, autoradiot, olohuoneen toistolaitteet) ja sitä myyviä nettikauppoja. Lisäksi musiikkitiedostot ovat vahvasti leimautuneet MP3:ksi, esimerkiksi vaikka laite tukisikin oggien toistoa, niin valmistaja myy tuotetta satavarmasti MP3-soittimena.

[mgronber]

Eikö periaatteessa pitäisi riittää että tarjotaan vähintään samat ominaisuudet ja vapaampi lisenssi? Ogg Vorbisin äänenlaatu pärjää sekä mp3- että wma-formaateille ja lisenssiongelmat puuttuvat. Minä näkisin että tarvitaan lähinnä valistusta.

Ei riitä, tarvitaan paljon formaattia tukevia soittimia (kannettavat soittimet, autoradiot, olohuoneen toistolaitteet) ja sitä myyviä nettikauppoja. Lisäksi musiikkitiedostot ovat vahvasti leimautuneet MP3:ksi, esimerkiksi vaikka laite tukisikin oggien toistoa, niin valmistaja myy tuotetta satavarmasti MP3-soittimena.

Tuotakaan ei voida korjata kuin käyttäjien valistuksella. Ihmisten pitää haluta Ogg Vorbis -tuella varustettuja soittimia, jotta valmistajat rupeaisivat niitä tekemään. Nykytilanne osoittaa varsin hyvin että tällä hetkellä valmistajat eivät katso sitä vaivan arvoiseksi.

[lunatiC]

Eikö periaatteessa pitäisi riittää että tarjotaan vähintään samat ominaisuudet ja vapaampi lisenssi? Ogg Vorbisin äänenlaatu pärjää sekä mp3- että wma-formaateille ja lisenssiongelmat puuttuvat. Minä näkisin että tarvitaan lähinnä valistusta.

Niin minä yritän nyt siis ajattella vain tavallisen käyttäjän kannalta näitä asioita. Kannattaa kuitenkin muistaa mitä käyttistä valtaosa ihmisistä käyttää ja kuinka paljon heitä kiinnostaa se mitä lisenssiä kukin formaatti käyttää. Voithan yrittää valistaa ihmisiä mutta resurssit ovat kuitenkin melko rajalliset ja se on eri juttu kuinka hyvin se sitten noihin windows käyttäjiin puree. Ogg vorbiskaan kun ei mikään aivan uusi juttu ole joten onhan tässä ollut hyvin aikaa yleistyä mutta kun ei vain ole yleistynyt. Ja mp3:ssa ei muuten ole kovinkaan hyvä äänenlaatu...

Nyt verrataan omenoita porkkanoihin.

Tekniikka hieman erilainen mutta ääntä se .flac jokatapauksessa pakkaa. Ei tosin niin pieneen tilaan kuin ämppärit, oggit sun muut mutta sen ei luulisi enään tänäpäivänä olevan ongelma kenellekään nopeiden nettiyhteyksien ja isojen kovalevyjen ansiosta. Ja .flacissa ei muuten ole lisenssimaksuja.

[Tuxer]

Mutta juuri tällaisissa asioissa tulee esiin Linuxin hienous!

Jos Ubuntu on menossa väärään suuntaan (niin kuin suljettujen formaattien tukeminen mielestäni on), niin eikun valitsemaan toista distroa (Debian, Gentoo yms. sata muuta).

Itse en ole mitenkään erityisen distro-uskollinen. Pidän Ubuntusta paljon mutta kynnys siirtyä johonkin toiseen apt/gnome- yhdistelmään ei ole järin suuri.

[janne]

Jos Ubuntu on menossa väärään suuntaan (niin kuin suljettujen formaattien tukeminen mielestäni on), niin eikun valitsemaan toista distroa (Debian, Gentoo yms. sata muuta).

no, kyllä niitä minusta saa tukea, mutta avoimien formaattien/protokollien/implementaatioiden käyttöön tulisi toki rohkaista.

Itse en ole mitenkään erityisen distro-uskollinen. Pidän Ubuntusta paljon mutta kynnys siirtyä johonkin toiseen apt/gnome- yhdistelmään ei ole järin suuri.

juu, kyllä ehdottomasti kannattaa käyttää sitä joka sopii itselleen parhaiten. cnr:ää pidän etupäässä huonona ideana, mutta samalla ubuntussa yhdistyvät minulle tärkeät piirteet joita en ole vielä muista ajkeluista löytänyt (lähinnä uusin gnome, järkevä paketinhallinta ja laaja pakettivalikoima virallisista repoista). jos jotain parempaa löytyy, niin olen kyllä valmis vaihtamaan.