No ei se lämmitys ihan ilmaista ole, vaikkei sitä erikseen laskuteta; kaukolämpö maksetaan osana kiinteistöveroa.
Islanti on kyllä varautunut siihen, että jotain tällaista voi tapahtua. Luonnontuhovakuutusta alettiin periä osana palovakuutusta jo 70-luvun puolivälissä, samaan aikaan kun Svartsengin voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin. Vakuutusrahastosta on nyt iso apu maanjäristyksiin sortuvan Grindavikin asukkaille ja yrityksille. Suurempi ongelma on Svartsengin voimalaitos, joka on rakennettu juuri sen magmasäiliön varaan, joka siellä nyt purkautuu. Svartsengi on ainoa kaukolämmön lähde 10%:lle koko Islannin väestöstä. Myöskin Keflavikin lentokenttä on sen varassa. Varavoimalaa ei ole, eikä vakuutusrahastoa voi nyt yhtäkkiä muuttaa lämmöksi ja sähköksi. Jahka voimala menetetään, mukana menee myöskin yksi Islannin suurimmista turistirysistä, voimalan kylkeen rakennettu tuottoisa kylpylähotelli Sininen laguuni.
Tämä meneillään oleva laavapurkausten sarja alkoi jo viitisen vuotta sitten, hieman idempänä; purkausraot näyttävät avautuvan hyppäyksin idästä länteen. Samalla alueella on viimeksi ollut samanlainen purkaussarja viikinkiaikana, ja silloin se kesti taukoineen kolme vuosisataa.
Mikähän Suomessa on suurin etäisyys kaukolämpöä käyttävästä kiinteistöstä sitä palvelevaan lämpövoimalaan?
