No mitkä linuxit käyttävät samaa paketin hallintaa kuin Ubuntu,
Ubuntut käyttävät jakeluun valmiiksi käännettyjä ja paketoituja deb-paketteja.
Kuhunkin Ubuntu-versioon on käännetty omat versionsa. Edgy (6.10) -paketit
eivät periaatteessa toimi Warty (4.10) versiossa. Tämä ei ole sinänsä ongelma,
koska nuo paketoidut ohjelmat on käännetty vapaasta lähdekoodista juuri
tuota versiota silmälläpitäen.
kun moni laitevalmistaja on hoitanut homman "huonosti" ja kun Linux hardWare sivuilta luettaessa jokin laite ansaitsee kolme pingviiniä, mutta ei toimi esim. Ubuntussa kunnolla.
Nuo mainitsemasi ajurit (tuskin vapaata lähdekoodia), on käännetty vain noille mainituille
jakeluille. Nuo mainitut jakelut ovat jo lähes edesmenneitä, joten niiden toimivuus nyky-
jakeluissa on huono. Jos ajuri jaetaan vain valmiiksi käännettynä binääri-tiedostona, sen toiminen
siis muissa ympäristöissä on vähintäänkin epäilyttävää.
Niin mistä kummasta tavallinen käyttäjä, sitten laitetta hankkiessa tietää mikä sopii vaikkapa Ubuntulle, kun Ubuntu hardware sivuilta löytyy sopivuudet laitteen edelliseen malliin, jota ei enään ole saatavana ja laitevalmistajan kotisivuilta löytyy samantapainen ajuripaketti linuxille uuteen laitteeseen kuin hardware sivulla on asennus ohjeet vanhempaan malliin.
Hmmmm... Tavallinen käyttäjä on Linuxissa
järjestelmän valvoja asennellessaan laitteita.
Esim. tulostimista puhuttaessa pitää silmäillä esim. Cups-projektia, äänikorteissa Alsaa ja ehkä
skannereista puhuttaessa xsanea jne. jne.
Ei Linux-jakelut yleensä tee ajureita, vaan erilaiset yhteisöt huolehtivat avoimen lähdekoodin
ajureista Linuxin ohella moniin muihinkin järjestelmiin kuten muut avoimet *nix:it.
Helpottaisi edes vähän jos tietäisi mitkä muut Linux jakelut käyttävät samaa deb. päätteistä paketinhallintan formaattia kuin Ubuntu.
Ubuntu siis perustuu Debianiin, ja käyttää deb-paketteja. Jos saatavilla on lähdekoodi, voi sen kääntää
omaan jakeluun, ja tarvittaessa paketoida oman jakelun paketiksi. Juuri näitä jonkun muun kääntämiä
ja paketoimia deb-paketteja käytämme paketinhallintasoftillamme.
Suurimmat ongelmathan näyttävät olevan mfp- laitteissa jotka ovat usb liitäntäisiä.
En nyt googlaa, mitä ovat mfp-laitteet? Lähtökohta toki on, että laite on kasa
komponentteja, joita ajurilla käytetään. Laite on niin käytettävä kuin sille tehdyt ajurit.
Valitettavan monet laitevalmistajat eivät tee vapaan lähdekoodin ajureita - tai jaa
tietoja laitteistaan vapaiden ajureiden tekemiseksi. Syystä tai toisesta.
Useimmiten tietenkin syyt ovat kaupallisia - ja metodit patentein suojattuja.
Tämä on siis Windowssin monopoliaseman ehdoton etu. Laitevalmistajat tekevät
ajurinsa MS-käyttöjärjestelmille (ainakin osalle niistä), mutta Linuxin "markkinaosuus"
ei riitä siihen, että laitevalmistajien tarvitsee tehdä ajureita muille käyttöjärjestelmille.
Laitteet Linuxissa toimivat yleisten, standardien mukaisesti, joiden toimintatapa on sovittu.
Näistä mainittakoon vaikka tulostimet, jotka ymmärtävät tai/ja käyttävät postscript:iä.
